#Article 1: Aazii (114 words)


Aazii on suurin muanoza alovehen da rahvahan lugumiärän mugah. Se luadiu Jevroupanke Jevrazii-manderen. Sen pinduala (suariloinke) on läs 43,4 milj. km². Rahvahan lugumiäry on 4,2 miljr. hengie (2012) (60,5% muailman eläjien lugumiäryspäi).

Aazii on nygöi suurin aloveh muailmas, kudai ainos kehittyy.

Griekkalazes eeposas tämä valdivo on sivottu Asija-suarinke, kudai oli Troijan ystävy. Asija-nimi griekkalazes mifolougies on Promitein akal, kudamas tuligi muanozan nimi.

Aazien pohjazes ollah tundrat. Vähän suvizembäh ollah koskemattomat mečät. Aazien päivänlaskupuoles ollah hyvät mustumuat. Keski-Aazien suurin oza, Ruskies merespäi Mongouliessah, on hiekkumuat. Suurin niilöis on Gobi-hiekkumua. Gimalait eroitetah Keski-Aazien Suvi- da Liideh-Aazien tropikois.

Gimalait ollah muailman korgevin mägiharjandeh. Jovet, kudamien jovenalois ollah Gimalait, kannetah mudua suven peldoloih. Sen periä roitahes tulokkahat muaperät.




#Article 2: Abraham Lincoln (144 words)


Abraham Linkoln (12. tuhukuudu 1809 Hodgenville, Kentuki, Yhtysvallat – 15. sulakuudu 1865 Vašington, Yhtysvallat) oli ameriekkalaine valdivomies, Yhtysvalloin 16. prezidentu (1861-1865), Tazavallan partien enzimäine prezidentu, ameriekkalazien orjien piästäi, ameriekalazen rahvahan muanivomies.

Linkoln rodivui köyhän fermeran perehes. Lapsusaijas algajen häi äijy ruadoi. Köyhyön periä Linkoln opastui školas vaigu vuvven. Ga yksikäi häi iče opastui da suvaičči lugie kirjoi. Myöhembi Linkoln piäzi läbi tutkindolois da sai oigevuksen ruadua puolistajannu. Indeicien vastahnouzun aigua Illinois häi liittyi nouzujoukkoh da hänet vallittih kapitanakse, ga bojas häi ei ottanuh ozua. Sežo Linkoln oli Illinoisan zakonoinluajindukerähmön da Yhtysvalloin Kongresan ezittäjien paluatan ozanottai. Häi oli Meksikan-Yhtysvalloin voinan vastusmies.

Linkoln oli nerokkahannu paginanpidäjänny. Uuzilöile alovehile orjuksen levittämizen vastusmiehenny Linkoln kehotti perustamah Tazavallan parttii. Vuvvennu 1860 hänes rodih prezidentu. Rahvahienvälizen voinan aigua (1861-1865) Linkol voitti Konfideratsien. Prezidentannu häi lujendi toimehpaniivallan da hyögäi orjuksen. Sežo oli nostettu transmanderen raudutie. Linkoln hyväksi Gomsted-aktan, kudai sellitti muanruadokyzymyksen.




#Article 3: Afriekku (161 words)


Afriekku on toinen pindualan mugah manner Jevrazien jälles. Pohjazes on Välimeri, koillizes – Ruskei meri, päivänlaskus – Atlantan valdumeri, päivännouzus da suves – Indien valdumeri. Afriekakse kučutah sežo muanozua, kudamah kuulutah Afriekan manner da suaret. Afriekan pinduala on 29,2 milj. km², suariloinke – läs 30,3 milj. km². Se kattau 6 % Muan kogo pinnan pindualaspäi da 20,4 % kuivan muan pindualaspäi. Afriekas on 55 valdivuo.

Afriekan rahvahan lugumiäry on läs miljardua hengie. Afriekku on rahvaskunnan algukodi: juuri täs lövvettih aigazien gominidoin muinazimat jiännykset, ottajen joukkoh Sahelanthropus tchadensis, Australopithecus africanus, A. afarensis, Homo erectus, H. habilis da H. ergaster.

Afriekan manner menöy poikki ekvuatoras da mones ilmastoalovehes. Se on ainavo manner, kudai sijoittuu pohjazes subtropizes ilmastoalovehespäi suvisubtropizessah. Täs vihmuu ylen vähän.

Enzimäi ”afri”-sanal muinazen Karfagenan eläjät kučuttih ristikanzoi, kuduat elettih linnan lähäl. Tämä nimi on sivottu ”afar”-sanah, kudai merkiččöy finikakse pölyy. Konzu Riman eläjät vallattih Karfagenan, hyö nimitettih sen Afriekakse. Myöhembäh Afriekakse ruvettih kuččuo tämän manderen kaikkii alovehii, a sit iččiegi mannerdu.




#Article 4: Al'umiinii (120 words)


Al'umiinii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kolmadentostu joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 13. Sidä merkitäh Al (). Se kuuluu kebjieloin metalloin joukkoh. Tädä metallua on ylen äijy da se on kolmas hiimielline alguaineh muankuores leviemizen mugah (kislorodan da kremnien jälles).

Prostoi aineh al'umiinii on kebjei paramagnitnoi metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine. Al’umiiniespäi on kebjieh luadie erilazii muodoloi, sidä on kebjieh valua. Al'umiiniel on korgei lämmön- da sähkösiirdo, se ei varua korroziedu.

Enzikerran al'umiiniedu sai duanielaine fiiziekku Gans Ersted v. 1825. Alguainehen nimi perustuu latinan nimeh ”alumen”, kudai merkiččöy ”kvastsi” («квасцы»).

Ennen al'umiinien tevolližussuamizen löydämisty tämä metallu oli kuldua kallehembi. V. 1889 britanielazet lahjoitettih Mendelejevale viesat kullas da al'umiiniespäi, hyö tahtottih ozuttua omua kunnivoičustu suurele ven'alazele hiimiekale.




#Article 5: Alan Turing (163 words)


Alan Mathison Turing (23. kezäkuudu 1912 London, Anglii - 7. kezäkuudu 1954 Wimslow, Anglii) oli britanielaine matematiekku, logikan tutkii, kriptografu. Turing hyvin vaikutti informatiekan kehittämizeh. Häi on Britanien imperien ritarikunnan kavaleru (1945), Londonan kuningasseuran ozanottai (1951). Vuvvennu 1936 keksitty Turingan koneh avvutti tarkastella algoritmua. Tädä konehtu nygöigi käytetäh monis teouriettizis da praktiekallizis. Turingan tiedoruavot pietäh suurennu panoksennu sego informatiekan perustamizeh sego i tegoälyn teourieh.

Toizen muailmanvoinan aigua Alan Turing ruadoi Kodoin da peittokielen haldivollizes školas, kudai sijoičči Bletči-puistos. Turing keksi mondu murron tabua da teouriettizen ohjelman Bombe-koneheh niškoi, kuduan avul murrettih germuanilazen Enigma-peittokielikirjoituskonehen.

Voinan jälles Turing ruadoi Kanzallizes fiziekkulaboratouries, kus hänen projektan mugah oli luajittu enzimäine tiedokoneh ACE-programmanke. Vuvven 1948 Turing liityi Mančesteran yliopistoh da otti ozua Mančesteran tiedokonehien keksimizes. Sežo Turing tutkii matematiekan biolougii. Vuvvennu 1950 häi keksii empiirine Turingan testu tiedokonehen tegoälyn arvosteluh niškoi.

Turing oli homoseksualu, sendäh händy vaivattih. Vuvvennu 1954 häi luadi ičetapon. Häi on yksi kuulužimis homofobien žertvois Britanies.
Turingan kunnivokse on nimitetty muailman arvokkahin palkindo informuatiekan alal.




#Article 6: Alangomuat (107 words)


Alangomuat libo Hollandii () – valdivo, kudamas on kaksi ozua: Päivänlasku-Jevroupan oza da Karibanmeren suaret Boneir, Sint-Estatius da Saba (niidy kučutah Kariban Gollandiekse). Päivänlasku-Jevroupan aloveh on Pohjanmeren rannal (randuviivan pitkevys on 451 km), se rajoittuu Germuanienke (577 km) da Bel’gienke (450 km).

Valdivolline flagu on kolmevärine (ruskei, valgei, sinine piduhusviivoin). Kanzalline pruazniekku on 27. sulakuudu (Kuningahan päivy).

Alangomualoin peruszakonan mugah valdivon virralline piälinnu on Amsterdamu. Ga tovelline piälinnu on Gaagu, kudamas on kuningahan rezidensii, parluamentu, haldivo da toizien mualoin posol’stvat. Toizet tärgiet linnat ollah Rotterdamu (muan suurin portu), Utrehtu (muan raududorogusistieman keskus), Eindhovenu (elektroniekan keskus). 

Pinduala on 41  543 km², rahvahan lugumiäry on 17  022  101 hengie.




#Article 7: Alavoine (271 words)


Alavoine on poselenii da sen keskus Karjalan tazavallan Anuksen piiris Ven'al. Se on sijoitunnuhes Alavozenjoven varrel 19 kilometrin piäs Aunuksnlinnaspäi päivännouzupuolehpäi. Kyläs on 3000 da poselenies 4300 eläjiä (vuonnu 2012).

Alavozen kunnan pinduala on 721,52 neliökilometrii. Se rajoittuu luodehes Anuksen piirin Videlen, koillizes Koveran, päivänlaskupuolel Tuuksen da Anuksen da liidehes Mägriän kundih sego suves Luadogan kauti Leningradan aloveheh. Pindualas 69,8 % on vezialovehii, 24,0 % muudu luondo da 5,4 % muatalovusmualoi.

Kundu (poselenii) on sijoitunnuhes Luadogan alangoh kuulujah Anuksen tasankol. Sen alovehel virratah Luadogah laskijat Alavozenjogi da Tuuloksenjogi.

Alavozen kylä (pos'olku) on Anuksen piirin toizekse suurin azutuskeskus. Sen ližäkse poselenieh kuuluu Alavozen sovhouzan azutus da yheksä kyliä: Aleksala, Gorka libo Alavozenmägi (ven. Iljinskaja Gorka), Homala (Bolšakovo), Hörppälä (Gerpelja), Jeroila, Nurmoila, Sieksi (Sedoksa), Tuulos da Uuzi-Tuulos (Ustje Tuloksy). Nurmoilas, Alavozen sovhouzan rinnal da Uvves-Tuulokses on enämbi 300 eläjiä da Aleksalas läs 200. Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah poselenien eläjis 46 % on ven'alastu, 45 % karjalastu, 2 % valgoven'alastu da 2 % ukrainalastu.

Novgorodan arhijepiskopale kuulunuh Pyhän Il'l'an (Iljinskin, Alavozen) pogostu mainitah vuvven 1551/1552 verokirjas. Sih kuului suuri aloveh Siämjärvel, Tulomajärvel da Vieljärvel sego Tuuloksenjoven, Videlenjoven, Alavozenjoven alajuoksun da Pisinjoven varrel.

Alavozen kauti kulgou Anuksen da Sortavalan väline dorogu A130 sego Lodeinoinpellon da Jänisjärven väline raududorogu..

Seuvun piäelinkeino on muatalovus. Poselenies ruadau maijon tuotandoh keskitynnyh Alavozen karjutila, kudai on yksi Karjalan tazavallan suurembis muatalovusyrityksis.. Saha ei enämbiä rua.

Keskuspos'olkan palveluloih kuulutah päivykodi, škola, muuzikkuškola, kul'tuurutaloi, kirjasto, poštu sego laukat. .

Kunnan alovehel on kolme arheolougistu kohtua: 1400–1700-luvun Alavozen pogostu Jeroilan kyläs, Luadogan rannal ruadanuh Ondrusovan manasteri sego sen lähäl olii kivi. Rakendusmustomerkilöih kuuluu 1800-luvun loppupuolel nostettu Mihailovan taloi Vekkoilas. 

Alavozes ruadau lomakylä Olonka.




#Article 8: Aleksandr Lukič Volkov (173 words)


Aleksandr Lukič Volkov (on roinnuhes 25. talvikuudu 1928) oli karjalaine runoilii, kirjuttai, kiändäi, Karjalan tazavallan rahvahan kirjuttai.

Nevvostoliiton da Suomen voinan aigah (1941-1944) Volkovan pereh oli evakuiiruittu Sverdlovan alovehele, kus Aleksandr rubei oman ruadotoimindan kolhozas heboloinkaččojannu da sit mečänkuadajannu.

Vuozinnu 1948-1988 Petroskoin kooperativnoi tehnikuman opastundan jälles Aleksandr ruadoi myöndyjärjestölöis, oli Profsojuzoin komitietan johtajannu da Petroskoin deputuattannu.

Vuvvennu 1959 oli piästetty ilmoih Volkovan enzimäzet runot, vuvvennu 1966 häi voitti Oma Mua -lehten runokonkursan da sai palkinnon.

Vuvvennu 1959 oli piästetty ilmoih enzimäine Malen'kaja Dessoila -runokniigu ven'an kielel, a vuvvennu 1997 tämä kniigu Pieni Dessoilu oli piästetty karjalan kielen livvin murdehel.

Vuvvennu 1998 hänen Igäine tuli -runo voitti lehtimiehien da kirjuttajien konkursas Paras tevos karjalan da veps'an kielel.

Vuozispäi 1990 Aleksandr Lukič on Karjalaine sana -kirjuttajien yhtymän piälikkö.

Vuvvespäi 2000 liittyi Ven'an kirjuttajien liittoh.

Volkov kiändi karjalakse A.S.Puškinan, A. Blokan, A. Ahmatovan, A. Tvardovskin da toizien ven'alazien runoilijoin runot.

Vuvvennu 2001 hänen Vellen syväin -kniigu sai diploman Karjalan tazavallan vuvven kniigu da Karjalan tazavallan piälikön palkinnon.

Vuozinnu 1999-2001 oli Karjalan Rahvahan Liiton piälikkönny.

Sammon-palkinnon laureattu.




#Article 9: Aleksandr Vasil’jevič Suvorov (484 words)


Aleksandr Vasil’jevič Suvorov ((13.) 24. kylmykuudu 1730 – (6.) 18. oraskuudu 1800) – kuulužu ven’alaine polkienpiälikkö, vojennoi teourietiekku, Ven’an kanzalline urhomies. Ven’an muan- da merienvoimien generualissimus, Avstrien da Sardien voimien generualu-fel’dmuaršualu, oman aijan kai Ven’an da monien ulgopuolien mualoin miehien kunnivomerkilöin suaju.

Suvorov oli roinnuhes generualu-anšefu Vasilii Ivanovič Suvorovan perehes (tarkua roindupäivän vuottu nikel ei ole tiettävy). Aleksandr Suvorovan tuatto oli kovasydämelline peitolline kansel’uarien ruadai.

Lippuzes Suvorov kirjutti omas roindas vuonnu 1730, ga omaeloskerras kirjutti, gu häi meni armieh vuonnu 1742, konzu hänele täytyi 15 vuottu. Ei ole tiettävy hänen roindupaikkugi, ga enimistö tutkijois ajattelou, gu Suvorov oli roinnuh Moskvas. 

Aleksandran tuatto, Vasilii Ivanovič Suvorov oli Pedrun I ristinpoigu da enzimäzen ven’alazen vojennoin sanakniigan luadii. Sugulegendan mugah Suvorovat on vahnu ruoččilaine aristokruattilline sugunimi. Iče Aleksandr Suvorov kirjutti omaeloskerras, gu hänen tuattolointuatto tuli Ven’ah vuonnu 1622.

Suvorovan muamo oli Avdot’ja (Jevdokija) Feodosjevna Suvorova, neijistysaigah Manukova. Hänes on säilytetty ylen vähän tieduo.

Suvorovan perehen dovariššu da Aleksandran Puškinan died’oin tuatto generualu Abram Gannibal vaikutti Suvorovan ozah. Häi oli nähnyh, gu kižates tinasaldattoinke Aleksandr ylen hyvin ellendäy voijennoloi tegoloi, da nevvoi hänen tuatale andua poijan armieh. 

Vuonnu 1754 Suvorov sai poručikan virguarvo da oli pannuh Ingerin jalguvägipolkah. 1756 – 1758 vuozien aigah häi sluuži Vojennoikunnas. Enzikerdua häi otti ozua toras Seiččemenvuodehizes voinas (1756-1763). 

Vuonnu 1758 Aleksandr rubei sluužimah armies da oli miärätty Memel’an komendantannu. Pol’šan voinan jälles (1769-1772) Suvorov lähti Suomeh Ruočin rajan kaččelemah da lujendamah. Häi lujendi ei vaigu Vil’manstrand linnan Lappeenrannas, ga vie kai rajan lujitandupaikat. 

Jo vuonnu 1773 sulakuus häi otti ozua ven’alais-turkilazes voinas (1768-1774) da piäzi fel’dmuaršalu P.A. Rum’antsevan enzimäzeh armieh. Toizen ven’alais-turkilazen voinan aigah jo generualannu Suvorov sai voittua Kinburnas (1787) da Očakovan lähel (1788), kus häi pergoi kai turkilastu armiedu. Bessarabian kampanian aigah häi otti Izmail - lujeviman turkilazen linnan (1790, oraskuu). Vuonnu 1794 händy työnnettih pol’šalazien vägivastustuksen alevuttamah. Kost’uškua voiton suamizen da Prahan eläjien hävittämizen jälles 24. ligakuudu (3.kylmykuudu) Suvorov otti Varšavan andavumizen. 

Aleksandr Suvorov oli Ekaterinan II armahin polkienpiälikkö. Impeeratorittaren kuolendan da Pavlan I piäzemizen valduistuimele jälles Suvorov oli heitetty sluužbas, ga vuonnu 1799 händy työnnettih Itualieh, kus häi sai äijiä voittua da viijen kuun aigah ajoi vihaniekkua iäre Pohjazes Itualies.

Suvorov rubei tungietamah Al’pin vuorois poikki Rimski-Korsakovale avuttamah, kudai oli olluh Ts’urihan lähäl da piettellyh Massenan ahtistuksen, ga tuli liijan myöhä. Hänele pidi perävyö iäre. Terväh Suvorov Ven’an armien kel kiändih omah muah. Polkienpiälikkö kuoli vuonnu 1800, 18. oraskuudu. Häi oli havattu Aleksandro-Nevskoin lavran alahazes Blahoveščenskois kirikös.

Ulgomualazet äijän kirjutettih ven’alazen polkienpiälikön omaluadužuksih näh: «Suvorov murginoiččou huondeksel, illastau päiväl, maguau illal, oza yödy pajattau, a päivännouzul kävelöy vähiä vajai alastomannu libo vierettelih heinäs, da ajattelou, gu nämä tevot parandetah hänen tervehytty – sanou gertsougu Rišel’je.
A. Šišov kirjutti: «Häi ei menettänyh ni yhty torua, enimistö niilöis oli voitettu, hos vihaniekkua oli enämbi (yli 60 torua).
Suvorov äijiä tiezi voinan dielos da monis toizis tiedolois. Häi jätti suurdu vojennoi-teouriellistu da praktiekallistu perindyö, keksi uuziloi vojennoin dielon yhtehvedoloi da aksiomoi. 




#Article 10: Aleksandro-Nevskoi soboru (Petroskoi) (260 words)


Aleksandro-Nevskoi soboru () on nostettu 1774 vuvvel. Konzu jo meni 50 vuottu Aleksandr-Nevskoin jiännöksil, net piätetth siirdiä uudeh kohtah. Piävyttih kohtah, kudamas ruoččilazet hävittih voinas, Petroskoin zavodan slobodas. Sinne oli rakendettu Aleksandro-Nevskoi manasteri. Nimen manasteril andoi Jekaterina II, ku Aleksandr Nevskoi oli Novgorodan mualoin puolistai, mualoih kuuluttih myös karjalan muat. Zavodu ruadoi, sinne kerävyi äijy eläjiä, nygöi pideli rakendua uuzi kirikkö, ku rahvas voidas sinne kävvä molimahes Jumalal.

Algavui kirikön rakendamine rahoil, kudualoi annettih iče zavodan ruadajat. Joga rubl´as kaikin ruadajat annettih 2 kopeikkua kirikön rakendukseh. Monii vuozii kerättih d´engoi da viettih kirjutuksii, ken, konzu da min vastah maksoi dengua. Tsuari yhten kerran andoi 30 rubl´ua, sit ruvettih hänel peräh maksamah mägilöin inouniekat (?) da kuptsat.

Petroskoin linnas ei olluh kivimuasteriloi, pidi eččie. Löydyi spetsialistu Pjetro Karlo Moderni Italien Šveitsariespäi. Häi tuli Petroskoih 1828 vuvvel. Hänel hyvin avvutettih linnalazet dai mualruadajat, kuduat elettih lähimäzis hierulois.

Muasteri Čern´ajev Piiterispäi holmogorskoin ruadajien kel katettih ravval kirikön kuupolu. Kaikin oldih hyväs mieles, ku linnu sai nengoman hyvän kivesrakendetun kirikön, sinne sai mennä molimahes 1500 hengel da oli se rakennus 5 kuupolline. Aleksandr Nevskoin ikoonan kirjutti 1829 vuvvel Aleksandr Sergejevič Čižov, häi sil aigua opastui Hudožestvennois akademies. 1832 vuvvel ikoonu oli valmis, ruadolois oli maksettu läs 400 rubl´ua. No ei olluh sit rakennukses ainos kirikkö. 29 päivy kezäkuudu kirikkö pandih kiini, annettih se sit Krajevedčeskoil muzeil. Vaste talvikuul 1991 vuvvel uvvessah kirikkö oli annettu pravoslavnoloil uskojazil, Petroskoin jeparhiel. Suuri kodvu piettih restavratsiedu. A 2-4 päivy kezäkuudu 2000 vuottu Moskovskoi Patriarhu oli Karjalan mual da osvätii Soboran Aleksandr Nevskoin, kudai nygöi on kogo tazavallan Piäkirikönny.




#Article 11: Aleksis Kivi (116 words)


Aleksis Kivi (oigei nimi Alexis Stenvall) (10. ligakuudu 1834 Nurmijärvi – 31. talvikuudu 1872 Tuusula) oli suomelaine kirjailii. Häi on tundiettu enne kaikkie kanzallisromuanan stuatussan suannuos romuanas Seiččie vellesty (1870), ozutelmis Nummisuutarit (1864) da runolois.

Kiven tekstois on kui romuanttizii mugagi realistizii piirdehii. Kivi kygeni luomah monel kirjalližuon alal korgeitazozen tuotandon silloi, konzu suomenkielizen kirjalližuon perindyö, kanzanrunohuttu luguh ottamattah, ei olluh olemas. Kivi oli enzimäine suomelaine ammattikirjailii. 1900-luvun allus Kivi-renessansas algajen häi on olluh Suomen kanzalliskirjailii.

Äijy Aleksis Kiven runuo da tevoksih kuulujii pajotekstoi on sävelletty pajoloikse. Niidy ollah ezimerkikse Ozakkahat (”Onnelliset”), ”Keinu”, Meččymiehen laulu (”Metsämiehen laulu”), ”Oravan laulu”, Minun sydämen pajo (”Sydämeni laulu”), Seiččemen miehen vägi (”Seitsemän miehen voima”), Midä minä huolin (”Mitä minä huolin”).




#Article 12: Alfred Hitchcock (142 words)


Sir Alfred Džozef Hitčkok (ang. Sir Alfred Joseph Hitchcock) (13. elokuudu 1899 – 29. sulakuudu 1980) oli britanielaine da ameriekkalaine kino-ohjuaju, kinovalmistai da käzikirjuttai. Vuodessah 1939 häi ruadoi Brituanies da Yhtysvallois.

Hichcock on kino-ohjuaju, kuduan nimi yhtistetäh trilleru-kinolajih. Omis fil’mois häi maltoi luadie rauhattomua atmosfierua. 
Hitčkok sai Ameriekan kinoinstituutan palkindon, a kuningatar Elizabeth I sanoi hänet ritarikse.

Alfred Hitčkok oli roinnuhes The High Road –uuličal Londonan linnanymbäristös Leitonstounas. Hänen tuatto ruadoi myijänny. 
Hitčkok ohjuai 55 täyzipitkiä fil’mua, monet kudualois ollah muailman kinon kluasiekannu. Sidä paiči Alfred Hitčkok ohjai 21 filmua. Kaksi fil’mua ei ole lopiettu.

Hitčkok suvaičči iče ozutella omis fil’mois, enne kaikkie jägimäzis fil’mois. Huomatah, ku ohjuaju suvaiččou andua piäroulit “kylmile” valgeitukkazile naizile (Marlene Dietrich, Grace Kelly, Vera Miles, Kim Novak).

Holliwoodan kunnivokävelykujoh on azutettu Alfred Hitčkokan nimizen tiähti. Leitonstoun-nimezes metroazeman seinis on pandu 17 mozuajikkua, kuduat ozutetah fragmentoi Hitchcockan fil’mois.




#Article 13: Animacii (351 words)


Animacii (, elävöittämine) on tehniekku, kudamas kino todevutetah kuva kuval. Animacien voibi luadie kuvuamal fil'male piirrettylöi kuvii pienien muutoksienke libo azujen pienii muutoksii fiiziellizeh mallih (ezimerkikse azutekseh, animaciityttih libo vahah) da fotokuvuamal muutokset. Konzu kuvattu fil'mu ozutetah normualiravevuol, toine toizen jälles vaihtujis kuvis rodieu il’l’uuzii liikkeheh näh. Animacii voijah todevuttua sežo tiedokonehenvuoh.

Ammuzien kallivoloukkomualavuksien elättilöil voi olla moni piädy da jalgua, da on duumaittu, ku nengozis toinah rodih liehujan tulen vallos kuva nel'l'uojas elätis. Erähis francielazis da Pireneilpäi lövvettylöis luupliitois on eri puolil kuva elätis eri azendolois. On ehtotettu, ku nengozii azuteksii pyöritettih nuorazes da rodih liikkehen il'l'uzii. Iranas Šahr-e Sukhtehan linnas enämbi nellän tuhanden vuvven tagua on lövvetty savimal'l'u, kudaman pinnale oli mualattu koza liikkehen eri vaihielois. Ravieh pyöritettynny nengoine mal'l'u olis suanuh kozan hyppimäh yhtes kohtas.

Enzimäine kogonah animacieh pohjannuh kino oli vikse James Stuart Blacktonan vuvvennu 1906 valmistunuh Tiedovoittu hoteli, kudamas azutekset suadih lekkumah stop motion -tehniekan vuoh. Blackton luadi samannu vuvvennu sežo enzimäizenny varzinazennu mul'tifil'mannu pietyn Humorous Phases of Funny Faces -fil'man.

Karikaturistannu aloittanuh Émile Cohl oli yksi francielazen animacien perustajis. Häi aloitti vuvvennu 1908 luadijen mielanke kirjutuslauduanimacieloi, kudamat pohjattih figuuruhuahmoloin muutoksih. Sen jälles häi muutti Yhtysvaldoih da luadi sie animaciesarjua Newlyweds, kudamua imitiiruittih äijän.

Yhtysvaldulaine Walt Disney aloitti animaciiuran Alisas Kummanmuas (1924), kehitti Oswald-jänöin 1927 da lopukse tärgevimän, Mikki Hiiren. Disneyn Höyrylaivu Willie (1928) oli putin iänianimacii, kudai nosti animacien tunnustetukse teatruiloituksekse.

Nevvostoliitos kehitettih omaluaduine, pehmei taba kuvata liikehty, kudamas tuli muan animacien tunnusmerki.

Animaciitehniekkoi on monenluadustu da niilöi voi sežo yhtistellä.

Piirrosanimacii on kuva kuval piirrettyy animaciedu, kudai tavan mugah yhtistetäh tagamualavukseh. Tänäpäi piirrosanimacii tavan mugah luajitah tiedokonehel, konzu puhtahaksepiirretyt kuvat skanniruijah kuvankäzittelyprogrammah, kudamas net väritetäh da kerätäh kuvasarjakse. Enne tiedokonehii piirrosanimaciet luajittih tselluloidupl'onkoile, kudamien yhtele puolele piirrettih viivat da toizele puolele mualattih väripinnat. Piirrosanimuattoru piirdäy ezmäi piäkuvat libo liikkehen puoles tärgevimät piirrokset, kudamanjälles niilöinvälih piirretäh välikuvat. Piirrettylöis animacielois samua kuvasarjua libo sikluakäytetäh puaksuttavah sendäh, ku sih pidäy vähembi aigua.

Stop motion -animacii on animacii, kudai fotokuvatah kuva kuval.

Tyttianimacieh da vaha-animacieh luajitah tytit libo vahahuahmot, kudamat sit kuvatah dekoracieloinke.

Pala-animacies huahmot roitah bumuagaslibo sen jyttymäs materjualas leikattulois palazis, kudamii lekutellah kuvavusstolal da kuvatah ylähänpäi.




#Article 14: Anna Tulla (155 words)


Anna tulla on petroskolaine bändi, kudai pajattau nygypajoloi suomen, vepsän da kaikil karjalan kielen murdehil (vienakse, livvikse da lyydikse). Muziikan stiil'u on elektron-tansine. 

Anna tulla –joukko oli perustettu vuonnu 2007 Nuori Karjala –nuorižojärjestön Karjalan kandukielien kehittämizen projektan mugah. Perustamizen aijois pajojoukko uvvistui. Nygöi bändis on kaksi pajattajua – Darja Kuznecova (karjalaine) da Julija Maksimova (vepsäläine). Muuzikan keksijat ollah Darja Kuznecova da Daniil Trofimov. Pajoloin tekstoi kirjutetah Petroskoin Valdivon Yliopiston filologizen tiedokunnan Itämerensuomalazien kielien da kul’tuuran ozaston opastujat da yliopiston loppennuot (joukon ozanottajatgi opastuttih täl ozastol: Darja loppi yliopiston vuonnu 2009, Julija vuonnu 2010) da runoilijat (ezim. Zinaida Dubinina, Miikkul Pahomov da Katri Korvela). 

Suomenkielizii tekstoi kirjutetah Inna Nippolainen da Kristina Korotkih, livvikse kirjuttau Natalja Antonova, vienakse – Darja Kuznecova da Marija Kundoz’orova, vepsänkielizien tekstoin kirjuttai on Ol’ga Žukova.  Repertuarah on otettu karjalankielizien rinoilijoin tevoksiigi.
Nygyaijas joukol on jo kaksi stuudipajokogomustu. Vuonnu 2008 oli kirjutettu enzimäine Onnen tähti – stuudipajokogomus, toine Lembi-kogomus nägi muailmua vuonnu 2010. 




#Article 15: Antarktidu (210 words)


Antarktidu ( – Arktikah vastaine) – Muan suvimanner, Antarktidan keskikohtu on läs muantiijoillizel suvipol’usal. Antarktidu sijaiččou Atlantan, Indien da Tyynen valdumeriloin vies, kuduat toiči kuulutah eri Suvivaldumereh.

Manderen pinduala on läs 14 107 000 km² ( šel’fujiätiköt - 930 000 km², suaret - 75 500 km²). Antarktidan pinnan keskikorgevus on kaikkien manderien suurin. Vilupol’usua paiči Antarktidas sijoitetah ilman kostevuon alahimat kohtat, tuulen vägevimät da pitkyaigazimat da päiväzen radiatsien intensiivizimat kohtat.

Antarktidakse kučutahgi muanozua, kuduah kuuluu Antarktida da sen suaret.

 
Antarktidu lövvettih 16. (28.) pakkaskuudu vuonnu 1820 Mihail Lazarevan da Faddej Bellinsgauzenan ohajaukses ven’alazen tutkimusmatkan aigua. Vostok da Mirnij-nimizel venehil tutkijat tuldih Antarktidah 69°21′ S 2°14′ W–kohtah. Enne suvimanderen (lat. Terra Australis) olemine vaigu arvattih da toiči se yhdistettih Suvi-Ameriekkah (ezimerkikse Pari-reisan kartas v. 1513) da Avsrtrualieh. Ga juuri Bellinsgauzenan da Lazarevan tutkimusmatku suvipol’usoin merilois tovesti kuvvenden manderen olemizen.

Onnuako enzimäzenny mandereh astui ameriekkalazen Sesilia-laivan joukko 7. tuhukuudu vuvvennu 1821. Tarku azetuskohtu on tiedämätöi, ga arvatah, gu se oli Hjuz-lahtes (64°13′ S 61°20′ W). Täs matkas tiijot on aigazimat. On tarkembi tiedo matkas mandereh (Deivisan Randu) norviegielazes biznesmiehen Henrik Iohann Bul’as vuvvennu 1895.

Vouzittain Antarktidah tulou läs 6000 matkailijua. Enimistö niilöis lähtöy Antarktidan niemeh, kuduas on matkailukeskus da lendohlähtöpaikku. 1990-luvul matkailu levei Rossan merelle da erähile alovehile Avstrualies suveh päi. Enimistö matkailijois matkustetah Antarktidah laivoil.




#Article 16: Anuksen kanzalline liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine muzei (290 words)


Anuksen kanzalline liygiläzien Nikolai Prilukinan nimine muzei on rikastu liygilästy kul’tuurua akkiloiččii. Muzei on Anuksenlinnan puustos kaksikerroksizes puuhizes kauppumiehen Kuttujevan talois. Taloin oli nostettu vuvvennu 1872. 

Kauppumiehen Kuttujevan taloih vuvennu 1959 avattih Anuksenlinnan muzei. Se oli enzimäine Karjalah perustettu yhteiskunnalline muzei. Allus algajen se ruadoigi vaiku rahvahien vuoh. Nikolai Prilukin, eräs muzein alguhpanijois, oman ruavon jälles (mies ruadoi linnan raikomas) kiirehti ruadoh muzeih. Sih aigah linnan muzei ruadoi vaiku viijes yheksässäh čuassuu ehtiä.
Silloi pidi ehtie kerätä kai, mi on rahvahal jiännyh. Nikolai Prilukin sanoi, ku hyö hätkestyttih. Äijy kallistu vehkehty rahvas lykättih iäre, ei tietty niilöile hindua, duumaittih ei nimikse pie vahnua. Sijah ostettih uvvet vehkehet da pertilomut. Prilukin puaksuh kävyi kylih, kehoitti rahvastu andamah muzeih vahnua veššii. Konzugo osti, konzugo čuajupuačkas annettih rahvas. Mies ellendi: kavottuu et sua järilleh. Silloi oli kerätty kallehimat muzein vehkehet. Vuozien aloh niidy vai liženi. 

Muzeis alalleh on mondu zualua: Liygiläzet-ekspozitsii, ozutteluzualu lyhytaigazih ozutteluloih, kuvondupaja, muzein opastuskeskus lapsih da aiguzih niškoi, taloi Suures Sellis.

Anuksen muzein ruado ei ole yksipuoline. Sidä ainos kehitetäh. Muzeis on luajittu äijy mul’timediiprogrammua. Enzimäine, kudai azuttih vuvvennu 2006, on rahvahallizis ferezilöis: karjalazis dai ven’alazis. Tämä ruado ruattih yhtes Kemin muzeinke. Toine programmu on poimindas da kirjoindas. Kolmas - Anuksen linnan histouries. Niilöis on käytetty nygyaigazii tiedokonehmahtoloi. Programmat ollah mieldykiinnittäjät sit puolespäi, ku niilös et vaiku tiijusta sit libo täs ruavos libo dielos, ga vie voit kižatagi, kaččuo, kui ellendit ozutettuu. 
Vie eräs suuri ruado on muzein ozuttelutiloin videokuvaus. Tämän vuoh voibi muijal ozuttua, mittumat zualat ollah muzeis. 
Perindöllizikse roittih muzein luajitut “Pakkazien kižat”, “Pakkazien škola”, Ferezi-festivuali. 
Projekturuavon hantuzis on luajittu linnan histouries sanelii Grad na strelitse –spektakli. 

Muzeil on oma taloi Suures Sellis. Kyläs pietäh ekskursieloi da master-kluassoi turistoih da gostih niškoi. Net kai ollah kiini liygiläzien kul’tuurah. 




#Article 17: Anuksenlinnu (101 words)


Anuksenlinnu libo Anus () on linnu Karjalan tazavallas. Anuksen linnu on Anuksen kanzallizen piirin hallindokeksus. Anuksenlinnu on yksi Pohjas-Ven'an vanhimis linnois. Enzimäzet kirjallizet mainindat ollah jo vuvvel 1137: linnanoigevuot Anuksenlinnu sai puuhizen linnan nostettuu vuonnu 1649. Linnu on sijoitunnuhes Anusjoven da Mägriänjoven yhtymykohtas lähäl Luadogua. Anuksenlinnal on histouriellizen linnan stuatussu.

Anuksenlinnu muvvostau oman linnukunnan, kuduah kuulutah linnan ližäkse kylät Yllöine, Immoilu, Kapšoilu, Puuttil, Riipuškal, Sudal, Taččoilu da Tahtasovo.

Anuksenlinnu on muatalovuskeskus. Linnas on vie histourielline muzei, taidehmuzei, hotelli da sportuškola. Aunuksenlinnal on ystävystoimindua Mikkelin alovehenke sego Keski-Kainuunke, Ristijärven da Hyrynsalmen ker.

Linnas eläy läs 8400 ristikanzua, heis läs 60% on karjalastu.




#Article 18: Apel'siinu (134 words)


Apel'siinu on apel'siinupuun (Citrus sinensis) puunandin libo fruktu. Kazvitiijos apel'siinan puunandin miäritelläh marjakse, ku se on pehmeikettuhine, neževy puunandin.

Apel'siinu on pyörei, da toizien sitruspuunandimien jytyi se on jagavunnuhes sektoih. Kypsät apel'siinat ollah hyvä C-vitamiinan lähteh. Kuoritus apel'siinas on 100 grammua kohti 51 mg C-vitamiinua.

Tavan mugah apel'siinan sangei kettu poistetah enne syömisty da fruktas syvväh vaiku fruktuliha. Apel'siinas voibi sežo puzerdua apel'siinumehuu libo käyttiä sen ketun piälimäzindy vuittii mavustehennu.

Apel'siinu tulou Liideh-Aaziespäi. Apel'siinu-sana tulou hollandien sanaspäi (appelsien libo sinaasappel), kudai merkiččöy Kitain juablokku.

Apel'siinat ollah tavan mugah oranževoit. Apel'siinu on erähis kielis andanuh nimen oranžile värile. Värin nimi tulou francien sanas orange (se sana allun algajen tulou hindin da urdun kielilöin apel'siinua merkiččijäs sanas narangi), kudai merkiččöy sego apel'siinua sego sen värii. Erähät luavut yhtelläh ollah syväindön puoles ruskieloi, da niidy kučutah veriapel'siinoikse.




#Article 19: Argivoi (114 words)


Argivoi () on maidotuoteh, kuduadu luajitah pieksijes lehmän maijos suaduloi sliuhkoi.

Tavan mugah argivoidu syvväh muuloin einehienke (ezim. voileiby libo ližätäh pudroh) libo sidä käytetäh toizien syömizien valmistamizeh niškoi (taigin, voivuahti, rokku). Argivois žuaritah syömisty.

Argivois on äijy kaloriedu (perindöllizes argivois on 748 kkal/100g).

Argivoi voi olla suolaine da suolatoi (se riippuu, ongo argivois suolu libo ei ole).

Argivoi ližättehenke luajitah tuorehis sliuhkois ližätes kakaodu, metty, vanilinua, zuaharii, fruktu- da muarjumehuu.

Tavan mugah argivoidu luajitah lehmän maijos, ga monis mualois sidä luajitah lambahan, kozan da muuloin žiivattoin maijos.

Tervehyönhoijon ruadajat nevvotah vähendiä argivoin syömisty, sendäh gu se vaikuttau syväimeh. Tervehele ristikanzale suutkois voi syvvä 10 g argivoidu. Vois on äijy holesteriinua: läs 200 mg/100g.




#Article 20: Arhijepiskoppu Leo (220 words)


Leo (siviilinimi Leo Makkonen; roinnuhes 4. kezäkuudu 1948 Pielavezi) on Suomen ortodoksizen kirikön johtai da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu. Häi loppi Pielavien školan vuonnu 1967 da suoritti ortodoksizen pappiskandiduatan tutkindon Kuopios Suomen ortodoksizes pappisseminaaries. Häi suoritti 1995 teologien kandiduatan tutkindon da sai teologien maisterin arvon. Häi on arhijepiskoppu Hermanan ohel arhijepiskopannu toine valgien papiston jäzen da leski. Hänel on yksi tytär da kaksi bunukkua.

Leo Makkozes rodih diakonu da pappi vuonnu 1973 da piispu 1979. Häi on ruadanuh ortodoksizen uskon opastajannu Itä-Karjalan kanzanopistos 1972–1973, jälles sidä ezmäi Ilomančin da sit Turun piirin matkupapinnu 1973–1979. Vuonnu 1979 händy vallittih Suomen ortodoksizen kirikön abulaspiispakse nimikkehel Jovensuun piispu. Häi täytti kanonizen naimattomusehton, sendäh gu saman vuon häi jäi leskekse.

Händy vallittih vuonnu 1979 Oulun jeparhien piispakse nimikkehel Oulun metropoliittu 1.1.1980 algajen, da 1996 händy vallittih Helsingin jeparhien piispakse nimikkehel Helsingin metropoliittu. Ligakuus 2001 händy vallittih Karjalan da kogo Suomen arhijepiskopakse. Arhijepiskoppu Leo on olluh jäzenenny Suomen ortodoksizen kirikön kiriköllizes kerähmös vuvves 1975 da ortodoksizes kiriköllizes halličukses vuvves 1980.

Arhijepiskoppu Leo perusti vuonnu 2005 jo kolmanden ortodoksizen kul'tuurufondan, Karjalan jeparhien fondan.

Arhijepiskoppi Leo jo Oulun metropoliitannu ruadajes rubei kirjuttamah väitöskniigua arhijepiskoppu Paavalis.

Arhijepiskoppu Leo on leski da yhten tyttären tuatto.

Arhijepiskoppu Leo on vuvves 1995 olluh Karjalan Kielen Seuran paginanvedäjänny. Arhijepiskopan muamankieli on karjalan kielen livvinkarjalan murreh. Arhijepiskoppu Leon juuret ollah Raja-Karjalan Salmispäi.




#Article 21: Artugu (211 words)


Artugu (Hg, ) Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 80. Se liittyy sinkin joukkoh. Prostoi aineh artugu on perehodnoi metallu, pertin lämbötilal se on jugei hobjankarvaine da valgei nesteh, kudaman höyryt ollah ylen myrkyllizet. Artugu on yksi kahtes hiimiellizes alguainehespäi (dai ainavo metallu), kudamien prostoit ainehet normal’noloil ololoil ollah notkies agregatnois olotilas (toine moine alguaineh on brom).

Artugu tietäh muinazis aijois algajen. Puaksuh se lövvettih puhtahas nävös (notkiet pizaret kivilajiloil), ga puaksumbah suadih se, konzu poltettih luonnon kinovar’ua. Muinazet griekkalazet da riimalazet käytettih artugua kullan puhtastamizeh. Hyö tiettih artugan da sen yhtistehien myrkyllisyvyös. Äijät vuozisuat alhiimiekat piettih artugua kaikkien metalloin yhtistettynny ozannu da duumaitih, što ku notkiedu artugua luadie kovakse rikin libo mišjakan avul, roihes kuldu. Artugan eroittamine puhtahas nävös kuvaili ruoččilaine hiimiekku Georg Brandt v. 1735. Enne dai nygöigi käytetäh Merkuri-planietan merkii artugan merkiččemizeh niškoi. Ga vaigu Lomonosov da Braun tovestettih, gu artugu on metallu. Vuvvennu 1759 hyö voidih kylmättiä artugu da miärätä sen metalluominažuksii.

Artugu on harvu alguaineh muankuores, sen väitytys 83 mg/t. Ga artugu pahoi ytistyy hiimiellizesti alguainehih, kudualoi on ylen äijy muankuores. Sendäh artuguruvat voidih olla ylen äijäl väitettylöi. Rudois voi olla 2,5% artugua. Luonnos artugua lövvetäh eri kohtis, vaigu 0,02% artugua on miärättylöis kaivandukohtis. Muailman valdumeren vezilöis artugua on 0,1 mkg/l.




#Article 22: Astrid Lindgren (261 words)


Anna Astrid Emilia Lindgren (omua suguu Ericsson; 14. kylmykuudu 1907 Vimmerby, Ruočči – 28. pakkaskuudu 2002, Stokgol’mu) oli muailmankuulužu ruoččilaine lapsienkirjuttai. Hänen kirjoi on kiännetty 99 kieleleLindgrenan luadimii hahmoloi ollah Pippi Långstrump, Emil i Lönneberga, Ronja Rövardotter da Karlson på taket. Tunnettuloi kniigoi ollah sežo Mio, min Mio da Bröderna Lejonhjärta.

Astrid Lingren kazvoi Näs-fermal lähäl Vimmerbyn hieruu Smålandas. Vanhembat oldih Samuel August Ericsson da Hanna Jonsson. Hänel oli kaksi sizärdy, Stina da Ingegerd, dai vahnembi velli Gunnar. Häi algoi školan Vimmerbys sygyzyl 1914.

Školan loppiettuu Lindgren rubei ruadamah harjaittelijannu Vimmerby tidning -lehtes. Häi rodih kohtuine. Lapsen tuatto oli lehten piätoimittai Reinhold Blomberg, ga Lindgren ei tahtonuh mennä hänele miehele. Häi muutti Stokgol’mah da 19-vuodehizennu rodih muamokse. Häi andoi omassah lapsen, Larsan, sijahispereheh Kopengagenah.

Lindgren ruadoi sekretarinnu Kungliga Automobilkubbenas da meni miehele Sture Lindgrenale vuvvennu 1931, 23-vuodehizennu. Lindgrenan lapsi tuli elämäh heijänke, da kolmen vuvves peräs rodivui toine lapsi Karin. Vuvvennu 1941 pereh muutti Dalagatanal olijah fatierah, kudamas Lindgren eli kuolemassah.

Toizen muailmanvoinan aigua Lindgren ruadoi cenzuriiruiččijannu tiijustelusluužbas. Hänen enzimäine kniigu Britt-Marie lättar sitt hjärta sai toizen palkindon Rabén  Sjögren -ilmahpiästämön kirjutuskilvas da piäzi ilmah vuvvennu 1944. Vuvven peräs häi voitti uvven kilvan omassah kirjal Pippi Långstrump. Paiči omua kirjutandua, vuvves 1945 lähtijen häi ruadoi ilmahpiästämös lastenkirjoin redaktorannu 25 vuottu.

Lindgren kuoli grippah 94-vuodehizennu vuvvennu 2002.
Vuonnu 2018 Monis mualois muisteltih suurdu kirjuttajua, ku häi olis täyttänyh 110 vuottu. Mennyt vuon ilmoile piäzi Astrid Lingrenin Peppi pitkä tossu kniigan karjalankieline kiännös, kudai sai nimekse Peppi pitkä sukku. Kiännöksen oldih luajittu karjalaine lapsienkirjuttai Tamara Scerbakova da Suomen puolel kiändäjänny oli Aleksi Ruuskanen.




#Article 23: Atlantan valdumeri (247 words)


Atlantan valdumeri - Muan toizekse suurin valdumeri Tyynen valdumeren jälles. Se kattau lähes viijenden ozan Muan pindualas. Se leviey Grönlandissah da Islandissah pohjazes, Jevrouppassah da Afrikkassah päivännouzus, Pohjois- da Suvi-Ameriekkassah päivänlaskus da Antarktidassah suves.

Atlantan valdumeri sai nimityksen Atlas (Atlan)-nimizes atlantas griekan mifolougies. Nimitys ”Atlaksen meri” nägyy enzimäzen kerran Herodotoksan 400-luvul eaa. kirjutuksis
 

 
Atlantan valdumeri on toizekse suurin, sen pinduala on 91,66 miljonua km², vezimiäry on 329,66 miljonua km³. Se leviey subarktikizies levevysastielois Antarktidassah. Indian valdumeren välil raja on pitkin Igolni-niemen meridianas (20° E) Antarktidan rannikkossah (Kuningatar Maudan mua). Tyynen valdameren välil raja on Gorn-niemen meridianas 68°04’ W libo lyhyön matkan mugah Suvi-Ameriekas Antarktikan niemimuassah poikki Dreikan salmes Oste-suares Šternek-niemessah. Pohjazen jiämeren välil raja on Gudzonovan salmen päivännouzun sydämehpiäzyy myö da poikki Davisan salmes Grenlandia-suaren rannikkuo myö Bruster-niemessah, poikki Tanskan salmes Isalannin suaren Reidinupyr-niemessah, sen rannikon Grepir-niemessah, sen jälles Farerskien suariloissah, ielleh Šetlandien suariloissah da 61° N: mugah Skandinavian niemimuan rannikkoh. Toiči valdumeren suviozan pohjazen rajanke 35° S:späi (atmosfieran da vien kierron merkilöin mugah) 60° S:ssah (pohjan muanpinnan luavun mugah) kuulutah Suvi-valdumereh.

Atlantan valdumeren meriloin, lahtiloin, salmiloin pinduala on 14,69 miljonua km² (16% valdumeren yleizes pindualas), tilavus on 29,47 miljonua km² (8,9 %). Kuulužimat meret da peruslahtet: Irlanninmeri, Pohjanmeri, Norviegienmeri, Baltianmeri, Välimeri, Mramoranmeri, Mustumeri, Azovanmeri, Karibanmeri, Meksikan lahti, Sargasonmeri.

Atlantan valdumeren suurimmat suaret da suaristot: Britanian suaret, Suuret Antiilit, Newfoundland-suari, Islanti, Sitsilia, Sardinia, Pienet Antillit, Falklandinsaaret, Bahaman suaret, Bermudan suaret.

Histourien suurin höyrylaivu RMS Titanic uppoi Atlantin ladumereh 15. sulakuudu 1912. Turmas kuoli läs 1 500 matkustajua.




#Article 24: Atomu (115 words)


Atomu (muinaskreikakse ἄτομος, atomos 'jagamatoi') on alguainehen hiimielline pienin oza. Nygöine tutkimus on tovistannuh, gu atomah kuuluu vie pienembiägi ozapuoldu.

Atomu juatah ydimeh, kuduah kuulutah protonat da neitronat, da ydimehty kattavah elektronuriipukseh, kudamas on elektronua. Elektronuriipustu kučutah vie elektronupilvekse. Protonat da neitronat ollah oman massan mugah äijiä elektronoi suurembi, da atoman massa ongi keskitynnyh ydimeh.
Atoman tovellistu rakendehtu on jygei tarkah kuvata da atomua kuvatahgi puaksuh yksinkerdazel taval. Rutherfordan atomumallis elektronu kuvatah kierdämäs tiettyy, puaksuh pyöryžiä ratua, tovelližuos tarkah sidä ei sua laskie.

Atoman ydin sijaiččou keskel atomua da on pozitiivine. Ydin muvvostuu nukleonois: pozitiivizesti varautunnuolois protonois (p+) da varauksettomis neitronois (n0). Riippujen alguainehes ydimes on erilaine miäry nukleonoi, ydimes sijaiččijan palazien lugumiäriä sanotah massaluvukse.




#Article 25: Azovanmeri (164 words)


Azovanmeri on Jevroupan päivännouzupuoles olii Atlantiekan valdumeren meri. Azovanmeri on muailman madalin meri, sen suurin syvys on 13,5 metrii, keskisyvys on läs 7,4 m. Äijät salmet da meret yhtistetäh Azovanmeren Atlantiekan valdumeren kel (Kerčan salmi – Mustumeri – Bosforansalmi – Marmaranmeri – Dardanellisalmi - Egein meri – Välimeri - Gibraltaran salmi - Atlantiekan valdumeri).

Tamanan niemimuan pohjazel rannal on paleoliittizen kavven muinaizen ristikanzan eloipaikku – Kermek. Ennevahnas Azovanmerdy ei olluh, Don-jogi laskih Mustumereh nygyaigazen Kerčan salmen kohtas). Tiedoennustuksen mugah, Azovanmeri rodih vuonnu 5600 enne Iisusan roindua.

Azovanmeren peräkohtat ollah 45°12′30″ da 47°17′30 p.l. välis sego 33°38 (Sivaš) da 39°18′ pn.p. välis. Azovanmeren suurin piduhus on 380 km, suurin levevys – 200 km; randuliinien piduhus on 1472 km; pinduala on 37 800 km².

Morfolougizien eričyksien mugah Azovanmeri on lačču madal vezistö madaloin randupaltieloin kel. Azovanmeri on kaikis mandereinin meri muailmas, sendäh gu se on loitton valdumerespäi.

Talvel se voi ozittain libo kogonah jiädyö, jiä piäzöy Mustumereh Kerčan salmes poikki. Azovanmeri rubieu jiädymäh pakkaskuus libo talvikuus.




#Article 26: Baikal (172 words)


Baikal on tektonine muan syvin järvi, kudai sijoiččou Päivännouzu-Sibirien suviozas. Se on yksi suolattoman vien suurembis luondovarois.

Järvel da sen randualovehil on eriluaduine kazvi- da eläinmuailmu. Tavan mugah, paikallizet eläjät sanotah Baikalua merekse.

Baikal sijaiččou Aazien keskukses Irkutskan alovehen da Bur’atien tazavallan välil Ven’al. Vezistön levevys on 24-79 km. Baikalan pohju on 1167 metrii alemba Muailman merdy. Baikalan vezipinduala on 31 722 km². Randuliniien piduhus on 2100 km. 

Baikal on Muan syvin järvi. Nygyaigaine järven suurin syvys on 1642 m, keskimäine syvys on 744,4 m. 

Baikalal on 27 suardu. Suurin suari on Ol’hon, kuduan pinduala on 729 km² (libo 700 km²). Suurin niemimua on Svjatoi Nos. Baikalah langieu 336 jogie da ojua. Täh luguh kuulutah vaigu alallizet jovet da ojat. Järves valuu vaigu yksi jogi – Angara.
Baikalas eläy läs 2600 vezielättilöin lajii, läs puoli niilöis on endemikat (eletäh vaigu täs vezistös). Baikal on ainavoluaduine ekosistiemu. 

Turizmu Baikualah on hyvin kehitetty. Täs on äijy luondo-, kul’tuuru-, histourii- da arheolouginähtävysty. Tavan mugah, turistat piästäh Baikalah lähizis suurilois linnois – Irkutskas, Ulan-Udes libo Severobaikal’skas.




#Article 27: Baltiekan meri (111 words)


Baltiekan meri on Atlantiekan valdumeren meri Pohjazes Jevroupas.

Baltiekan meren peräpohjaine rajakohtu on n'abapiirin lähäl, peräsuvine kohtu – Vismaran linnan lähäl. Peräpäivänlaskukohtu on Flensburgan lähäl, peräpäivännouzukohtu – Piiterin lähäl.
  
Meren pinduala (ilmai suariloi) on 415 tuhattu km². Vien miäry on 21,5 tuhattu km³.

Baltiekan meri on Ven'an, Estounien, Latvien, Litvan, Pol’šan, Germuanien, Danien, Ruočin sego Suomen mualoin rajal.
Baltiekan meren suurimat lahtet ollah: Suomenlahti, Pohjanlahti, Riijanlahti, Kuršinlahti (suolatoivezine lahti, kuduan Kuršin hiekkuniemimua eroittau Baltiekan meres).
Erähät tutkijat erikseh sanotah Saaristomeres, kudai on Baltiekan meren ozannu.
Suurimat saaret ollah: Gotland-, Öland-, Bornhol'm-, Volin-, Rygen-saaret, Ahvenanmua da Suarenmua.
Jovet, kuduat langetah Baltiekan mereh, ollah: Neva, Narva, Daugava, Neman, Pregol'a, Visla, Oder sego Venta.




#Article 28: Barentsanmeri (101 words)


Barentsanmeri (enne 1853 – Murmanmeri) on Pohjazen jiämeren reunumeri. Sen randumuat ollah Ven'a da Norviegii. Meren rajal ollah Jevroupan pohjaine rannikko sego Špicbergen-, Franca-Iosifan mua- da Novaja Zeml'a- suaristot. 
Barentsanmeren pinduala on 1424 tuhattu km², suurin syvys – 600 m. Se on manneralustal sijoitunnuh meri. Pohjais-Atlantiekan virran periä meren lounaine oza ei jiävy talvel. Meren liidehozua sanotah Pečoranmerekse. Barentsanmeren suuret portat ollah Murmansk da Vard'o (Norviegii). Enne Tostu muailman voinua Barentsanmeren portannu oli vie yksi portu – Petsamo (Suomen ainavo jiädymätöi portu).
Jälgiaigua Ven'an Federacii da Norviegii (sego toizet valdivot) pietäh alovehellizii kiistupaginoi, kudualoin kohtannu on Špicbergenan puoleh menii Barentsanmeren randu.




#Article 29: Basketbol (126 words)


Basketbol on joukkosportukiža miäčynke. 

Basketbolah kižuau 2 joukkuo. Jogahizes joukos on 5 kentykižuajua, ga yhtes jogahizes joukos on 12 kižuajua, kudualoin vaihto ei ole rajoitettu. Joukon tarkoitus on ajua miäčyn vastustajan verkopezäh da keskustua toizele joukole ottua miäčyn. Verkopezä on 3,05 metrii lattielpäi. Gu miäččy ajetah lähizel libo keskizel välimatkalpäi, joukko suau 2 ballua, gu loittozelpäi – 3 ballua. Štrafumiäččy andau yhten ballan. Tavan mugah basketbolkenty on 28 metrii piduhuttu da 15 metrii levevytty. Basketbol on yksi muailman tundietumis sportulajilois. 

Vuvven 1936 algajen basketbol kuuluu Olimpiadukižoih. Vuvven 1950 aljaen pietäh muailman basketbolčempionuattua mužikkoin keskes, vuvven 1953 algajen naizien keskes. Vuvven 1935 algajen pietäh Jevroupan basketbolčempionuattua. 

Jevroupas pietäh rahvahienvälizii kluubukilbailoi:Jevroliigu, Jevrokub, JevroChallenge.

Basketbol on hyvin kehitetty Yhtysvallois. Kanzallizen basketbolyhtymän čempionuattu on enämbi 50 vuotta muailman vägevin kluubuturniiru.




#Article 30: Belomorsku (219 words)


Belomorsku (; vien. Šuomua, ) on linnu Ven’al, Karjalan tazavallas. Se on Belomorskan piirin hallindolline keskus.

Belomorskah kuulutah Vodnikov-pos’olku, Gorelyi Most–razjezdu da 19. salbavon pos’olku.

Raududorogoin ristelmys, meriportu Vienanmeren Sorokan lahtes. Belomorskan-Baltien kanualan loppupunktu.

Linnu sijoittuu Vienanmeren päivänlaskurannal, Vyg-jovensuus, 376 km. Petroskoispäi pohjazeh Solovetskin suariloin lähäl.

Linnan suurin oza sijoittuu Vyg-piäjovenkulkun oigiel rannal.

Enzimäzet kirjutusmainičukset Soroka-hierus (suom. ”saari” da ”joki”: ”Saarijoki”) ollah vuvvespäi 1419. Juuri tiäpäi vuvvennu 1429 lähtiettih Solovetskin suariloile kuulužan manasterin perustajat German da Savvatii.

Vuvves 1551 algajen Iivan Groznii –suarin käskyn mugah Sorotskaja-kylä tuli Solovetski manasterin omažusmuakse.

Vuvvennu 1869 Sorokan lähäl puutevolližusruadai M.P. Bel’ajev nosti höyrypuunhuavustuszavodan. Vuvvennu 1912 oli jo kolme mostu zavodua.

Talvikuus vuonnu 1915 avattih Murmanskan raududorogan Sorokskaja-azetuskohtan (kč. Kirovskaja-raududorogu).

Vuvvennu 1933 pandih käyttöh Belomorskan-Baltien kanualu. Tämä šeikku oli hyvä tevolližuon kehittämizeh pos’olkois, kudamat kuuluttih myöhembäh Belomorskah. Konzu rakendettih Belomorskan-Baltien kanualu, sie oli luageri (BelBaltLag), da myöhembäh roih Vodnikov-pos’olku.

Vuvvennu 1938 Soroka-hieru, V.P. Soluninan kunnivokse nimitetty meččymiehien pos’olku Vyg-joven oigiel rannal, Vodnikov-pos’olku da Sorokskaja-raudutieazetuskohtan pos’olku yhtistettih. Sit net suadih linnan stutusan da nimen Belomorsku.

Sovetskoin-Suomelazen voinan aigua (1941—1944) Belomorsku oli Nevvosto-Karjalan väliaigazennu piälinnannu.

Linnan lähäl, Šoirukšan-kosken rinnal, Vyg-jovensuus säilyttih kallivokaiverdukset (petroglifat) — ristikanzoin da eläimien kallivopiirrokset, mečästyksen kuvat dmi. (kaikkiedah läs 2000 piirrostu), kudamat oli luajittu vuozinnu 6000—5000 enne meijän aijanluguu. Besovy sledki –petroglifat enzikerran kuvaili vuvvennu 1926 Aleksandr Linevskii, kudai tuli myöhembäh fantastiekkukirjuttajakse.




#Article 31: Bomban taloi (153 words)


Bomban karjalaiskylä on karjalastu rakendus- da syömiskul'tuurua sego perindölöi ozuttelii kohteh Nurmekses Suomen Pohjas-Karjalas. Bomban alovehen yhtevyös on sežo spa-hoteli da kezäteatru. Karjalaiskylän keskus on Bomban taloi, kudai on vuozinnu 1977–1978 nostettu suuri karjaistaloi.

Bomban taloi on koupii vuvvennu 1855 Jegor Bombin -nimizen miehen poijalleh Dmitri Jegorovičile Suojärvel nostetus talois. Alguperäzes talois eli Bombinien suurpereh, da ku Dmitri vuvvennu 1915 kuoli, muat juattih hänen viijen poijan kesken. Vuvvennu 1934 taloi riičittih, parret pandih viideh tukkuh da jogahine velli sai oman tukun.

Vuvvennu 1960 rodih enzimäizen kerran duumavo taloin uvvellehnostamizes. Projektan enzisijaizennu vedäjänny oli Suojärven Pitäjäseura. Vuvvennu 1976 projektah tuli kerale Karjalan Liitto, da projektu leveni kogonazen karjalaiskylän nostamizekse. Bomban taloi da kylä roittih valmehet 1. elokuudu 1978. Bomban taloin planiruittih alguperästaloin pohjal Vilho Suonmaa da Jarmo Santala.

Suojärven pitäjäseura zavodi časounan nostamizen Bomban karjalaiskyläh alovehen toizien nostamisruadoloin yhtevykses. Časounan ezukuvannu oli Suomen menetetyle alovehele jiänyh Ägläjärven časounu da sen piirdi arhitektu Erkki Helasvuo.




#Article 32: CMYK (225 words)


CMYK on yksi kuvafailois da painotuottehis käytettylöis väritilois. Sen nimi tulou anglien sanois Cyan (sianu), Magenta (magentu), Yellow (keldaine) da Key (avainväri libo mustu).

Konzu kuva tallendetah kuvankäzittelyprobrammas CMYK-väritilas, jogahizeh kuvafailan pikselah talenduu nellän värin vägevystiijot - sianan (kirkas vihandansinine), magentan (sinerdäjän ruskei), keldazen da mustan värin vägevys.

CMYK on subraktiivine libo vähendäi väritila: ezimerkikse bumuagale painetut CMYKan ozavärit estetäh vuittii valgolois kuvastumas silmäh, da silmy havaiččou valgoh jällele jiännyön värin. Silmy nägöy väripinnan sidä mužavembannu midä enämbi värii on käytetty.

Kuvii tallendetah CMYK-formuatas enimyölleh vaiku bumuagale pandajes libo toizis painotuottehis, ku CMYK-väritila ei päi, sanommo, kuvien ozuttamizeh tiedokonehen ekruanal. Tiedokonehen ekruanat käytetäh tavan mugah kolmiväristy RGB-värimallii. CMYK-värimallii painotuottehih käytettäjes kučutah neliväripainokse. Jogahine nelläs vuittiväris painetah bumuagale eriče. Värilöin vägevytty reguliiruijah luadien värilöis sumbas olijoi rasteručökkehii, kudamat peitetäh vaiku vuitin painettajas bumuagupinnas. Rasteruičendan vuoh nelläl perusväril rodieu miljounoi erijyttymii värisävylöi. Ga käytändös bumuagale painettuloinnu ristikanzan silmäle erottujien sävylöin lugu on enimyölleh erähii tuhanzii.

Tavan mugah nelliväripainos fotokuvat painetahes rasteriiruitunnu da tekstat kompaktal libo suan procentan väripinnal. Teories mustu rodieu käyttäjen sada procentua sianua, magentua da keldastu. Aku mitah väriainehis ei ole sadaprocentizen puhtas, sit vuitti valgos kuvastuu imeytymizen sijas. Sit kolmevärine mustu enimyölleh on mužavan maksankarvaine. Parembi lopputulos rodieu, ku mustu painetah erillizel mustal väril.

Neliväripainos voibi roita luaduprobliemua, ku kai nelli värii ei painoprocessas puututa juuri samah kohtah bumuagua, sit painotulos rodieu lekahtannuon nägöine.




#Article 33: Carl Friedrich Gauss (177 words)


  

Johann Karl Friedrich Gauss (; 30. sulakuudu 1777 Braunšveig – 23. tuhukuudu 1855 Göttingen) – oli germuanilaine matematikku, tehniekku, fizikku, tiähtientiijustelii da geodezistu. Händy pietäh matematikoin kuningahannu, yhtenny muailman suurilois matimatikois. Koplin medalin suaju (1838) Ruočin (1821) da Ven’an (1824) tiedoakademien ulgomualaine ozanottai, anglielazen Kuningasseuran ozanottai.

Karl Gauss rodivui köyhäs perehes. Jo 2-vuodehizennu Gaus ozutti iččie ylen älykkähänny lapsennu. Gaus maltoi monii kielii. Häi arbaili midä vallita – filolougiedu libo matematiekkua, ga valličči matematiekkua. Gaussan tiedoruavot koskiettih sežo statistiekkua, luguteouriedu, analizua, diffirentualugeometriedu da optikkua. Gauss tovesti algebran da arifmetiekan perussiännöt, kudualoin mugah joga luonnolline lugu voijah ezittiä alguluguloin tulonnu.

Matimatiekan ližäkse Gauss tundietah optikan sego sähkö- da magnetizmuopin suavutuksis. Net ollah ezimerkikse Gaussan kuvavuszakonu da Gaussan zakonu magniettukentile. Gaussan mugah on nimitetty SI-järjestelmän ulgopuolizele magniettuvuon tihevyön yksikkö, gauss (Gs). Sežo hänen mugah on nimitetty joga nelläs vuozi myönnettävy Karl Fridrih Gaussan palkindo. Gauss vägehes piästi lugiettavakse omii tuloksii. Eräs painamattomis tutkimuksis koskii ebäevklidan geometriedu – häi oli tutkinuh tädä geometrien alovehtu jo enne Boijadu da Lobačevskiedy.

Erähät Gaussan opastujat oldih kuulužinnu matematikoinnu, ezimerkikse Riman, Dedekin, Bessel’, Möbius.




#Article 34: Darja Karpova (160 words)


Darja Karpova (1914-2003) on kuulužu karjalaine artistu, kudai monien vuozien aigah ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras. Darja Karpova  on Ven’an rahvahalline artistu, Petroskoin kunnivoittu eläi, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu, Ven’an teatruyhtistyksen Karjalan ozaston enzimäine piälikkö.

Darja Karpova rodiihes 19. kevätkuudu vuvvennu 1914 Anuksen gubernien Petrovskoin ujezdan (nygöine Suojärven piiri) Sovdozero-kyläs karjalazien muanruadajien perehes. Opastui seiččie vuottu školas Puadanel. Viizitostuvuodizennu piäzi opastumah artistakse Piiterin teatruteknikuman Karjalan teatrustuudiele. Hänen artistutaijon opastajannu oli Leningruadan Suuren druamuteatran piäohjuaju Konstantin Tverskoi.
Darja Kuzminična tuli Karjalan Kanzallizeh teatrah ruadoh vuvvennu 1932 da ruadoi teatras läs 60 vuottu. Täh aigah Darja Karpoval puutui ozuttua enämbi sadua roulii eri spektaklilois: karjalan, suomen da ven’an kielel. Häi ozutti L’ubov’ Jarovoidu samannimizes spektaklis (1935), Ainikkii Kullervo-spektaklis (1935) da äijy tostu roulii. Darja Karpova ezityi myös kinolois epizouduroulilois (Sampo- da Vuvven 1953 vilu kezä – fil’mois).
Darja Karpova siirdyi tuonilmazih 1. pakkaskuudu vuvvennu 2003. Syvyskuus vuvvennu 2005 hänen kalmal azetettih hänen mustopačas. Paččahan luadimizes avvutettih Petroskoin linnan halličus da Kanzallizen teatran artistat.

 




#Article 35: Darjaine, Marjaine (111 words)


Darjaine, Marjaine on perindölline karjalaine pajo. Äijät pajoujoukot ollah sidä pajattamas da pajo kuuluu monil murdehil. 

Darjaine, Marjaine,
Tuattas kuččuu kylyh!”

Dorogaine on libieččäine,
Yö on pimieččäine,
Vezi on viluččaine,
Löylyy on vähäččäine,
Vastu on kovaččaine.”

Muamas kuččuu kylyh!”

Dorogaine on libieččäine,
Yö on pimieččäine,
Vezi on viluččaine,
Löylyy on vähäččäine,
Vastu on kovaččaine.”

Veikkos kuččuu kylyh!”

Dorogaine on libieččäine,
Yö on pimieččäine,
Vezi on viluččaine,
Löylyy on vähäččäine,
Vastu on kovaččaine.”

Čikkos kuččuu kylyh!”

Dorogaine on libieččäine,
Yö on pimieččäine,
Vezi on viluččaine,
Löylyy on vähäččäine,
Vastu on kovaččaine.”

Sulhaine kuččuu kylyh!”

Dorogu on korčakkaine,
Yö on valgieččaine,
Vezi on viluččaine,
Löylyy on äijäččäine,
Vezi on palavaččaine,
Vastu on pehmieččäine.”




#Article 36: Debrecen (175 words)


Debrecen () – Vengrien päivännouzus oliju linnu, toizekse suurin linnu Budapeštan jälles, Haidu-Biharan haldivolline keskus. Vägilugu on 203 914 ristikanzua (1. kylmykuudu v. 2014).

Debrecen sijaiččou Al’föl’d-histouriellizel alovehel 220 km Budapeštas päivännouzuhpäi. Läs 30 km Ruminiessah päivännouzuhpäi. Debrecen kauti menöy raududorogu Čop-Debrecen-Sol’nok-Budapešt. Pojezdumatku Debrecenis piälinnah kestäy läs 3 čuassuu. Debrecenan vieres on kanzoinväline lendoazemu. Debrecenas kävytäh avtobusat, trolleibusat da tramvait.

Linnu perusti monis rinnalolijois kylis. Enzikerdua Debrecen oli muanittu vuonnu 1235. Nimityksen etimolougiedu ei tietä tarkah, ga erähän versien mugah se tuli slavilazes sanas, kudai tarkoittau ”hyvä muaperä”.
Vuonnu 1361 tsuari Lajoš I andoi Debrecenale vällän linnan stuasan. XV-XVI-vuozisual Debrecenas tuli tärgei laukkukeskus, linnas piettih erilazii jarmankoi.
Vuvven 1693 algajen Debrecen kogo Vengrienke kuului Gabsburgoin imperieh.
Vengrien vallankumovuksen (1848-1849) jälles vuonnu 1849 Vengrii sai iččenäžyön da faktas Debrecen rodih muan piälinnakse.
Vuonnu 1857 rodih ruadodorogu Debrecenan da Budapeštan välis. Vuonnu 1884 Debrecenas algoi kävvä Vengries enzimäine tramvai.
Enzimäzen muailman voinan jälles Ruminii sai monet vengrieläzet päivännouzualovehet. Sendäh Debrecen rodih rajan rinnalolijakse linnakse. Toizen muailman voinan aigua Debrecen oli hyvin hävitetty. Linnua suadih endizeh kundoh 1960-vuozissah.




#Article 37: Dee Dee Ramone (182 words)


Dee Dee Ramone (oigiel nimel Douglas Glenn Colvin, 18. syvyskuudu 1951 Fort Lee, Virginii – 5. kezäkuudu 2002 Hollywood, Kalifornii) oli germuanielas-yhtysvaldulaine muuzikko da pajonluadii, kudai mustetah parahite Ramones-bändin basistannu vuozinnu 1974-1989. Häi luadi yksin libo yhtes Joey Ramonen kel suuriman vuitin joukkovehen pajolois, muga kui pajot ”Commando”, ”Poison Heart” da ”I Wanna Live”. 

Douglas Glenn Colvin rodihes Fort Lees, Virginien ozavaldivos yhtysvaldulazele tuatalleh da germuanielazele muamalleh. Häi eli suuriman vuitin hänen lapsuos Päivänlasku-Germuanies, kudamas pereh muutti tuatan ruavon täh linnaspäi toizeh. Hyö elettih mm. Münchenas, Berlinas da Pirmasensas, ga sežo ulgomualoil Koreas, Japounies da Hollandies. Alallizien muuttoloin täh hänel ei olluh nivouze putin ystävii. Hänel tävvyttyy 15 vuottu häi muutti muamah da sizäreh Beverlyn kel New Yorkan Queensah.

Tuttavuttuu John Cummingsan kel, hyö piätettih luadie bändin. Hyö kyzyttih sežo Jeffrey Hymanan yhtyö heijän joukkoveheh. Allus Colvin sego soitti bassuo sego pajatti, Cummings soitti gituarua da Hyman barabuanoi. Yksikai Hymanan sanoin mugah Dee Dee ei maltanuh soittua da pajattua yhtelaigua, sit Hymanas rodih pajattai, da barabuanoi soittamah hyö suadih Thomas Erdelyin.

Dee Deen erottuu Ramonesas vuvvennu 1989 hänen sijah tuli C.J. Ramone.




#Article 38: Dessoilu (199 words)


Dessoilu (, ) on kylä Priäžän kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven`al.

Dessoilu on sijoitunnuh Siämärven suvirannal. Dessoilaspäi oman piirin piäkyläh Priäžässäh on läs 50 kilometrii, Karjalan piälinnah Petroskoissah läs 70 kilometrii. Dessoilas poikki menöy raududorogu da ajotie A133 Petroskois Suojärveh.

Kylän nimi on ottanuh alguperiä ristikanzan ortodoksizes nimes Jessoi, Dessoi (), kudamah liittyy paikkua merkiččii juondeh -lu. On olemas toiziigi nimen sellityksii, ezim. tarin P`otr Suures, ga niilöil ei ole tiijollistu pohjua.

Rahvahanluvun tiedoloin mugah vuvvennu 2013 Dessoilas on elänyh 1742 hengie, vrd. v. 2010 oli 1790, v. 2009 - 2240 hengie.

Alunperin Dessoilu oli ylen pienenny hierunnu, kudai kuului ezmäi Siämärven da sen jälles Ugmoilan prihodah. Kyläs oli pieni Pyhän Paraskevan časounu. Sen rinnal oli vahnu kalmisto. 
Vuonnu 1782 Dessoilas eli vai viizi suurdu perehty, kudamih kuului vähästy enämbi 50 hengie. V. 1926 kyläs oli jo 32 taloidu, a rahvahanlugu kazvoi 220:h.
V.1924 Dessoilas tuli Petroskoin piirikunnan Siämärven voulostin piäkylä. V. 1959 Siämärven da Kungojärven kylänevvostoloin liitettyy ilmestyi Dessoilan kylänevvosto. XX vuozisuan loppupuolel Dessoilu on kazvanuh suureh pos`olkah yli 3000 eläjänke.

Dessoilas on keskiškola. Kyläs on avattu opiston №14 ozasto, kus suajah omua ammattii svaršiekat, traktoristat dmi.
Dessoilas kehitetäh da säilytetäh karjalan kieldy. Se on Livvin keskuksen piätehtävy.




#Article 39: Dmitrii Bubrih (725 words)


Dmitrii Vladimirovič Bubrih (13. (J: 25) elokuudu 1890 – 30. kylmykuudu 1949) oli Ven’an da Nevvostoliiton kielentutkii, professoru, tiedoloin douhturi da Nevvostoliiton Tiedoakadeemien kirjazienvaihtai. Häi kirjutti ruadoloi ven’an, sluavilazis da suomi-ugrilazis kielis, itämerensuomelazien rahvahien fol’klouras, kielien verdailu-histouriellizes da leviemisalovehtiijos. Häi kirjutti enämbi 130 ilmah piästettyy tutkimustu sego äijii käzikirjutuksii. Häi pidi aktiivistu pedagougu- sego tiedotoimindua.

Bubrih oli roinnuhes Piiterin keskiopastuslaitoksien ven’an kielen opastajan Vladimir F’odorovič Bubrihan perehes ezmäzenny lapsennu. Vahnembat oldih opastunnuot ristikanzat da maltettih germuanien, anglien da ruočin kielii. Gimnuazies olles häigi ozutti omii kielineroloi opastujen tarkah grecien da latinan kielih. Vuvvennu 1909 gimnuazien loppiettuu häi sai kuldumedalin. Jälgimäi häi piäzi järilleh Piiterih jatkamah opastundua da loppi yliopiston vuvvennu 1913 ezmäzen astehen diplomanke. Yliopiston loppiettuu häi rubei luadimah ven’an kielen sanakniigua omassah opastajan A. A. Šahmatovan rekomendacien periä. 1920-luvun jälgipuolel Bubrih rubei siirdymäh suomi-ugrilazii kielien tutkimizeh da johti moniluguzii murdehenkeriändymatkoi kui Mordouvieh da Udmurtieh mugai Karjalah. 1930-luvul häi ruadoi lujah suomi-ugrilazien kanzoin kirjukielien luajindah niškoi.

Revol’ucien jälles Bubrih ruadoi opastajannu Moskovan da Piiterin korgielois opastuslaitoksis da oli Moskovan, Leningruadan da Petroskoin yliopistoloin suomelas-ugrilazien kielien laitoksien johtajannu. Händy kučuttih sežo Nikolai Marran nimie kandajah Kielen da ajattelun instituuttah, kudamas häi rubei ruadamah vuvves 1934 algajen suomi-ugrilazen ozaston johtajannu.

Vuozinnu 1932–33 «suomelazennu nacionalistannu» Bubrihua tahtottih ottua kiini, ga ei otettu. Kui äijii toizii suomi-ugrilazien kielien tutkijoi, händy otettih plenah 9. pakkaskuudu 1938 da suudittih surmah. Ga vuvvennu 1939 händy sanottih viärättömäkse da piästettih välläle.

Vuvves 1947 algajen häi oli Petroskois ruadajan Karjal-suomelazen histourien, kielen da literatuuran instituutan johtajannu. Vuozinnu 1948–49, konzu piettih ideolougiihommii kosmopolitizmua vastah, Bubrihua uvvessah suudittih. Täl kerdua tiedomiesty vastah oldih marristat, kudualoin johtajannu oli F. P. Filin, sego erähät Bubrihan endizet opastujat, kudualoin keskes oli V. I. Alatirev. Bubrihan verdailu-histouriellizen kielitiijon metoudu ei heijän mugah olluh eigo tiijolline eigo marksizman mugaine. Viäritändy da pahat paginat pahoi vaikutettih Bubrihan tervehyöh. Erähän marin kielen luvendon aigah Bubrih voimatui da 20 minuuttua myöhembäh kuoli syväininfarktan periä Leningruadan yliopiston seinis.

Bubrih kirjutti enämbi 130 kielitiijollistu tutkimustu da händy pietäh Ven’an suomi-ugrilazen kielitiijon perustajannu.. Hänen enzimäzet ruavot oldih omistettu ven’an murdehile, sluavilazien kielien histouriellizele iäniopile da indojevrouppalazien kielien painosistiemale. Bubrih puolisti dissertacien – sikse rodih hänen Severnokašubskaja sistema udarenija-nimine kniigu (1924). Sen ylen korgiesti arvosti tundiettu Francien kielentutkii A. Meije. N. Trubeckoi kirjutti, gu Bubrihan tutkimus on n’erokas tutkimus huolimattah sih, gu voi olla hänen teorielois tulou kieldävyö myöhembi. Ližäkse häi kirjutti ezimerkikse karjalan, erzä-mordvan da komin kieliopit, suomen, udmurtien, komin da toizien suomi-ugrilazien kielien histouriellizen iäniopin sego morfolougien tutkimukset da ruavot Kalevala-eeposan roindas.

Vuozien 1920 puolivälis algajen Bubrih tutki vai suomi-ugrilazii kielii. Häi kävyi ruadomatkoile Karjalah, Udmurtieh da Mordouvieh, da pani kai väit, gu Ven’al oldas perustettu suomi-ugrilazien kielien laitokset. Hänen avul nämmien kielien edustajat opastuttih laitoksien specialistoikse. Häi keräi äijän näyttehii suomi-ugrilazien kielien murdehis da otti ozua karjalan, vepsän, ižoran, mordvan, udmurtien, marin, hantin da mansin kirjukielien luadimizeh.

Karjalan kieli rubei kiinnittämäh Bubrihan mieldy 1920-luvun lopul. Ezmästy kerdua häi kävyi sie oraskuus 1928, da Karjalan tutkimusseuran kerähmös häi pagizi suomi-ugrilazien tazavaldoin kirjukielien luajindah da murdehien tutkimizeh näh. Vuvvennu 1930 häi rubei planiiruimah karjalan kielen murrehatlassua, kudamah tulis tieduo eri eländykohtien murdehen fonetiekas, morfolougies, sintaksies da sanastos. Samannu vuvvennu häi ehtotti, gu tverinkarjalazih niškoi pidäy luadie kirjukieli Kalininin alovehele, eigo käyttiä suomie virrallizennu kielenny. 30-luvun allun ”kielitoran” aigua häi puolisti karjalazien oigevuttu omah kieleh da sellitti, gu karjal da suomi jo tuhat vuottu tagaperin erottih omikse kielikse, da gu net ollah samah tabah eri kielet kui hos ven’an da ukrainan libo pol’šan kielet.

Vuvvennu 1937, konzu karjalas rodih Karjalan tazavallan kolmas virralline kieli ven’an da suomen rinnale, Bubrih sai tehtäväkse luadie normatiivine kielioppi yhtenäzele karjalan kirjukielele. Bubrihan mugah uuzi kirjukieli pidi luadie yhtistämäl kai karjalan murdehet da valličemal sih moizet piirdehet, kudamat pätäh kaikile pagizijoile murdehes rippumattah. Samannu vuvvennu jullattih hänen luajittu murrehkerävysprogrammu, kudamas oli nenga 2 000 kyzymysty murrehpiirdehien keriändäh niškoi. Instituutoin da hieruškolien opastajat da opastujat kerättih tiedoloi nenga 150 hieruspäi. Sygyzyh mennes yliopisto-opastujat luajittih Bubrihanke nenga 100 kartua. Vie samannu vuvvennu piäzi ilmah Bubrihan luajittu kielioppi Grammatika karel’skogo jazyka (fonetika, morfologija).

Voinan jälles Bubrih uvvessah piäzi ruadamah murrehatlasah niškoi. Vuozinnu 1947–1948 V. Smirnova-Bubrih da G. Kert luajittih hänen opastuksel nenga 800 murrehkartua. Niilöin pohjalpäi Bubrih jagoi karjalan kielen kolmeh piämurdeheh: varzinkarjalah, livvih da lyydih. Häi piätteli, gu karjalazes rahvahas on kaksi etnillisty elementua, toine ammuzes karjalan heimos, toine – vepsäläzispäi. Muga häi ozutti, gu karjalazet ollah oma rahvas, eigo Häme-heimon jälgeläzii, kui duumaittih aijembi.




#Article 40: Don Quijote (152 words)


Don Quijote on El ingenioso hidalgo Don Quijote de la Mancha -romuanan piähengi. Se romuanu on yksi muailman kirjalližuon tundietumis tevoksis, kuduadu kirjoitti Migel Servantes Saavedra (1547-1616).

Piähengen nimi on Kehana (toizien versielöin mugah Kihada, Kesada, Kehana). Helei nimi Don Quijote häi valliči iče.
Kirjuttajan Hermann Arsinjegan mugah Don Quijoten prototipannu oli Kolumbien vallottai Gonsalo Himenesde Kesada, kudai ečči Eldoradua, mis rodih äijy legendua.

Don Quijoten hahmo kačellah ristikanzan luonnon arhetipannu, psiholougielizennu kategouriennu. Tädä hahmuo käsiteltih kirjalližuontutkijat (ezimerkikse Peliser, Tinkor, Huan Valera, Storoženko), filosofat (Šelling, Gegel) da toizet tutkijat. On yhtehiine mieli, gu Don Quijote ozuttau ristikanzan hengen ijällizii ominažuksii. Sen ližäkse myöhembäh monet kirjuttajat käytettih Don Quijoten hengie kaunehuskirjalližuos. Net annettih omua interpritatsiedu, parodiruittih lib oluajittih viittehii sih hengeh.

Don Quijote – romuanu monil tavoil oli kirjoitettu Renessansan aigua ritariloin romuanoih paroudiennu.
Romuanan piähengel on hebo nimel Rosinant da oruzienkandai nimel Sančo Panza. Ispuanielazen kirjalližustiijon mugah Panzan hengi ozuttau ispuanilastu rahvastu.




#Article 41: Efiopii (112 words)


Efiopii (virralline nimi on Efiopien Demokrattine liittotazavaldu, endine Abissinii) on valdivo Päivännouzupuolizes Afriekas, kuduan rajal ei ole merdy (sen jälles, konzu Eritrei eroi Efiopiespäi vuvven 1993 oraskuun 24. päivänny). Rahvahan lugumiäry on 90 miljonua hengie, muan pinduala on 1 104 300 km². Efiopii on toine Afriekan mua (Nigerien jälles), kus eläy suurin rahvahan lugumiäry. Rahvahan lugumiärän mugah Efiopii on n'elländeltostu sijal muailmas, pindualan suuruon mugah - kahtendelkymmenendel seiččemendel sijal. Piälinnu on Addis-Abeba. Valdivolline kieli on amharan kieli.
Efiopien rajasusiedumualoinnu ollah: Eritrei – pohjazes, Džibuti – koillizes, Somali da iččenäine Somalimua – päivännouzupuoles, Kenii – suves, Sudan – luodehes da Suvi-Sudan – lounazes. Efiopies on etnokul'tuuroin eriluadužus. Läs 60% muan eläjis uskou Hristossah.




#Article 42: Eigu (308 words)


merge EIGU (ouperu)

Eigu () on ouperu lapsile, kudaman käzikirjutuksen da muuzikan luadijannu on Suomes eläi Paavo Joensalo. Ouperu ozutettih karjalakse vuvvennu 2013 Nurmeksen linnas, Helsingin linnas da Eeppizes fourumas Petroskois. Sen aigah artistat, kudamat ezitytäh ouperas, käydih ozuttamas sen lyhyes muovos sezo Veškelykses. Vuvvennu 2014 oupera ozutettih Joensuun Karjalazien pajopruazniekkoin ohjelmas.
 

Allus algajen lapsien da koko perehen ouppera Eigu oli kirjutettu da ozutettu Pohjois-Karjalas suomekse 2007 nimel Eiku. Sit sen kirjuttaja da säveldäi Paavo Joensalo kiinnostui kiändämäh Eikun angliekse da vuvvennu 2008 ouperu ozutettih Irlandies Dublinas. Eiku:n luadii ainos huaveili, kui sidä voidais ozuttua karjalakse, eestikse, vengriekse, ruočikse libo ven’aksegi.
Vuvvennu 2011 Suomes ruadai Karjalan Kielen Seura kiändyi Joensalon puoleh da kannusti tuottamah Eikun karjalakse. Paavo Harakka ottavui ouperan kiännändäh yhtes Joensalonke, kudamal sezo ollah karjalazet juuret da häi pagizou karjalakse hyvin.

Paavo Joensalon tuattah on Suojärven čupul rodivunnuh, muamah on suistamolazii karjalazii, tundietun runonpajattajien Härgözien suguo. 
Konzu  algavui voinu, hänen tuattah da muamah elettih Korbiselläs. Muamo lähti evakkoh Päivänlasku-Suomeh. Tuatto kuoli voinas 1942 pakkaskuus Karhumäin čupul. Paavo rodivui kahtu nedälii myöhembi, sendäh nikonzu ei nähnyh tuattua. Joensalon muama pagizi karjalakse, died'oi da buabo sežo, äijät omatgi maltettih karjalakse. Paavo lapsennu opastui karjalua, sit unohti. Ouperan hyvyös uvvessah rubei opastumah kieldy. 

Ouperas pikoi pieni suojusšlöpöi Eigu jiäy orboikse. Hirvei olendo Raiwo otti hänen muaman da tuatan iččeh valdah. Pieni Eigu nimidä ei voinnuh sille. Hänel ei olluh rodiudues ni yhty jalgua, sendäh häi ei voinnuh lähtie pellastamah omii vahnembii. Ozakse Eigule löydyy avvuttajua meččyelättilöin keskes. Tytöl hyö loičidah jallat, kaikin kaheksa jalgua. Yhtes nieglikonke häi lähtöy da hyö pellastetah tuatan da muaman. 

Ouperu eruou klassillizes ouperas. Ihan allus algajen ouperan ohjuaju rubieu pagizemah kaččojienke da kehittäy heidy yhtymäh ozutukseh. Kaiken aigua kaččojat avvutetah artistoi, kudamat pajatetah, tansitah da paistah – ozutetah zuakkuntarinua.
Kaikkiedah Eigu-ouperas on 18 artistua, pajattajua da soittajua. Ozuttelijat ollah ammatillizet pajattamah hos kudual kielel.




#Article 43: Einehsuolu (220 words)


Suolu libo einehsuolu (natrien hloridu, NaCl) on syömiseineh. Hienondettuna suolu on valgieloin kristualoin muvvos. Luonnon suolas ylen puaksuh ollah toizien minerualusuolien ližäainehii, kuduat annetah suolale eriluaduzii värilöi (tavan mugah harmai libo muzavanruskei). Suolua luajitah eriluadustu: karjan da hienon jauhondua, puhtas, jodal rikostettu, nitritan suolu imi. Suolal on kolme lajii: korgein, enzimäine da toine.

Syömizen valmistamizes suolua käytetäh tärgienny mavustehennu. Suolal on tundiettu kaikile omaluaduine magu, ilmai kuduadu syömine tunduu suolattomannu. Puaksuh ristikanzu syöy suolua enämbi, migu tarviččou hänen fiziolougizin protsessoih näh.
Suolal on vieno antiseptizet ominažuot, 10-15% suolan miäry vastuau hapanbakteerieloin kehittämisty. Suolua käytetäh syömizen da toizien orguanizien ainehien (nahku, puu, klei) konservantannu.
Nygöi on olemas äijy ekzouttistu suolan lajii (fransien savustettu, perulaine rouzovoi, Gimalajan   
rouzovoi kivisuolua suajah Gimalajan mägilöis, enimyölleh Pakistanas). Erähis restoruanois (ezimerkikse Tailandan Phuketas) on kai suolan somelje -ammatti.

Muailman tervehyönhoijon organizatsien tiedoloin mugah suolan syömizen liijakse verenpaine nouzou da sit voijah kehittyö syväimen da počkin tavvit, mahan ruakku da osteoporozu.
Ristikanzan fiziolougizen normannu on viizi grammua suolua päiväs. Jevroupas da Ameriekas keskimäine ristikanzu syöy läs 10 grammua.

Во многих странах Европы и штатах США развёрнуты программы по разъяснению губительных последствий злоупотребления солью. В Англии принят закон, требующий сообщать в этикетках пищевых продуктов о содержании в них соли. В Финляндии удалось снизить потребление соли на треть, благодаря чему смертность от инсультов и инфарктов уменьшилась на 80 %[9].




#Article 44: Elisabeth I (155 words)


Elisabet I (7. syvyskuudu 1533 - 24. kevätkuudu 1603), hyväsydämelline kuningatar Bess, Kuningatar-neičoi oli Anglien da Irlandien kuningatar 17. kylmykuudu 1558 algajen kuoledassah. Elisabet oli viijes da viimine Tudoran suvun monarhu. Elisabet I on yksi parahis Anglien monarhois, kuduan valdukavvel Anglii nouzi jevrouppalazikse suurvallakse sego poliitiekan, talovuon da kul’tuuran alal. Tädä aigua kučutah toiči Anglien kuldazekse aijakse.

Elisabet oli kuningas Henrik VIII:n da kuningatar Anna Boleinan tytär. Elisabet kuoli 24. kevätkuudu 1605 da jatkajakse rodih Šotlandien Juakko VI nimel Juakko I. Elisabet ei suannuh lapsii sego ei mennyh miehele, sendäh händy kučuttih neičoikuningattarekse.
Elisabet kiändi mua tagazin protestanizmah. Vuonnu 1559 häi andoi tärgiet zakonat valdivon ylivallas kirikön yli da kirikön yhtevyös. Ptotestanizmas rodih valdivon virralline uskondu.

Sežo Anglies rodih suuri merivaldukundu. Anglo-Espuanii voinan (1585-1604) suurimas toras Anglii voitti Espuanien «Voimattoman armadan».

Elisabet suvaičči teatrua da iče otti ozua ozutelmis.Täl aigua oli druamutaijon paras aigu. Vuonnu 1582 Elizabetan mugah oli perustettu artistujoukko, kuduah kuului William Shakespeare.




#Article 45: Eloksen langu (319 words)


Eloksen langu on karjalazien da karjalankielizien runoilijoin Vladimir Brendojevan da Zinaida Dubininan runokogomus ven’akse. Ven’an kielele runot kiändi runoilii, Ven’an kirjuttajien liittoh kuului Georgii Černobrovkin. Kirju on piästetty ilmah vuvvennu 2014 yhteiskunnallizen Anukses ruadajan Anuksen karjalažet -yhtistyksen vuoh. 

Eloksen langu -kirju on yhtehizen ruavon tulos. Sih pandih vägie moni hengie. ”Anuksen karjalažet” kirjutettih projektu, kudaman kannatti Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan ministerstvu. Galina Fedulova, Anuksen Kanzallizen kirjaston ruadai, rubei sana sanah kiändämäh karjalan kielespäi ven’akse runoilijoin runoloi. Georgii Černobrovkin, runoilii, sen samazen kirjaston piälikkö, luadi literatuurukiännökset.
 
On olemas karjalankieline literatuuru. Karjalazil on hyviä, kunnon runoilijua da kirjuttajua. Ga äijätgo tietäh heis? Iče karjazet da karjalan kieldy maltajat. Ei joga toine karjalazes ottavu omien runoloin da kerdomuksien kiännändäh. Yhtelläh suattua karjalankieline literatuuru lugiettavakse toizile, ket kieldy ei malteta, pidäy. Sidä duumaittih anukselazet, konzu ruvettih luadimah tädä kirjua. 

Georgii Černobrovkinua tutah nerokkahannu da mielevänny ven’ankielizenny runoilijannu. Kiändäjän leivis mies oli enzi kerdua da Eloksen langu -kirju rodih hänen enzimäine kiännöskogomus. Kiännökset roittih hyvät, čopakot da tarkat, kiännettäviä tekstua noudajat, mielevät da mieleh painujat.
 
Kiändäi monis runolois noudau karjalankielizien runoloin razmierua – horeidu. Karjalan kieles paino on ainos sanan enzimäzel tavul, ližäpaino – kolmandel, viijendel da muga ielleh tavuloil. Yhtelläh kiändäi kiändäjes tahtou rikastuttua kirjutandutaba, ottau käyttöh jamban da kolmetavuhizet razmierat. Luadiu sen mielevästi da čopakosti, ni yhty ei riko kiännettäviä tekstua. Kenlienne, kui sanou Georgii Ivanovič, lujoitti: kiändiä yhtes kielespäi toizele kielele runo, on ku uvvessah kirjuttua se. Sinus rodieu tämän runon toine kirjuttai. Anukselazethäi uuttu kirjua luadijes piettih mieles se, ku kiännettävät da kiännetyt runot oldas lähäzet niilöin mielis da kuulostandas.

Georgii Černobrovkinal ollah karjalazet juuret. Häi on roinnuhes Kuujärvel, kazvanuh Anukses. Karjalan kieli ainos oli kuuluvis. Jatkua karjalankielizien runoloin kiännändiä ven’an kielele mies vois jatkua. Konzu luajittih Eloksen langu -kirjua, häi ei olluh nimittumis sobimuksis kiini. Kiändi vai sen, min tahtoi. Erähii runoloi, ku ei kiännändy lykystännyh, jätti bokkah. Niilöih, sanou, vois uvvessah ottavuo dai ruveta kiändämäh uuttu.
Category:Karjalan kirjalližus|E]




#Article 46: Etnine joukko (128 words)


Etnillizel joukol tarkoitetah rahvasjoukkuo, kudai perustuu sen jäzenien yhtehizeh kul'tuuruperindöh, uskondoh, kieleh, alguperämuah libo ulgonägöh. Etnilližyön käziteh viittuau niilöih kul'tuurillizih piirdehih, kudamii käytetäh tämän kategoruičendan pohjannu.

Etnillizet joukot erotah tozis socializis joukkolois muga kui alakul'tuurois, intressujoukkolois da socializis joukkolois muga, ku net roitah da muututah histouriellizesti etnogeniezan vuoh, tuloksennu endogamien jaksolois. Etnillisty identitiettua lujoitetah ajatuksel yhtehizis piirdehis, kudamat ollah tavanmugazet paginas olijan etnillizen joukon jäzenile.

Etnillizen joukon käziteh on tavanmugaine muga sanotus etnopolitiekas, kudamas erijyttymät organizaciet (ezimerkikse puolovehet, uskondojoukot libo rahvahanliikkehet) opitah rodivuttua etnillisty identitiettua ku eistiä heijän poliitillizii libo kul'tuurillizii tavoittehii, libo vastustamah kudamantah toizen organizacien yhtenjyttymii pyrgimyksii.Sanna Pesonen: Maankansan identiteetit etnopoliittisissa teksteissä. Pro gradu -tutkielma. 2005. Brubaker: Ethnicity without groups. 2002. 

Etnillizen joukon da rahvahan käzittehet voijah erähis kontekstois olla piälekkäizet, ezimerkikse paistes suomi-ugrilazih rahvahih näh.




#Article 47: F'odor Terentjev (311 words)


F'odor Mihailovič Terentjev (4. ligakuudu 1925 — 20. pakkaskuudu 1963) — nevvostolaine hiihtäi, talvien Olimpiadukižoin čempion (1956), arvostettu Nevvostoliiton sportan muasteri (1956).

Rodivui muanruadajan pereheh. On karjalastu kanzalližuttu.

Tuatto — Mihail Mihailovič Terojev (Nevvostoliiton aijan aloh vaihtoi sugunimen Terentjevakse), muamo — Jevdokija Fedorovna (oma sugunimi — Potapova). Oli seiččemendenny lapsennu lapsekkahas perehes (kaikkiedah perehes oli yheksä lastu). Školas algai harrastamah sportua. Sluužijes armies sai enzimäzet voitot.

Vuvvennu 1946 V rahvahan hiihtopruazniekas Petroskois voitti 20, 30 da 50-kilometrin kilvois. Silloigi tuli Murmanskoin alovehen čempionakse Pohjazen Pruazniekku -kilvas. Vuozinnu 1947 da 1948 tuli ehtottomakse čempionakse Vi da VII Karjalas-Suomelazen Nevvostotazavallan rahvahan hiihtopruazniekois. Vuvvennu 1949 VIII hiihtopruazniekas tuli čempionakse 10 da 18-kilometrin kilvois.

Vuvvennu 1949 F'odor Terentjevua työttih Moskovah ЦСКА-joukkoh. Talvel vuvvennu 1950 sai hobjazen medalin Nevvostoliiton muasterikilvanvoitos 4x10 km kilvas. Vuvvennu 1951 sai kolmandet sijat 18 da 30-kilometrin kilvois da enzimäzen sijan hiihtäjes joukos Moskva-1 muasterikilvanvoitos 4x10 km kilvas. Vuvvennu 1954 enzimästy kerdua histouries voitti kaikes kolmes Nevvostoliiton persounallizes kilvas. Sinä vuon sai hobjazen medalin muailman čempionuatas 4x10 km kilvas.

Nevvostoliiton joukonke sai kuldazen medalin Talven Olimpiadukižois vuvvennu 1956 4x10 km hiihtokilvas da bronzumedalin 50-kilometrin kilvas. Vuvvennu 1958 Nevvostoliiton joukkovehes sai hobjazen medalin muailman čempionuatas 4x10 km kilvas. Vuvvennu 1959 sai hobjazen medalin persounallizes 50-kilometrin kilvas. Vuvvennu 1960 sai oigevuon ottua ozua Olimpiadukižoih  1960, vaiku händy ei otettu ijän periä (häi oli 34-vuodehine). Kevätkuus, vuvvennu 1960 muailman čempionuatas F'odor sai kuldazen medalin 4x10 km kilvas da hobjazen — 30-kilometrin kilvas.

Vuvvennu 1962 tuli čempionakse 50-kilometrin kilvas. Vuvvennu 1962 piäzi Leningruadan fiskul'tuuran P. F. Lesgaftan nimizeh yliopistoh.

Vuvvennu 1963 armeiskoin kilvois voitti 30-km kilvan.

F'odor Terentjev tragiediellizesti kuoli 20.pakkaskuudu vuvvennu 1963 Leningruadas. On pandu muah Puatane-roindukyläh Karjalah.

F'odor Terentjev on vuvven 1956 Olimpiadukižoin čempion 4x10 km kilvas, 13-kerdaine Nevvostoliiton čempion: 10 km (1953), 18 km (1954, 1955), 30 km (1954), 50 km (1954, 1962), 4x10 km kilbu (1951, 1952, 1953, 1954, 1955, 1956, 1960).




#Article 48: Fallingwater (172 words)


Fallingwater on yhtysvaldalazen arhitektoran Frank Lloyd Wrightan projektan mugah nostettu rakendus Pennsilvanies. Rakenduksen pohjukuavat valmistettih vuvvennu 1935 da se nostettih vuozinnu 1936-1939. Fallingwater kuuluu Wrightan tundietuimih ruadoloih. Rakendustu kučutah muailman kuulužimakse modernistizele eländtaloikse. Vuvvennu 1966 se sai National Historic Landmark-tunnuksen.

Rakendus sijaiččou Pelsinvanien ozavaldivon lounuas, čomas kohtas nimel Kondien oja, kudai sijaiččou Mill Runan da Ogajopailan kylin välis. Fallingwater-rakendus sai omam nimen sendäh gu se sijaiččou kosken piäl. Vuvvennu 1991 Ameriekan arhitektoroin instituutan ozanottajat kučuttih sidä kanzallizen arhitektuuran parahannu tevoksennu.

Perusrakenduksen da gost’ukoin rakendamine maksoi 155 000 yhtysvalloin dollarua. Arhitektoran palku oli 8 000 yhtysvalloin dollarua.

Vuozinnu 1937-1963 Kaufmanan pereh käytti Fallingwater-kodii mökinny. Hyö vietettih sie lebopäiviä da pruazniekkoi. Vuvvennu 1963 Edgar Kaufman-nuorembi andoi koin lahjakse Western Pennsylvania Conservancy-organizaciele. Vuvvennu 1964 kois rodih muzei da se avattih rahvahale. Vuvven 2008 tiijon mugah Fallingwater-kodih kävi enämbi 6 miljonua hengie. Joga vuottu sih kävyy enämbi 150 000 hengie.

Wrightan kodi kučutah nygyaigazen Ameriekan tundietuikse koikse. Yhtysvalloin prezidentan Franklin Ruzvel’tan kävyndy ližäi koile kuulužuttu. Sežo Fallingwaterah käydih Albert Einštein, Ingrid Bergman, Marlen Ditrih da muut.




#Article 49: Feofanan sanakirju (397 words)


Feofanan sanakirju on enzimäine karjalan kielen sanakirju. Se on XVII vuozisuan aigaine pikkaraine karjal-ven’a sanakirju. Sen luadijannu oli Afonan arhimadrittu Feofan. Tämän tovestettih tutkijat Irma Mullonen da Oleg Pančenko. 

Sanakirju löyttih Solovetskoin manasterin kirjaston kirikkökirjas. Se kirju on ruokos Kazanis, ku XIX vuozisuan keskipuolel manasterin kirjasto oli vietty sinne. Sanakirjan kirjutekset on luajittu kirikkökirjan reunoile da rivilöin välih. Net löydi 1880-luvul professoru Ivan Porfirjev. Jällespäi niidy opittih arvata da sellittiä suomelaine tutkii J. Mikkola (vuvvennu 1901) da ven'alaine N. Meščerskii (vuvvennu 1960). Ga hyö ei maltettu kaikkie lugie da ei ni tiijustettu, kenen luajittu da konzu se luajittu on. 
Kirjuteksien tutkindah uvvessah ottavuttih tutkijat: Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da istourien instituutan tutkii, filolougien douhtoru  Irma Mullonen da Piiteris Puškinan talois ruadai Oleg Pančenko. Oleg Pančenkol on hyvä käil kirjutettuloin kirjoin spetsialistu. Hänele puututtih nämä kirjutekset da häi kiändyi Irma Mullozen puoleh, kyzyi sellittämäh kieldy. Pančenko löydi kirjas arhimandrit Feofanan nimen da vihjai, ku hänen kirjutustaba on sama kui karjal-ven’a sanakirjan kirjuttajalgi. Tutkimusen tuloksis  suau luagie Irma Mullozen da  Oleg Pančenkon kirjas  “Enzimäine karjal-ven’a sanakirju da sen luadii Afonan arhimadriittu Feofan”. Kirju piästettih ilmah vuvvennu 2014.

Kanzua myöte Feofan oli moloross, čerkesskoin kazakoin roduu. Hengellizen opastuksen sai liennego Ukrainas, liennego Moldavies. Moldaviesgi vihjatah algoi oman kirikköruavon. Sit hänes tuli Afonan arhimandriittu. Moskovah häi tuli heinykuul 1663 da rubei elämäh Nikol’skois manasteris. Kirikködielolois silloi oli paha aigu. Feofan viäritettih sit, ku Ven’al häi tiijustelou vierahien mualoin hyväkse, Ven’an muan pahakse.  Mies työttih ezmäi Kirillovan manasterih, kuspäi häi kahten vuvven mendyy pagei. Dorogas händy tavattih da työttih Solovetskoloile suariloile. Ga mies ei olluh tottelijannu. Suariloilgi, kus häi eli 1666-1668 vuozinnu, ainos duumaičči pagenendua. Häi ellendi vikse: konzu piäzöy meres poikki rannale, hänel tulou paista sigäläzien rahvahienke, kudamat ollah karjalazet. Sendäh manasteris Feofan opastui karjalan kieleh da luadi vie kirjutekset kirjah. Pajeta puutui, ga veneh pagenijoinke yhtes uppoi mereh. 

Sanakirjas on 80 sanua. Se on pieni paginsanakirju rouno, ku sit on sanoi da erillizii frazoi da net on juattu teemoin mugah. On sobua, elättilöi, astieloi, elättilöi, linduloi, karjalan kielen opastukseh, tyrmäh dai pagenendah kuulujua sanua.
Feofan oli hyvä kieliniekku, opastui latinan da grečeskoin kieleh, hyvin maltoi turetskoin, moldavien da pol’šan kielii. Sendäh opastuo vie yhteh kieleh da ruveta kirjuttamah sil hänel ei olluh vaigei. 

Kirjan luadijat arvattih, ku Feofanan kirjutekset on luajittu vienankarjalan siirdymä- da suvimurdehien pohjal, niidy paistah Užmanas, Puan’arves, Tunguol. Endizis tutkimuksishäi vihjattih, ku sanakirjas on sanua eri murdehis. 




#Article 50: Frantsien kieli (158 words)


Frantsien kieli (fr. français) kuuluu romuanizih kielih. Muamankielenny frantsien kielekse pagizou läs 75,9 miljonua hengie da toizennu kielenny 87 miljonua hengie. Frantsien kielen pagizijoi kučutah frankofonizikse.
Frantsien kieli on yksi Jevroupan liiton da Yhtistynnyzien Kanzukundien virrallizis kielis da rahvahienvälizen poštan ainavo kieli, sego toizien järjestölöin kieli. Net järjestöt ollah: Jevrouopan nevvosto, Jevroupan yleisradivoliitto, Rahvahienväline olimpiuadankomitiettu, Muailman kauppujärjestö, Nato dmi.
Fransien kielen kirjaimikkoh kuulutah 26 latinalastu kirjaindu, kaksi ligaturua, da viizi diakrittistu merkii.

Frantsien paginkieles on suurii alovehellizii eroloi. Standartufrantsien kieli perustuu Pohjois-Frantsies paistuh kieleh. Pohjois-Frantsien da Suvi-Frantsien välil eroloih kuuluu sego Pohjois-Frantsien uvuluarine r sego espuanien, kataluanan da oksituanan vaikutus Suvi-Frantsieh.

Frantsien konstitutsien mugah kieli sai virrallizen stuatusan vuvvennu 1992. Kai virrallizet dokumentat da sobimukset pidäy kirjoittua frantsien kielel. Gu rekluamas on vieraskielizet sanat, net pidäy kiändiä.

Frantsien kieli on Kvibek-muakunnan virralline kieli. Sežo se on yksi toizes Kanuadan da New Brunswick-muakunnan virrallizes kieles.

Virralline kieli:

Yksi toizes virrallizes kieles

Yksi kolmes virrallizes kieles:

Yksi nelläs virrallizes kieles




#Article 51: Frédéric Chopin (380 words)


Frédéric François Chopin (enne nimel Fryderyk Franciszek Chopin; 1. kevätkuudu 1810 Żelazowa Wola Pol'ša – 17. ligakuudu 1849 Pariižu Francii) oli pol'šalaine säveldäi da pianovirtuoužu. Chopin omaksui francienkielizen nimen muuttajes Pariižah 20-vuodehizennu.

Chopin rodiihes Żelazowa Wolan kyläs n. 50 kilometua Varsovas päivänlaskuh. Hänen tuattah oli Pol'šah vuonnu 1787 muuttanuh francielaine da muamo pol'šálaine. Chopinua allettih verrata Mozartah hänen muuzikallizen nerokkuon täh. 7-vuodizennu häi oli säveldänyh kaksi poloniezua. Vuozinnu 1816-1822 häi sai pianon opastustu viulistu Vojtěch Živnýspäi (1756-1842), kuni opastujan nerot ylitettih opastajan nerot. Tämän jälles händy opasti Varsovan yliopiston professor Wilhelm Würfel. Sygyzyl 1826 häi algoi opastuo mm. säveldysty da muuzikanteoriedu säveldäi Józef Elsneran (1769–1854) opastettunnu.

Vuvvennu 1829 Chopin meni Wienah da Dresdenah, kudualois sai hyvät arvostelut hänen ozuttelulois. Vuvvennu 1830 häi lähti myös Wienah da siepäi Münchenan kauti Pariižah, kus eli suuriman vuitin elostu.

Enziozuttelu Pariižas vuvvennu 1830 oli suuri menestys. Chopinas tuli terväh suozittu pianonopastai. Vuvvennu 1836 Chopin meni peitočči kihloih 17-vuodehizen pol'šalazen Maria Wodzińskan kel, no kihluandu peruttih terväh. Samannu vuvvennu säveldäi vastavui kirjailii Amandine-Aurore-Lucile Dupinan (1804–1876) kel, kudai parembi tunnetah peittonimel George Sand. Tavan mugah hyö vietettih talvet Pariižas da kezät Nohant-Vicas Keski-Francies, kus säveldäi sai valmehekse äijät hänen tevoksis. 

Frédéric Chopin da George Sand piettih yhty ainos vuodeh 1847 sah, konzu hyö erottih. Tervehyöntilan pahetes Chopin sai ykskai vie säveldiä. Jälgimäzen tevoksen häi sai valmehekse vuvvennu 1849. 

Chopin kuoli 17. ligakuudu vuvvennu 1849, da virrallizekse kuolinsyykse rodih tuberkuluožu. Runganavavukses lövvettih ližäkse merkilöi toizis kouhkoivoimattomuksis. Chopinal oli paha elävänny muahpannuokse rodiemizen foubii, da sendäh häi oli prižminyh hänen rungan avuandua, što se olis varmu ku häi toven oli kuolluh.

Chopin oli ližäkse toivonuh, ku hänen muanpaniezis ozutettas Wolfgang Amadeus Mozartan Requiem. Muahpaniezet, kuduat huavattih pidiä Madeleinen kirikös Pariižas, hätkestyttih läs kaksi nedälii, ku kirikkö ei allukse hyväksynyh tevokseh pidäjii naispajattajii kirikön horah. Jälgimäi kirikkö suostui. Chopin pandih muah Père-Lachaisen kalmoimuale, no hänen syväin on pandu muah Varsovan Pyhän Ristan kirikön kolonkah.

Chopinan mugah on nimetty asteroidu 3784 Chopin, pol'šalaine viinu Chopin, pol'šalazii purjehlaivoi dai Frederic Chopinan kanzoinväline lendoazemu.

Chopin oli yksi harvois 1800-luvun säveldäjis, kudai ei ottanuh vaikuttehii Ludwig van Beethovenan muuzikas. Sen sijah hänen stiil'as nägyy Johann Sebastian Bachan vaikutus. Toizii hänen ezikuvii oldih Carl Maria von Weber, Johann Nepomuk Hummel, Jan Ladislav Dusík, John Field da Vincenzo Bellini. Ližäkse Chopin sai innoitustu pol'šalazes rahvahanmuuzikas.




#Article 52: F’odor Dostojevskii (110 words)


F’odor Mihailovič Dostojevskii (; 11. kylmykuudu 1821 Moskovu – 9. tuhukuudu 1881 Piiteri) oli ven’alaine kirjuttai. Dostojevskoidu pietäh enimyölleh yhtenny romuanutaijon suuris klassiekois.

F’odor Dostojevskii oli roinnuhes Moskovas vuvvennu 1821 toizennu lapsennu seiččielapsehizeh pereheh. Dostojevskoin tuatto, vahnas ylähistösuvus da litvalazis ezivahnembis perävynnyh Mihail ruadoi douhturinnu köyhien talois. Vuvvennu 1837, konzu Dostojevskoile oli 16 vuottu, hänen muamo, Maria F'odorovna, kuoli da samannu vuvvennu Dostojevski muutti Piiterih. Siel häi opastui inženieruopistos vuozinnu 1837-1843. Ga Dostojevskii suvaičči jo silloi ylen äijäl literatuurua da liiriekkua. Häi rubei vähitelleh iče kirjuttamah kerdomuksii da toizii tekstoi. Sih aigah Dostojevskii sežo kiändi ulgomualastu kaunehliteratuurua ven'akse da algoi kirjuttamah hänen enzimmästy romuanua Köyhät rahvahat, kudai jullattih vuvvennu 1846.




#Article 53: Gaziettu (126 words)


Gaziettu (libo lehti) on aijanmugaine painettu painos, kudual on alalline nimi da kudai piäzöy ilmoih ei harvembi kerdua kuus. Gazietan ielolijannu pietäh ennevahnazii käil kirjutettuloi uudizien tiedoloi.
Vie Julii Tsezar' aloitti painua gaziettua Senatan tegoloi da sit Rahvahan jogapäiväzii yhtehizii tegoloi. Riimalazinnu gazietannu oldih savilaudazet, kudualoil kirutettih tapahtumien hrouniekkua. Kiinas läs 911 vuvvennu algoi piästä ilmoih Tszin' bao -gaziettu (Piälinnan vestniekku).
Sana gaziettu («газета») tuli pienes italialazen raududengan nimes gazetta (ven. газетта, ital. gazzetta). Italias XVI vuozisual kaikile, ket lugiettih listua informatsienke (uudizii tsuarin elaijas, torgu-uudizis, toizien linnoin uudizii), maksettih yksi gaziettu.

Gazietat ollah:

On olemas karjalankieline lehti Oma Mua. Se piäzöy ilmoih karjalan kielen kahtel murdehel - livvinkarjalakse da vienankarjalakse. Lehti piäzöy ilmoih Periodika-julguamos Petroskois. Oman Muan painosmiäry on 500 kappalehtu, se on joganedäline lehti.




#Article 54: Geogruafii Kirjalližusluvettelo (269 words)


Dmitriev, S. Mamontua eččiessa. - M. : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.

Dmitriev, S. N. Tundra : očerkat i raskuazat / perevedi S. S. Sokolov. - M. : Gosudarsvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva , 1936.

Lebedev, N. K. Yksiin dikariloilla kessessa : Uvdeh Gvineih Mikluha-Maklain putešeštvii. - М. : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.

Lebedev, N. K. Enzimäzen kerran ymbäri muasta : Magellanan putesestvii / kiändi A. A. Beljakov. - M. : Gosudarsvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.

Terehova, L. G. Geografija : učebnikka nacaljnoin školan kolmannella klassalla varoin. Č.1. / L. G.Terehova, V. G. Erdeli. - M. : Učpedgiz, 1937.

Баранский, Н. Н. СССР-н физической география : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 7-тта классуа варойн. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Барков, А. С. Физической география : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан 5 классуа варойн / А. С. Барков, А. А. Половинкин. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Иванов, Г. И. Муан чуастилойн и важноймбиэн капиталистическолойн государствойн география : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школан: 6-л классал. - 5-е изд., испр. и доп. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Терехова, Л. Г. География : учебникка начальнойн школан колманнелла классалла. Ч.1. / Л. Г. Терехова, В. Г. Эрдели. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Терехова, Л. Г. География : учебникка начальнойн школан нелланнелла классалла. Ч. 2 / Л. Г. Терехова, В. Г Эрдели ; киянди Г. И. Гурьев. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938. 

Терехова, Л. Г., Эрдели, В. Г. География : учебникка начальнойн школан нелланнела классал. Ч. 2 / Л. Г. Терехова, В. Г. Эрдели ; Г. И. Гурьван перевода. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.




#Article 55: George Orwell (155 words)


George Orwell, tovvelizel nimel Eric Arthur Blair (25. kezäkuudu 1903 Motihari, Bengali, Indii – 21. pakkaskuudu 1950 London, Britanii) oli britanilaine kirjoittai da lehtimies. Hänen kuulužimat tevokset ollah antiutopistine kul’turomuanu «1984» (angl. Nineteen-Eighty-Four) da «Žiivatoin tahnut» (angl. Animal Farm). George Orwell pani käyttöh kylmy voinu-terminän.

Erik Arthur Blair rodivui Motiharis Indies. Loppi Pyhä Kaprianan školan. Vuozinnu 1917-1921 kävi Iton Koulledžah. Vuozinnu 1922-1927 ruadoi siirdokunnan policies Birmas da sen jälles kodvan eli Britanies da Jevroupas. Sie häi algoi kirjoittua prozua da lehtikirjutuksii. Vuvves 1935 algajen Blair kirjoitti omii tevoksii nimel George Orwell.

Vuvvennu 1936 häi meni kirjoih da lähti mučoinke Aragonan frontah rahvahienvoinan aigua Ispuanies. Blair otti ozua voinutoimis da oli ruanittu. Toizen voinan aigua häi pidi antifašististu ohjelmua BBC-kanualas.

Blair kuoli tuberkul’ozah 21. pakkaskuudu vuonnu 1950.
 

Toizen muailmavoinan jälgeh 1984-tevokses Orwell kuvaillou distopien tuliiaijan totalituaristu tarkkailuyhteiskundua, kuduadu johtau «Suurivelli». Kirjas Orwell käytti terminät «uuzikieli» da «ajatusrikos». Tevos «Žiivatoin tahnut» kritikuiččou kehitysty Nevvostoliitos Ven’an vallankumovuksen jälles.




#Article 56: Gretsii (112 words)


Gretsii on Suvi-Jevroupan valdivo. Virralline nimi on Gretsien tazavaldu. Rahvahan lugumiäry on enämbi 11,3 milj. hengie, pinduala on 131  957 km². Se on 73. sijal muailmas rahvahan lugumiäryn mugah da 95. sijal pindualan mugah.

Muan piälinnu on Afiinat. Valdivolline kieli on griekan kieli.

Se sijoittuu Balkanan niemimual da monil suariloil. Päivännouzus se rajoittuu Egeanmerenke da Frakienmerenke, päivänlaskus – Ionanmerenke, suves – Välimerenke da Kritanmerenke. Sil on muarajat Albuanienke, Makedounien tazavallanke da Bolguarienke, koillizes da päivännouzus se rajoittuu Turtsienke.

Läs 98% rahvastu on pravosluavizii. Nygyaigaine Gretsii on muinazen Gretsien kul’tuuran perii, kudai on rahvahanvallan, teatran da olimpiuadan kodimua. Ylen äijy rahvastu matkustau Gretsieh, sendäh gu sil on bohattu kul’tuuru da hyvä muantiijolline olopaikku.




#Article 57: Guarbalo (251 words)


Guarbalo on monivuodine heiniävyos kazvoine Kanabrokazviloin rodukundua. Se pienikazvoine levii muadu myö da on aivenvihandu. Guarbalo kazvau Pohjažes muan puoliškos.

Latinan kieles kazvile on pandu nimi “oxycoccus” – “mujgei muarju”. Jevropan puoles sen nimi on “craneberry” – “kurgienmuarju”. Anglienkielen nimi oli “bearberries” – “ kondienmuarju” sendah, gu rahvahat nähtih kui kondiet syödih sidä muarjua.

Guarbalo – muadumyölevinnyh aivenvehandu tuhjöine. Korzi on vihandu, ylen hoikku – gu niitti. Sel on äijy lehtie. Kozzin pidohus voi olla läs 30 sm.

Juurijoukko on puikkonägövy. Juuriel eletäh grivat, kuduat azutah juurinke mikoriizu. Guarbalo ottau minerualuainehii, vastah andau fotosintezan ainehii.

Lehtet kazvetah korziel yksi jälles toštu, ollah pieniet (piduhus läs 10 mm, levevys läs 5 mm); piduliččažet. Lehti on pial päi muzavuvihandu, alas päi – valgei. Lehtiet kazvetah talvel gi. Kukkazet ollah rouzovoit. Emeh on yksi; hyödenua on kaheksa. Kukanlehtie on nelli – viizi. Guarbalo kukkiu kezäkuul.

Andin on ruskei jyrginäine libo piduličču muarju diametrua läs 16 mm. Yksi kazvoine voi andua kaksikolmesadua muarjua. Kuulužu on ornitohorija: linnut syvväh muatjät da sit levitetäh simenii loitokse.

Guarbalo kazvau sfagnumsuoil, suvaiččou päivypastuo.

Kypsis muarjös on: zuahariet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), pektinat, vitamiinat (C,B1,B2,B5,B6,PP,K1), mineraliet ozat (kalii, raudu, medi da toizet). Sendäh, gu guarbalos on äiju vitamiinua, sidä sanotah “vitamiinankaivo”.

Talvekse muarjoi pannah puupuččioloih, kus net ollah tuorehet kevyassah.

Muarjät piätäh nuadobjah: tsinguaazettujainet, vastau kyl’miändia, anginua.

Guarbalo kuuluu rohtikazviloin joukkoh. Sendah, gu muarjois on äijy biologien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, net hyvin vaikutetah ristikanzan orgamuzmua. c

Suomes da Ven’as luaitah guarbaloviinua da likörua, pannah muarjat äijih syömizih.




#Article 58: Harmai kondii (310 words)


Harmai kondii (buuru) on kondieloin yksi lajilois. On moni eri harmuadu kondiedu, kuduat ollah erinormažet da erikarvazet. 
Kaikkien pienembät kondiet eletäh Europas, kaikkien suurembat – Al’askal da Kamčatkal – net painetah 500 da enämbiä kg; toiči puututah suuriškot viesankel 700-1000 kg. 
Vahnembat ižkäondiet keskimierus ollah 1,6 kerdua suurembi emäkondieloi. 

Harmai kondii on prostoi zvieri Kondien rodukunnas. Rungu sil on vägevy korginke sägänke; piä on suuri; korvat da silmät ollah pienet. Händy on pieni – 65 – 210 mm., vähäl nägyy karvaspäi.
Käbälät ollah kovat; kynnet ollah vägevät, iččeh ei vedävyt, 8-10 sm. pitkät. Kondiel on viizi sormie. 

Karvu on turbei; väri on kaikis kohtas juuri jyttymä. Värit voibi olla eri. Karvan väri voibi olla harmaspäissa  mustassah. Toko hänel on harmai (buuru) väri. 

Kondienpoigažil kaglal da rinnal  toiči ollah valpakot tačmat, kuduat ijänken lähtitäh  iäre. 
Harmai kondii on meččyelätti. Toko Ven’al  se eläy il’žes mečas kondožikonke. Jevroupas se suvaiččou mägimeččii. 

Pyzyy ižäkondii yksinäh, emäkondii – kondienpoigazienkel. Kondiet eletäh yhtes kohtas; heijän kohtu voibi olla 73-414 km. Ižäkondien kohtu on suurembi emäkondien kohtua seiččemen kerran. 
Kohtan rajah kondiet pannah duuhun tiähtit da kyndžites puuloil. Toiči menöu aigu matkustukseh syöndu eččimäh. 

Harmai kondii syöy kaikki syömisty, toko vai enämbi kazvostu: marjat, žöludit, oriehat, kazvoksien juuret da koret.

Kudualoil vuozil on vähä marjua tagavožen kondiet  kävelläh kagrupellole. Net sežo syvväh böbököi (kudžoi, liipoi), čuöttölöi, čičeliuškoi, šlöpölöi, hiirii, kalua. 

Vuvven aijät hyvin nävytäh kondien elaijas. Talvekse kondii azuu razvuvarat nahkanalle (enne 180 kg.) da sygyzyl viruttuakseh muate pezäh. Pezä on kuivas kohtas  haudois kondožikoin libo kondoin alle. Toiči kondiet kaivatah pezä muah libo mennäh loukkoloih libo ragoloih kal’iväs. 
Eri kohtis talvimagavus voibi olla 75-195 päiviä. Kondii on pezäs keskimiärin 5-6 kuudu. Enämbi kaikki eletah pezäs emäkondiet kondienpoigažinke, vähembi kaikkie – vahnat ižakondiet. 

Lämmis kohtis, kus talvel on vähä lundu, kondiet ei viertä muate pezäh. 
Kuni kondii on pezäs kaiken talven, se kaimuau enne 80kg razvua.




#Article 59: Hassisen Kone (418 words)


Hassisen kone oli suomelaine, Jovensuuspäi olii rockbändi, kudai perustettih vuvven 1979 lopul. Joukkoveh aloitti uvven uallon punkmuuzikal, no rubei kehittymäh loppuu kohti progressiivizeh suundah.

Hassisen konen kaikkie kolmie al'bomua pietäh suomelazen rockan klassikoinnu, muga kui monii Hassisen konen pajoloigi (Levottomat jalat, Rappiolla, Harsoinen teräs, Jurot nuorisojulkkikset, Tällä tiellä, Rajat i m.i.). Hassisen konen muuzikalline muutos oli raviedu; syväindön puoles punkhenkisty ilmaisuu olijan Täältä tullaan Venäjä -al'boman jälles rodih Rumien sävelien da sen jälles progressiivine rock al'bom Harsoinen teräs. 

Joukkoveh nimei omassah ičen kodilinnas olijan ombelukonehlaukan mugah. Laukan uskovaine johtai tabavui joukkovehen nimen täh, da joukkoveh vaihtoigi sen nimen vähäkse aigua muodoh 'Kassisen kone' . Bändin kerättyy mainehtu laukku muutti omassah nimekse Joensuun Konepalvelu.

Hassisen kone perustettih talvikuus 1979, da se tähtäi rockan SM-kilbah. Joukkoveh voitti Oulus pietyn kilvan uvven uallon sarjan kevätkuus 1980. Saman vuvven keviäl bändi piästi ilmah enzisinglen Hassisen kone / Kolumpia orkesteri. Tämä single piästettih ilmah Hilse-levyt-merkil. Toizet bändin julgavot piästi ilmah Poko Rekords. Alguperäzes joukos soitettih Ismo Alanko (gituaru da pajo), Reijo Heiskanen (soulogituaru), Jussi Kinnunen (bassogituaru) ja Harri Kinnunen (barabuanat). 

Enzimäine al'bom, Täältä tullaan Venäjä, ilmestyi vuvvennu 1980, da sit al'bomas oli myöndyluvetteloloih nossuh pajo Rappiolla da sežo aijembi jullattu Hassisen kone -pajo. Toizes al'bomas Rumat sävelet (1981) hittipajoloi oldih Jurot nuorisojulkkikset da Tällä tiellä. 

Kezinny 1981 da 1982 joukkoveh oli keral Tuuliajolla-gastrolil Saimaal da ozutteli gastrolis luajitus dokumentukinos Saimaa-ilmiö. Loppuvuvves 1981 erähät joukkovehen jäzenet vaihtuttih. Hassisen koneheh tuli nelli uuttu jäzendy: Eero Safka Pekkonen (kosketinsoittimet), Antti Seppo (saksofonat), Hannu Porkka (lyöndysoittimet) sego gituaristu Reijo Heiskazen sijah tulluh Jukka Orma.

Hassisen kone loppi elokuus 1982 terstavuttuu soittamah gastroliloil vaiku enzimäzien diskoin hittipajoloi , no soitti yksikai gastrolin loppuh.

Hassisen konen lopendan jälles sen n'okkuhuahmo Ismo Alanko perusti Jukka Orman da Affe Forsmanan kel ezmäi Iskelmätaivas-projektan da myöhembi Sielun Veljet -joukkovehen. Myöhembi Alanko jatkoi soulourale. Soulogituaristu Reijo Heiskanen on myöhembi soittanuh mm. Värttinäs da bazistu Jussi Kinnunen Freud Marx Engels  Jungas da Wigwamas. Barabuanistu Harri Kinnuzen myöhembih joukkovehih on kuulunuh mm. Sleepy Sleepers. Eero Pekkonen on soittanuh Hassisen konen jälgeh mm. Popedas da luadinuh teatrumuuzikkua, da Jukka Orma on Sielun Veljis soittamizen jälles ližäkse mm. piästänyh ilmah souloal'boman da ruadanuh stuudiimuuzikannu sego soitinluadijannu. Hannu Porkka soittau lyöndysoittimii Joensuun linnanorkestras. Antti Seppo ruadau biohiimien tutkijannu New Yorkas.

Hassisen konen alguperäine joukko Ormal vahvistettunnu luadi kezäl 1983 libo 1984 erähän Iivananpäivyozutuksen. Joukkoveh ozutteli sežo vuvvennu 1993.Se ozutteli vuvvennu 2000 alguperäzen joukonke Joensuus. Joensuun ozuttelus soitettih sežo suuren joukon muuzikot paiči Ormua. Tapahtumu piästettih ilmah DVD:nny tuliennu vuonnu. Joukkovehen diskat piästettih ilmah uvvelleh digitualizesti remasteroitunnu vuvvennu 2004.




#Article 60: Hebo (260 words)


Hebo libo heboine () on suuri imettäi elätti, kudaman ristikanzu jo ammui kezitti žiivatakse.

Hevon jallas on vai yksi kehitynnyh sormi, kudai on kabjan suojas. Sendäh hevot ollah puarattomatkabjat. Hevon piäkal’l’ukku on piduličču. Sendäh hevon turbu on erinomaine, suurien silmienke, levielöin nenähuogamienke. Piälakal ollah ei ylen suuret kettärät korvat. Hevol on pitkät oččutukat da pitky harju. Harju kazvau yliči pitkän vägevän niškan. Hevon rungu on pyöristynnyh. Kai rungu on lyhyöl karval. Karvu voi olla eri luaduu: ruspakko, valgei, harmai, mustu. Vahnate karvu harmanou ihan gu ristikanzal. Hevon hännäs on pitkät turbiet tukat.

Hebo on älykäs elätti. Sil on ylen hyvä kuulo, hyvä nägö da vainu. Hebo on ylen varovaine, ičenkaččoi elätti. Koskemattomal luonnol hevot eletäh joukolleh. Yksi uveh da läs kymmendy heboččuu. Hebočču kerran vuvves suau sällyn. Kerras se voi suvva yhten sälgyzen, harvah kaksi.

Hebo eläy 25–30 vuottu. Sen kazvo rippuu rovus da syötändäs. Midä parembi hebo syöy, sidä suurembi kazvau. Hevon kazvo voi olla 150–185 sm. Hebo on kazvinsyöjy elätti. Hevon paras syömine on heiny da kagru. Päiväs sille pidäy 30–60 litrua vetty kezäl da 20–25 litrua talvel.

Hebo eläy tahnuos lehmän da lambahien rinnal. Niitylgi niilöi voibi paimendua rinnakkai. Sendäh, gu net ei olla tiel toine toizele, hebo syöy mehäviä heiniä, a lambahat da kozat suvaijah kuivembua. Hebo eläy sobuh koirankegi, sendäh gu yksi on kazvinsyöjy, a toine lihansyöjy. Net yhtes avvutetah ristikanzua.

Sidä elättii, kudai on tiel da äijäl tabaittau, hebo voi potkata.

Hevol on pitkät jallat. Se maltau ylen ravieh juosta. Juoksou hebo kaikkeh luaduh: juoksou nel’l’ul, juoksou ruagieh libo täytty ruagettu, toiči menöy eriaskelel.




#Article 61: Helmer-Rainer Sinisalo (340 words)


Helmer-Rainer Nesterovič Sinisalo (14. kezäkuudu 1920 - 2. elokuudu 1989) - Nevvostoliiton karjalaine säveldäi da opastai. Nevvostoliiton rahvahalline ozuttelii (1978).

Sinisalo oli roinnuhes 14. kezäkuudu vuvvennu 1920 Zlatoustan linnas (nygöi- Čel’abinskan aloveh,Ven’a). Helmer Sinisalon vahnembat Nester Ivanovič da Ida Avgustovna muutettih Suomespäi Sovetskoile Ven’ale vuvvennu 1918. Säveldäjän vahnembat kui monet toizet omamualazetgi oldih pakoitetut lähtemäh iäre Suomespäi, sendäh gu Suomi eroi Ven’as Ligakuun vallankumovuksen aigua. Enzimäzinny vuozinnu Nester Ivanovič da Ida Avgustovna ruattih Zlatoustas, kus oli roinnuhes heijän poigu Helmer. Vähasty aigua pereh eli Karjalas da sit vuvvennu 1924 muuttui Leningruadah. Vuvvennu 1928 Sinisalon pereh tuli järilleh Petroskoih, kus brihačču algoi opastumah soittamah fleital N.A. Solnyškovan kluasas. Helmer jatkoi opastundua Petroskoin muuzikkuopistos, kuduan häi loppi vuvvennu 1939. Sen jälles Sinisalo ruadoi Karjalan radivon simfounien orkestran solistannu vuozinnu 1936-1941 da 1944-1956. Vuozinnu 1952-1955 säveldäi parandi omii neroloi P.I. Čajkovskijan kunnivokse nimitetys Moskovan valdivonkonservatouries N.P.Peikon johtol da N.A. Rimskij-Korsakovan kunnivokse nimitetys Leningruadan valdivonkonservatouries V.V. Vološinovan johtol.
Vuozinnu 1942-1957 Sinisalo oli opastajannu Petroskoin muuzikkuopistos, ga vuozinnu 1950-1952 oli rahvahan pajon da tansin Kantele-ansambl’an johtajannu. Vuvvennu 1956 loppi ezittäjän virran da piätti olla vaiku säveldäjänny. Tänny vuonnugi Sinisalo tuli Nevvostoliiton säveldäjien liiton Karjalan ozaston johtajakse. Sinisalo oli johtajannu 19 vuottu kuolendah sah. Säveldäjänny da kunduruadajannu olles Sinisalo luadi suuren panoksen Karjalan muuzikkutaidoh da monen kerdua sai erilazii palkindoloi.
Sinisalo kuoli 2. elokuudu vuvvennu 1989. On pandu muah Sulažmäin kalmistol.

Petroskois on H. Sinisalon kunnivokse nimitetty muuzikkuškolu lapsih näh № 1. 

Sinisalo algoi luoda muuzikkua jo ylioppilazennu. Hänen enzimäine suuri tevos oli 1940 vuvvennu kirjutettu Fleittu- da orkestrukonsertu. Sinisalo on enzimäzen karjalazen Mečän bohatteruloi-nimizen simfounien luadii. Sežo Sinisalon tevoksih kuulutah simfounii- da kamerimuuzikkukirjutuksii, baliettoi, kudualois on kuulužin Kalevala-eeposan motiivoin mugah Sampo-baliettu. Balietan pohjannu oldih säveldäjän aigazis kamerikirjutuksis Voitto -horeogruafine runoelmu da yhtenozaine Kyliki- baliettu. Nämmien tevoksien partituurat hävittih voinan aigua. Sampo-balietan enzi-ozutelmu oli 27. kevätkuudu v. 1959 Petroskois. Tämä baliettu sai suuren suavutuksen da sidä ozutettih monen kerdua Nevvostoliitos da toizis mualoisgi.
Sinisalon muuzikas on ylen äijy eepos-, liirikkapastoral- da tansimotiivoi. Sežo muuzikkah vaikutettih Sibeliuksen da XIX-vuozisuan Ven’an muuzikku, mugaže Karjalan, Suomen, Ven’an rahvahan muuzikku.




#Article 62: Henry Ford (168 words)


Henry Ford (30. heinykuudu 1836 Greenfield, Mičigan, Yhtysvallat – 7. sulakuudu 1947 Dearborn, Mičigan) oli yhtysvaldaine tevolližusmies da biznesmies, mašinoin valmistamizen zavodoin Ford Motor Companyn perustai. Se firmu toimi nygöigi. Henry Ford oli keksii da hänel oli 161 patentua Yhtysvallois. Hänen louzungu oli «mašinu kaikile». Fordan zavodu valmisti huogehimat mašinat avtotevolližuon aijan allus.

Henry Fordan Minun elaigu, minun suavutukset – kirju on tiijollizen ruavon ohjuamizen kluassine tevos. Ford vaikutti modernukul’tuurah da sit vaikutustu sanotah nimel fordizmu. Henry Fordan eloskerdua kuvaillou Epton Sinkleran Mašinan kuningas - tevokses.

Henry Ford rodivui irlandielazien emigruantoin perehes, kudai eli fermas Detroitan ymbäristöl. 16-vuodehizennu häi lähti koispäi ruadamah Detroitah. Vuozinnu 1891-1899 Ford ruadoi inženieru-mehaniekkannu, a sen jälles Edison Illuminating Companys piäinženierannu. Vuvvennu 1893 joudoaijal keksi oman enzimäzen mašinan. Vuozinnu 1899-1902 häi oli yksi Detroitan mašinukompanien omistajis, ga erimielen täh häi lähti täs firmas. Vuonnu 1903 Ford perusti Ford Motor Companyn, kudai allus valmisti mašinoi Ford A-merkil.

Henry Ford oli naizis. Hänel oli ainavo poigu Edsel Ford, kudai oli Ford Motor Companyn prezidentannu vuozinnu 1919-1943.




#Article 63: Hiihtoammundu (255 words)


Hiihtoammundu (ammunduhiihto libo biatlon) on talvisportulaji, kuduas yhtistytäh muastohiihto da ammundu.
Nengomii kilboi pietäh aiguhizien kesken.

Individualizen kilvan matkan piduhus on miehil 20 kilometrii da naizil 15 kilometrii. Kilbailijat lähtietäh matkah yksitellen 30 sekundan välil. Individualizeh kilbah kuuluu nelli ammundua. Ezmäi ammutah virujen, sit seizoi, jälles sidä myöstin virujen da lopukse seizoi. Jogahizes siiriči ammundukerras hiihtoaigah ližätäh yksi štruafuminuuttu.

Sprintan (libo pikamatkan) piduhus on miehil 10 kilometrii da naizil 7,5 kilometrii. Kilbailijat lähtietäh matkah yksitellen 30 sekundan välil. Sprintah kuuluu kaksi ammundua. Ezmäi ammutah virujen, sit seizoi. Jogahizes siiriči mennyös ammundukerras pidäy kierdiä yksi 150 metrin štruafukierros.

Taga-ajos kilbailijat lähtietäh matkah sprintan tuloksien da aigueroloin mugah. Vaihtoehtonnu voi olla individualizen matkan tuloksien puolitetut erot. Sprintan voittai lähtöy enzimäzenny, toine toizennu da muga ielleh. Kilbah piäzöy kaikkiedah 60 sprintan parastu kilbailijua. Matkan piduhus on miehil 12,5 kilometrii da naizil 10 kilometrii. Taga-ajoh kuuluu nelli ammundua. Kaksi enzimästy ammutah virujen da kaksi jälgimästy seizoi. Jogahizes siiriči mennyös ammundukerras kilbailijal pidäy kierdiä yksi 150 metrin štruafukierros.

Yhteslähtökilvas (kučutah vie mass-startakse) kilbailijat lähtietäh matkah yhtel aigua. Miehet hiihtetäh 15 kilometrii da naizet 12,5 kilometrii. Kilbumuodoh kuuluu nelli ammundua, kudamis kaksi enzimästy suoritetah virujen da kaksi jälgimästy seizoi. Jogahizes siiriči mennyös ammundukerras pidäy kierdiä yksi 150 metrin štruafukierros. Kilbah piäzöy muailman kubkan kogonaskilvan sen hetken 25 parastu da vie viizi sen kilbuviikon parastu kilbailijua. Tämä tarkoittau sidä, gu kaikkiedah kilvas on 30 kilbailijua. Gu kentahto ei ottane ozua kilbah, joukkuo tävvendetäh muga, gu 30 kilbailijua lähtis matkah. Enne kilbah piäzi suorah muailman kubkan 30 parastu kilbailijua. Siändyö muutettih kavvel 2010–2011.




#Article 64: Hildegard Bingeniläine (460 words)


Hildegard Bingeniläine (, ; 1098 – 17. syvyskuudu 1179) oli germuanielaine manasterin johtai, kirjuttai, mistiekku ja kirikkömuuzikan säveldäi. Inehmine äijän kirjutti teolougieh, kosmolougieh, luonnon histourieh da liečehtiedoh nähte. Händy on kučuttu ezmäzekse suurekse naispuolizekse teologikse hristianskoin vieron histouries.

Erähien tiedoloin mugah Hildegard Bingeniläine rodivui 1098 vuvvennu Bermersheimas, Germuanies. Häi oli ylähyöllisty roinduperiä olijan Hildebertan da hänen mučoin Mechthilden kymmenes lapsi.

Lapses algajen Hildegardale ozuttihes nägylöi. Hänele ei olluh ni viitty vuottu, konzu häi rubei gadaiččimah da tiedämäh tulijua aigua. Hänen vahnembat tahtottih, gu häi rubies sluužimah Jumalua. Kaheksavuodehizennu händy työttih opastumah Jutta von Sponheimanke, kudai sežo oli ylähyöllizes perehespäi da eli pienes tyrmäs Mainzas, Disibodan manasterin lähäl. Häi opasti Hildegardale latinan kieldy, gu maltua lugie Bibliedy da pajattua psalmoi. Aijan aloh toizet ylähyöllizet naizet tahtottih perustua heijänke benediktiniläzen vierokollektiivan. Nellitostuvuodehizennu Hildegard ando pris’uagua, gu ruveta manuahin’akse. Konzu Jutta von Sponheim kuoli 1136 vuvvennu, hyö vallittih Hildegardua heijän magistrakse, johtajakse.

Vuvvennu 1141, konzu Hildegardale oli 42 vuottu, hänele ozuttihes nägy, kudaman periä hänele rodih prorokan kuččumus. Uskojen, gu häi sai čuvvollizen kyvyn sellittiä Bibliedy, häi tahtoi suaja omassah nävyt tekstoikse da jagua niidy ielleh. Häi oli tuttavunnuh manuahan Volmaranke, kudai kuhkutti händy zavodimah kirjutandan. Ezmäi häi nevvo Hildegardua panemah mustoh omissah nägylöi vaigu peitoči, kuni häi ei tiedänyh, tuldihgo net toven Jumalalpäi. Konzu Volmar oli varmu, gu net oldih Jumalan ozutetut, häi saneli niilöih nähte Disibodan manasterin johtajale Kunole. Hildegard sežo työndi kirjazen sen aijan kuulužimale prorokale, frantsielazele manasterin johtajale Bernard Klervoskoile, kudamas saneli omissah nägylöih näh. Jälgimäi daže papa Eugenius III lugi Hildegardan tekstoi da käski hänele jatkua kirjutandua. Jälgimäi Hildegardan kirjutuksis rodih Scivias-tevos. Nimi tulou latinankielizes virkehes Scito vias Domini, ”tunne Jumalan dorogat”.

Bernardan da Eugeniusan hyväksyndän periä Hildegardua ruvettih tiedämäh ulgomualoilgi selvänägijänny da prorokannu. Äijät tahtottih pagizutella ”Reinin Sivillua”. Paiči papaloi Eugenius, Anastasius IV da Hadrianus IV, moizet kuulužat ristikanzat, kui riimalaine čuari Fridrih I Barbarossa sego Anglien kuningas Henry II omassah mučoinke Alienora Akvitanskoinke työttih hänele kirjastu. Suat katoliičeskoit ristikanzat matkattih Disobodenbergah vastavumah hänenke.

Konzu Hildegard kuoli vuvvennu 1179, hänen dovarišat da manuahin’at ruvettih ruadamah sih niškoi, gu katoličeskoi kirikkö sanos händy julgi pyhäkse ristikanzakse da gu händy mustettas tulies aijas. Hyö luajittih hänen biogruafii da kaunehesti čomendettuloi versielöi inehmizen teolougizis kirjutuksis da kompozitsielois. Yhtelläh, virralline processu oli moine pitky, ga hänes ei roinnuh täytty pyhiä ristikanzua, a sai vaigu beatifikacien. Vuvvennu 1940 Vatikan hyväksyi Hildegardan pruaznuičendan Germuanies, ga sežo benediktiniläzien keskes händy kučutah ”pyhäkse Hildegardakse”.

Hildegard neičykkäzes algajen nägi kirkastu valgiedu da kummakkahii nägylöi. Häi iče sanoi, net oldih moizet diivittävät, ga animea mea contremuit, ”hengi minul särizi”. Ezmäi häi duumaičči, buite kai rahvas nähtih moizii nägylöi, no kaiččijale kerdojes sai tiijustua, gu se ei olluh tavalline. Sit lähtijen häi pitkän aigua ei sanelluh niilöih nähte enimile ristittyzile. Tiedomiehet nygöi duumaijah, gu nävyt roittih migrenilöin periä.




#Article 65: Hirvi (369 words)


Hirvi (Alces alces) on šuarukabjaine elätti, se on suurin pedroin perehes.

Hirvihäkin rungan piduhus on läs 3 metrii, korgevus – 2,3 metrii, see painau 360-600 kiluo, Ven’an Loittozes Päivännouzupuoles da Kanuadas eläjät hirvet painetah 655 kiluo. Hirvilehmät ollah pienembät. Hirvi äijäl eruou toizis pedrois. Rungu da kaglu ollah lyhyöt, nišku on korgei, gurvanjyttyine. Jallat ollah ylen pitkät, sendäh gu juomizekse hirvel tulou lähtie syvembäh vedeh libo heittiäkseh ezijalloin polvilleh. Hirvilöil on suuri piä gurbunenän kel, ylähuuli on rippui da lihavu. Karvu on karju, muzavanruskien mustu, jallat ollah valgien harmuat.

Hirvihäkkilöil ollah suuret labjanjyttyizet sarvet, niilöin väli on 180 santimetrii, net painetah 20-30 kiluo. Joga vuottu kylmykuus-talvikuus hirvi lykkiäy sarvet da kävyy niilöittäh sulakuuh-oraskuussah. Hirvilehmät ollah sarvittomat.

Talvel hirvet syvväh havvu- da lehtipuuloin kuordu da huavan, pajun, pedäjän vezua. Kezän aigua hirvilöin syömizenny ollah vihandat kazvit: filipendula, hormu, vil’l’ukazvit, čuloi, šaraheiny, bretkoi, buolu da muut.
 

Kiimuaigu hirvilöil on elokuun lopus ligakuun algussah. Hirvel rodieu yksi libo kaksi, harvah kolme poigua. Emähirvi rubieu kandamah sulakuun lopus da poijat voijah eliä muamanke vie silloi, konzu niilöil menöy toine vuozi. Emähirvi voi imettiä poigii nelli kuudu, ga jo kahten kuun ijäs net iče maltetah syvvä heiniä. 

Hirvie voi nähtä pohjazen muan puoliškon mečis. Jevroupan ozas sidä voi nähtä Polšas, Balties, Čehies, Vengries, Valgoven’al, Ukrainan pohjazes, Skandinuavies sego Ven’an jevroupan ozas. Azies hirvi eläy Mongolien pohjazes da Kitain koillizes sego Sibirien koskemattomis mečis. Eletäh hirvet Pohjazes Ameriekasgi – Al’askal, Kanuadas sego Kolorados.

Ven’al on läs 730 tuhattu hirvie, kaikkiedah muailmas niidy on läs puoldutostu miljonua.

Hirvet eletäh mečis, jogi- da järvirannoin pajukkolois, tundran koivikkolois da huavikkolois. Kezäl niidy voi nähtä loitton mečispäi.

Hirvilöi mečästetäh nahkan da lihan suamizekse.
Niilöin maido mustoittau lehmän maiduo, ga se ei ole razvaine eigo magei.
Pedroin liha on magiembi hirven lihua, kudai on kova da ei ole razvatoi. Sidä käytetäh konservoin da savustettuloin kalbassuloin valmistamizes.

Hirvi on Karjalan meččien suurin elätti. Hirvi on kallis mečästyselätti. Sen suandah on omat rajoitukset. Joga vuottu Karjalas meččuijah läs 700 hirvie. Hirvien luvun vähenemizeh vaikuttau suuri hukkien lugu da zakonatoi mečästys. Äijy hirvie sežo kuolou dorogal, ku puututah mašinoin uale. Karjalan tazvallas hirvie on enämbi suvipuoles, migu pohjazes. Talvilugemizien mugah vuvvennu 2014 Karjalas oli 21,5 tuhattu hirvie. Kondii da hukku voib hirvie syyvä.




#Article 66: Hirvilöin fermu (244 words)


Hirvilöin fermu on Sumarkovan kylän lähäl, Kostroman alovehel. Se on luajittu mennyt vuozisuan  60-vuozien allus kahtelesuale gektuarale muadu.

Enziallus elättilöi tuodih fermale lähi mečispäi. Harjaitettih niidy uuzih ololoih, sit vuvvennu 1970 oraskuul fermal rodivui enzimäine hirven poigaine. Aijan aloh täs jo kaikkien hirvilöin rodivundukohtannu rodih fermu. 

Enzivuozinnu ferman ruadajien piäruado oli hirvilöin piendän tehnolougieloin kehittämine, hirvilöin kazvattamine da kezittämine, hirven maijon tuotandu.
Päivän aloh oraskuus syvyskuussah emähirvi andau 1-6 litrua maiduo. Lypsändäh niškoi fermal ollah omat huonukset, ga lypsiä hirvi voijahgi mečäs. Hirven maido on ylen tervehelline, sit on keskimiärin 9% valgijastu da 12% razvua. Sidä juvvah vačan da šuolin märgäh, säjehtaudiloih. Maiduo fermalpäi vietäh Susaninan nimizeh parandolah, kudai on lähäl fermua. Sidä voijah ostua fermale tulluotgi.

Joga vuottu fermal piettävii da kačottavii hirvilöi liženi. Sit on olluh ainos mondu kymmendy hirvipiädy – 40-60 eri-igähisty. Talven aigua niilöin paimenduskohtannu ollah ferman ymbäristön muat. Niilöis hirvet ollah yksinäh da juuri niilöih niškoi luajittuloil tanderil syvväh huavan da pajun kuordu da vezua. Niidy joga päiviä varustetah ferman ruadajat. 
Joga elätin kaglah on pandu kagluremeni, kudamah on kirjutettu hirven nimi. Aiguzeh hirveh vie on pandu raadivosiirdin, sen vuoh voibi terväh löydiä hirvi, kerran ku se kavonnuh meččäh.

Fermal hirvilöin poigazii pietäh erikseh. Jälles kannandua emähirvi eroitetah poijis. Enimyölleh emähirvi kandau sulakuul da oraskuul. Kandamizilleh olijoi emii sežo eroitetah toizis elättilöis. Rodivunnuzii poigazii jo enzipäivis imetetäh tötös, juotetah niilöile maiduo.

Fermal tulluzile luajitah mieldykiinnittäjii ekskursieloi da tietyn vuvvenaigua annetah kävvä elättilöillyö – syöttiä niidy da ottua kuvua niilöis. 




#Article 67: Histourii Kirjalližusluvettelo (937 words)


XIV Карельскойн областнойн партийнойн конференциян Резолюция ВКП(б):н Карельскойн областнойн комитетан отчеттуа муотен. – Петрозаводска : Каргосиздат, 1938.

Андреев, А. А. Санонда ВКП(б)-н XVIII съездал : мартан 12 п-на 1939 в. - Петрозаводска : Каргосиздатта , 1939.

Ворошилов, К. Е. Санонда ВКП(б)-н XVIII c`ездал : мартан 13 пайва 1939 в. – Петрозаводска : Каргосиздатта, 1939.

Всеволожский, И. Семен Михайлович Буденный : Советскойн Союзан Маршала / В. Грюнталян фотооформления. - Москва ; Ленинград : Лапсин литературан издательства, 1938.

Всесоюзнойн коммунистическойн (большевикойн) партиэн центральнойн комитетан Обращениэ : Кайкилла валиччиейлла, рабочолойлла, работницойлла, крестьянойлла и крестьянкойлла, краснойлла армиэлла, советскойлла интеллигенциэлла. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1937.

Всесоюзнойн Коммунистическойн (большевикойн) партиян История : лухут курса /ЦК ВКП(б)-н комиссиян редактируйннал. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства , 1939.

Всесоюзнойн коммунистическойн (большевикойн) партиян устава : Коммунистическойн интернационалан секция : (приймитту единогласно ВКП(б) XVIII съездал). – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Всесоюзнойн Ленинскойн коммунистическойн нуоризон союзан : программа и устава. –Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Жданов, А. Муутоксет ВКП(б)-н уставас : Доклуада ВКП(б)-н XVIII с`ездал и ВКП(б)-н XVIII c`ездан резолюция тов.Жданован доклуадуа муоте (приймитту единоглано). – Петрозаводска : Каргосиздатта, 1939.

Жданов, А. Муутоксет ВКПб-н Уставас : Тов.А.Жданован доклуадан тезисат ВКПб-н 18 c`ездал, одобритут в основном ЦК ВКПб-н Политбюрол : С`ездан пайван порядкан 3-с пункта. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Жданов, А. А. Ленинскойт предначертаният он суатетту элоксех : доклуада. – Петрозаводска : Каргосиздат, 1938.

Каганович, Л. Санонда ВКПб-н XVIII съездал. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Калинин, М. И. Мида андой Советской власти руадилла. – Петроской : Карельской государственной издательства, 1937.

Карельскойн АССР-н Верховнойх Совиеттах валиченда положения. – тойне издания. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Ленин, В. И. Левизнан детской болезни коммунизмас : Популярнойн беседан опытта марксистскойх стратегиях и тактикках нах. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1940.

Ленин, В.И. Великой почина : Рабочойн героизмах нах тылас. Коммунистическолойх субботниккойх нах. - Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.

Ленин, В. И. Кооперациях нах. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Ленин, В. И. Марксизма и восстания : Кирьяне Р.С.-Д.Р.П.-н центральнойл комитетал. –Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Ленин, В. И. Нуоризон союзойн задуачат. – Петрозаводска : Каргосиздат, 1938.

Ленин, В. И. Социал-демократиян какси тактиккуа демократическойс революцияс. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1940.

Мануильский, Д. ИККИ-с олиян ВКП(б) нделегациян доклуада ВКП(б)-н XVIII с`ездал. –Петрозаводска : Каргосиздатта, 1939.

Микоян, А. Санонда ВКП(б)-н XVIII съездал: Мартан 13 п-на 1939. – Петрозаводска : Каргосиздатта, 1939.

Молотов, В. М. Советскойн Союзан внешнейх политикках нах: Доклуада СССР-н Верховнойн Совиэтан Энзимайзен Созиван Внеочереднойс V Cессияс октябрян 31 пайвана 1939 вуодена. –Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Молотов, В. М. СССР-н народнойн хозяйстван развитиян колмас пятилетней плуана. –Петрозаводска : Каргосиздатта, 1939.

Партийнойн пропагандан постановках нах в связи ВКП(б) историян лухуон курсан выпусках ке : ЦК ВКП(б)-н постановления. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства , 1939.

Парторганизациейн ошибкойста коммунистойн эроттамизен ухтевуосса партияста, формально-бюрократическойста отношенияста ВКП(б):ста эротеттулойн аппеляциэлойх и меройста намиэн недостаткойн устраняйччеми зекси: (Январян куу 1938 в.) ЦК ВКП(б):н Пленуман постановления. –Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Революциян борцойлла авуттамизен международнойн организациян : СССР:н секциян(МОПР:н) устуава. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Сельскохозяйственнойн артелин примерной Устава. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

СССР-н история : лухут курса : учебникка 3-л и 4-л классойл / профессоран А. В. Шестакован редвктируйченнал. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

СССР:н историэн : лухут курса : учебникка 3:тта и 4:тта классоя варте / профессоран А. В. Шестакован редактируйченналла. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1937.

СССР:н народнойн хозяйстван развитиян колмас пятилетней плуана (1938-1942 в.в.) : тов. В. Молотован доклуадан тезисат ВКП(б)-н XVIII с`ездал, одобритут в основном ЦК ВКП(б)-н Политбюрол : с`ездан пайван порядкан 2-не пункта. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства,1939.

СССР:н Совнаркоман председателян депутатан В. М. Молотован Санонда СССР:н Верховнойн Совтэтан I:н созыван энзимасесса сессиясса. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Сталин, И. В. Ленинизман вопросат : переведитту ухтеннентойста изданиян мугах. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1940.

Сталин, И. В. Октябрьской революция и руссколойн коммунистическойн тактикка. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Сталин, И. В. Отчетной доклуада ЦК ВКП(б)-н Руадох нах партиян ХVII съездал. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Сталин, И. В. Партийнойн руавон недостаткойх и троцкистсколойн и тойзиэн двурушникойн ликвидациян меройх нах: Доклуада и заключительной сана ВКП(б)-н центральнойнкомитетан пленумал мартан 3-5 п:на 1937 в. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Сталин, И. В. Санонда ВЛКСМ-н 8 Всесоюзнойл съездал: Майян 16 пайвана 1928 в. / Венян киелес пай переводи П. С. Прокопьев. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Сталин, И. В. Санонда Кремлевскойсса дворцасса Краснойн Армиян академикойн выпускасса : 4:с пайва мая кууда 1935 в. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Сталин, И. В. Санонда энзимазесса Всесоюзнойсса стахановцойн совещаниясса : Ноябрян 17 пайвана 1935 в. – Петрозаводска : Каргосиздат , 1938.

Сталин, И. В. Товаришша И. В. Сталинан санонда Москован линнан Сталинскойн избирательнойн округан валиччиейн валиченнойн иэллизесса собруаниэсса : 11 пайвана декабрян кууда вуодена 1937 Сууресса театрасса. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Сталин, И. В. Хозяйственникойн задуаччойх нах : Уузи обстановка - хозяйственнойн строительстван уувет задуачат. - Петрозаводска: Каргосиздатта, 1939. 

Сталин, И. В. Энзимайнен пятилеткан итогат. – Петрозаводска : Карелгосиздатта, 1939.

Сталин, И. В. Товарища Сталинан Отчетной доклуада партиян XVIII съездал ЦК ВКП(б)-н руадох нах. – Петрозаводска : Каргосизатта , 1939.

Тов. Иванован кирья и тов. Сталинан Отвиэтта. – Лихославль : Карельской Окружной Издательства, 1938.

Ульянова, А. И. Ильичан лапсус и школьнойн вуувет. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Jakovlev, J. A. Toizen Vsesojuznoin kolhoznikoin-udarnikoin sijezdan itogat : Moskvan i Leningradan partiinoiloin aktivalla CK VKP (b) seljhozotdielan zavedujuscoin dokluada. – М. : Советское законодательство, 1935.

Stalin, I. V. Dokluada SSR Sojuzan Konstituciin projektah näh. Sovietskoloin Socialisticeskoloin Respublikoin Sojuzan Konstitucija (Osnovnoi zakona) / пер. П. П. Смирнов. – M. : SSSR JUNK juridiceskoi izdateljstva, 1937. 




#Article 68: Hobju (116 words)


Hobju Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon viijenden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 47. Sidä merkitäh Ag (). 

Prostoi aineh hobju on tavottu, sitkei hyväluaduine hobjankarvaine da valgei metallu. Sulatuksen lämbötila on 962°C, tihevys on 10,5 g/sm³.

Rahvas tietäh hobjan ammuzis aijois. Enne hobju, kui kuldugi, puaksuh löydyi puhtahas nävös – sidä ei pie sulattua ruvaspäi. Sendäh hobjal on merkiččii rouli erilazien kanzoin kul’tuuruperindölöis. Yksi vahnois hobjan suamizen da muokkuamizen keskuksis oli histourienielline Sardinii.

Assiries da Vavilonas hobjua piettih pyhänny metallannu da se oli Kuudaman merki. Keskiaijas hobju da sen yhtistehet oldih ylen tundiettuloi alhimikkoin keskes. XIII vuozisuan puolivälis algajen hobju on perindölline aineh astieloin valmistamizeh niškoi. Sidä paiči hobjua nygöigi käytetäh dengoin luadimizen niškoi.




#Article 69: Huabu (125 words)


Huabu on lehtipuun laji, toppolin roduu, pajun rodukundua. Huabu löydyy Jevroupan da Aazien piirilöis, kudamis on lauhkei da vilu ilmasto.

Huavan rungo voi olla 35 m korgevuttu da 1 m deametras.

Se eläy 80-90, harvah 150 vuottu. Huabu kazvau ylen terväh, ga se voi voimattuo. Vahnat, suuret da tervehet puut lövvytäh harvah.

Huavan juuret ollah syväh muan al.

Nuoriloin puuloin kuori on silei, valpahanvihandu libo vihandu-harmai. Iče puu on valgei vihandanke.

Huavan lehtet ollah pyöryžii libo niilöil on vinonellikön muodo. Niilöin pitkevys on 3-7 sm. Net ollah terävii libo tylčii yläpuolel. Sygyzyl lehtet tullah erivärizikse: kuldazikse, ruskieloikse dmi.

Se löydyy mečän da tundran rajal, vezistölöin rannoil, mečis, mečänreunois, harvah kuivil hiekkoil, rotkolois, suoloil da mägilöil.

Se löydyy Jevroupas, Kazahstanas, Kitais, Mongoulies, Koreas, Ven’an kogo alovehel.




#Article 70: Hukku (164 words)


Hukku, harmai hukku libo tavalline hukku () on pedoimettäjien lajii, koirueläimien rodukundua. Koijotan (Canis latrans) da šakalanke yhty hukkualalajii (Canis). Tädä paiči harmai hukku on tavallizen koiran tuattolointuatto. Hukku on yksi suurimis nygyzis eläimis omas rodukunnas, sen rungan piduhus (ilmai händiä) voibi olla 160 sm, hännän piduhus on 52 sm:ssah, hukan korgevus on 90 sm:ssah, massan miäry on 80 kg:ssah.

Enne hukan levittämine Jevruazies da pohjazes Amerikas oli suurembi. Meijän aijas nämmien eläimien eländypaikan alovehet vähettih enimyölleh ristikanzan toimindah näh: luonnon nägöalan muutokseh, urbanizatsieh da hukkien hävittämizeh näh. Monis mualois hukku on kuolemizes, hos pohjazes Jevrazies da Amerikas niilöin popul’atsii vie on suuri. Kaččomattah sidä, ku hukan lugumiäry on hävittämizes, monis mualois hukkii mečästetäh, sentäh ku vardoijahes nämmien eläimien käzintulendua libo iloituksekse.

Piäpedoeläimienny olles hukku on ylen tärgei eläin mečis, taigas, tundras, stepis da vuoriloin alovehil. Hukkua sanotah ”mečän liäkärinny”. On olemas läs 32 hukan alalajii, niilöi eroitetah massan miärän da karvan värin mugah. Ven’an Federatsien alovehil enimyölleh eletäh tavallizet (C.l.lupus) da tundruhukat (C.l.albus).




#Article 71: Igor Stravinskii (204 words)


Igor F’odorovič Stravinski (5. kezäkuudu 1882, Oranienbaum, Ven’an impeerii - 6. sulakuudu 1971, New York, Yhtysvallat) oli ven’alaine säveldäi, orkesterujohtai da pianistu, muuzikuallizen modernizman piähengi, yksi XX-vuozisuan muailman muuzikkukul’tuuran kulužimis ezittäjis. Fransien kanzalaine (1934) da Ameriekan Yhtysvalloin kanzalaine (1945).

Stravinski rodivui Oranienbaumas da vietti kogo lapsusaijan Piiteris. Hänen tuatto F’odor Ignatjevič Stravinski oli Mariinski-teatran pajattai. Muamo Anna Kirillovna Holodkovskaja oli pianistu da pajattai. Stravinski opastui oigevustieduo, ga vaihtoi sen alan muuzikkah. Vuvvennu 1902 hänes rodih Nikolai Rimski-Korsakovan opastui. Vuvvennu 1906 Stravinski meni kirjoih sevoittaren Jekaterina Gavrilovna Nosenkonke. Stravinski lähti Ven’alpäi vuvvennu 1910 da matkusti Pariižah. Vuvvennu 1939 häi muutti Yhtysvaldoih. Häi kuoli 88-vuodehizennu New Yorkas, ga hänet pandih muah kalmikole Venetsies.

Stravinskin virgua voi jagua kolmeh kaudeh.

Tämän kavven allettih kolme D’agelevan joukole sävellettyy baliettua. Balietois Stravinski käytti tiemoi da motiivoi Ven’an rahvahanmuuzikas da niilöis kuuluu Stravinskin opstajan Nikolai Rimski-Korsokovan vaikutus. Muut tevokset ollah ouperu «Solovei» (1916), «Saldatan histourii» (1918), «Svuad’bu» (1923).

Stravinskin muuzikas on 1700-luvun muuzikan vaikutus. Tämän kavven enzimäine tevos on ouperu «Mavra» (1921—1922). Sežo täh kaudeh kuullah ouperu «Tsuari Edipu»(1927), baliettu «Apollon Musaget» (1928) da konsertu «Dambarton Oks» (1937—1938).

Stravinski käytti sarjalližuttu da 12-sävelsistiemua, kuduadu häi aijemba oli vastustannuh. Erähis tevoksis on kova uskonnolline temuatiekku. Enzimäzet tevokset ollah «Kantata» da «Septet».




#Article 72: Ihala (119 words)


Ihala on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku.

Se sijoittuu Iijoven rannal. Pos’olku kuuluu Miinalan kyläkundah.

Vuozinnu 1917 – 1939 se kuului Lahdenpohjan suomelazeh voulostih.

Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan jälles (1939 – 1940) Lahdenpohjan piiri da Ihalan pos’olku liityttih Nevvostoliittoh.

Vuvven 1941 elokuus Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) suomelazet saldatat tuldih Luadogan rannale da otettih Jaakkiman da Lahdenpohjan.

Vuvven 1944 syvyskuus Lahdenpohjan piiri uvvessah rubei kuulumah Nevvostoliittoh da suomelazet lähtiettih iäres pos’olkaspäi.

Vuvvennu 2002 pos’olkas eli 762 hengie, vuvvenu 2006 – 862 hengie.

Pos’olkas ruatah laukat, poštu, feršalipunktu, lapsienpäivykodi da škola, žiivatankazvatandufermu.

Pos’olkas on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu. Kalmah on pandu 74 saldattua.




#Article 73: Ilves (376 words)


Ilves () – kažirodukunnan pedoimettäjien rodu, varzinazen kažirovun (Felis) lähin elättilaji. 

Ilveksen rungu on 80-130 sm da säjäs on 70 sm piduhuttu. Tavan mugah ilves on suuren koiran suurus. Täyzi-igäzen ižäčyn paino on 18-25 kiluo, harvah 30 kiluo; emäčyn paino on tavan mugah 18 kiluo. Ilveksen rungu on lyhyt da järei. Korvat ollah kistilöinke. Händy on lyhyt ”leikatun” n'okanke (20-40 sm). Piä on pieni da pyöryžy. Turvan bokis on pitkät tukat, muga sanottu «korvupardu». Turbu on lyhyt, silmät ollah leviet,silmyterät ollah pystyoigiet. Ilves vaihtau karvua kaksi kerdua vuvves: keviäl da sygyzyl. Ilveksen nahku on paras kažirodukunnan, se on ylen turbei, korgei da silei. Pöčöis karvu on ylen pitky. Maha on valgei harvoin pienien tačmoinke.

Suuret da pitkät käbälät ollah nahkas, sendäh talvel ilves voi kävellä uppuomattah lumeh. 

Nahkuväri rippuu sit, mittumis alovehis eläy ilves. On olemas moni nahkuvärin variantua: ruskei, muzavanruskei, valpahankeldaine, savukarvaine. Selgy, bokat da käbälät ollah ta moinke. Pöčöis karvu on pitky,pehmei da harvu, tavan mugah se on valgei harvoin tačmoinke. Suves eläjät ilvekset ollah enimiten ruskiet, niilöin nahku on lyhyembi, ga käbälät ollah pienembät.

Ilveksen jälgi on tavalline kažin jälgi. Ilves ei jätä kynzijälgilöi,sendäh gu sen tagakäbälät astutah ezikäbälien samoih jälgilöih. 
    

Ilves on kažirodukunnan pohjazin laji. Skandinavies ilves eläygi Pol’arnoin piirin tagua. Ven’al ilves eläy korbilois Kamčatkah da Sahalinah sah. Ilves eläy sežo Karpuatois, Kavkazas da Keski-Aazies, ga nämmis alovehis se on vähäluguine. 

Ilvesty voi nähtä Keski-Ven’al, Gruuzies, Estounies, Suomes, Ruočis, Pol’šas, Čeehies, Vengries, Rumiinies, Ispuanies, Serbies, Makedounies, Slovenies, Slovakies, Valgoven’as, Horvaties, Albanies, Gretsies, Litvas, Latvias, Ukrainas (Karpuatois), Armienies da Azerbaidžuanas. 

Ilves eläy puaksumbah havukorbimečis, taigas, ga toiči ilvesty voi nähtä erikohtis, ezimerkikse vuarumečis. Elätti hyvin kangihes puuloih da vuaroih da ui. Ilves tabailou turkielättilöi da sendäh ylen hyvin jiäjä hengih Pol’arnoin piirin tagua. 

Konzu syömisty on kylläl, ilves eläy samas kohtas, konzu ei ole – kulleskelou kohtis kohtih. Suutkis se voi astuo läs 30 kilometrii. Suurin puoli syömisty on jänöit. Sežo ilves tabailou tedrilöi, pienii jyrzijöi, harvembah erilazii pienii kabjuelättilöi: meččyuuhiloi, kallivohirvilöi, pedroi, toiči kodikažiloi da koirii.
 

Ilves läs ei varua ristikanzoi. Pedoelätti eläy mečis, vahnois meččyruadoalois da palateksis, kuduat luajittih ristikanzat. Hädävuozien aigua ilves tulou kylih da linnoih. Tavan mugah pedoelätti ei tule ristikanzoih käzin,ga konzu ilveks on ruanittu, se voi olla varattavannu da iče voi ruanita kedätahto hambahil libo kynzil.




#Article 74: Il’l’u Mošnikov (144 words)


Il’l’u Mošnikov (rodivunnuh 30. heinykuudu vuvvennu 1988on livvikse kirjuttai. Hänen enzimäine kirju Midä mielel, sidä kielel piästettih ilmah vuvvennu 2012. Kirjas on suarnua, kerdomustu da runuo karjalan kielen livvin murdehel. Niilöi kotkatjärveläine Il’l’u Mošnikov kirjutti lapsennu. Net painettih lapsien Kipinä-žurnualah da karjalankielizeh Oma Mua -lehteh. Brihačču työndeli niidy Suomen puolelegi Karjalainen-lehteh.

Il’l’u Mošnikov opastui Kotkatjärven školas, loppi Petroskoin valdivonyliopiston, kus opastui karjalan da suomen kieldy, da Itä-Suomen yliopiston, kus sežo opastui karjalua. Karjalan kieli on kirjuttajale muamankieli. 

Il’l’u Mošnikov sanou: ”Konzu nygöi mietin suarnoin teemoi, kerras nägyy midä oli pienenny piäs – äijis suarnois tahtoin tuvva ezile se, gu tahtonet eliä hyvin, pidäy äijy ruadua, laškannu et piäze nikunne: olgah se suarnu brihaččuzes, libo rebois, libo vahnas died’ois. Kirjutukses tämä moruali nägyy hyvin. Toine tärgei teemu on toizien hyväksekäyttö: hos kui opi kedätahto kielastua, tozi ainos voittau. Nämmä motiivat minun mieles ollah hyvin nägyvis”. 




#Article 75: Indii (102 words)


Indii (hindi भारत , angl. India), virralline nimi – Indien tazavaldu (hindi भारत गणराज्य, angl. Rebublic of India)- valdivo Suvi-Azies. Rahvahan lugumiäry on 1 282 526 hengie (v.2015), pinduala on 3 287 263 km², nämmien merkilöin mugah Indii on Suvi-Azien suurin mua. Rahvahan lugumiärän mugah Indii on toizel kohtal, pindualan mugah on seiččemendel kohtal. Piälinnu on Uuzi Deli. Virrallizet kielet ollah hindi da anglien kieli.
Liittovaldivo, parluamentutazavaldu. Indii jagavuu 29 ozavaldivoh da 7 liittoaloveheh.
Indii rajoittuu Pakistananke päivänlaskus, Kitainke, Nepalanke da Butananke koillizes, Bangladešanke da Mjanmanke päivännouzus. Meres Indii rajoituu Maldivoinke lounuas, Šri-Lankanke suves da Indonezienke liidehes. Džamman da Kašmiran ozavaldivoloin kiistanalazet alovehet rajoitutah Afganistananke.




#Article 76: Ispuanii (100 words)


Ispuanii on valdivo Lounas-Jevroupas da ozittain Afriekas. Virralline nimi on Ispuanien kuningaskundu. Se on Jevroupan liiton da NATO:n ozanottai. Ispuanii täyttäy Pirenei-niemimuan suuriman ozan (80%), Kanarien da Balearien suaret. Muan pinduala on 505 944 km², se on nelländekse suurin Jevroupan mua (Ven’an, Ukrainan da Frantsien jälles).

Ispuanii rajoittuu viijenke muanke: Pirinei-niemimuan päivänlaskus – Portugalienke, Pirenei-niemimuan suves – Britanien Gibraltaranke, Pohjas-Afriekas – Marokkonke, pohjazes – Frantsienke da Andorranke.

Pohjazes da päivänlaskus se rajoittuu Atlantien valdumerenke, suves da päivännouzus – Välimerenke.

Ispuanies on äijy mägilöi. Sen piälinnu on Madridu. Rahvahan lugumiäry on 46 934 600 hengie (2019).
Nygöine piäministeri on Pedro Sánchez.




#Article 77: Istanbul (158 words)


Istanbul () on Turtsien suurin linnu, valdivon kauppu-, tevolližus- da kul’tuurukeskus, piäportu. Se sijaiččou Bosforan lahten rannoil, kudai jagau linnan jevrouppalazeh (libo piäozah) da aazieh ozah. Net ozat yhtistetäh sillat da metro. Rahvahien lugumiärän mugah Istanbul on enzimäzel kohtal Jevroupas (laskietah molembien linnan ozien eläjät). Se on endine Riiman, Vizantien, Latinan da Osmanskoin imperilöin piälinnu.
Istanbul sjaiččou mättähikkähäs kohtas Turtsien luodehizes mollembien Bosforan rannoil da suves Mramoran merel. Linnan suurin oza sijaiččou Jevroupas, pienin – Aazies. Jevrouppalaize n ozan jagau kahtekse Kuldaine Sarvi –nimine lahti.Linnan pinduala on 5 343 km².

Istanbul sijaiččou subtroppizen ilmastoalovehen reunal, ga sih vaikutetah kovat tuulet pohjozespäi.
Vuvves 2008 algajen Istambulan muakundah kuuluu 39 linnanalovehtu, kuduat perustetah Suuri Istanbul. Sen rahvahien lugumiäry on 13 483 052 hengie (vuvven 2011 tiedoloin mugah). 

Istanbul on ylen popul’arnoi kohtu turistil. Turizman ala terväh kehittäy. Istanbulan piäturistukohatat sijoitetah linnan jevrouppalazes ozas. Täsgi on läs 90 % kaikis hotelilois. Linnas on äijy muzieloi, dvorčii, kirikkölöi da äijy muinastu nähtävysty.




#Article 78: Ivan Rokačču (135 words)


Ivan Rokačču (läs vuvvennu 1560, Mujejärven piiri, Tiikši-kylä — läs 1615, Tiikši-kylä) - on karjalaine muanruadai, partizuanoin joukkoloin johtai, kudai oli ruoččilazien vastah XVI—XVII vuozisuan rajal. Vie häi oli  Pohjois Karjalan okkupatsien vastah.

Lopskoin pogostoin vuvven 1597 dozornoin kniigas on kirjutettu Rukajärven voulostin parahis eläjäs moskvalazes kirikön ruadajois Dmitrii Al'abjevas da Grigorii Kobelevas. Niilöin joukos oli kirjutettugi pogostan eläjäs Ivan Stepanov Rogačas. Sie on kirjutettu, ku Ivan Rogač eläy omas pihas Tiikši-kyläs.

Ivan Rokačču on pannuh muah kodoilumuas Tiikši-kyläs. Hänen kalmu on säilynnyh, sih kävväh matkustajat. Mändy, kudai kazvoi Ivanan kalmal, piettih pyhänny da sen rungoh riputettih kirjondettua käzipaikkua.

Vuvvennu 1950 A. Linevskii tutki Rokačun kalman. Sie oli löydetty miehen luurango, sego kaksi naizien da kaksi lapsien luuranguo, kuduadu tapetettih.
Kuulužu atropoulogu M. Gerasimov piäkul'l'ukan mugah luadi Rokačun ulgonägö. Hänen rinduvestos on Karjalan kanzallizes muzeis.




#Article 79: Ivan Savin (187 words)


Ivan Stepanovič Savin on karjalaine kirjuttai da runoilii.

Ivan Savin on roinnuhes vuvvennu 1940 Siämärven kyläs. Hänen lapsestusaigu meni Anuksen Nurmoilas. Armies häi oli pohjazen merilaivastos. Savin opastui Piiterin meččyakadiemies, loppi Siktivkaran tsellulouzu- da bumuaguluajindutehnikuman, ruadoi Läskeläs, avvutti nostua Taškentua muanjärähtyksen jälles. Jälgimäzet 20 vuottu Savin oli toimes Petroskoin sähkölämbökeskukses.

Livvinkielisty runuo Ivan Savin rubei kirjuttamah algajen vuvves 1989. Hänen runoloi on painettu ”Oma mua” da ”Olonia” -lehtis, ”Carelia” da ”Mokša” -žurnualois, kerävökniigois ”Volni trav”, Petrozavodsk, 1998, (ven’akse runot kiändi Armas Mišin) da ”Omil pordahil”, Petroskoi, 1999, sego antolougies ”Karjalan pagin”, Petroskoi, ”Periodika”, 2003.
Monii vuozii Iivan-poigu pajatti da tansii ”Oma pajo”-horas, ruadoi yhteiskunnallistu ruaduo Karjalan rahvahan liitos.
Kyläs kazvanuh da monis kohtis ruadanuh Suavan Iivan hyvin tiedäy karjalazen rahvahan elaijan, sydämeči kuulou da suvaiččou Karjalan luonduo.
Muamankieli, oman rahvahan vahingot da ihalmot, luondoymbäristö ollah hänen runoloin piäteemannu. Se nägyy jo runoloin nimis: ”Karjalan kieli”, ”Minun Karjal”, ”Oma Mua”, ”Syvysehty”, ”Luonnon helmas”...
Vuvvennu 2005 piäzi ilmah Ivan Savinan runokniigu ”Roindurandu”. Lugii löydäy täs kniigas kaunistu, mieleviä, nerokastu, sydämen lämmittäjiä runuo da rivii. Nuorile tämä runokniigu roih ku rikas aittu, kuduas löydyy tarkua sanua, puhtastu karjalankielisty sanankiändöluaduu, viizahuttu.




#Article 80: Jaakko Rugojev (370 words)


Jaakko Rugojev (eländyaigu 15. sulakuudu 1918 - 17. kezäkuudu 1993. Uhtuo, Ven'a) oli Nevvostoliitos elänyh suomekse kirjutannuh vienankarjalaine kirjuttai da runoilii.

Jaakko Rugojev rodivui Kalevalan (Uhtuon) piirin Suojärven hieruh, kudai kuului Kostamuksen hieruloin joukkoh. Opastui ezmäi Kostamukses, sit Uhtuol. Läs yhtel aigua Uhtuon školas opastui vie kolme tuliedu kirjuttajua: Pekka Perttu, Nikolai Laine da Ortjo Stepanov. Školas opastettih moizet kuulužat opastajat kui Matti Pirhonen, Aatami Rossi, Ilmari Toikka. Pirhonen opasti suomen kieldy da literatuurua. Rossinke yhtes školan pajois opastujat luajittih iče kaikenmoizii vehkehii, skripkois algajen venehissäh. Jaakko luadii enzimäzenny skripkan da sil soitettih kai simfouniiorkestras. 
Julguamah Rugojevan kirjutuksii ruvettih vie, konzu häi opastui školas, hänel silloi oli 16 vuottu. Hänen oučerkoi, kirjazii da runoloi painettih žurnualoih da kogomuksih, kudamii piästettih ilmah suomen kielel Petroskois da Piiteris.
Jälles školua Rugojev piäzi opastumah literatuuran tiedokunnale, kudai avattih vuvvennu 1934 Karjalan opastajien instituuttah Petroskoil. Sen piäruadoloi oli kiirehine opastajien valmistus seiččievuodehizih školih niškoi. Samal aigua Rugojev ruadoi tazavallan lehtilöis.

Jatkovoinan aigah Rugojev oli partizuanannu da sodakorrespondentannu da kuului Ruskei partizuanu (Krasnyi partizan) - nimizeh partizuanuozastoh, kudamua johti kapituanu Faddei Zurih.
Ižänmuallizen voinan algupäivis Rugojev tahtoi lähtie frontale. Ezmäi häi omal vallal kirjuttihes Bojevoje znam’a -hävitysbataljounah, kudai perustettih 27. heinykuudu 1941 Kalevalan piiris. Tuhukuul 1942 bataljounu liitettih Krasnii partizan -joukkoh, kudai ruadoi Jaakon roindualovehel. Rugojev oli kaksi kerdua ruanittu.
Voinal häi jatkoi kirjutandua, työndeli oučerkoi, runoloi da kerdomuksii tazavallan lehtilöih. Vuvvennu 1943 häi rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Händy pandih Totuus-lehten vojennoikse korrespondentakse. Voinan jälgeh rezervan majorakse ylennyh Rugojev oli Suomes valvondukomissien kiändäjänny.

Rugojev kirjutti jo 1930-luvul pioneeroin suomenkielizeh Kipinä-lehteh, da hänen enzimäine kerdomuskogomus Kosto piäzi ilmah v. 1943. Rugojev kuului Karjalan kirjuttajoen liittoh vuvves 1944 da oli liiton paginanvedäjänny kolmeh kerdah 1953–1957, 1967–1971 ja 1985–1990. Rugojev sai Karjalan kanzalliskirjuttajan arvon 1992.

Vuvves 1997 Karjalas ruvettih jagamah Rugojevan nimisty palkinduo. Sidä annetah nerokkahile nuorile suomen, karjalan da vepsän kielel kirjuttajile – opastujile da jatko-opastujile. Varua sih niškoi suajah tazavallan b’udžietaspäi. Abudengan suurus on 15 tuhattu rubl’ua. 
Rugojevan kodi kodoilas oli poltettu Ižänmuallizen voinan aigua. Sih kohtah oli jiännyh vaiku kivipäčči, kudamale 2. elokuudu vuvvennu 2008 kirjuttajan 90-vuozipäiväkse azetettih mustolaudu ”Täl kohtua seizoi Jaakko Rugojevan kodi”. 
Petroskoil taloil n:o 11 Leninan prospektal, kudamas vuvves 1974 jälgipäivissäh eli Rugojev, on luajittu mustolaudu.

Oččikot alguperäkielel - suomekse.




#Article 81: Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi (165 words)


Jalal ad-Din Muhammad Rumi (30. syvyskuudu 1207 – 17. talvikuudu 1273) oli persielaine runoilii. Häi on tundiettu nimel Rumi da Mevlana.

Jalal ad-Din Muhammad rodivui Balkhin-linnas nygyzes Afganistuanas. Jalalan tuatto oli opastunnuh Baha’addin Valad, kudai piätti muuttua perehenke Konyan linnah nygyzen Turtsien alovehel. Sie Jalal eli läs kogo elaijan da kirjoitti runoloi modernil persien kielel. Sego afganistalazet da turtsielazet, sego iranilazet pietäh händy kanzallizennu runoilijannu.

Jalal ad-Din Muhammad sai hyvän opastuksen. Häi opastui kui teologiedu da oigevustieduo, muga i tarkoi tiedoloi. Häi ylen hyvin maltoi arabien da persien kieldy, tiezi Koranua da sen selittamizii.

Konyanas Jalal ad-Din Muhammad tuttavui Faridaddin Attaran ruadoh da hänes kazvoi sufilaine mystikko. Hänet mustetah suvaičuksen da rauhan työndäjänny pyörijän dervišilöin liikkehen perustajannu. Jalal ad-Din Muhhammadan elaijan jyrky muutos oli tuttavumine mystikko Shams-I Tabrizah vuonnu 1244. Rumis rodih askiettu da häi rubei kirjoittamah runokogomuksen Divan-I Shams-I Tabrizi kuvuamah suvaičustu Shams-ih da gor’ah hänen kuolendas vuonnu 1248.

Rumin mavzolei Konyas on nähtävyys da pyhäkohtu. Joga vuottu sih kävyy läs kaksi miljonua ristikanzua.




#Article 82: Jalgumiäččy (226 words)


Jalgumiäččy on joukkosportan laji. Sen tarkoitus on ajua miäččy toizih vorotoih jalloil libo toizil rungan ozil (paiči käzii) puaksumbah migu vastustai. Nygöi jalgumiäččy on muailman tundietuin sportulaji. 

Jogahizes joukos on ei enämbiä 11 kižuajua (ilmai varakižuajua), yksi niilöis on vratari. Ei virrallizien kilbailuloin siändölöin mugah voi vähendiä kižuajoin lugumiäry seiččemeh kižuajah. Vratari on ainavo kižuaju, kudai voi kižata käyttäjen käzii, gu häi luadie sidä štruafualan rajois omien vorotoin vieres. 

Erilline jalgupallon kiža on mačču, kudai kestäy kaksi 45 minuutan piduhuttu puoliaigua. Enzimäzen da toizen puoliaijan välis on 15 minuutan taugo, kuduan aigua kižuajat levätäh da sit vaihtetah vorotat.

Kižan tarkoitus on ajua miäčyn toizen joukon vorotoih puaksumbah, migu vastustai da ei andua ajua miäččyy omih vorotoih. Kižas voittau se joukko, kudai ajau enämbän miäččyy. 
 
Gu toizen puoliajan aigua joukot ajettih yhtenjyttyzen miäčyn lugumiärän, miärätäh tazakiža libo miärätäh voittajua mačun regluamentan mugah. Täs tapahtukses voi miärätä liža-aigua – vie kaksi 15 minuutan  piduhuttu puoliaigua. Tavan mugah piä- da liža-aijan välis annetah taugo. Ližapuoliaijoin välis annetah aigua vaigu vaihtuamah čurat. Gu liža-ajan aigua ei sua miärätä voittajua, mačun jälles pietäh penaltisarjua. Erilazet kižuajat luajitah 5 potkua varustajan vorotoih 11 metrispäi. Gu luajitun penaltin lugumiäry on yhtenjyttyine, luajitah vie 2 penaltie, kuni voittai ei ole miärätty. 

Mačču pietäh kentylöil luonnollizen libo keinolluajitun peitienke. Virrallizien siändölöin mugah keinolluajittu peite on vihandu. Kenty on kohtikulmikon muvvos. Laidučeri on pitkembi vorotoin čerii.  




#Article 83: Japounii (113 words)


Japounii ( Nihon libo Nippon, virallizesti 日本国, Nihon koku libo Nippon koku) on suarivaldivo Tyynesmeres Päivännouzupuolizes Aazies. Se sijaiččou Kitain, Korean niemimuan, Japounienmeren da Ven'an päivännouzupuolel, ulottujen pohjazes Ohotanmerelpäi suveh Päivännouzu-Kitain merele. Muan nimes olijat kirjutusmerkit tarkoitetah ”päiväzen juurdu” libo ”päiväzen nouzemua”, sendäh Japouniedu kučutah toiči ”nouzijan päiväzen muakse”. Japounien piälinnu da suurin azutuskeskus on Tokio. Japounien keisari on Naruhito.

Japounieh kuuluu yli 3000 suardu, kudamis suurembat ollah Honshū, Hokkaidō, Kyūshū da Shikoku. Suurin oza suaris on vuoristosuardu da äijät vie tuliperäzii; ezimerkikse Japunien korgevin vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Muan eläimiäry on muailman kymmenennekse suurin, piäle 127 miljonua hengie. Suur-Tokion aloveh on muailman suurin metropoliialoveh piäl 30 miljounan hengen. Japounies paistah japounien kieldy.




#Article 84: Jiäkur'oi (111 words)


Jiäkur’oi libo hokkei on talvisportukiža.

Sanotah, ku Kanuadan rahvas enzimäzet ruvettih kižuamah jiäkur'oih. Jiäkur’oi on kuulužu kiža Pohjas-Amerikas: Kanuadas da Yhtysvallois. Ei jällele jiä Jevrouppugi. Hyvät jiäkižuajien joukkovehet ollah ruoččilazil, suomelazil, čeehielazil, no Ven'an joukkoveh on enin kilbua voittanuh. Enzi kerdua sillozen Nevvostoliiton joukkoveh – voitettih Muailman jiäkur’oih kižuajien kilvat vuvvennu 1954. Net oldih Ruočin piälinnas Stokgol’mas.

Hokkeih libo jiäkur’oih kižatah avvonazel jiäl libo luistelikol. Hokkeih kižatah kahtel joukkovehel, kuuzin kižuajin joga joukkovehes. Kižuajil pidäy jiäkur’oipualikoil lykätä jiäkur’oi toizen joukkovehen hokkeivorottoih. Yksi kižuaju joga joukkovehes puolištau omii vorottoi. Hänel pidäy tavata jiäkur’oi, ei laskie omih vorottoih. Voittau se joukkoveh, kudai lykkiäy toižien vorottoih enämbän jiäkur’oidu, a omih vorottoih ei anna lykätä.




#Article 85: Johann Wolfgang von Goethe (211 words)


Johann Wolfgang von Goethe (28. elokuudu 1749 Frankfurt am Main - 22. kevätkuudu 1832 Weimar) on germuanilaine yleisnero: runoilii, romuanukirjuttai, gumanistu, tutkii, taidoilii da kymmenen vuvven aijan valdivon piäministru. Goethe pietäh germuanienkielizen kaunehliteratuuran vaikutusvaldazennu ristikanzannu.

Goethe roinnuhes vahnas germuanilazes laukkulinnas Frankfurt am Main bohattu byrgeru Johann Kaspar Ghoeten (1710-1782) perehes. Wolfgangan tuatto oli imperuatoran nevvoi da endine advokuattu. Muamo, Katarina Elizabet Ghoete (endizel sugunimel Textor, 1713-1808) oli linnan piälikön tytär.
Goethen kois oli bohattu bibliotiekku, kuduas Wolfgang lugi äijän kniigua. Wolfgang sai kodiopastundan. Paiči germuanien kieldy häi maltoi frantsien, latinan, griekan da italien kieldy. Vuvvennu 1765 Goethe lähti opastumah Leiptsigan yliopistoh da loppi opastundan Strasburgan yliopistos vuvvennu 1770. Hänes tuli oigevuksen tiedodouhtori, ga häi ei ole kiinnostunnuh oigevustiedoh.

Leiptsigas Wolfgang mieldyi tyttöh da algoi kirjoittua runoloi. Paiči runoloi Goethe kirjoitti i tostu tevostu. Muutos luomisruavos tapahtui, konzu häi vastai Gerderan, kudai kerdoi hänele omis mielis poeezies da kul’tuuras. Strasburgas Wolfgang tunnisti iččiedy runoilijannu.

Goethen luomisruavon alguetuapan enzimäine merkičči tevos on druama «Gottfried von Berlichingen» (1773), kudai äijäl vaikutti yhtenaigalazih. Tämän tevoksen avul Goethe piäzi germunilazen literatuuran enzimäzih rivilöih. Kuulužin tevos on «Faust»-tragedii, kuduadu Goethe kirjoitti kogo elaijan. Wolfgang kirjoitti ”Faust”-tevostu läs 60 vuottu da se kuvailou kirjuttajan luomisruavon kaikkie etuapoi. Ga Goethen yhtenaigalazet piettih «Die Leiden des jungen Werther»-tevostu parahannu tevoksennu.




#Article 86: Josif Stalin (154 words)


Josif Vissarionovič Stalin, tovvelline sugunimi – Džugašvili () (9. (21.) talvikuudu 1879 Gori,Tiflisan gubernii, Ven’an imperii – 5. kevätkuudu 1953 Volinskoje, Moskovan aloveh, Ven’an SFNT, Nevvostoliitto) oli ven’alaine vallankumovusmies, nevvostolaine valdivomies, poliitiekku, generalissimus. Stalin oli Nevvostoliiton kommunistizen partien enzimäine piäsekretari (1922-1953) da Vladimir Leninan jatkai Nevvostoliiton johtol. Stalinal oli rajatoi valdu.

Roinduperiä myöte Stalin oli gruuzielaine da hänen muaman kieli oli gruuzii. Nuorennu häi tuttavui marksilaižuoh, sendäh hänet eroitettih školas. Hänes rodih aktiivine kommunistu. Häi toimi Ven’an syväinvoinan aigua sego poliittizennu sego vojennoinnu komandirannu. Nevvostoliiton enzimäzen johtajan Leninan kuolduu algavui valdutora, kuduan Stalin voitti.

Stalinan aigua Nevvostoliitos oli ičevaldu. Valdivo kovah tarkasti yhteiskunnan elaijan kaikkii puolii. Sil aigua rikottih ristikanzoin oigevuksii da vällii, muaspäi työnnettih kanzat. Monet ristikanzat työnnettih tyrmäh da pakkoruadoh. Oli perustettu gulag-järjestelmy. Monet ristikanzat kuoltih nälgäh vuozinnu 1932-1933 da repressielöih.
Stalin pidi tevvollistamizen da muatalovuon kollektivoičemizen. Suuren kodimualazen voinan jälgeh Nevvostoliitos rodih Yhtysvaltoin rinnal muailman vedäi supervaldu, mi vei kylmäh voinah.




#Article 87: Jovensuu (290 words)


 
Jovensuu () on linnu Suomen Pohjas-Karjalas. Linnas eläy läs 75 000 hengie. Jovensuun nuaburit ollah Ilomanči, Kontiolahti, Lieksa, Riäkkylä ja Tohmajärvi. Linna joven suuh rodihes v 1848, aivembah linnua Pielisjoven iäreh jo rištikanzua azettavui. 1500-luvul Valamo monasterin azukkahat venehel jogie myö souvettih Luadogalpäi da pravoslavien tsašouna da monasteri nossettih Kuhasaloh.

Jovensuus on Päivännouzu-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorgeiškola da ammattiškola, muzikkie opastetah Konservatorios da mužikkiškolas. Jovensuu on äijy kulturalline linnu, karjalažtu pruažniekkua da muudu tapahtumua on kezäl da talvel. Jovensuu sijaiččou Pyhäselkä järven rannal, kunne lasgov Pielijogi jagau linnan kahteh ozah.

Jovensuun piämiehekse on vuuvvennu 2010 vallittu Kari Karjalainen.

Jovensuu sai uuven flagun vuuvennu 2008, Leea Wasenius pluajiruinnu.

Ammuin jo kivikauvel Nygy-Jovensuun alovehel elettih ristikanzat. 1500-luvul pravoslavit nossettih Kuhasaloh Valamon monasterin skiitta, min ruoččilazet hävitettih 25-vuodisen voinan sešo pitkyn toruannan aigah. Jovensuu-hieru rodihes Ruotsin vallan aigah karttoloih, sih aigah Kontiolahten ker rippui. Tsuari Nikolai I nosti hierun kohtah Jovensuu-linnua vuuvvennu 1848.

Luterilaine da pravoslavnoi piäkirikkö seišotah piäkkäh Jovensuun keskustua katkuavan Kirkkokaduloin päis da samal kerdua keskustua eli ruudukuavua vaztakkahazil puolil. Idän da lännen kiriköt kačcotah toine toizeh ylähäkkäl linnua. Kirkkokavun lounapiäs seizou luterilaine piäkirikkö, Jovensuun kirikkö, se on pluaniruitu uuvven gotiikan tyylih. Keskustan alovehel on vie 4 muudu luterilastu kirikkyö: Pielisensuu Niinivuaral, Noljakka, Rantakylän kirikkö da Utran puukirikkö. Kirkkokavun pohjoispiäs on pienel mäel Jovensuun pravoslavnoin piäkirikkö, Pyhän Nikolaoksen kirikkö. Se on perindehelline pohjois-venäläne pravoslavnoi kirikkö, mis on ylen äijäl puudu nossettu da se  roinnuhes vuuvennu 1887. Jovensuus on toinegi pravoslavnoi kirikkö. se on Pyhän Johannes Teologin kirikkö pravoslavnoin seminuaran lähil, byszanttilane arkitektuura. Lizäkse näidy seizou Jovensuun linnas uuzien alovehien sizäl nenga kymmene suurdu luterilasten libo pravoslavvoin kirikkyö, lizäkse moskeiju.

Jovensuus ollah Kaupunginorkesteri, Kaupunginteatteri da nygyaigane vuuvvennu 2005 avvattu kino Tapio.

Jovensuul ollah neljä ystävyslinnua:

Lizäkse yhteisruadosibimus jälgimäzien linnoinker: Petroskoi, Sortaval da Suojärvi Venäjäl.

 




#Article 88: Juhani Aho (128 words)


Juhani Aho, vuodeh 1907 sah Johannes Brofeldt, (11. syvyskuudu 1861 Lapinlahti — 8. elokuudu 1921 Helsinki) oli suomelaine kirjailii. Häi oli sada vuottu tagaperin Suomen kaikis enimäl lugiettu kirjailii, da händy piettih silloi rahvahallizennu kirjailijannu. Vuvvennu 1911 ilmah piässyh Juha on Ahon piätevos da enimäl počitoittu romuanu. Intriigan puoles druamalline tevos sijoittuu päivännouzupuolizeh Suomen (Kainuh?) da Ven'an Karjalah nenga 1600-1700 aigoile. Kerdomus pohjavuu legendah naizes, kudai kadoi Ven'an puolele da tuli järilleh siepäi taloin lehmienke. Juhas on luajittu kaksi ouperua, moni ozutelmuversiedy da kolme fil'mua. Romuanan kiändi karjalakse Ljudmila Markianova. 

Toizii Ahon tevoksii ollah:

Ahon vahnembat oldih protopappi Henrik Gustaf Theodor Brofeldt da Karolina Fredrika Emelie Snellman, kudamil oli kaikkiedah kymmene lastu. Johannes libo Juhani oli lapsis vahnin. Eräs Juhanin pieni velli oli kirjuttai da rektoru Kaarlo Brofeldt.




#Article 89: Juice Leskinen (117 words)


Juhani Juice Leskinen (vuodeh 2006 Pauli Matti Juhani ”Juice” Leskinen, 'sanotah [Juise]', 19. tuhukuudu 1950 Juankoski, Suomi – 24. kylmykuudu 2006 Tampere, Suomi) oli suomelaine pajattai-pajonluadii, runoilii da kanzantaidoilii. Häi ruadoi dai kiändäjänny da kolumnistannu. Händy on kučuttu ”suomelazen rock-muuzikan tuattohuahmokse”.

Leskizen kaikkii tunnetuimat pajot ollah mm. ”Marilyn”, ”Syksyn sävel”, ”Viidestoista yö”, ”Musta aurinko nousee” da ”Norjalainen villapaita”.

Leskizen kirjallizes tuotandos oli runuo, lapsienkirjalližuttu, hengilöhistouriedu, suomendostu da monenjyttymiä  kirjutustu eri lehtilöis da antolougielois. Kaikkiedah häi piästi ilmah kaksitostu runokogomustu, nelli lapsienkirjua da nelli muudu tevostu. Vuvvennu 1994 ilmahpiästetty Äeti (Muamo) oli enzimäine kriitiekoloigi mielyttänyh runotevos, da sežo Kosket otettih hyvin vastah.

 Juice Leskizen tuatto oli Juankoskel roinnuh Pauli Heikki Leskinen da muamo Imbilahtel roinnuh Eini Annikki Mikkonen.




#Article 90: Jumal (222 words)


Jumal, Jumalus libo Jumalolendo on käziteh, kudai tavan mugah tarkoittau yliluonnollizii olendoloi, kudamien uskotah halliččijan mm. luonnonvägie da ristikanzoin ozua. Uskondot voi jagua sen mugah, kui äijy jumalua libo jumalatardu net palvotah. Monoteistazet uskondot käzitetäh tavan mugah vaiku yhten jumalan olemasolon, ku politeistazet uskondot uskotah monih jumalih. 

Sanal jumal on vastinehii baltiekkumerensuomelazis kielis, sežo mordvas jon- (jondol 'tulenišku, jumalan tuli) da marin kieles jumo 'taivas, ylijumal'. Duumaijah, ku sanan tagan ollus sanskritan sana dyumān (merkiččöy 'kirkas, valgei, taivahalline'), kudai oli yksi ammuzen hindien jumalan nimi. Tämä sana olis tulluh suomiugrilazih kielih eräs tuhat vuottu tagaperin konzu rahvas oldih kosketuksis Azies eläjien indoeuroppalazienke. Sanotah, ku vahnin kirjalline tiedo täs baltiekkumerensuomelazes sanas on muinasnorveegielazes matkukuvavukses vuvvel 1026. Sit sanotah, ku bjarmien libo karjalazien muas oli pyhäs kohtas Jómalin pačas.

Teismu libo jumalusko on käzitys kudaman mugah on olemas persounalline, vaikuttai jumal. Politeismu libo monijumalallizus on käzitys, kudaman mugah jumalii on moni. Monoteisman libo yksijumalallizuon mugah on vaiku yksi jumal. Deismu on käzitys, kudaman mugah jumal ei kaikkevuon luajittuu ole puutunuh sen kehitykseh libo käzitys, kudaman mugah jumal on kaiken algusyy. Panteismu libo kaijumalallizus samastau jumalan muailmankaikkevuon kel.

Sanua ateismu libo jumalattomus käytetäh libo viittuamah nägemyksih, kudamien mugah jumalua libo jumalia ei ole olemas libo käzityksih, kudamis ei ole käzitysty jumalan olemasolos. Agnostisizmakse kučutah nägemysty, kudaman mugah ei voi sanuo, ongo jumalua libo jumalia olemas.




#Article 91: Jurmalu (114 words)


Jurmalu on suurin Latvien kurortu-linnu, se on Riigaspäi 25 (kahtenkymmenen viijen) kilometrin piäs. Jurmalas linnan ozat (Priedaine, Lielupe, Bulduri, Dzitari, Majori, Dubulti, Jaundubulti, Pumpuri, Melluži, Asari, Vaivari, Sloka, Kauguri, Kemeri) sijoituttih toine toizele jälles Baltiekkumeren randua myöte. Kogo linnu on 32 (kolmiekymmendy kahtu) kilometrii piduhuttu da 3 (kolmie) kilometrii levevytty. Kaikkien linnan ozien kauti menöy raudutie, ajellah autobusat, menöy merenrandua myö čoma kävelystie. Jurmalah rahvastu muanittau meren valgei hiekkurandu, pedäikangahan veres ilmu da minerualuvien dai minerualulijan nouzemat. Ennevahnas sil merirannal oldih kalastajien eländykohtat. Jällespäi nygözen Dubultin kohtah ruvettih nostamah kezämökkilöi da luadimah kezoituskohtii. Kemerin minerualuvien nouzeman rinnal avavui ven’an kurortu. Nygöi Jurmalu on čoma nygyaigaine linnu. Kaikin tietäh Dzintarin kontsertuzualan, kuduas pietäh muuzikku-da juumorufestivualiloi.




#Article 92: Juusto (244 words)


Juusto on syömine, kudai on luajittu hapannuon fermentoin da hapanmajon bakteerieloin avul hapatetus maijos libo eriluaduzien maidoeinehien sulattamine sulattamizien suolien avul.

Juustos on korgei miäry proteinua (läs 25%), maidorazvua on (läs 60%) da minerualuainehii on (läs 3,5% paiči suolua). Juuston proteinat sulatetah parembi migu maijon proteinat. Juuston ekstraktuainehet hyvin vaikutetah syömizensulattamizien rauhnoih, kiihtetäh syöndyhimuo.

Syömiseinehet, kuduat ollah juustos, sulatah organizmal pošti kogonah (98-99%). Juustos ollah vitamiinua A, D, E, B1, B12, PP, C, pantotenoin happameh da muudu.

Juusto on kui vägevynnyh maido: sie ollah proteinua, razvat, minerualuainehet samas miäräs, kuigi maijos. Juustos on korgei miäry kaltsijua da fosforua, kuduat ollah hyvis välilöis.

Luadimizen tehnolougien mugah juustot ollah kovat, pehmiet, rassalizet da sulatut.
 
Sičužnoi fermentu (renninu, himozinu) on syömizensulattamizen fermentu, kudai on kui ristikanzas, mugagi žiivatois. Sičužnoi fermentu käytetäh, ku luajita maijos ruahtuo.

Vuvvekse 1999 läs 60% kovua juustuo Yhdysvallois da läs 80% juustuo muailmas luajittih jo renninan avul.

Nämä juustot kypsetäh da säilytetäh rassalis. Niilöil ei ole kuordu, loukkozet ollah pienet, juuston taigin on rapakko, razvumiäry on 40-45%, suolua - 7% (Osetian juusto, suluguni, brinza da muudu).

Rassalizet juustot ollah pahmiet da kovat. Jevropas suvaijah gretsien Feta-juustuo, kuduas razvumiäry on 50% da enämbi. Nämmii juustoloi luajitah kozan maijos.

Sulatut juustot ollah magiet, pastanmoizet, galbassuzet, konservoitetut, grigriboinke, laukanke, lohenke, gretsien oriehoinke.

Плавленые сыры, являясь продуктом вторичной переработки, упакованные в фольгу или в герметичные упаковки, имеют более долгий срок хранения, менее чувствительны к перепадам температур. Это позволяет увеличить сезон продаваемости плавленых сыров и районы его распространения.




#Article 93: Jyškyjärvi (230 words)


Jyškyjärvi () on poselenii da kahten sih kuulujan kylän nimi (Vahnu da Uuzi Jyškyjärvi) Kalevalan kanzallizes piiris Karjalan tazavallas Ven'al.
Jyskyjärvel oli kaikkiedah 1300 eläjiä, kudamis 2/3 karjalazii.

Jyškyjärvi oli histouriellizesti Arhangel'skoin gubernien kundu Vienan Karjalas Ven'an imperies.

Jyskyjärven poselenies on kolme kohtua, kus eläy rahvastu: Vanhan Jyskyjärven kylä sego Uvven Jyskyjärven da Kepan pos'olkat.

Jyškyjärvi libo Vahnu Jyškyjärvi on kunnan haldivolline keskus. Se on sijoitunnuhes Čirkkakemijoven da Kemijoven yhtyikohtas 118 kilometrii piirikeskuksespäi Kalevalaspäi liideheh. Se on perindön mugah rakendettu karjalaine joven varres olii kylä, kuduas taloit on nostettu pitkin joven randua ikkunat randahpäi. Jyskyjärves on vie joven yli srojittuloi rippujii sildoi, kuduat yhtistetäh joven suariloi mandereheh. Jyškyjärven kirikkö on nostettu vuonnu 1998.

Jyškyjärvi kuuluu Vienan runokylien joukkoh. Vuonnu 1905 kyläs oli 107 taloidu da 626 eläjiä. Jyškyjärveh kävyi mondu runokeräjiä 1800-luvul. Enzimäzenny Jyskyjärves vieraili Jaakko Fellman. Elias Lönnrot kävyi kyläh vuonnu 1835. Myöhembä alovehel kerättih ainehistoloi Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen.

Uuzi Jyškyjärvi sijaiččou seiččie kilometrii Vahnas Jyskyjärvespäi päivännouzupuoleh. Se on Kemijoven rannale perustetun raududorogan ymbäri roinnuhes pos'olku. Raududorogua myö piäzöy Suojärveh.

Arhangel'skoin gubernien Jyškyjärven kundu sijaičči Čirkkakemijoven vezistöalovehel da sih kuului Nuokkijärven da Kemijoven väline aloveh. Jyškyjärven kunnan kylii oldih Jyškyjärvi (nygöine Vanhu Jyškyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Vuonnu 1907 kunnas oli 1066 eläjiä, kudamis 1060 oli karjalastu. Jyskyjärven kundu lopetettih vuonnu 1920 da sen aloveh liitettih Uhtuan piirih. Nygöi endizen kunnan alovehtu ollah Jyskyjärven da Borovoin kunnat.




#Article 94: Jäiččy (180 words)


Jäiččy on moneh eri tabah käytös olii ristikanzan syömine. Pädevinny da puaksumbah toizii sydävinny ollah kanan jäičät, vaiku kai linduloin jäičät ollah syödävät. Paiči sidä syödävinny ollah erähien reptilieloin jäičät (ezimerkikse čerepuahan).

Jäičäs on jäičän valgijaine da žoltušku. Žoltuškas on proteinua, mugai razvua da holesterinua. Jäičän valgijazes on 90% vetty da 10% valgijastu. Jäičän kuoren, valgijazen da žoltuškan massan väli on läs 12:56:32.

Enimyöte syvväh kanan, sorzan da hanhen jäiččii. Syvväh sežo ind'ukan, peldokanan, strausan da toizien linduloin jäiččii.
Erähien kandoin kanat annetah erivärizii jäiččii. Jäičän väri ei vaikuta sen syömisominažuoksih. Ven'al da Amerikas kanan jäičät tavan mugah ollah valgiet da beževoit, Anglies net ollah maksankarvazet.

Nygyaigazen Ven'an standartoin mugah markirovku pidäy olla jogahizel jäičäl, kudai on suattu siibikarjanfabrikas. Enzimäine merki markirovkas merkiččöy säilyttämizen aigua:

Toine merki markirovkas merkiččöy jäičän kategouriedu. Kategourii rippuu jäičän massas:

Mugai markirovku CB pannah jäičile, kudai on syömisjäiččän korgevin kategourii, a D1 jäičile, kuduat ollah enzimäzen kategourien diettujäiččii.

Kaččomattah kategourieh, jäičän luadijat voijah andua jäičile mieldykiinnittäjiä ominažuttu. Ezimerkikse on olemas jäičät, kudualoil ollah kirkkahat žoltuškat libo kaksi žoltuškua, jäičät, kuduat ollah rikastetut selenal libo jodal.




#Article 95: Jänisjärvi (112 words)


Jänisjärvi (Suuri Jänisjärvi) on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Sortavalan piiris, se kuuluu Luadogan järvenalah.

Järves on 43 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 1,5 km². Net sijoitutah lähäl randoi, paiči kolmie suardu, kuduat ollah järven keskiozas.

Rannat ollah korgieloi da kivizii, niilöil kazvau havumeččii. Järveh laskeh läs 20 piendy jogie da ojua, ezim. Juuvanjoki, Veljäkanjoki, Sarkajoki, Soanjoki, Leppäoja. Järven suviozaspäi virduau Jänisjoki.

Järven pinduala on 174,9 km², piduhus – 18,2 km, levevys – 15 km, randuviivan piduhus – 98 km. Sen keskisyvys on 11,6 m, syvin kohtu on 57 m.

Järves kazvau kažl’ua, enimyölleh lahtilois. Järves on riäpöidy, siigua, ahvendu, matikkua, haugii, särgii, kiiškoidu.

Järvi jiädyy kylmykuun puolivälis, avavuu oraskuun puolivälis.




#Article 96: Jänöi (161 words)


Jänöi on meččyelätti. 

Karjalas jänöit eletäh kaikkiel, yhtelläh enimyölleh suvaijah nuorien kuuzikkoloin reunoi, meččii jogiloilluo, suoloin da niittylöin agjoi. Karjalan suvipuoles jänöidy on enämbi, migu pohjazes.

Jänöi painau nelli-viizi kiluo, sen rungan piduhus on enämbi 50 sentii. Jänöi ylen hyvin maltau juoksendella syviä lundu myöte. Talvel jänöi on kogonah valgei, kezäl sen turki on muzavanruskei. Korvien n’okathäi ollah ainos mustat, händy ylöpuoles on valgei. Jänöi vaihtau turkin kaksi kerdua vuvves: keviäl da sygyzyl.

Syömizien ečos jänöi on aktiivizembi huondeksel da illal. Talven aigua jänöi enimyölleh syöy lehtipuuloin vezua: huavan, pajun da koivun. Lumettomuon aigah sen syömizenny ollah heinykazvit: šaraheiny, vil’l’ukazvit, imiččy da äijät muut. 

Jänölöil enzimäine kiimuaigu on kevätkuul. Jänöil rodieu 2-8 poigua, net  rodivutah oraskuul. Emäjänöi imettäy niidy kaikkiedah kymmene päiviä. Tämän jälles jänöi ruvetah syömäh iče. Syvväh net heiniä.

Vuozi vuottu jänölöin lugu vaihteleh. Elätin luvun vähenemizeh vaikutetah pedoelätit, semmite ilves da pedolinnut, paha siä da sen periä tartunuot tavvit. 
Vuvven 2014 tiedoloin mugah Karjalas on 87 tuhattu jänöidy. 




#Article 97: Kagrukiiseli (435 words)


Kiiseli, kagrukiiseli  

Kiiselit ollah tavallizembii tundiettuloi karjalazii syömizii. Kiiseli on studeninkaldaine syömine, kartohkujauhos libo vil'l'ois suadavu (kagru, ruis, nižu, liinu, herneh).

Muigei vil'l'ukiiseli (erähis lähtehis: ”ven'alaine kiiseli”, ”valgei kiiseli” on studeninkaldaine omapäine, toizekse syödävy syömine, kudaman suajes hapaitetah suurimat libo kagru-, ruis-, nižujauhot vedeh. Ven'an rahvahan syömine, kudamas lähti sana kiiseli. Ruis-, kagru- da nižukiiselin syvväh m'ouduvienke, maijonke libo voinke. Hernehkiiselii (mavutoi, kiižata) syvväh lihaliemenke. Kagru-, ruis-, nižukiiselin luajitah tahtahas libo kiižois. Kartohkujahos luajittuh muarju-da puunandimien kiiselih verraten, kudamua syvväh jälgisyömizenny libo juvvah juomizennu,  jauhokiiseli on omapäine syömine. Nygyaigazet kokit pietäh sidä ezmäzenny syömizenny (notkiennu olles) libo pudronnu (sagiennu olles).

Magei kiiseli puunandimis da muarjois (toiči sanotah ”ruskiekse kiiselikse”) on magei, jälgisyömizekse sagiettavannu syödävy libo notkiettavannu kolmandeh vuoroh syödävy eväs. Se luajitah vereksis da kuivattulois muarjois da puunandimis da niilöin mehulois, herois, varen'n'ois, maidolois, kudamih ližätäh kartohku- da kukuruuzujauhuo, zuaharipeskuu da metty. Kiiseli varustuu ruttoh. Enimytteh kiiselilöih ližätäh zuaharii. Tavan mugah puunandin-da muarjukiiselilöi varustetah kartohkujauhol, maido- da mindualikiiselilöi luajitah kukuruuzujauhos. Varustetah libo valmehis kuivis einehis libo sevoittamal täyttielöi enne keitändiä. Vien da jauhon segaikäytändiä voijah olla želenkaldazet, notkiettavat da juuri notkiet. Sagevuos riippujen käytetäh omapäizenny jälgisyömizenny, jälgizyömizen painiennu libo juomizennu.

Vie XIX vuozisual ven'alazien, ukraintsoin, valgoven`alazien, päivanlaskusluavilazien da Baltiekkumerensuomelazien rahvahien keskes kagrukiiseli oli suuris tietois. Tavan mugah kannateksel libo siemenvoil mavustettu kagrukiiselii syödih piäsyömizenny da leivänke. Yhtelläh pruazniekkustolih niškoih kiiselih ližättih metty da kaikenmoizii muarjoi, piettih sidä jo magiennu syömizenny. Ven`an Pohjazes kagrukiiselii sanottih ”vigon'alo”, ”razgon'a” , sendäh gu konzu sidä kannettih stolih, piirut-bualut oldih jo loppevumizillehpäi. 
Luajindu. Illas kagrujauhot pieksetäh vedeh, ližätäh leibymuijotus libo palaine mustua muigiedu leibiä. Yön aigah kiižat muijotah. Huondeksel lasketah žiitas läbi, ližätäh suolua da keitetäh pieksäjen kypsendässäh. Valmis keitto valetah syväh juodah libo kaunismal``l`ah da annetah vilustuo. Syvväh siemenvoinke libo mindualimaijonke. Ven`an Pohjazes hiilavua kagrukiiselii syvväh voinke, vilun – maijonke.

 Sidä voibi syvvä pyhien aigua, da se on olluh vie kuolluzien mustosyömine. Tavan mugah alovehel kiiselii sanottih kagrukiiselikse libo kiižukiiselikse. Kagrujauho- libo suurimsevos da yön libo kaksi hapatettu kiižu valutettih da ližiämäl vetty keitettih kiiseli (ven. кисель). Samanmostu muigiedu kiiselii keitettih toiči ruis- da ozrujauhosgi. Kagrukiiselii syödih voinke libo svuad’ban aigua pruazniekkusyömizenny mienke.Se on tervehelline da hyvä vačal. Kiiselin luadijes pidäy olla karjua kagrua, kudamua livotah vilus vies kaksi yödy.

Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.




#Article 98: Kairo (156 words)


Kairo (, al-Qāhira) on Jegiptan piälinnu. Se sijaiččou Niilan päivännouzurannal Pohjois-Jegiptas. Vahnu Kairo sijaiččou joven päivännouzus. Tämä linnan oza on hyvin eriluaduine. Päivylaskus Kairos sijoitetah haldivollizet taloit da nygyaigazet rakendukset. Päivännouzus ozas on äijy vahnua rakendustu da piäbuašn’u.

Linnu kazvau päivänlaskuh päi. Päivylaskus on muatalovusalovehet, kuduat liitytäh Nilah. Täsgi sijoitetah leviet kävelykujat da puistot. 

Kairos Nilan keskel sijaiččou suari Roda, kudual on muan vahnimat isluamilazet rakendukset, dvorču Manial, Kairon yliopiston gospitali da Gezira-nimine suari, kudual on posol’stvat da ulgomualazien kompuanien ezitystöt da nygyaigazet rakendukset.
Linnan rahvahien lugumiäry on läs 8 miljonua hengie, da se lugu ainos kazvau. Rahvas kylis muuttuu linnoih - Kairoh da sen lähizih suurih linnoih. Kiros on hyvin kehitetty turizmu. Suuri Kairo on Jegiptan turizman keskus. Kogo muailmas tundietut jegiptalazet piramidat sijoitetah Kairon linnanymbäristön lounuas Gizan reunal. 

Kairo on yksi Lähizen Päivännouzun ruadokeskuksis. Täs sijaiččou läs kolmas oza Jegiptan tevolližuslaitoksis. Piäalat ollah metallan muokkamine, tsementu- da poligruafinetevolližus, pertilomun, jallaččiloin, tabakoin da tekstiil’an valmistamine.




#Article 99: Kalevala (264 words)


Kalevala on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot työnytti runoloin kerävyksen vuvvennu 1828. Häi keräi runoloi Vienaspäi da vähäzen päivännouzu-Suomespäi. Runot on luajittuh kalevalazih runomiärih. Lönnrot on kohendelluh runoloin käzikirjutustu da luadinnuh yhtenäzekse tekstua. Häi on myös kirjuttannuh runoloi iče, gu juondeh olis yhtenäine. Suomenkielizen Kalevalan runot eivät sit ole sit muvvos, gu runonpajattajat saneltih net Lönnrotalle.
Kalevala algau muailman roindumifful. Sen mugah muailma on roinnuh sotkan munaspäi. Kalevala sanelou Kalevalan da Pohjolan rahvahan elämyä. Kerdomuksessa on monii piähengilölöi, tärgevin heis on Väinämöine. Kalevalan yksi kuulužimis kerdomuksis on sammon kiskondu Pohjolaspäi. Tevos piättyö hristianskoin uskon tulendah.
Merja Leppälahten mugah Kalevalal on olluh suuri merkičys suomalazen kanzallistunnon luadijandas. Se on vaikuttanuh äijäl taidoh da tiedoh. Leppälahten mugah tevos vaikuttau ainos vie nygysuomalazen ristikanzan duumaičendah, sežo niilöin, kudamat nikonzu ei lugiettu Kalevalua.

Suomelazet kiinnitettih mieldy vahnoin rahvahanrunoloin kerävykseh 1800-luvul. Tävelleh Turun Akatemian professoru Henrik Gabriel Porthan da hänen opastui Christfried Ganander kerättih kalevalastu sanastuo Mythologia Fennica -tevokseh jo 1700-luvul. Kajaanin alovehen douhturi Elias Lönnrot kierdi Vienan Karjalan alovehil keriämäs vahnoi runoloi. Lönnrot kierdi sežo Suomes, enne kaikkie päivännouzu-Suomes.

Kalevala on kiännetty monile kielile. Ezmäzekse se kiännettih ruočikse vuvvennu 1841. Frantsien kielele se kiännettih 1845, ven’akse 1847, germuanikse 1852, vengriekse 1971, angliekse 1868 da eestikse 1891. Hos suomenkieline Kalevala perustuu karjalakse pajatettuloih rahvahanrunoloih, ga meni äijy vuottu, kuni Kalevalua ei piästetty ilmah karjalakse.

Karjalan Kielen Seuru piästi ilmah Kalevalan livvikse vuvvennu 2009. Kiännöksen on luadinuh Zinaida Dubinina. Varsinaiskarjalakse tevoksen kiändi Raisa Remšujeva, da se piästettih ilmah vuvvennu 2015. Kalevalasta on luajittuh sežo lastenkniigu Koirien kalevala vienankarjalakse vuvvennu 2010.




#Article 100: Kal’cii (109 words)


Kal’cii Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on toizen joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 20. Sidä merkitäh Ca (). Prostoi aineh kal’cii on pehmei metallu. Sen väri on valgei da hobjankarvaine.

Alguainehen nimi tuli latinan sanaspäi ”calx”, kudai merkiččöy izv’oskua da pehmiedy kivie. Tädä nimie tariči anglielaine hiimiekku Hemfri Devi.
Kal’cien yhtistehii, izvestikivie, mramorua da gipsua (sežo izv’oskua, kudai on izvestikiven poltamizen tuoteh), käytetäh srojimizes jo ylen kodvan. XVIII-vuozisuan loppussah hiimiekat duumaijah, gu izv’osku on prostoi alguaineh. Vuonnu 1789 A. Lavuazje arbai sen yhtysalguainehennu. 

Kal’cii välläs muvvos ei lövvy luonnos. Sidä on äijy muankuores: se on 5. sijal kislorodan, kremnien, al’umiinien da ravvan jälles. Merivies kal’ciedu on 400 mg/l.




#Article 101: Kandeleh (298 words)


Kandeleh (vie muvvos kannel) on karjalaine da suomelaine kanzalline näppäilykielisoitin, yhty roduu gusl’anke, on hyvin tundiettu Baltiekkumeren alovehel.

Kandeleh on kielisoitin. Sen piäozat ollah puuhine rungo da jouhilois, jiändehis libo ravvas luajitut kielet.

Enzimäzet soittimet oldih viizikielizet, da niilöin rungo kaiverdettih puus, yhtes libo kahtes palas. Kahtes ozas luajitus kandelehes oli rungo da kanzi. Kandelehen luadimizeh käytettih kuustu, mändyy, huabua da leppiä. Kandelehen vakku oli luajittu lepäs, kielien varret – koivus, kielet – jouhes. Laudoi rungon azumizeh ruvettih käyttämäh 1800-luvul.

Nygözet kandelehet voibi jagua pienih (alle 15 kieldy) da suurih (kai 39 kieldy).

Kandelehen kielih aijemba käytettih hebozen jouhiloi, ga jo 1700- ja 1800-luvul oldih käytös raudukielet. Vaskikandeleh tarkoittau kandelehtu, kuduan kielet ollah vaskes.  Kazvoi kielien miärygi. Puaksumbi käytettih 5-, 10-, 12- da 16-kielisty diatonistu soitindu. Nygyaijas Karjalas on olemas kaksi kandelehen lajii: diatonine da hromattine. Diatonizel kandelehel soitetah vaigu rahvahallistu muuzikkua, hromattizel voi soittua kui rahvahallistu sit klassillistugi muuzikkua.

Hromattizen kandelehen luadii on Kalevalan runoloin keräilii Elias Lönnrot. Vuozinnu 1830-1840 häi luadi kaksi hromattistu kandelehtu, kudamis yksi nygöi on Suomen muzies.

Nygyaijas luajitah pikkolo-, prima-, al’tu- da bassukandelehet.

Vahnimat tovestukset kandelehsoittimis (ezimerkikse suomelaine kandeleh, virolaine kannel, latvielaine kokles [iännetäh kuokles], liettualaine kanklės da ven'alaine gusli) ollah Novgorodan sego Puolan Opolen da Gdańskan 900–1400-luvulpäi olijoi arheolougizii löydölöi.

Kandeleh nägyy da kuuluu kanzanrunohuos, da Kalevalas se on Väinämözen soitin. Suomelazes kantele–sanas on luajittu Kanteletar-nimi, kudai merkiččou suomelazien kanzallizien runoloin kogomustu, kuduan Elias Lönnrot keräi da piästi ilmoih kolmes ozas vuozinnu 1840—1841. Tar–suffiksu merkiččöu naispuoldu, toizin sanojen Kanteletar on Kandelehen tytär libo tämän soittimen soitandan muza-puolistai.

XX vuozisuan 30. vuozien alus V.P. Gudkovan tiijollizen tutkimusinstituutan fol’klouruozaston ruadajan ohjuamizen mugah neroniekat Kl’uhin da Jamščikov luajitah hromattizen kandelehen. Vuonnu 1936 Karjalas oli perustettu Kantele – valdivolline ansambl’u, kudaman johtajannu oli V.P. Gudkov.

Suomes 1970-luvus algajen ruadau Kanteleliitto. Jyväskyläs ruadau Suomen kandelehmuzei .




#Article 102: Kannates (305 words)


Kannates () on hapattu maidotuoteh, kuduadu luajitah sliuhkois da hapatukses. Sen razvus on 10 – 58%. Kannates on hapannuot sliuhkat. 
Kannates on frantsien da slavjuanoin perindölline syömine. Nygyaijas tämä tuoteh on tundiettu monis mualois, sendäh gu luadie kannatestu on ylen kebjei. Sidä käytetäh ei vaigu einehtavarois, ga vie omaluaduzis nuamutuottehis.

Kannatestu pietäh ven’alazen, ukrainalazen da valgoven’alazen perindöllizen tuottehennu. Kannates on hyvin tundiettu päivännouzupuolen Jevroupan mualoisgi (Litvas, Latvias, Viros), endizis päivännouzupuolizes Germuanies, Vengries, Rumiinies da Moldavias, endizen Jugoslavien mualois, sego Suomes, frantsien sliuhkoin samanverdu. 
Frantsien sliuhkat libo kannatesvuahti-freš luajitah pasterizoittulois sliuhkois. Normandies sidä liħätäh kal’vadossah da luajitah painin kalah, midijoih da lambahanlihah näh; Luaran alangos sidä käytetäh liħättehenny. Puaksuh tuottehet smetana da crème fraîche - nimienke ollah yhtel pualičal da ollah luajittu yhtel yhtymäl. Puaksuh voi nähtä molemmat nimitykset yhtes pakuičukses. 

Päivännouzujevrouppalazes (ven’alazes, ukrainalazes da valgoven’alazes) syömizes kannates on enzimäzih syömizih tundiettuvin painin (ščih, borščih, sol’ankah, okroškah, rassol’niekkah dmi.), val’l’oloile, olan’n’oile, pel’menilöile, täytettylöile pippurilole. Hyvä syömine on keitettu nuori kartohku kannateksen da ukropan kel.
Puaksuh kannatestu käytetäh lihan da kazvoksien haudomizes. Ylen tundietut ollah karasit kannatekses, kannatekses ћuaritut ahvenat da havvit, sienet kannatekses – syömizet. 
Kannatestu liħätäh saluattoih (enne kaikkie vereksis kazvoksis luajittulois), sidä käytetäh perindöllizis ven’alazis syömizis majoniezasgi tuači: oliv’jes (on tundiettu kui «ven’alaine saluattu»), libo seldi turkin al – saluatas. Kannatestu liħätäh tahtahah, luajitah kannatesvoidu tortih näh. Puaksuh sidä pannah pudingoih da pastoksih. Tavalline jälgisyömine on kannates zuaharinke; kannatestu liħätäh ruahtoh da syvväh sidä pastettuloin juablokkoinke. 

Enne, konzu ristikanzu vie ei luadinnuh separatorua (konehtu, kuduan avul voi jagua tuottehen ozii), kannatestu luajittih nenga: hapannuol maijol otettih yläkerros da piettih se viluččazes paikas. 
Nygöi maido enzin separoijah (juatah sliuhkoikse da razvattomakse maijokse). Sit sliuhkoi normalizoijah (tämän processan avul luajitah pädeviä sliuhkoin razvuttu). 
Sit sliuhkat pasterizoijah, da liħätäh hapatustu. Konzu sliuhkat ollah happannuot, sidä vilustetah 8 °C:säh da jätetäh kypsenemäh sutkoikse. Tämän jälgeh kannates on valmis.




#Article 103: Kanzalline teatru (Petroskoi) (215 words)


Petroskoin kanzalline teatru on vuvvennu 1932 perustettu ainavo suomenkieline teatru Ven’al. Teatran johtajannu on Irina Šumskaja.

Teatras on ozutelmii suurel ozuttamol (300 kačondusijua) da pienel ozuttamol (60 sijua). Ohjelmistoh kuuluu suomelazii da ven’alazii, sežo toizien mualoin ozutelmii. Ozutelmii on suomen, karjalan da ven’an kielel. Suomenkielizis da karjalankielizis ozutelmis taritah ven’ankieline sinhronikiännös kuulokkehien avul.

Puaksuh teatras on ozuttelumatkas suomelazii teatruohjuajii, moizii kui Paavo Liski da Kaisa Korhonen da sie on ruadanuh äijän suomelastu ozuttelijua, heijän luvus Marko Tiusanen. Suomeh muuttanuzii teatran ozuttelijoi ollah Pauli Rinne da Jevgeni Haukka. Teatru äijy kerdua oli ozuttelumatkas Suomes.

Teatru sijaiččou Petroskoin keskučas, Kirovin lagevol adressil Karl Marxin uuličču 19. Samas rakendukses sijaiččou tyttiteatru da Parižanka-koufeilu.
Tyttiteatran levol ollah raudučomendukset, kuduat ollah ylen tutut petroskolazile.

Teatran johtajannu oli 2004-2010 Sergei Pronin. Vuvvennu 2010 teatral algoi jygei vaihe, konzu johtai Sergei Pronin oli työnnetty iäre. Se kuhkutti lähtemäh iäre merkiččijöi ozuttelijoi, kui Vieno Kettunen da Pekka Mikshijev, da muutgi ozuttelijat lähtiettih iäre. Uskottih, gu suomenkieline ohjelmisto on varavos, konzu uvvekse johtajakse pandih Arvid Zelandan. Ven’ankielizele Luova paja-ryhmäle annettih käyttöh kolmasoza aijas, da ohjelmistos otettih iäre kai suomenkielizet ozutelmat. Yhtelläh terväh Zeland kiändyi omah vahnah ruadoh, da heinäkuus 2011 johtajakse tuli enne sidä varajohtajannu olii Irina Shumskaja. Suomenkielizet ozutelmat jatkutah. Tilandehen kohendemizele avvutti silloi kul’tuuruministrannu olii Jelena Bogdanova, kudai pagizou suomekse da karjalakse.




#Article 104: Karhumägi (244 words)


Karhumägi (ven. Медвежьегорск (Medvežjegorsk), suom. Karhumäki) on linnu (vuvves 1938 algajen) Ven’al, Karjalan tazavallas. Se on Karhumäin piirin hallindolline keskus.

 
Karhumägi sijoittuu Oniegan järven rannal, 152 km Petroskoispäi pohjazeh, Karjalan tazavallan keskiozas, Suuren lahten (Bol’šaja guba) luodehel, Kumsan da Vičkan jovensuulois. Linnan ymbäri ollah čomat kallivot da čuuruvuarat, kudamil kazvetah havumečät.

Pakkaskuun keskilämbötila Karhumäis 1961–1990 vuoziloin norman mugah on -13 astettu, uvven norman mugah se on -10,6 astettu. Kezäl vähän aigua ollah valgiet yöt.

Vuonnu 1914 Ven’an valdukundu yhtyi Enzimäzeh muailman voinah. Pidi rakendua raududorogua Barentsan meren jiädymättömile lahtile. Vuonnu 1915 allettih rakendua Murmanskan portua Kol’skois lahtes, kaksi piendy portua Kemis da Sorokas da vie raududorogua, kudamal pidi yhtistiä Romanov-na-Murmane Petrogradanke.

Medvežja Gora –azetuskohtu nostettih Oniegan järven rannal, kudamal ei eletty rahvahat. Azetuskohtan lähäl rakendettih samannimine pos’olku. Vuonnu 1915 järven rannal rakendettih pristani. Rakendusainehet raududorogah niškoi ruvettih tuomah viel Petrogradaspäi Medvežja Gora –eländykohtah.

Vuonnu 1916 arhitektoran R.M. Gaben projektan mugah rakendettih puuvokzualu šatrovoin levonke da špil’anke. Tämä vokzualu säilyi täh aigassah pieniloin uvvistandoinke. Kylmykuus vuonnu 1916 lähtiettih enzimäzet junat. Täh aigah azetuskohtan lähäl eli jo 300 ristikanzua kahtes pos’olkas – Zaharjevskois da Železnodorožnois. Tämä azetuskohtu oli Povenetskoin ujezdan alovehel.

Vuonnu 1930 nevvostovaldu käski rakendamah Belomorskan-Baltien kanualan. Srojun da Belomorskan-Baltien luagerin (BelBaltLag) hallindolline keskus oli Medvežja Gora –azetuskohtu da pos’olku sen lähäl. Kanualu pandih käyttöh 2. elokuudu vuonna 1933.

Karhumäis oldih nahkan pieksändy- da kengien ombeluzavodat. Kombinuattu muokkai puudu 12 piloruamas, luajittih puusepän valmistehet da pertilomut.

Vuonna 1938 ruadopos’olku Medvežja Gora sai linnan stuatusan Medvežjegorsk-nimenke.




#Article 105: Karjalaine lapsienkirjalližus (213 words)


Karjalaine lapsienkirjalližus rubei kehittymäh vaste 1990-luvul. Äijät karjalakse kirjuttajat kirjutettih da kirjutetah kui lapsile, mugagi aiguzile.

Paavo Lukinan tuotando kuuluu enimite lapsien kirjalližuoh. Häi oli ruvennuh runoilemah jo nuorennu brihačunnu enne voinua. Vuvvennu 1981 häi julgai runojelman Tuhkimus. Sanelemistu karjalan livvin kielel. Lukinan kuolendan jälgeh piäzi ilmah vie kaksi hänen runokniigua lapsile: Mindäh kägöi kukkuu (1990) da Iče minä (1996).

Zinaida Dubininan runoloi oli jullattu ezmäi Punalipus, sit enimite Oma Mua -lehtes. Lapsile tarkoitettu runokirju Silmükaivoine piäzi ilmah vuvvennu 1995. Valgei koivikko (2003) -kniigah kuuluu aijemba lehtistös jullattuu runuo. Runoloin ližäkse häi on kirjutannuh ezim. kerdomuksii, kiändänyh livvinkarjalakse ven’an- da suomenkielizii runoloi, Uvven Sanan (2003) da Kalevalan (2009). Hänen kirjutuksii on kerätty kirjah Kirjutukset, kudai piäzi ilmah vuvvennu 2013.

Natalja Sinitskaja on kiändänyh Tove Janssonan Muumi-kirjoi: Tiedoiniekan hattu piäzi ilmah vuvvennu 2009, Varattavu Iivananpäivy – 2010, Muumitatan mustelmat – 2012, Muumipeigoi da händytiähti – 2013, Kumman talvi – 2014 da Muumitata da Meri – 2015.

Vuvvennu 2011 piäzi ilmah Mikko Kuisminan da Maria Kähärin Niina Nieglikon sygyzy, vuvvennu 2013 Maria Kähärin kirju Milan perehen päivy da Olga Ognevan da Aleksei Konkan toimitettu Pyhät da arret – Karjalaine rahvahankalendari da 2014 Olga Ognevan toimitettu Kumalikko sego Jelena Filippovan lapsien opastundukniigu Sanalipas. Ližäksi oli jullattu erähii tevoksii, kudualoin ainehisto kuuluu Karjalan Kielen Seuran organizuittuloih kirjutuskilboih.




#Article 106: Karjalaine perti (323 words)


 
Karjalaine perti on karjalazen kul'tuuran muzei Petroskois. Se on Karjalan tazavallan Lapsien da nuorižon turizmukeskukses Tolstoin pihal, 4. 

Sen perustanduvuozi on 1994. Sih aigah semmozii pertilöi Karjalas onnuako ni olluh ei. Oldih školis voinan urholoile omistetut pertit, oldih omat pienet muzeit. Ga net ei oldu etnogruaffizet. Petroskoin karjalaine perti, suau sidä sanuo karjalazekse gorničaksegi, rodih moine enzimäine. 

Karjalaine perti on luajittu karjalazen XIX vuozisuan lopun-XX vuozisuan allun pertin tabah. Sydämes kai on puus, seinii nareko mustendettih, ku oldas ku vahnas talois. On pertis ruskei čuppu, naizien da miehien puolet, päčči da kai midä pidäy olla karjalazes talois. 

Pertis on enämbi 500 eksponuattua da saman verran pertih niškoi luajittuu uuttu vehkehty da makiettua. Perti piädykauti luajittih moine, kudamas suas kai ottua kädeh da käyttiä tarbehen mugah. Ollou ku kangaspuut, ga sil kuvotah. Ollou kuožali, sil kezrätäh. Ollou huuhmar – survotah. Karjalaine perti pidäy pertinny olla, ei muzeinnu, kus eksponuatat ollah st’oklien tagan, lujoitetah pertin ruadajat.

Enzimäine vehkeh oli tuodu karjalazes Kinnermän kyläspäi. Turizmukeskukses, vie karjalastu pertii enne, ainos käydih lapsienke karjalazih kylih. Käydih huogavopäivinny da lomien aigah. Toiči nedäliluguh elettih kylis. Niilöis Petroskoih tuodih kaikenmostu vahnua veššii. Erähät iče löyttih, ku oldih pädemättömät, erähät annettih rahvas. 
Enzimäzii moizii löyttylöi vehkehii oli tuohes luajittu komšaine luzikkoih niškoi. Ezmäi ni ovvostettu ei, mih niškoi se pädöy. Ga rahvas nevvottih. Se komšaine pidi vie hyvin pestä, ku kai oli muas da saves. Se komšu oli tuodu Kinnermälpäi, nenga matku sinne da sie löytty vahnu vešši roittih tulien karjalazen pertin alustakse. 

Karjalazen pertis pietäh ekskursieloi, luajitah pruazniekkoi, pietäh kursiloi opastajih niškoi. Rahvastu  tulou Karjalan eri čuppulois da sen ulgopuolelpäigi. Konzu perti rubei ruadamah, oli yksi ainavo ekskursii karjalastu taloidu myöte. Tänäpäi on jo kaksikymmen viizi eri ekskursiedu.

Pertin ruadajat kävväh tutkimusmatkoih da iče tutkitah vahnua karjalazien kul’tuurua da perindölöi. Irina Polevaja da Jelena Kononova vuvvennu 2010 jullattih kirju ”Died’oin perindö”, kudai on karjalazis perindölöis da tavois. Kirjas varzinazien tiedoloin ližäkse on kaikenjyttymiä kižua da sanaristikkyö omien tiedoloin tarkastamizekse.




#Article 107: Karjalan Kielen Kodi (121 words)


Karjalan Kielen Kodi - yhtistys on pandu alguh Vieljärvel ligakuus 2012. Yhtistyksen piäruavonnu on karjalan kielen kehitändy da Vieljärven eläjien elaijan kohendamine. Vieljärven munitsipalitietas eläy läs 2000 hengie.
Yhtistys piätti suaha oman Karjalan kielen koin Vieljärvele. Ezmäi tahtottih kohendua vahnan päivykoin, da se ozuttihes ylen pahakse. Kezäl 2013 yhtistyksen rahvas omal aijal riičittih vahnan päivykoin Vieljärvel, azuttih muaruavot, sygyzyl pandih aluzimet. Koin srojindu on zavodittu 9.12.2013. Koin srojindah niškoi yhtistys keriäy den´goi. Suurin vuitti den´gois on rahvahan den´goi. 
Vuvven 2015 allus Kodih suadih kaksi perttie lämmäkse. Talvel-keviäl 2015 Karjalan kielen kois ruadoi 4 kerhuo. Oma teatrugruuppu on luadinuh jo kaksi ozutelmua puoles vuvves. 
Sygyzyl 2015 Karjalan kielen kodi rubieu ruadamah joga päiviä. Piätavoiteh on kehittiä karjalan kielen maltandua kaikkien ruadoloin kauti. 
	




#Article 108: Karjalan da vepsän kielen laitos (543 words)


Karjalan da vepsän kielen laitos (ruadovuvvet 1990 -2013) oli Petroskoin valdivonyliopiston laitoksii, kus opastettih karjalua da vepsiä. Tänäpäi laitoksen ruavon jatkajannu on itämerensuomelazien kielien laitos, kudai perustettih Petroskoin valdivonyliopistoh endizen sijale vuvvennu 2013. 

Karjalan da vepsän kielen laitos perustettih Petroskoin valdivonyliopistoh filolougizen tiedokunnan tyveh 1. ligakuudu vuvvennu 1990. Vuvvennu 1993 tämä laitos da suomen kielen da literatuuran laitos ruvettih kuulumah iččenäzeh tiedokundah, silloi oli perustettu itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokundu, kudai ruadoi kaksikymmen vuottu. Vuvvennu 2012 tiedokundu heitti oman ruavon, sen sijah rodih kaksi laitostu: karjalan da vepsän kielen laitos da suomen kielen da literatuuran laitos. Mollembat ruvettih kuulumah filolougizeh tiedokundah. Vuvvennu 2013 laitokset yhtistettih da rodih yhtehine [itämerensuomelazien kielien laitos|itämerensuomelazien kielien laitos filolougizen tiedokunnan tyves.

Karjalan da vepsän kielen laitoksen enzimäzenny johtajannu oli tundiettu kielentutkii Vieno Fedotova. Sil aigua paiči händy laitoksel ruadoi vie kolme hengie: kuulužat kielentutkijat, vienan da livvin kirjukielien luadijat da kehittäjät Pekka Zaikov da L'udmila Markianova, vepsän kielen tutkii da opastai Marija Mullonen. Nämä rahvas on äijän azuttu karjalan kielien kehittämizeh niškoi. Hyö luajittih enzimäzet karjalan da vepsänkielizet aberit, luvendukniigat, kieliopit, harjoituskogomukset. Konzu yliopistos algavui kielien opastundu opastusmaterjualuahäi ei olluh animittumua. Vieno Fedotovan jälles laitoksen johtajannu oli Ol'ga Gorškova, vuvves 1998 algajen - filolougien douhtoru, professoru Pekka Zaikov, kudai oli sit virras vuodessah 2009. Vuozinnu 2009-2011 johtajannu oli filolougien kandiduattu Natalaja Gilojeva, vuvves 2011 - filolougien kandiduattu Tatjana Paškova.

Karjalan da vepsän kielien laitoksen enimät opastajat oldih karjalan da vepsän kielen ozastol opastunnuot. Karjalan libo vepsän kieli on heile muamankieli. Laitoksel ruadamas oldih Ol’ga Gorškova, Lidija Kallijeva, Jelena Bogdanova, Natalja Gilojeva, Ol’ga Karlova, Ol’ga Žukova, Valentina Rogozina, Jelena Filippova, Svetlana Rudakova, Jevgenii Karakin, Tatjana Paškova. 

Enimät opastajis opastuttih aspirantuuras, väitettih väitöskirjat. Vuozinnu 2003-2009 laitoksel filolougien kandiduatakse väitettih:

Tutkimusruado oli jogahizen yliopistos ruadajan opastajan tärgielöi ruadoloi. Laitoksen opastajat alalleh yhtyttih Ven’al dai ulgomualgi piettylöih konferensieloih, seminuaroih. Niilöin jälles piästettih ilmah tiedokirjutuksii. 

Opastuskirjoin luadimine oli vie eräs opastajien ruadoloi. Kahtenkymmen vuvven aigah oli piästetty ilmah kielioppii, opastuskniigoi, harjoituskogomuksii, luvendukniigoi, paginsanakirjoi livvikse, vienakse da vepsäkse.
Laitoksen opastajat azuttih kaksi tiedokonehkursua: Livvin kielen algukursu, sen luadijoinnu ollah Jelena Bogdanova da Natalja Gilojeva. Toine: Karjalan kielen (vienanmurdehen) morfolougii, sen luadi on Ol’ga Karlova. 

Karjalan da vepsän kielen opastujat karjalan da vepsän kielen ližäkse opastuttih suomen kieldy. Se oli toine opastuttavu kieli. Karjalan da vepsän kielen opastandu oli juattu monih kursiloih: algukursu, iäniopin kursu, nominoin da verbilöin morfolougien kursat, virkehoppi, kiändämizen kursat, karjalan kielen murrehoppi, karjalan da suomen kielen verdailii kielioppi. Joga vuozikursal oli paginkielen kursatgi. Kiedy opastajes kai luvendot piettih karjalan libo vepsän kielel, kursu- da diplomuruadoloi opastujat sežo kirjutettih karjalan libo vepsän kielel. 

Opastundu karjalan da vepsän kielen ozastol ei olluh vai yhty opastundua. Nuoret syvendyttih karjalazien da vepsäläzien kul’tuurah da perindölöih. Opastajat yhtes opastujienke käydih muzieloih, ajeltih karjalazih da vepsäläzih kylih. Nuorižo harjoitteli karjalankielizes Čičiliušku-tyttitetras. Teatru perustettih vuvvennu 2005 sillozen laitoksen johtajan da Karjalan Rahvahan Liiton piämiehen Pekka Zaikovan kehoitukses, kudai ičegi oli teatran artistannu.

Karjalan da vepsän kielen laitokselpäi piäzi enämbi kolmiesadua hengie. Enimät karjalan da vepsän kielen spetsialistat, ket ruatah tänäpäi školis, joukkoviestimis, tutkimuslaitoksis, ket ollah karjalazet da vepsäläzet aktivistat, ollah tämän laitoksen opastujat. 

Tänäpäi karjalan da vepsän kielen laitoksen jatkajannu on Petroskoin valdivonyliopiston itämerensuomelazien kielien laitos. Laitoksel kui ennegi opastetah karjalan da vepsän kieldy da tämä laitos on ainavo Ven’an korgielois školis, kus opastetah karjalua da vepsiä piäainehennu.




#Article 109: Karjalan kielen murdehet (1008 words)


Karjalan kielen murdehet

Karjalan kielen tutkimuksen alguhpanijannu oli suomelaine kielentutkii Arvid Genetz. Vuozinnu 1871–1872 Genetz keräi kielitiijollistu da kanzanperindöllisty ainehistuo karjalazien eländyalovehil. Nämmien ainehistoloin pohjannu oli painettu ezmäzet karjalan kielen piämurdehii kuvailijat tutkimukset. Omis tutkimuksis Genetz ezmäzien joukos jagoi karjalan kielen kolmeh murdeheh: varzinkarjalah, livvinkarjalah da lyydih.
Ven'an tutkijois ezmäzenny suomelaz-ugrilazien kielien tutkijois karjalan kielen murdehii rubei tutkimah D.V. Bubrih. Vuonnu 1937 häi luadi karjalan kielen murrehainehiston keriändyohjelman murrehatlasah niškoi. Ohjelmah oli pandu läs 2000 kyzymysty. Ainehisto oli kerätty 150 eländykohtas. Vuonnu 1938 tädä ainehistuo käyttäjen Bubrih oli luadinuh läs 200 murrehkartua. Täl pohjal Bubrih tovesti, gu karjalan kieli on iččenäine itämerensuomelaine kieli. Bubrih miäräi alovehellizet karjalan kielen rajat: varzinkarjalan alovehii ollah Karjalan tazavallan keski- da pohjaspuolii da Tverin, Piiterin da Novgorodan alovehien erähät kylät. Livvinkarjalazii alovehii ollah Luadogan järven päivännouzurannikon da Anuksen kannaksen alovehii (Karjalan tazavallan Anuksen da Priäžän piirit da Leningruadan alovehen Kondušin karjalazet). Lyydin murrehtu paistah Anuksen piirin Kuujärven kyläs, erähis Priäžän piirin kylis (Pyhäjärvi, Priäžy, Viidan), Kondupohjan piirin kylis (Tivdii, Mundjärvi).

Karjalan kielen murdehien kehitys (1100–1600-luvul) kuvastau karjalazien etnosan muvvostamizen protsessua, muinaskarjalazien da muinasvepsäläzien sego muinaskarjalazien da saamelazien keskenästy vuorovaikutustu da rahvahien migratsien eriaigazii ualdoloi, kudamat jatkuttih 1800-luguh asti. Livvin da lyydin murdehet roittihes Anuksen kannaksen muinasvepsäläzien da muinaskarjalazien etniellizen vuorovaikutuksen tuloksennu. Varzinkarjalan murdehen kehitys liittyy korela-heimoh, kudai I-II vuozituhandel eli Luadogan rannikol. Tverin karjalazet ollah Luadogan rannikol eläjien karjalazien jälgiläzii, kudamat siirryttih elämäh Keski-Ven'ale 1600-luvul Ven'an da Ruočin välizien voinien periä. Nygözel aijal enimistö karjalazis eläy Ven'al: Karjalan tazavallas, Tverin alovehel, Piiteris da Leningruadan alovehel.  Karjalastu eläy Suomen puolelgi. .

Varzinkarjalan karjalan kielen murreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Vienankarjalan kuulutah Oulangan, Kiestingin, Tihtojärven, Viččutaibalehen, Vuokkiniemen, Uhtuon, Kontokinmurdehet. Välimurdehih kuulutah Jyskyjärven, Puanajärven da Kontokinmurdehet. Suvikarjalan murdehii ollah Rugajärven, Tungudan, Rebol'an, Puadanan, Porajärven, Mändysellän, Tihvinän, Tolmačun, Vesin, Valdain da D'oržan murdehet.
Livvinkarjalan murdeheh kuulutah Siämärven, Tulemajärven, Vieljärven, Videlen, Kotkatjärven, Riipuškalan, N'ekkulan da Kondušin murdehet.
Lyydinmurreh voibi jagua kolmeh joukkoh: pohjaslyydi, keskilyydi da suvilyydi. Oman murdehen muvvostau Kuujärven lyydin murreh.
Suomelazet karjalan kielen tutkijat pietäh varzinkarjalan väli- da suvikarjalan murdehii omannu, nelländenny murrehjoukkonnu.  Lyydin murrehtu puaksumbah sanotah omakse kielekse, eigo karjalan kielen murdehekse.  Gu eroittajannu kriteriennu ollou kirjukielen kehitys jogahizele murdehele, sit voibi paista iččenäzis kielis, a ei murdehis. Täs nägökulmas on sanottavu, gu omua kirjukieldy on kehitetty livvin-, vienan-, lyydin-, tverin- da varzinkarjalan murdehile.  

Varzinkarjalan murdehes nominoin, adjektiivoin da adverbilöin loppuvokali on a, ä, livvinkarjalas – u, y, lyydis – e, O (akka – akku – akk(e), kieltä – kieldy – kield). Poikkevuksenu täs siännös ollah kaksitavuhizet sanat, kudamien enzimäine tavu on histouriellizesti lyhyt da sen rakendeh on CV (kala, pezä).
Konsonantuyhtymät sk, st, ht, hk, tk da rd, nd, ld, mb, kudamat ollah toizen da kolmanden tavun rajal, ei olla astevaihtelus livvin da lyydin murdehis (uson – uskon, isännän – ižändän). Varzinkarjalas tapahtuu astevaihtelu lk, rk ~ l, r. Livvinkarjalas vastinehennu on pitky konsonantu ll da rr (vrd. varzinkarjala jalka – jalat, livvinkarjala jalgu – jallat).
Livvin da lyydin murdehis inessiivan da elatiivan, adessiivan da ablatiivan piättehet ollah samanmoizet. Varzinkarjalas adessiival da allatiival ollah samat piättehet (ezim. livvi da lyydi: mečäs ’в лесу, из леса; metsässä, metsästä’; varzinkarjalas: järvellä ’на озере, на озеро; järvellä, järveltä’).
Verbilöin monikon 1. da 2. persounan piättehet erotah murdehis nenga: -mma/-mmä da -tta/-ttä (varzinkarjala), -mmo/-mmö da -tto/-ttö (livvi), -mme da -tte (lyydi). Nämmis muodolois erotah toine toizes kieldoverbin muvvot. Livvinkarjalas kieldoverbin muodo on tagavokaline eduvokalizen sijah: emmä, että (varzinkarjala), emmo, etto (livvi), emme, ette (lyydi). Livvin da lyydin murdehis verbin persounupiättehet prezensas da imperfektas ollah samat. Varzinkarjalas monikon 1. da 2. persounan piättehet prezensas ollah -mma/-mmä da -tta/-ttä, imperfektas - -ma/-mä da -ja/-jä.
Varzinkarjalan murdehes imperfektan tunnus -i häviey o, u da y:n jälles yksikön 3. persounan muodolois da monikon 1. da 2. persounan muodolois. Livvis da lyydis imperfektan tunnus säilyy. Livvis da suvikarjalan välimurdehis ei ole imperfektan muodoloi tunnuksenke -zi- (magazi-n). Tämän sijah käytetäh diftongumuodoloi, ezim. magai-n. On mainittavu, gu konditsionualua livvis da lyydis käytetäh nelläs aigumuvvos, varzinkarjalas – kahtes.
Imperatiivas eri murdehis on eruo kieldoverbin alguvokalis: varzinkarjalas se on e-alguhine (elä, elkyä, elkäh), livvis da lyydis -a/-ä-alguhine (älä, älgiä, älgäh, älgäheze).
Varzinkarjalan persounupronominoin mie 'я', sie 'ты', hiän 'он' vastinehet livvis da lyydis ollah minä, sinä, häi.

Varzinkarjalan murdehih kuuluu kolme alamurrehtu: pohjaskarjalazet murdehet (vienankarjala), välimurdehet da suvikarjalan murdehet. Pohjaskarjalazet murdehet muvvostetah yhtenäzen kogonažuon. Nämmis murdehis ei ole soinnillizii konsonantoi g, d, b, z, ž. Murdehis on käytös suhu-š, enne kaikkie tagavokalizis sanois. Välimurdehis s:n da š:n rinnal on myös soinillistu z, ž, soinnilizinnu ezitytäh myös konsonantat k, t, p. Suvikarjalan murdehis monikon 3. persounan kieldomuvvot loppiettahes diftongah (ei kačottua, ei mändeä), monikon 3. persounan preezensas da imperfektas piäteh on vokaliloppuine (kučutaa). Suvikarjalazih murdehih oman struktuuran puoles kuulutah sizä-Ven’al olijat karjalan kielen murdehet (Leningruadan, Novgorodan da Tverin murdehet).
Varzinkarjalan alamurdehil on piendy eruo toine toizeh. Nenga, Puadenen alamurdehes diftongas oa~ua on tulluh pitky vokali oo (Poadenessa ~ Poodenessa, moa ~ moo). Rebol’an da Porajärven murdehis aktiivan 2. partisiippu on -nut/-nyt-loppuhine. Tihvinän murdehes loppukonsonantat n da h muututah vokalikse (tule-e 'я приду'), indikatiivan prezensas yksikön 3. persounan piäteh on -h-loppuhine (hyppiä-h). D’oržan murdehen ominažuonnu on sananloppuhizien vokalien da tavuloin langemine (miäl, kuol´).

Livvinkarjalan Siämärven murdehes ollah käytös partitiivan muvvot, kudamis on kaksi partitiivan piätehty, ezimerkikse: mužikko-a-du, tyhje-ä-dy. Riipuškalan, N’ekkulan da Kotkätjärven murdehien ominažuonnu ollah šuhu š da ž, gu niilöin ies on histouriellizesti olluh libo on vokali i (išköy, ižändy); toizis kontekstois puaksumbah eziindyy s da š (lapset, saitto). Videlen da Tulemajärven murdehis oa- da ua-diftongis on tulluh pitky vokali aa, eä-diftongas – ää (maa, en jäännyh). Kondušin murdehes nominoin loppuvokalit a da ä muututah o:kse da ö:kse (toizis livvinkarjalas murdehis eziindyy vokali u libo y): akko, nahko.

Pohjas- da keskilyydin murdehis loppu-h muuttuu vokalikse. Muutos tapahtuu yksikön illatiivan piättehes da indikatiivan preezensan yksikön 3. persounas, silloi piäteh on -u (meččä-u, tuoda-u). Monikon illatiivan piättehenny da indikatiivan prezensan monikon 3. persounan piättehenny on -i (mečči-i, tuodi-i). Imperatiivan yksikön 3. persounan piäteh on -i (äl-gäi nagra-goi). Suvilyydin konsonantu h säilyy nämmis azemis.
Lyydin murdehien ominažuonnu ollah triftongat (kukuoi, tahtuoin) da loppuheittohizet muvvot (äi, akk, suai ombelmai). Lyydiä voijah sezo pidäy omannu kielenny.




#Article 110: Karjalan kirjalližus (940 words)


Karjalan kirjalližuokse sanotah karjalan kielel tuotettuu da jullattuu kirjalližuttu. 

Karjalan kielen vahnin kirjalline mustomerki on 1200-luvun Novgorodan tuohikirjutes (Tuleniškun tiedohussanat, tuohikirjaine nro 292 ). Karjalazii sanoi, paikan- da ristikanzannimilöi on ezim., moizis verokirjois: Iänizen (Oniegan) ymbäristön viijendeksen verokirju vuozil 1496 da 1568, Novgorodan vad’d’alasviijendeksen verokirju vuvvel 1500 da enzimäine ruoččilaine mua- da verokirju 1589–93. Nämmä ollah tärgiet karjalazien eländypaikoin histourien lähtehet.

Erähien tekstoin karjalankieližytty ei ole pietty ihan varmanny, ei vähimyölleh merkittävänny kielen kannal. Tuatto meijän-malittu oli jullattu Sebastian Münsterin Cosmographia-tevokses vuvvennu 1544. Psaltarin algusanois jullatus jumaloin luvettelos Mikael Agricola mainiččou sežo karjalazien jumaloi. Muga buitegu hollantilazen Simon von Salingenin matkumustelmis 1500-luvul on tieduo sih näh, gu Feodor Zidenowa -nimine ven’alaine filousofu on kirjutannuh Karjalan da Lapin histourien da karjalan kielel uskontunnustuksen da Tuatto meijän -malitun. Nämmä kirjutukset ollah yhtelläh hävitty.

Ligakuun vallankumovuksen jälgeh karjalankielizien julgavoloin finansiiruičendu allukse siirdyi kogonah Suomen puolele. Latinalazel kirjaimikol painettih kanzanrunohuoh liittyjät tevokset, kudamii kirjutettih enimite Iivo Härkönen da E. V. Ahtia.

Lyhytaigazekse opindakse sežo jäi kirillizin kirjaimin kirjutettu karjalan yhtehine kirjukieli Karjalan Autonomizes Socialistises Nevvostotazavallas 1930-luvun jälgipuoliškol.

Enzimäzenny karjalankielizenny kaunehkirjallizennu tevoksennu pietäh siämärveläzen Miron Smirnovan biografistu tevostu Karjalazen iäni. Matkukerdomuksii da karjalankielisty runohuttu (Golos’ Korela – putevyja zametki i korel’skaja poezija Mirona Smirnova), kudai piäzi ilmah Piiteris vuvvennu1890 kirillizin kirjaimin painetunnu.

Iivo Härkönen oli merkittävy kirjuttai, kiändäi, opastai da enne kaikkie heimoliikkehen kannattai, Karjalan Sivistysseuran johtokunnan pitkyaigaine sekretari. Vuvvennu 1910 häi toimitti suomekse ilmah piässyön Karjalan kirjan (2.painos 1932), ga sidä paiči häi julgai sežo äijän omua karjalakse kirjutettuu da kiännettyy runo- da pajokogomustu (niilöin luvus Nouseva heimo – runoja suomen ja aunuksen kielellä 1921, Laululoi anukselazil – laulattavie da saneldavie heimokanzan laululoi da runoloi aunuksen kielel 1921, Kibunoi – suomalaizie runoloi aunukselazil 1. vuvvennu 1925 da 2. vuvvennu 1927).

Kielentutkii Edvard Vilhelm Ahtia kirjutti suuren sanastokeräilemän da vuvvennu 1938 piästi ilmah Karjalan kieliopin sego Peiboi Pedrin nimel runoloi da virzilöi (Karjalastu virtty 1917, Rahvanan kandeleh 1922 da Vieron virzii 1924).

Karjalan kielel (enimite 1980-luvun lopus algajen) on piässyh ilmah äijy murrehnäytehkogomustu da opastundukniigua aberilois kielioppiloih da sanakirjoih sah, ga täs keskitymmö enimite kaunehkirjalližuoh: runoloih, kerdomuksih da romaunoih da toiči vai mainičemmo muudugi. 

Vladimir Brendojev julgai omat enzimäzet livvinkarjalakse kirjutetut runot jo vuvvennu 1972 Neuvosto-Karjala -lehtes. Vuvvennu 1980 piäzi ilmah runokogomus Anusrandaine. Tämän jälles oli jullattu runokniigat Hiilau huoli (1983), Kadajikko (1986), pienimuodoine prouzutevos Kylmil (1988), Sa olet armas (1989), da jo kirjuttajan kuolendan jälles oli piästetty ilmah Runoja (1991). Karjala-julguamo piästi ilmah vuvvennu 1999 Brendojevan runoloin da kiännöksien kogomuksen Jättie hyvä jälgi muale.

P'otr Sem'onovan vuvvennu 2004 jullattuu tevostu Puhtasjärven Maša on sanottu enzimäzekse nygyaigazekse karjalankielizekse romuanakse. Se mustoittau äijälgi vienalazien kirjuttajien 1960–1970 -luguloil ilmah piässyzii Karjala-aihiezii romuanoi. Sem’onov yhtelläh aloitti runoniekannu, da hänen enzimäzii kerdomuksii oli jullattu Oma Mua -lehtes 1993. Vuvvennu 2009 piästih ilmah kogomuksennu hänen kerdomukset Rodinjärvi (Vallitut kerdomukset). P’otr Sem’onov on kiändänyh sežo ven’ankielisty prouzua.

Aleksandr Volkov on kirjutannuh runuo sego livvinkarjalakse sego (vähimyölleh allus) ven’akse da kiändänyh ven’ankielisty runohuttu. Hänen runoloi oli jullattu äijäs lehtes. Hänel ollah piästy ilmah ezim. tevokset Pieni D’essoilu (1997) da Liivin virret (2004). Enimite runoniekoinnu, ga sežo lyhyzien kerdomuksien kirjuttajinnu ollah Olga Mišina (ezim. Kuldaine ildu 1993, Ratoi 1996, Marin kukku 2003), Vas’a Veikki (Eloksen dorogat 2003) sego Tamara Ščerbakova (ezim. Pajun kukkazet – keviän viestit 1999 da Armahile bunukoile 2002).

Vuvvennu 1988 Santtu Karhu voitti Punalipun organizuitun nuorien kirjuttajien runokilvan omal runol Mustas kois. Hänen runoloi ei lövvy kogomuksis, ga niilöi on jullattu Oma mua -lehtes, da net runot ollah Talvisovat-nimizen rock-joukkovehen pajoloin tekstat, ezim. moizil CD-levylöil, kui Pahoin brihoin pajatukset (2001), Hyvästit Karjala (2003), Terveh Petroskoi (2006) ja Allus oli muna (2009). Hänen runohus liikkuu rockliiriekas jumoristizih da liirizih pajoloih. Vuvvennu 2012 piässyös kniigas Hyvästi Karjala, Terveh Petroskoi oli jullattu Santtu Karhun liiriekkua sego karjalakse sego Timoi Munnen suomekse kiännetynny. Santtu Karhun runoloi on jullattu sežo Ol’ga Ognevan vuvvennu 2014 toimitetus Kumalikko-kirjas.

Vienankarjalakse on kirjutannuh toimittai Raija Remšujeva, kuduan runoloi oli jullattu lehtis da kogomuksis. Vuvvennu 1999 hänel piäzi ilmah lugukniigu Ihmeh-hete. Häi on sežo kiändänyh vienankarjalakse Uvven Sanan da jo vuvvennu 1943 suomekse ilmah piässyön Lauri Kuntijärven romuanan Yhessä ylettih (2004). Kalevalan 180-vuozipäivän aigua jullattih Raisa Remšujevan kiännetty Kalevala – Kal’evala vienankarjalakši, kuduas kuvituksennu on käytetty Vitali Dobrinin Kalevala-teeman mualavuksii.

Vienankarjalazet kirjuttajat ollah kirjutettu suomekse Karjalas (kč. Karjalan suomenkielizen kirjalližuon vaihieloi) da Suomesgi, ezimerkikse Onttoni Miihkali ( Mikko Karvonen), Lauri Kuntijärvi, Mikko Samulinen da Veikko Huotarinen, kudamien tevoksis yhtelläh hengilölöin vuoropaginois on käytetty puaksuh vienankarjalua. (Kč. sežo iel luguu ”Kaunehkirjalližuon enzimäzet askelet”.)

Vuvvennu 2010 Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala piäzi ilmah vienankarjalakse Nadežda Lutohinan kiännetynny. Jukka-Pekka Wuorikosken lapsien kirjan kiändi vienankarjalakse Raisa Remšujeva da se oli jullattu vuvvennu 2013 nimel Mössi Kontie: Meččärunoja lapšilla.

Suvikarjalakse (ms. varzinkarjalakse) on enimite kirjutannuh Paavo Harakka. Vuvvennu 1989 piäzi ilmah starinkogomus Sunduga da vuvvennu 1996 Tuhkamukki. Hänen kirjutuksii on kerätty vuvvennu 2010 piässyöh tevokseh Paavon paginat. Saara Tuovizen kuaskukirju Saaran kuaskut da starinat piäzi ilmah enzimäzen kerran vuvvennu 2007. Selma Eskelizen starinoi oli jullattu vuvvennu 2012 nimel Uksen raosta kuultua.

Tverinkarjalakse sežo kirjutetah enimite runoniekat. Vuvvennu 1965 Hodari Hottarini kirjutti käzikirjutuksekse jiännyön omah alamurdeheh perustujan tverinkarjalan kieliopin, keräi sanastuo da kirjutti runoloi, kudamii löydyy Karjalan Tazavallasgi jullattulois kogomuksis da Oma Mua -lehtes.

Vuvvennu 1992 piäzi ilmah Mihail Orlovan luajittu tverinkarjalan aberi. Hänen vuvvennu 1993 ilmah piässyöh Otkrovenie-runokogomukseh kuuluu ven’an- da karjalankielisty runuo. Häi luadii omih runoloih muuzikkua, da net pajot oldih otettu hyväl mielel, ezimerkikse pajonnu tuttu Armahazella..

Lyydikse on kirjutannuh runuo Miikul Pahomov. Hänen runoloi on jullattu eri lehtis da antolougielois vuvves 1989 algajen. Miikul Pahomovan runokogomukset ollah Tuohuz ikkunas 1993, Lüüdiland 2000 da Ukon bembel 2010. Häi on sežo kiändänyh lyydikse uskondollizii tekstoi da yhtes Lidija Potašovanke luadinuh aberin ABC-kird’ 2003. Vuvvennu 2009 da 2012 piästih ilmah lapsienkirjat Suur’ kondij da Päivääne, lämmita!.




#Article 111: Karjalan tazavaldu (167 words)


Karjalan tazavaldu libo Karjal (, Respublika Karelija) on avtonoumine tazavaldu Ven'an luodehpuoles.

Karjalan tazavaldu on sijoitunnuh Ven'an luodehes da kuuluu Ven'an Federatsien luodehfederaalizeh piirikundah. Pohjazes sen rajannu on Murmanskan aloveh, suves — Leningruadan da Vologdan alovehet, päivännouzus — Arhangelin aloveh. Koillizes Karjalan tazavaldu rajoittuu Vienanmereh. Päivänlaskupuoles Karjalal on 798 km rajua Suomenke.

Karjalan tazavallan piduhus pohjazes suveh on 660 km., levevys — 424 km. Korgevin kohtu on Nuorunen tunturi (mägi) — 576,7 metrii. Karjalan Petroskoi — piälinnas Moskovassah on 925 km., Piiterissäh — 401 km., Murmanskassah — 1050 km., Helsingissäh — 703 km.

Karjalan tazavallan pinduala on 180,500 nellikkökilometrii, se on 1,06% Ven’an Federatsien pindualas da läs puoldu Suomen pindualua. Enämbi puoldu Karjalan tazavallan alovehtu on mečät, nelläs vuitti on vienvallas, viijendes on suoloil. Niittymuadu on vai 1% pindualas.

Karjal sijoittuu 60-70 pohjazen levevyspiirilöin välil. Tazavallan ilmastuo vaikutetah Arktiekku da Pohjas-Atlantiekku. Talvel keskilämbötila on -13°C, kezäl keskilämbötila on +14–16°C. Pohjas — da Suvi-Karjalas vuvven vihmumiäry vaihteleh 450 da 740 millimetrien välil. Keskimiäräine ilmanpaino Karjalas on 748–758 elohobjumillimetrii.




#Article 112: Karl Rautio (259 words)


Karl Rautio (20. kylmykuudu 1889 - 15. talvikuudu 1963) – Nevvosto-Karjalas vaikutannuh säveldäi, kapellimestari, Karjalas-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan arvostettu taidoruavon ruadai (1946). 

On rodivunnuh muanruadajan perehes.
Vuvvennu 1903 Karl veikinke lähti Yhtisvaldivoloih sualoiruadoh. Ruadoi hiilikaivokses. Soitti kaivoksesruadajien kluuban puhunduorkestras. Loppiettuu zaočnoloi muuzikkuoppikursoi Čikagon ammattiopistos ruadoi muuzikkujohtajannu ruadokluubas Astoria-linnas (Oregon).
Vuozinnu 1916-1920 opastui Kalifornian yliopiston muuzikkukoulledžas.
Vuvvennu 1922 muuttui Nevvosto-Liitoh, Petroskoih. Ruadoi muuzikkuopastajannu Petroskoin pedagougizes tehnikumas, perusti horan da orkestran, kudamah otettih ozua tehnikuman opastajat da opastujat.
Vuvvennu 1926 lopetti oman enzimäzen sarjan simfouniiorkestrah niškoi, kudaman nimi on ”Karjalaine svuad’bu”.
Vuozinnu 1931-1935 oli Karjalan avtonoumizen sosialistizen nevvostotazavallan simfouniiorkestran radivon perustajannu da kapellimestarinnu.
Vuvvennu 1937 Karl Rautio oli yksi Karjalan avtonoumizen sosialistizen nevvostotazavallan Säveldäjien Liiton, rahvahan soittimien orkestran ”Kandeleh” perustajis. Häi on muokannuh enämbi 60 rahvahan sävelmii, säveldi enämbi 40 pajoloi: ”Soita, minun kandeleh”, ”Jovenajajien pajo”, ”Mečänkuadajan duumu”, ”Minun karjalaine mua” da toizii, äijät pajot nygöigi ollah ”Kandeleh”-joukon ohjelmistos.
Karl Rautio aktiivizesti avvutti Petroskoin muuzikkuopiston avuandua vuvvennu 1938.
Vuvves 1945 algajen Rautio on Suomelazen druamuteatran johtajannu. On säveldännyh teatran 9 ozutelmua: A.Kiven «Seiččie vellie» da «Kullervo», J.Rugojevan «Marikosken valot», T.Pakkalan «Jovenajol» imi.
Vuozinnu 1948-1955 – Karjalas-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan Säveldäjien liiton johtai, Nevvostoliiton Säveldäjien liiton hallindon ozanottai.

Vuvvennu 1971 Petroskoin muuzikkuopistole annettih Raution nimi (nygöi Petroskoin muuzikkukoulledžu).
Vuvvennu 2013 Petroskois avattih Raution mustolaudu.

Raution poigii hyvin tietäh Karjalas, hyö sežo ollah soittajat da säveldäjät.
Rautio Erik (1926-1989), kandelehen soittai, Uhtuan puhunduorkestran johtai, «Kandeleh»-muuzikkujoukon kandelehen soittajien joukon johtai. Ven’an sosialistizen federativizen nevvostotazavallan da Karjalan avtonoumizen sosialistizen nevvostotazavallan arvostettu artistu. 
Rautio Heino (1928-1960) – soittai.
Rautio Roine (1934-1960) – säveldäi, kapellimestari, folklouran tutkii. Ruadoi «Kandeleh»-muuzikkujoukos.




#Article 113: Karl Suuri (157 words)


Karl I Suuri ( libo Karolus Magnus, ,  2. sulakuudu 742/747/748 – 28. pakkaskuudu 814, Ahenan dvorču) oli frankoin kuningas 771-814, langobardoin kuningas vuvves 774 algajen, Bovarien gercogu vuvves 788 algajen, Päivänlaskun kuningas vuvves 800 algajen. Karl on Pipin Lyhyön da Bertrada Laonan vahnin poigu. Karlan nimen mugah Pipinoin dinastii sai nimen Karolingat.

Karl hyvin uvvisti zakonoinluajindua. Päivylaskumualoin oigevuspraktiekan pohjannu on muga sanottu riimalaine oigevus. Nämmä normat yhtistetäh nygöigi Jevroupan valdivoi. Sežo eistyi talovuselaigugi. Karl oli ezimäine päivänlaskujevrouppalaine halliččii Riiman keisariloin jälgeh, kudual oli suuri miäry kulduden’gua.

Karl Suuren valdukunnas muvvostettih myöhembi suuret kanzallisvaldivot Frantsii, Germuanii da Itualii. Karl Suuren vaikutus päivänlaskumualoin sivistykseh oli merkiččii. Karl avvutti hristianskoin uskon levittämizele da papistole, ga hänel oli täyzivaldu kirikköohjavos.
Karlan sai kuulužuon i toizis mualois. Hänen dvorčah puaksuh käydih ulgomualazet poslat.

Vähästy Karl Suuren kuoleman enne valdukunnan peri hänen poigu Ludvig, kudual ei olluh kovua valdua. Piäpapin tila lujeni da vuvennu 843 valdakundu juattih kolmeh ozah Karlan bunukkoin keskenäh.




#Article 114: Kaspienmeri (105 words)


Kaspienmeri on muailman suurin järvi, sidä sanotah merekse, sendäh gu se on suuri vezistö sego sen periä, gu meren pohjannu on valdumeren tiipan muankuori. Kaspienmeri on sijoitunnuh Jevroupan da Azien rajal. Kaspienmeres on suolaine vezi: 0,05 ‰ on suolan miäry Volgan jovensuun lähäl, 11—13 ‰ - liidehes. Vien korgevus vaihtelehes – vuvven 2009 tiedoloin mugah, se oli 27,16 m alemba meren korgevuttu. Kaspienmeren pinduala nygöi on läs 371 000 km², suurin syvys on 1025 m.

Kaspienmeri on Jevruazien manderen kahten ozan (Jevroupan da Azien) rajal. Meren jatkuvus pohjazespäi suveh on läs 1200 kilometrii (36°34'—47°13' p.l.), päivänlaskupuolespäi päivännouzupuolehpäi – 195-435 kilometrii,keskijatkuvus on 310-320 kilometrii (46°—56° pn.p.).




#Article 115: Kaunehkirjalližus Kirjalližusluvettelo (2738 words)


Аксаков, С. Т. Аленькой куккайне : суарна / переводан луади М. В. Светлов. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Александрова, З. Чапаеван куоленда / Д. Шмаринован рисункат. – Москва ; Ленинград : Лапшин литературан издательства, 1938.

Андерсен, Г. Х. Пахалуадуне сорзан пойгайне. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Андерсен, Г. Х. Суарнат / переводан луади М. Кондратьев. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Афанасьев, А. Н. Царевна-лöттö. – Москва ; Ленинград : Лапсиэн литературан издательства, 1938.

Барто, А. Застуавалла / переводан вениäлäн киелестä луади А. Зиновьев ; А. Суворован автолитографият. – Москва ; Ленинград : Лапсиэн литературан издательства, 1938.

Бианки, В. Энзимäне меччуйнда / переводан луади А. Зайцева. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Бианки, В. Теремкайне / переводан луади Н. Иванова. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Бианки, В. Яльгимäне аммунда / киäенян киэлестä Никитин. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Волков, А. Л. Iguine tuli – Петрозаводск : Периодика, 2000.

Волков, А. Л. Liivin virret – Petroskoi : Periodika, 2004.

Гайдар, А. П. Военной тайна : повесть / переводан луади Н. Иванова. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Гайдар, А. П. Лоиттозет муат : повести ванхембиэ лапсиэ варойн / переводан луади М. Диев. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Гайдар, А. П. Р.В.С. : повесть / переводан луади А. Зайцева. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Гайдар, А. П. Неллäс блиндажа / переводан луади Н. Демина. - Петрозаводск : Карело-Финской государственной издательства, 1940.

Гарин, Н. Тема и Жучка / кианди В. И. Александров. – Москва ; Ленинград : Лапсин литературан издательства, 1938.

Гаршин, В. Сигнуала / переводан луади Н. Иванова. - Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Гаршин, В. Лотто-матканиэкка. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Гауфф, В. Пиккаране Мук / венян киэлес кианди Б. Макаров. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Гиппиев, И. Хуондес / И. Гиппиев, Ф. Исаков. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Голоса : лит.-худож. сб / сост. Л. М. Юсупова. – Петрозаводск, 1994.

Голубева, А. Брихаччуйне Уржумас пäй : повести С. М. Кирован лапсус и нуорус элайгах нях / переводан луади Степанов. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1940.

Горький, М. Архиппа диэдо и Ленька. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Горький, М. Зазубрина. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Горький, М. Лапсет : нуреммилла и кескиигазилла лапсилла / переводан луади А. Зайцева. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Горький, М. Макар Чудра : расскуаза / переводан луади И. Федотов. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Горький, М. Январян ухексас пяйвя / переводан луади Л. Степанов. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Гюго, В. Козета : нуреммилла лапсилла. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Декабрян кахтенатойста пäйвäнä : стихат / авт.: М. Исаковский, С. Михалков, С. Маршак, В. Лебедев-Кумач, А. Барто ; стихат кариэлан киэлех переводи Ф. Ивачев ; рисункат Н. Шишловскойн. – Петрозаводска : Каргосиздат, 1937.

Кассиль, Л. Вилу Йиäпала : [кертомус] / переводан луади М. Светлов. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Катаев, В. Миэ – руадаян рахвахан пойга : повести / переведи И. Федотов. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Квитко, Л. Кирья Ворошиловалла / киäнди И. Лебедев ; М. Родионован рисункат. – Москва : Детиздат, 1938.

Квитко, Л. Кирья Ворошиловалла / переводи Ф. Исаков. – Петрозаводск : Каргосиздатта, 1939.

Киплинг, Р. Рикки-тикки-тави / переводан луади А. Зайцева. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Колме почин пойгаста / переводан веняляйзес киэлес луади Павлов. – Петрозаводск : Карельской Государственной издательства, 1939.

Колме почистя / Вальтеран Диснеян текста и рисункат ; кианди П. Смирнов. – Москва ; Ленинград : Лапшин литературан издательства, 1938.

Коппалов, А. И. Zilčoi muheloittau – Петрозаводск, 2004.

Лермонтов, М. Ашик-кериб : турецкой суарна / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск : Госиздат КФССР, 1940.

Мамин-Сибиряк, Д. Аленушкан суарнат / переводан луади С. Трифонов. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Мамин-Сибиряк, Д. Хармуа каглайне / переводан луади А. Елисеева. - Петрозаводск : Карело-Финской ССР:н государственной издательства, 1940.

Маршак, С. Я. Вот миттуйне он рассеянной. - Петрозаводск : Карело-Финской ССР:н государственной издательства, 1940.

Маршак, С. Я. Глууппах хийруöх нӓх. - Петрозаводск : Каргоиздатта, 1938.

Маяковский, В. Кена олла? / переводан луади П. Арсеньев ; рисункат А. Бреян. – Москва ; Ленинград : Лапсин литературан издательствава, 1938.
 
Мишина, О. Ф. Городская фамилия : рассказы и стихи для детей / Ольга Мишина ; [худож. Н. Трифанова]. - Петрозаводск : Карелия, 2008.
 
Островский, Н. Гудка : ромааниста «Рожденные бурей» отрывка / киäнди Ф. Д. Веселов. – Москва ; Ленинград : Лапсин литературан издательства, 1938.

Пушкин, А. С. Скуаска цуари Салтанаста, ханен пойяста куулуйзаста бохаттериста князь Гвидон Салтановичаста и чомаста царевнаста еучченеста. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1938.

Пушкин, А. С. Суарна каланиэкках и калайзех нӓх. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1940.

Пушкин, А. С. Суарна кулдайзех кукойхуох нӓх. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1940.

Пушкин, А. С. Туху / переведи А. В. Елисеева. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1940.

Пуöрäккö : [суарна]. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Расскуазат Ленинах нӓх / переведи Н. А. Демина. – Петрозаводск : Каргосиздатта, 1940.

Рыклин, Г. Храбройх пограничникках Карацупах и хӓнен миэлевӓх Индус койрах нӓх. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Савельев, А. Минӓ мустан. – Пряжа : Альфа, 2002.

Сана Игорян полках нӓх / переведи Вс. Королев ; статьят проф. Н. Гудзийн и проф. М. Яковлеван ; Примеч. И. Новикован. – Петрозаводск : Каргосиздатта, 1940.

Сенкевич, Г. Янко-музыканта / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск : Госиздат КФССР, 1940.

Свифт, Д. Гулливер лиллипутойн луона / перескажиттых лапсиилла варойн М. Габбе, З. Задунайская ; переведи А. В. Елисеева. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1938.

Тарасов, С. В. Oma randa = Родной край : стихи. – Тверь : Чудо, 1938.

Толстой, Л. Колме кондиеда. – Петрозаводск : Кирья, 1937.

Толстой, Л. Пиккарайзил лапсил. – Петрозаводск : Каргосиздатта, 1939.

Толстой, Л. Расскуазат жийваттойх нах / переводан луади С. Сазонов. – Петрозаводск : Каргосиздатта, 1938.

Тургенев, И. С. Муму. – Петрозаводск : Каргосиздатта, 1939.

Уйда. Степпи / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск : Госиздат КФССР, 1940.

Ульянинский, А. Озаккахат : комедия ухтесса действиясса : авукси колхознойлойлла самодеятельнойлойлла кружкилла валличенда кампаниян айгах / Карельской рахвахан творчестван коди. – Петрозаводск : Карелия-журнал, 1938.

Ушинский, К. Нелла тахтондуа / переводан луади А. Зайцева. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Фадеев, А. Метелица / переводан луади Я. А. Липаев, М. И. Филатов. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Фиш, Г. Киймас-ярвен оттамине : повести / переводан луади Ф. Чуккоев. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1940.

Фраерман, Р. Шпиона : повести / переводу венян киэлес пай. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1940.

Харрис, Джоэль. Дядя Римусан суарнат / венян киэлес переведиттих Ф. П. Артемьев, И. И. Фокин. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Чехов, А. П. Брихачут / переводан луади А. Зайцева. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Чехов, А. П. Ванька / венян киэлестä киäди В. Никитин. – Петрозаводск : Кирья, 1937.

Чехов, А. П. Каштанка / переводан луади Л. С. Ермолаев. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Чехов, А. П. Матикка. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Чехов, А. П. Паголайне / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск : Госиздат К-ФССР, 1940.

Чехов, А. П. Унтер Пришибеев. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Чехов, А. П. Хамелеон. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Чехов, А. П. Хевон фамилия / переводан луади А. Елисеева. – Петрозаводск : Госиздат К-ФССР, 1940.

Чудеснойт суарнат лапсиэ варойн / состуави К. Белова. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1933.

Чудеснойт суарнат лапсиэ варойн / состуави К. Белова. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Чуковский, К. Доухтури Айкибиэ : Гью Лофтингин мугах. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1938.

Чуковский, К. Телефона : кайкен таман историян санелоу дохтури Айболит. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Шабад, Е. Лесенка. – Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Шабад, Е. Пордахайзет. – Петрозаводск: Каргосиздат, 1939.

Aleksandrova, Z. Miän jaslit / kiändi P. Smirnova. – Moskva : Ogiz ; Detgiz, 1935.

Andersen, H. Tuhmapäivälline utjane : [suarnu] / kiändi S. Kudjakov, J. Safonovan risunkat. – Moskova ; Leningrad : Detizdat., 1937.

Anuksen sil\'mykaivozet : V. Brendojevan nimizeh kilbah tarittu runokogomus / Anuksen rahvahalline kirjasto ; [yhteh kerättih: G. Fedulova, T. Boikova]. - Julk. 4. - Petroskoi, 2012.

Anuksen silmykaivozet / Anuksen rahvahalline kirjasto ; algusanat Galina Fedulova ; [toim.: Martti Penttonen]. - [Finland] : Karjalan Kielen Seura, 2008.

Anuksen silmükaivozet : V. Brendojevan mustokse – kilbah tarittu runokogomus. [3.julk.] / Anuksen rahvahalline kirjasto – Anus, 2007.

Anuksen silmükaivozet : V. Brendojevan mustokse – kilbah tarittu runokogomus / Anuksen rahvahalline kirjasto – Anus, 2004.

Barto, A. Lugijane / A. Barto, P. Barto ; kiändi F. Stepanov. – Moskova : Ogiz ; Detgiz, 1935.

Barto, A. Tyttöne-röngyjäne / A. Barto, P. Barto ; kiändi A. Beljakova. – Moskova : Detizdat, 1936.

Brendojev, V. Anusrandaine : runoja karjalakse. – Petroskoi : Karjala, 1980.

Brendojev, V. Jättie hüvä jälgi muale : runot da runokiännökset. – Petroskoi : Karjala, 1999.

Brendojev, V. Hiilau huoli : runoja. – Petroskoi : Karjala, 1986.

Brendojev, V. Hiilau huoli : runoja karjalakse. – Petroskoi : Karjala, 1983.

Brendojev, V. Kadajikko : runot da runoelmu. – Petroskoi : Karjala, 1986.

Brendojev, V. Kylmil : kerdomuksii karjalan kielellä. – 2. pain. - Petroskoi : Karjala, 1990.

Brendojev, V. Kylmil : kerdomuksii karjalan kielellä. – Petroskoi : Karjala, 1988.

Brendojev, V. Runoja. – Petroskoi : Karjala, 1991.

Brendojev, V. Sa olet armas : runo da runokiännökset. – Petroskoi : Karjala, 1989.

Brendojev, V. Sana, kuultu muaman suus : karjalazet runot lapsile / Vladimir Brendojev ; [tait. M. Koppalev]. – Petroskoi : Karjala, 1991.

Brendojev, V. Kodoimual - Petroskoi : Scandinavia, 2006.

Bulatov, M. Kodižiivatat : [kerdomukset] / kiändi S. Kudjakov ; ris. G. Nikolskaja. – Moskova : Detizdat, 1937.

Dubinina, Z. Minun livvin linduzile. - Petroskoi : Periodika, 2006.

Dubinina, Z. Silmükaivoine : karjalazet runot lapsile. – Petroskoi : Karjala, 1995.

Dubinina, Z. Valgei koivikko. – Petroskoi : Periodika, 2003.

Eloksen ratas : runot, sananlaskut, karjalan kielel : kerävökniigu, 2002.

Enzimäzet harpaukset : stihat, virret, očerkat i sanelennat / tekijät: V. I. Ivanov, U. Rumjančev, A. A. Beljakov. – Moskova : Mosoblispolkoman izd. karel. otd., 1932.

Fadejev, A. Metelica / kiändi A. Beljakov. – Moskova : Detizdat, 1936.

Gaidar, A. Nelläs blindaža : kerdomus / kiändi S. Kudjakov ; risunkat M. Rodionovan. – Moskova : Ogiz ; Detgiz, 1935.

Gauff, V. Pikkarane Muk : [suarna] / kiändi A. Beljakov ; L. Mjulgauptan risunkat. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1937.

Gjugo, V. Kozeta / kiändi L. Lebedev. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1937.

Grimoin velleksin suarnat / A. Vvedenskoin sanelenda ; S. Maršakan obsčoida redakciida myöte ; kiändi M. Dudkina. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1936.

Ildazen vuottajes / kiännökset karjalakse P. Sem’onov. – Petroskoi : Periodika, 2001.

Jansson, T. Tiedoiniekan hattu / Tove Jansson ; karjalakse on kiändänyh Natalja Sinitskaja. - Helsinki : Karjalan Kielen Seura, 2009.

Jansson, T. Muumitatan mustelmat / Tove Jansson ; karjalakse on kiändänyh Natalja Sinitskaja. - Helsinki : Karjalan Kielen Seura, 2012.

Jeršova, R. Päivääne, lämmita! : kiritused lapsiile Kujärven lüüdin kielel / Roza Jeršova, Tamara Sčerbakova ; tekstad toim. Obraman Fed'uun Miikul - Петрозаводск : Verso, 2012.

Jugrasta Balatonille : suomalais-ugrilaista runoutta karjalan, suomen ja vepsän kielillä - Petroskoi : Periodika, 2006.

Kai, mi armas on süväimel ; Anuksen rahvahalline kirjasto ; Tuuksen kirjasto. – Anus, 2006.

Karakina, V. Rohkie tijani : [suarnat]. – Petroskoi : Periodika, 2005.

Karjalan pagin : kauniskirjutuksen antologii / сост. А. И. Мишин, А. Л. Волков. – Petroskoi : Periodika, 2003.

Kassil, L. Budjonjotsat / kiändi S. Kudjakov. – Moskova : Ogiz ; Detgiz, 1935.

Kolo-kolo kotasie : kirja lapsilla ta lapsien vanhemmilla - Petroskoi : Periodika, 2006.

Kondien ker marjas : karjalazet kirjutetah / [toim. i lad\\'d\\'ai: Martti Penttonen]. - Helsinki : Karjalan Kielen Seura, 2012.

Kondratjeva, V. M. Kaksi pedäjiä : runot da kerdomukset karjalan kielel / V. Kondratjeva ; [taid. C. Treškina] ; Litto Anuksen karjalaizet. - Petroskoi, 2012.

Kuntijärvi, L. Yhessä ylettih : romaani – Petroskoi : Periodika, 2004.

Lapset vetten päällä : Vienan Karjalan ja Kainuun harrastajakirjoittajien antologia / toim. M. Nieminen. – Petroskoi : Karjala, 1992.

Lebedev, N. K. Enzimäzen kerran ymbäri muasta / kiändi A. A. Beljakov. – Moskova : Gos. uc.-ped. izd., 1935.

Lukin, P. O. Iče minä : runot lapsile / kogohpanii A. Mishin. – Petroskoi : Karjala, 1996.

Lukin, P. O. Mindäh kägöi kukkuu : suarnua lapsih näh / toim. L. Markianova. – Petroskoi : Karjala, 1990.

Lukin, P. O. Tuhkimus : sanelemista karjalan livvin kilelel. – Petroskoi : Karjala, 1981.

Lukkonen, V. H. Paha-ozane kalastus. – Petroskoi : Karjala, 1992.

Lyytinen, L. Priusan kolkajaiset. – Kalevala, 1996.

Mišina, O. Kuldaine ildu : proozukirjutuksii. – Petroskoi : Periodika, 1993.

Mišina, O. Marin kukku : Kerdomukset. Näütelmüs. – Petroskoi : Verso, 2003.

Mišina, O. Piäsköin korgevus : runot lapsile. – Petroskoi : Periodika, 2002.

Mišina, O. Ratoi : sanelendat i runot lapsin niškoi. – Petroskoi : Karjala, 1996.

Mišina, O. Ruskei zor`aine : runot lapsile. – Petroskoi : Periodika, 2005.

Nagris : suarna / kiändi P. Smirnov. – Moskova : Detgiz, 1937.

Misina, O. Syväin lendäy kodihpäi : runot, kiännökset - Petroskoi, 2007.

Mošnikov, I. Midä mielel, sidä kielel... – Petroskoi : Verso, 2011.

Neverov, A. Pikkarazet raskuazat / kiändi J. Dudkina. – Moskova : Detizdat, 1936.

Nikutjev, I. Marfa / toim. E. Parras. – Petroskoi : Kirja, 1935.

Nuori Karjala / [laatijat: N. Denisova, A. Sidorova]. - Petroskoi : Periodika, 2006.

Omil pordahil : runot da kerdomukset karjalan kielel : kerävökniigu. – Petroskoi : Periodika, 1999.

Pahomov, M. Lüüdiländ : runokird’ lüüdin heimon kolmes mujus = Kolmivärinen runokokoelma lyydin kielellä. – Kuopio : Snellman-instituutti, 2000.

Pahomov, M. Tuohuz ikkunas : runokird. – Petroskoi : Periodika, 1993.

Pahomov, M. Ukon bembel : runod lüüdin kielel / Obraman Fed’uun Miikul. - Petroskoi : Verso, 2010.

Perro, [Sh.]. Suarnat / kiändi J. Dudkina. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1937.

Puškin, A. Kapitanan tütär : pitkükerdomus / [пер. П. М. Семенов]. – Petroskoi : Periodika, 2005.

Puskin, A. S. Suarna kalaniekkah i kalazeh näh / kiändi J. Dudkina. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1937.

Rozanov, S. Travkan priključenijat / kiändi J. Maslova. – Moskova : Detizdat, 1936.

Sakonskaja, N. Tämä kniiga nelläh cviettuh näh : runo / pererabotaidu A. Beljakovalla. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1936.

Savin, I. Roindurandu : runot. – Petroskoi : Periodika, 2005.

Sem`onov, P. Puhtasj`ärven Maša : romuanu. – Petroskoi : Periodika, 2004.

Sem`onov, P. Rodinjärvi : (vallitut kerdomukset) / P`otr Sem`onov. - Petroskoi : [s. n.], 2009.
 
Sem`onov, P. Ruadajat. – Petroskoi : Folium, 1998.

Sinitskaja, N. In'aine - Petroskoi : Periodika, 2012.

Ščerbakova, T. An`oile da Ven`oile vunukkazil armahil = An`oile da Ven`oile armhile vonukoile - Petroskoi : Verso, 2010.

Ščerbakova, T. Armahile bunukoile. – Petroskoi : Periodika, 2002.

Ščerbakova, T. Keviän viestit. – Petroskoi : Periodika, 1999.

Ščerbakova, T. Kačo da vardoiče. – Petroskoi : Periodika, 2006.

Taival, 2006 : almanakku - Petroskoi : Periodika, 2006.

Taival, 2009 : almanakku - Petroskoi : Periodika, 2009.

Taival, 2011 : almanakku / [toim.: Natalija Čikina]. – Petroskoi : Periodika, 2011.

Taival, 2012 : almanakku / [toim.: Nina Arhipova]. – Petroskoi : Periodika, 2012.

Teatterin verho : näytelmät - Petroskoi, Periodika, 2007.

Tolstoi, L. N. Rasskazat životnoiloin näh / kiändi L. N. Vinogradov. – Moskova : Ogiz ö Detgiz, 1935.

Tolstoi, L. N. Kolme kondjeda : [suarnu] / A. A. Miloradovan perevoda. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1937.

Tuisku, M. Kylä Kuitin kainalossa : Pirttilahden runoilijat / M. Tuisku, P. Ivanov. – Petroskoi : Verso, 1999.

Tuttujeva, L. Iloine - Petroskoi : Periodika, 2007.

Veikki, V. Eloksen dorogat : vallitut runot. – Petroskoi : Periodika, 2003.

Veikki, V. Ken andoi kažile silmät da hännän : näütelmü / Vas’a Veikki ; [taidoilii Anastasia Trifanova]. - Petroskoi : Periodika, 2006.

Veikkolainen, I. Satuja = Suarnua-vuarnua / Ilona Veikkolainen – Petroskoi : Verso, 2011.

Vereiskaja, N. Tanja revoljuсionerka : kertomus / karjalaksi kiändi A. Beljakov. – Moskova : Centrizdata, 1931.

Vienani ihanat illat : Kalevalan seudun naisrunoilijat / toim. U. Konkka. – Petroskoi : Verso, 1999.

Volkov, A. Järvet Karjalan : vallitut runot. – Petroskoi : Periodika, 2003.

Volkov, A. Pieni D`essoilu : runot, kiännökset. – Petroskoi, 1997.

Volkov, A. Vellen süväin. – Petroskoi : Periodika, 2001.

Volkov, A. Ven`an runot livvin kielel. – Petroskoi, 1998.

Volkov, A. (1928). Venehes : vallitut runot, kiännökset / Aleksandr Volkov - Petroskoi : Periodika, 2008.

Zaitsev, N. Omat ikkunat : kerdomuksii / Nikolai Zaitsev. - Petroskoi : Periodika, 2009.

Žitkov, B. Obezjanazeh näh : [kerdomus] / kiändi J. Maslova ; N. Tirsan risunkat. – Moskova ; Leningrad : Detizdat, 1936.




#Article 116: Kefiiru (103 words)


Kefiiru on hapattu maidojuomine, kuduadu luajitah maijos hapattajes sidä. Se on valgei.

Kefiirua juvvah Ven'al, Valgo-Ven’al, Ukrainas, Kazahstanas, Baltiekkumeren mualois, Germuanies, Uzbekistuanas, Ruočis, Norjas, Vengries, Pol’šas, Izrail’as, Amierikan Yhtysvallois da Avstrualies.

Valmistu kefiirua nevvotah säilyttiä lämbötilal 2-4 °C.

Kefiiru dai muut hapatut maidoeinehet vaikutetah hyvin šuolistoh. Sežo kefiiru nostattau immunitiettua da rauhoittau.

Kefiiran kodimua on El’brusan mäin tyvi.

Kavkazal on olemas äijy starinua kefiiran da sen hapatuksen alguperäs. Ga pidäy sanuo, gu Kavkazal kefiiran valmistamizen retseptu ylen kodvan peitettih da sidä ei tahtottu kerduo nikenele.

Paiči tavallistu kefiirua on sežo fruktukefiiru, kuduadu luajitah ližates juomizeh fruktoi da muarjoi, ezim. abrikoussua, vagoidu da must’oidu.




#Article 117: Kendärvi (115 words)


Kendärvi (, ) on kylä Kondupohjan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Se on Kendjärven kyläkunnan haldivolline keskus. Kylä sijoittuu samannimizen järven da Pertjärven välis. Kendjärvespäi Petroskoissah on 50 km, Kondupohjassah on 25 km. 

Vuvvennu 1706 kyläs rakendettih Kendjärven čugunzavodu. Rudua kaivettih järvispäi da suoloispäi, a čugunua tuodih XIX vuozisuan puolivälissäh viel Petroskoih. Myöhembäh sidä ruvettih tuomah mual, tavan mugah talvel. Zavodu ruadoi vuodessah 1905.

Vuvvennu 1929 professor Borodin I.P. perusti biolougiistansien, kudai ruadau nygöigi.

Kylän koit (80%) ollah kunnostettuloi. On olemas kirpičču- da puukodiloi.

Kyläs ruadau lapsienpäivykodi, Kendjärven keskiškola, Kendjärven kyläkunnan Kul’tuuran da joudoaijan keskus, kylän kirjasto.

Kylän keskukses on Sroičankirikkö (ven. Троицкая церковь). Se on kirpiččukirikkö kellojalloinke. Se rakendettih vuozinnu 1865 – 1866 zavodan rahvahale.




#Article 118: Keski-Kuittijärvi (109 words)


Keski-Kuittijärvi () on Ven’an järvi Karjalan tazavallan Kalevalan piiris. Se kuuluu Kuittijärvilöin joukkoh da sijoittuu Kemin jovenalas.

Järven pinduala on 275,7 km², piduhus – 41,8 km, levevys – 11,7 km, randuviivan piduhus – 165,6 km. Sen keskisyvys on 10,8 m, syvin kohtu on 34 m.

Suvirandu on madal da suohine, pohjasrandu on korgei da kallivoperäine. Pohjas on järvirudua. Vien väri on valpahanmaksankarvaine. Järves on kažl’ua da šaraheiniä.

Suurimat suaret ollah Kyläniemisuari (6,3 km²), Urnašari (4, 66 km²), Toinen-Uhutsari (1,45 km²), Purnusuari, Kormušsari, Varnasuari, Muštasuari (kaikkiedah 39 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 17,4 km²).

Järves on riäpöidy, särgii, haugii, ahvendu, siigua, kiiškoidu.

Pohjasrannal on pos’olku Kalevala, koillisrannal – pos’olku Kuusiniemi.




#Article 119: Kielitiedo Kirjalližusluvettelo (2212 words)


Анисимов, Н. А. Буквари. - Петрозаводска : Каргосиздатта, 1938.

Анисимов, Н. А. Буквари : уввестах луаитту колмас издания. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Анисимов, Н. А. Буквари : нелляс кохеннетту издания. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Анисимов, Н. А. Карельскойн киэлен грамматика : неполнойн среднейн и среднейн школан учебникка, Ч. 1, Фонетика и морфология / Н. А. Анисимов ; Карел. науч.-исслед. культур. ин-т. - Петрозаводск : Карельской государсвенной издательства, 1939. 

Boiko T., Markianova L. Suuri ven`a-karjalaine sanakniigu  – Petroskoi : Verso, 2011.

Браиловская, С. М. Лувендакнийга : начальнойн школан колманнел классал / С. М. Браиловская, М. А. Рыбникова. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Гурьев, Г. И. Карелиэн киэлен учебникка начальнолойлла школилла : 1-2 классат. 1 чуасти : Грамматика и ойгейн кирьютанда. – тойне издания. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Гурьев, Г. И. Карельскойн киэлен правописаниян упражнениейн сборникка начальнолойл школил : 1-2 классат. 1 чуасти. – тойне издания. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Дудкина, Е. И. Лувендакнийга. Ч. 3 : начальнойн школан 3-лла классалла. - Петрозаводск : Каргосиздат, 1938. 

Žarinova O. Pagizemmo karjalakse - Petroskoi : Verso, 2012. - 179, [1] c. : ил.

Зайков, П. М. Карельско-русский словарь / П. М. Зайков, Л. И. Ругоева. – Петрозаводск : Периодика, 1999.

Карельскойн киэлен программа : начальнолойл школил. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Карельскойн киэлен упражнениейн сборникка : неполнололойл среднелойл и среднелойл школил. Тойне чуасти : Синтаксис. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Кариэлан киэлен программа : начальнолойлла школилла. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938. 

Кариэлан киэлен учебникка начальнолойлла школилла : Грамматика и ойгейн кирьютанда. 2 чуасти : III и IV классат. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Лувендакнийга : начальнойн школан 4 классуа варойн. - Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Lingvistiekkuterminät : bülleteni № 1Petroskoi, 2000.

Макаров, Г. Н. Русско-карельский словарь : около 10 тыс. слов. – Петрозаводск : Карелия, 1975.

Никитин, В.И. Карельскойн киэлен учебникка и упражнениейн сборникка : Начальнойл школал : IV класса / В.И. Никитин, Н.А. Демина, Т.И. Вознесенская, III чуасти, Грамматика и правописания. - 2 изд., перераб. - Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1939.

Näytteitä karjalan kielestä. 1 : Karjalan tasavallan ja Sisä-Venäjän karjalaismurteet  – Joensuu ; Petroskoi, 1994.

Ühteiskunnallis-poliitiekalline sanasto : (livvin murdeh) - Petroskoi : Periodika, 2003.

Yhteiskunnallis-poliitini sanasto : (varsinais-karjalan murreh) - Petroskoi : Periodika, 2003.

Ühteiskunnallis-poliitiekalline sanasto : (livvin murdeh) - Petroskoi : Periodika, 2004.

Yhteiskunnallis-poliitini sanasto :  (varsinais-karjalan murreh) - Petroskoi : Periodika, 2005.

Pankratjeva E. Karjalan kieli. 1 Petroskoi, Periodika, 2007.

Tule pakinoilla  - Petroskoi : Periodika, 2010.

Ригоев, А. Е. Карельскойн киэлен грамматика : неполнойн среднейн и среднейн школан учебникка. Ч. 2. : Синтаксис / А. Е. Ригоев, М. Е. Сергеев. - Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.

Русско-карельско-финский разговорник / [сост.: Е. Филиппова, С.-Р. Кнууттила]. - Petroskoi : PERIODIKA, 2012. 

Русско-Корельский словарь / сост. учитель Святозерского одноклас. училища Михаил Дмитриев Георгиевский ; [предисловия сост. и ред. Ф. Фортунатова]. – СПб : Тип. В. Д. Смирнова, 1908.

Словарь карельского языка : [тверские говоры] / сост. А. В. Линжина. – Петрозаводск : Карелия, 1994.

Словарь карельского языка : около 20 000 слов : [ливвиковский диалект] / сост. Г. Н. Макаров. – Петрозаводск : Карелия, 1990.

Kuundelen karielasta paginatabua : Ďoržan da Valdain karelian murrehtekstat – Petroskoi, Periodika, 2001.

Смирнова, М. А. Лувендакнийга. Ч. 2 : 2 классалла. - Петрозаводск : Каргосиздат, 1938.

Фокин, В.П. Карельскойн киэлен учебникка и упражнениейн сборникка : начальнойл школал : III класса, Ч.2, (грамматика и правописания). - Тойне переработанной издания. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Školasanasto : bülleteni : № 2 : (livvin murdeh)  – Petroskoi, Periodika, 2000.

Koulusanasto : (varsinais-karjalan murreh)  – Petroskoi, Periodika, 2001.

Beljakov, A. Karielan kielen učebnikka : načaljnoiloilla školilla varoin. Toine čuasti. : Gramatikka i oigie kirjutanda / A. Beljakov, D. Bubrih. - 2. izdanja, kohennettu i lizättü. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Beljakov, A. Karielan kielen učebnikka : alguškolalla varoin : 3-s i 4-s opassundavuvvet. Toine čuasti. : Gramatikka i oigie kirjutanda / A. Beljakov, D. Bubrih. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1934.

Beljakov, A. Luvendakniiga : karielazin načaljnoiloilla skolilla varoin : 3. klassa. Enzimäine čuasti. / A. Beljakov, J. Dudkina. - 2. Kohennettu izdanja. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Beljakov, A. Luvendakniiga : karielazin načaljnoiloilla skolilla varoin : 4. klassa. - 2. kohennettu izdanja. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Bogdanova, L. Karjalazien elaigu : tekstukogomus : (livvin murdehel) / L. Bogdanova, O. Žarinova. – Petroskoi, 2005.

Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus : 3-4. luokku : livvin murdehel / L. Bogdanova, T. Ščerbakova. – Petroskoi : Periodika, 2006.

Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus : 3-4. luokku : livvin murdehel / L. Bogdanova, T. Ščerbakova. – Petroskoi : Periodika, 2004.

Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus : 5. luokku : livvin murdehel / L. Bogdanova, S. Kondratjeva. – Petroskoi : Periodika, 2006.

Bogdanova, L. Karjalan kielen harjoituskogomus : 5. luokku : livvin murdehel / L. Bogdanova, S. Kondratjeva. – Petroskoi : Periodika, 2004.

Boiko, T. Karjalan kielen uardehet. – Petroskoi : Karjala, 1996.

Boiko, T. Oma sana : luvendukniigu liugiläzii algukluassoin lapsii näh. – Petroskoi : Karjala, 1993.

Bubrih, D. Metodičeskoit nevvonnat : 3-4 klassan grammatikkah školilla varoin / D. Bubrih, A. Beljakov. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.
 
Gilojeva, N. Karjalan kielen livvin murdehen algukursu / N. Gilojeva, S. Rudakova - Petroskoi, 2009.

Dudkina, J. Luvendakniiga : karielazin vanhemmiin kirjan opassunda školilla varoin. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Fenno-Ugrica : juhlakirja Lauri Postin kuusikymmenvuotispäiväksi, 17.3.1968. - Helsinki : Suomalais-Ugrilainen Seura, 1968.

Fortunatova, J. J. Kniiga luvendah varoin : enzimäne opassundavuosi. 1. čuasti / kiänettih K. Smirnova, S. Sokolov. - Moskva : Učpedgiz, 1933.

Fortunatova, J. J. Kniiga luvendah varoin : toine opassundavuosi. 2. čuasti / kiändi A. Beljakov. - Moskva : Učpedgiz, 1933.

Fortunatova, J. J. Luvendakniiga : alguškolan enzimäzella klassalla varoin. 1. čuasti. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1938.

Fortunatova, J. J. Luvendakniiga : alguškolan toizella klassalla varoin. 2. čuasti. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1939.

Fortunatova, J. J. Luvendakniiga : alguškolan toizella klassalla varoin. 1. čuasti / kiännettih K. Smirnova, S. Sokolov. – 2. izdanja, kohennettu. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.

Fortunatova, J. J. Luvendakniiga : načaljnoin školan toizella klassalla varoin. 2. čuasti / kiändi A. Beljakov. – 4. izdanja, kohennettu. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Fortunatova, J. J. Luvendakniiga : toine opassundavuosi. 2. čuasti. / kiändi A. Beljakov. – 2. izdanja, kohennettu. - Moskva : Učpedgiz, 1934.

Gromova, L. G. Aiga lugie i paissa karielaksi - Tver, 2002.

Harjoituksie vienankarjalaksi : (Iänneoppi. Substantiivi). – Petroskoi : Petroskoin valtionyliopiston kustantamo, 1999.

Il`jina, O. M. Karjalan kielen harjoituskogomus. Nominat : livvin murdehel / O. M. Il`jina, J. V. Bogdanova, L. F. Markianova. – Petroskoi : Petroskoin valtionüliopiston kustantamo, 1998.

Il`jina, O. M. Karjalan kielen harjoituskogomus. Nominat : livvin murdehel / O. M. Il`jina, J. V. Bogdanova, L. F. Markianova. – 2. pain. , muuttumaton. – Petroskoi : Petroskoin valtionüliopiston kustantamo, 1999.

Il`jina, O. M. Karjalan kielen harjoituskogomus. Verbit. Infinitiivat. Partisiipat. Adverbit : livvin murdehel / O. M. Il`jina, J. V. Bogdanova, L. F. Markianova. – Petroskoi : Petroskoin valtionüliopiston kustantamo, 2000.

Karjalan kielen näytteitä : Ent. Poventsan ja Kemin kihlakuntien karjalaismurteita. III. / alkus. Eino Leskinen. – Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936.

Karjalan kielen sanakirja. Ensimmäinen osa : A - J / toim. P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilainen Seura, 1968.

Karjalan kielen sanakirja. Toinen osa : K / toim. P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilainen Seura, 1974.

Karjalan kielen sanakirja. Kolmas osa : L - N / toim. P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilainen Seura, 1983.

Karjalan kielen sanakirja. Neljäs osa : O - P / toim. P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilainen Seura, 1993.

Karjalan kielen sanakirja. Viides osa : R - S / toim. P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilainen Seura, 1997.

Karjalan kielen sanakirja. Kuudes osa : T - Ö / [toim. R. Koponen, M. Torikka, L. Joki]. - Helsinki : Suomalais-ugrilainen Seura, 2005.

Karjalan kieli. 1 : Petroskoi, Periodika, 2007. 

Karlova, O. Opastukka vienankarjalaksi : Opassuksen Federaliagenssi Korkeimman ammattiopassuksen valtijon opassuslaitos Petroskoin valtion yliop. - Petroskoi, 2008.

Karlova, O. Vienankarjalan alkeiskuršši  – Petroskoi : Verso, 2011.

Kočerina, J. Opastummo livvin kieldü = Opassamma vienan kieltä : opastusozuttelii abukniigu lapsile, opastujile da vahnembile  – Petroskoi : Periodika, 2004.

Kuz'mič, T. J. Vienankarjalan oppikirja : 3. luokka / Kuz'mič T. J., Pankratjeva J. V. ; Petroskoi, 2011.

Leskinen, E. Karjalan kieleen kohdistuneesta tutkimuksesta ja harrastuksesta. – eripain. julkaisusta ”AKS:n tie”. - Helsinki ; Porvoo : WSOY, 1937.

Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte : 1. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilaisen Seura, 1963.

Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte : 2. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilaisen Seura, 1963.

Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte : 3. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilaisen Seura, 1964.

Lyydiläisiä tekstejä = Lüdishe Texte : 5. Osa / kerännyt, kääntänyt ja julkaissut P. Virtaranta. - Helsinki : Suomalais-ugrilaisen Seura, 1984.

Lyydiläismurteiden äännehistoria. 2 : Vokaalit / kirjoittanut A. Turunen. - Helsinki : Suomalais-ugrilaisen Seura, 1959.

Makarov, G. Eräs reduplikatiivinen yhdyssanatyyppi karjalan kielessa. – eripain. - 1967.

Markianova, L. Karjalan kielioppi : 5.-9. luokku : livvin murdehel. – Petroskoi : Periodika, 2002.

Markianova, L. Kirjuniekku : opastundukniigu 2. kluasan liügiläzii lapsii näh. - Petroskoi : Karjala, 1992.

Markianova, L. Livvin murdehen morfolougii. Nominat da abusanat : opstusmoniste. - Petroskoi : Petroskoin valdivonüliopisto, 1993.

Markianova, L. Karjal-venäläine sanakniigu : [livvin murdehel] : läs 8 000 sanua / L. Markianova, T. Boiko. - Petroskoi : Karjala, 1996.

Markianova, L. Aberi : karjalan kielel liügiläzii lapsii näh / L. Markianova, Z. Dubrovina. - Petroskoi : Karjala, 1990.

Markianova, L. ABERI : karjalan kielel liügiläzii lapsii näh / L. Markianova, Z. Dubrovina. - Petroskoi : Periodika, 2001.

Markianova, L. Tekstukogomus paginurokkoih näh : livvin murdehel / L. Markianova, O. Il`jina, N. Kuz`mina. - Petroskoi : Petroskoin valdivonüliopiston kustantamo, 1994.

Melnik, E. Űmbäristö. Karjal : ruadotetratti № 2 : opastusvälineh 2. Luokan opastujille / kiändi L. Markianova. - Petroskoi : Karjalan valdivolline pedagoguüliopisto, 2001.

Miloradova, A. A. Bukvari / A. A. Miloradova. - Mosku : Ucpedgiz, 1933.

Palmeos, P. Karjalan valdai murrak. - Tallinn, 1962.

Pankratjeva, J. V. Karjalan kieli : 2. luokka / J. V. Pankratjeva, T. J. Horosilova. - Petroskoi : Periodika, 2008.

Pahomov, M. Tervheks ! : lugendkird` : Kuj`rven lüüdin kielel / Pahomovan Miikul, Potašovan Lid`a. - Helsingi : Lüüdilaane Siebr, 2007.

Paškova, T. V. Karjalan kielen livvin murdehen luvendo- da harjoituskogomus : (substantiivu) / T. V. Paškova ; Ven'an Federation opastus-da tiedoministerstvu korgeviman ammattiopastuksen valdivon budžiettuopastuslaitos Petroskoin valdivonyliopisto. - Petroskoi, 2012.

Punttila, M. Impilahden karjalaa. – Helsinki, 1992.

Rautio, A. Lukukirja. II oppivuosi. - Petroskoi : Valtion kustannusliike kirja. - 1933.

Remsujeva, R. Ihmeh-HETE : joka lapsen lukukirja. – Petroskoi : Periodika, 1999.

Rugojeva, L. Harjoituksie vienankarjalaksi : adjektiivit, numeraalit, pronominit / L. Rugojeva, T. Medvedeva. – Petroskoi : Petroskoin valtionyliopiston kustantamo, 2000.

Smirnov, P. P. Bukvari : karielaziin vanhemmiin kirjan opassunda školilla varoin. – 3. Idanja. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Smirnov, P. P. Karielan kielen programma : Moskun karielazella alguškolalla varoin. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1933.

Smirnov, P. P. Karielan kielen programma : Kalininskoin oblastin karielazin načaljnoilla školalla varoin. – 2. izdanjia. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.

Smirnov, P. P. Kolhozoin puoleh : bukvari suurilla varoin. – Moskva : Čentrizdat, 1931.

Smirnov, P. P. Metodičeskoit nevonnat : bukvarih i 1-2 klassan alguškolalla varoin. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1934.

Smirnov, P. P. Karjalan kielen učebnikka alguškolalla varoin. Enzimäne čuasti : Grammatikka i kirjutanda / P. P. Smirnov, A. A. Miloradova. – 3. izdanija. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Smirnov, P. P. Karjalan kielen učebnikka alguškolalla varoin : 1-lla i 2-lla klassalla varoin. Enzimäne čuasti : Grammatikka i kirjutanda / P. P. Smirnov, A. A. Miloradova. – 3. izdanija. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1935.

Smirnov, P. P. Karjalan kielen učebnikka alguškolalla varoin : 1-lla i 2-lla klassalla varoin. Enzimäne čuasti : Grammatikka i kirjutanda / P. P. Smirnov, A. A. Miloradova. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Stepanov, F. Upraznenjoin sbornikka karielan kieldä müöte : načaljnoilla školalla varoin 1-lla i 2-lla klassoilla. Enzimäne čuasti. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Stepanov, F. Upraznenjoin sbornikka karielan kieldä müöte : načaljnoilla školalla varoin 3-lla i 4-lla klassoilla. Enzimäne čuasti. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Ščerbakova, T. Enne Rastavua. – Petroskoi : Periodika, 2000.

Ščerbakova, T. Pajun kukkazet – keviän viestit. – Petroskoi : Periodika, 1999.

Talo eläy tavallah : (tekstikokomus vienankarjalaksi) / Opassuksen Federaliagenssi Korkeimman ammattiopassuksen valtijon opassuslaitos Petroskoin valtijon yliop. ; Zaikov P., Tarasyk M.Petroskoi, 2008. 

Teksteja pakinatuntija varten. – Petroskoi : Petroskoin valtionyliopiston kustantamo, 1994.

Turunen, A. Lyydiläismurteiden äännehistoria. I : Konsonantit. – erpain. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimitusten LXXXIX:stä osasta. – Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1946.

Volkov, A. Kieli meijän : vallitut kirjutukset karjalan rahvahan elämizeh da kielen puolistuksen näh / Aleksandr Volkov. - Petroskoi : Periodika, 2012.

Wuorikoski, J.-P. Kirjuta kaunehesti karjalakse : luojan kirjuttamizen alguopastai / Jukka-Pekka Wuorikoski ; [karjalan kielele on kiandanyh L`udmila Markianova]. - Helsinki : Karjalan Kielen Seura, 2008.

Zaikov, P. Karjalan kielen kielioppi. 5-9. – Petroskoi : Periodika, 2002.

Zaikov, P. Karjalan kielen kielioppie. 1 : Iänne- ta muoto-oppie : opetusmoniste. – Petroskoi : Petroskoin valtionyliopisto, 1992.




#Article 120: Kirjaimikko (209 words)


Kirjaimikko libo kirjaimisto on tietyn kielen iännehkirjutukseh vakiintunuh jälletetty kogomus kirjaimii. Iännehkirjutus on yksi muailman kirjutussistiemoin kolmes perusluavus tavukirjutuksen da sanakirjutuksen kel.

Kirjaimistuo voi pidiä kirjaimikon yläkäzittehenny. Kirjaimistos on tavan mugah enämbi kirjaimii, migu mintah yksittäzen kielen kirjuttamizeh pidäy. Kirjaimisto sežo ei miäritä kirjaimikon jälletysty.

Tiedotehniellizes nägökannas voibi paista merkistös, kudamah kuuluu kirjaimien ližäkse toizetgi kirjutusmerkit, muga kui välimerkit da noumerot.

Hos seemiläine kirjaimikko kuva eri iändehii, kirjaimet oli alukse luajittu azuteksien da elättilöin kuvis. Jogahine kirjain ezitti kudamidä nengostu elementua, kudaman nimi seemiläzes kieles algoi sil kirjaimel. Ezimerkikse kirjaimikon nellän enzimäzen kirjaimen nimet, alef, beth, gimel da dalet, tarkoitettih varsinazesti häkkii, taloidu, verbl'uudua da ustu. Ku kirjaimikko tuli käyttöh kreikas, niilöin nimetgi otettih kreikan kieleh, kudamas net muututtih muodoh alfa, beeta, gamma da delta. Toizin kui seemiläzis kieleis, kreikas nämmä nimet tarkoitettih vaiku kirjaimii. Äijät latinalastugi kirjaimistuo käyttäjän kielen kirjaimikkuo tarkoittai sana (alphabet libo alfabet) on luajittu kreikan kirjaimikon kahten enzimäzen kirjaimen nimespäi.

Latinalazes kirjaimikos kirjaimien nimii yksikai ei jo käytetty. Tavan mugah vokalih viitatah iändäjen se pitkänny, da konsonantan edeh libo sen peräh pannah mitah iändämisty avvuttai vokali (h = hoo, l = el, ž = žee).

Karjalan kieles käytetäh latinalastu kirjaimistuo, kudamah on ližätty erähii kirjaimii, kudamii latinas ei ole Ä, Ö, Č, Š da Ž.




#Article 121: Kirjalližuontiedo Kirjalližusluvettelo (257 words)


Веняляйзет рахвахан суарнат / сборникан луади М. Булатов ; переводан луади П. В. Лобская. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Beljakov, A. A. Literatura hrestomatja : Karielazin skolьlla varoin. Toine čuasti. – Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1934.

Gorškova, O. E. Karjalainen kansanrunous. – Petroskoi, 2002.

Jaakko Rugojev - Karjalan omatunto. – Petroskoi : Arhippa Perttusen säätiön julkaisusarja n:o 6, 1998.

Karjalaisia sananpolvia / Joensuun korkeakoulu ; toim. S. L. Miettinen, P. Leino. – Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1971.

Karjalan kansan runot / SNTL:n Tiedeakatemian Karjalan filiaali. Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti. Tartu Riiklik ulikool ; kokoonpannut V. Jevsejev ; toim. E. Laugaste, A. Beljakov. – Tallinn : Eesti Ramat, 1976.

Kulkua nyt lapsukaiset . – Kalevala, 1994.

Kultapiälintu : vienalaisie suarnoja / luat. S. Remsujeva, P. Zaikov. – Petroskoi : Karjala, 1994.

Literaturnoi hrestomatja : Karielan nepolnoilla srednjoilla i srednjoilla skolalla varoin. 5 klassa / sostuavi A. Beljakov. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Literaturnoi hrestomatja : Karielan nepolnoilla srednjoilla i srednjoilla varoin, 6 klassa / sostuavi S. Sokolov. - Moskva : Gosudarstvennoi ucebno-pedagogiceskoi izdateljstva, 1936.

Literaturnoi hrestomatja : Karielan nepolnoilla srednjpillai srednjoilla skolalla varoin, 7 klassa / sostuavi A. Beljakov. - Moskva : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1936.

Mikä jokaisella on? Petroskoi, Karjala, 1987.

Peksujeva, I. Kotikyläni Kostamus / Iro Peksujeva. - Kalevala : [б. и.], 1993. 

Remsu, M. Karjalais-suomalaisia kansansatuja. – Petroskoi : Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1945.

Sarala, A. Suistamolaisia sananparsia. – Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1968.

Väinämöisen paluu : lähialueantologia / toim. T. Tuominen. – Petroskoi : Verso, 2002.




#Article 122: Kirjutussistiemu (262 words)


Kirjutussistiemu on simvolois rodivui merkisistiemu, kudamal tallendetah kieldy kirjutuksekse. Kirjutussistieman kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus.

Kirjutussistiemat juatahes kolmeh joukkoh: logografine libo sanakirjutus, sillabine libo tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus. Kirjutussistiemois yhtelläh on puaksuh piirdehii kahtes libo kolmes joukos, min periä javottelu voibi olla jygiedy. Vahnimat kirjutusmuvvot oldih enimyölleh sanakirjutussistiemoi, kudamat pohjattihes kuvakirjutukseh.

Tärgevin da läs ainavo tänäpäi käytäs olii logografine libo sanakirjutussistiemu on kitain kirjutussistiemu, kudamua on käytetty pienien muutoksienke kitais, japounii, koreas, vietnamas da erähis toizis päivännouzuaazielazis kielis.

Sanakirjutuksen perusyksikkö logogrammu on kirjutusmerki, kudai ezittäy kogonastu kieliopillistu sanua. Enimii kitain kirjutusmerkilöi pietäh logogramoinnu. Ku jogahine kirjutusmerki vastuau yhtysanua (libo tarkemmin morfeemoi), pidäy erilazii logogrammoi suuri miäry. Kirjutusmerkilöin suuri miäryda niilöin opastundan jygevysonkin sanakirjutuksen heikkovus kirjaimikkosistiemah verratunnu.

Sillabizes libo tavukirjutukses kirjutusmerkit vastatah tavuloi, kudamis sanat roitahes. Varsinazes tavukirjutukses ei ole sistiemallistu samanluaduzuttu nengozien kirjutusmerkilöin välil, kudamien evustettulois tavulois on samoi iändehii: ezimerkikse tavuloi
ke, ka da ko evustavien merkilöin välil ei ole yhtennägözytty, kudai evustas iännehty
k. Tämä eroittau tavukirjutuksen abugidu-luaduzes kirjaimikkokirjutukses, kudamas yksimerki tavan mugah evustau tavuu, no kudamas lähäzii iändehii sižäldäjien tavuloin merkit ollah samanluaduzii.

Kirjaimikko on joukko kirjaimii, kudamis jogahine vastuau kudakui paistun kielen foneemua. Täydellisesti foneettisessa aakkostossa foneemit ja kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, ja lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta.

Abjabat oldih ammuzimbii kirjaimikkoloi. Niilöis jogahizele konsonantale on oma kirjain, no vokalikirjaimii ei ole nivouze, libo niilöis käytetäh vaiku erähis tilandehis. Käytändös kai tunnetut abjadat peritähes seemiläzele kielele kehitetys kirjaimikos. Mm. heprealaine da arabielaine kirjutus kuulutah abjadoih (sana abjad tulou arabien kielen sanas, kudai tarkoittau kirjaimikkuo).




#Article 123: Kirovan lagevo (109 words)


Kirovan lagevo on Petroskoin keskučas olii lagevo. Lagevuo pietäh Petroskoin piälagevonnu. Täs paikas on äijy čomua rakendustu, XVIII - XIX -vuozisuan arhitektuuran mustomerkii. Sinä voit nähtä kaksi teatrua: Kanzallizen da Muuzikkuteatran. Muuzikkuteatran rinnal on sijoitunnuhes Taidomuzei, kus on ylen suuri obrazukeräilemy da tundiettuloin taidoilijoin mualavuksii. Lagevon keskel on Kirovan mustopačas. Autobusan azetuskohtan vieres on vie yksi mustopačas, Marksan da Engel`san mustopačas.

Kirovan lagevol puaksuh pietäh pruazniekkoi. Talvel, konzu tulou Uuzi vuozi, lagevole pystytetäh suuri da šuorei kuuzi. Se čomendetah erivärizil tuliloil da bobazil. Illoil lapset vahnembienke kävväh kižuamah kuuzele. Lapsih niškoi pannah čuravomägizet. Lagevol on ainos äijy rahvastu. Ylen puaksuh voi vastata ulgomualazii gostii, kuduat ihaillah tädä čomua paikkua.




#Article 124: Kivačču (131 words)


Kivačču (, ) on Suna-joven koski Karjalan tazavallas.

Kosken nimen alguperä on suomelazes sanas ”kiivas”, kudai merkiččöy ”vägevy, kova, ylenravei”.

Kosken korgevus on 10,7 metrii, sen piduhus on 170 metrii.

Kallivo jagau koskie kahteh virdah: piävirdu (oigei) da sivuvirdu (hurai). Piävirdu sorduu nelliä pengerdy myöte, sivuvirdu jagau moneh virdah.

Kivačču on Jevroupan nelläkse korgevin tazangon koski (Reinin kosken, Suuri Jäniskengas –kosken da Voinitsa-jovel olijan Kumi-kosken jälles).

Koski on nähtävyskohtu Kivačču-rauhoitetus alovehes, kudaman pinduala on enämbi 10 000 gektuarua. Kosken rinnal ollah Luondomuzei da puulajipuisto (dendrari).

Enzimäine muaničus Pistsovoin kniigois on vuvvennu 1556.

Vuonnu 1837 rakendettih suuri laiteh, kudaman avul parret jovenajol ei katkettu. Sidä paiči oza vetty otettih iäres, konzu rakendettih gidrostansien Sunan kaskadua (kaskadan suurembat stansiet ollah Kondupohjan da Pälejärven gidrostansiet). Se muutti gidrografien verkon da alendi kosken luondovägevyön (66 m³/s:sah).




#Article 125: Kiviveneh (102 words)


Kiviveneh on karjalakse pajattai pajojoukko, kudai perustettih Suomes. 

Kivivenehen alguhpanijannu da pajattajannu on Timoi Munne. Munne pajatti da soitti “Folkswagenas”. Sit joukos pajatettih suomekse, ven’akse da karjalakse. “Kiviveneheshäi” pajatetah vaiku karjalakse, kui sanou Munne: onhäi täs muailmas suomekse pajattajua. 

Pajoloin tekstat Timoi Munne kirjuttau iče. Jälgimäzinny vuozinnu on kirjutannuh äijän. Kirjuttau karjalan kieles, tagavozilazis karjalazis kylis, mielespiendäs. Kirjuttau kaikes, kui sanou iče: ei kieli miäriä da rajoita sidä, mis voibi kirjuttua. Kirjuttau vagavah da juumoranke.

Timoidu Munne tietäh karjalazennu aktivistannu Suomes da Karjalas. Kybenyön täh ruadoh Munne on suannuh karjalazes rock-pajattajas Santtu Karhus da Karjalaspäi, rubei iče pagizemah, kirjuttamah da pajattamah karjalakse. 




#Article 126: Kiärbäine (119 words)


Kiärbäzet eletäh kaikkiel. Kiärbästy on läs 80 tuhattu luaduu. Kaikin tietäh kodikiärbäzii. Kiärbäzel on ylen suuret silmät. Net ollah erinomazet. Kiärbäine yhtel aigua voi kaččuo eri čurih. Kiärbäzen piäs on äijy karvastu-antennua. Net vakustetah kiärbästy hiäs. Kiärbäzen jalgazet sežo ollah erinomazet. Sendäh kiärbäine voi kävellä hos lagie myö. Kiärbäine on nerokas lendäi. Se lendelöy tagaperingi. Lendo ottau kai väit. Kiärbäine aiven eččiy syömisty, gu suaja iččie endizeh kundoh.
Syöy kiärbäine suun-kärzäzen avul vai notkiedu syömisty. Ollah sil i pikoipikkarazet hambahat. Niilöin vuoh kiärbäine eroittau kovii syömizii.
Kiärbäine syöy kaikkie, ei kačo tylgiekse jiännyksiigi. Sendäh kiärbäzet ollah voimattomuksien levittäjinny. Ristikanzu ijän kaiken oppiu hävittiä kiärbäzii. Se on jygei sendäh, gu kiärbäzien lugu ylen terväh kazvau. Kiärbäzet kebjieh harjavutah uuzih eländytaboih.




#Article 127: Kižanku (158 words)


Kižanku on venehen lajii, kuduadu puaksuh käytettih Karjalan suurimmilla järvillä XX vuozisuah sah.

Oniegan niemimuan kylis da järven koillizen puolen Kižin suaril ammuzis aijospäi valmistettih venehet, kudamii kučuttih paikan nimen mugah kižankoikse.

Venehien piduhus on kuvves yhdeksäh metrii, yhten libo kahten mačtanke. Mačtan korgevus on 3,5 metrissäh. Šprintovoin purjehen (vino nellikulmaine purjeh) korgevus on kolmeh metrissäh.
Tavan mugah venehes on airoloin kolme puarua. Kahtel ezipuaral sovvettih, a taga-airoloil avvutettih da ohjattih venehty. Konzu ajetah loitokse purjehen al, pandih rul’an.
Suuruon mugah veneheh voi syndyö 300 – 900 kg.

Kižankan luajindah näh otettih pilatut libo viestetyt lavvat kuvves libo männys. Sammal libo tervupakl’u pandih lavvoin keskeh. Lavvat yhtistettih ravoitettuloil nuaglazil lädžötettylöin piäloinke. Nuaglazien azemes käytettih sežo hoikkii kuuzijuuriloi libo pajuhistu viččua, kudai pandih yhtistettylöin lavvoin piäliči da kiinitettih koivunuaglazel.

Ku veneh olis kova, pandih viärät männyn oksat. Enne tervuamistu kižanku pandih vedeh da kačottih, ongo venehes ragoloi. Tämän kaččomizen jälles venehty tervattih hiilaval puuterval.

Ruavos kižankat oldih 25-30 vuottu.




#Article 128: Kl'ona (245 words)


Kl'ona () — puu- da tuhjokazviloin Sapindaceae-heimon Hippocastanoideae-alaheimoh kuului puu. On hyvin levitetty Jevroupas, Azies da Pohjazes Ameriakas.

Tavan mugah kl’onupuu on 10-40 metrii piduhuttu, ga tuhjožikot on 5-10 metrii piduhuttu, kudualoil on moni rungon pohjas kazvajua piendy oksua.
 
Tavan mugah kl’onan lehtet pakutah, ga sen puun erähät lajit Suvi-Azies da Välimeres ollah ainosvihandat.

Monien lajien lehtet ollah sormimuodozet, 3-9 suonnanke jogahizes lavas, yksi kudualois on keskikohtas.

Kukil on 5 symmetristy kukanterästy. Kukat ollah kerätty skänčäh libo sarjah. Niilöil on 5 čuaškulehtie, 5 kukanterästy 1-6 mm piduhuttu, 12 tyčinkua 6-10 mm piduhuttu da 2 eriluadistu pestikua. Kl’onat kukitah talven lopus libo keviän allus, monet lajit kukitah hedi lehtilöin ilmestymizen jälles, erähät lajit enne sidä. Kukat ollah vihandat, keldazet, kelduruspakot libo ruskiet.

Siemen on kahtes ozas, kudai kypsäy 2-6 nedälii kukindan jälles.

Kl’onat ollah hyvin levitetty pohjazes muan puoliškos, Jevroupan pol’arnois alovehis da Pohjazes Ameriekas Keski-Ameriekkah da Suvi-Azieh. Tavan mugah kl’onat kazvetah lauhkielois levevysastielois, tropiekas kazvetah vaigu monet lajit. Suvizes muan puoliškos on vaigu yksi kl’onan laji – lavrukl’onu (Acer laurinum), kudai leviey Timor-suareh Indonezies (10° S). Afriekas kl’onat kazvetah vaiku pohjazes ozas, Välimeren rannikkuo myö, Suvi-Ameriekas da Avstralies kl’onua ei ole.

Ven’al on läs 20 kl’onupuun lajii. Enimistö niilöis kazvau Ven’an jevrouppalazes puoles, Siberias kl’onua ei ole. Ven’an Ruskieh kniigah kuuluu japounilaine kl'onu (Acer japonicum).

Levittämizen mugah suvizes ozas kl’onat kazvetah tavan mugah mägialovehis 3000 metrissäh meren pinnan al Gimalajah. Tazangolois kazvau pieni lugumiäry kl’onua. Kl’onupuut kazvetah yksin libo pienes joukos, iččenäzet mečät ollah harvat.




#Article 129: Komiettu (104 words)


Komiettu on aiga pieni päiväzensistieman kappaleh, kudai mustoittau asteroidua, ga koustuu enimyölleh jiäs, da kuduas ymbäri on Päiväzen suvastukses tulijan guazun da pölyn muvvostettu koma. Komietoin matkat ollah puaksuh ylen eksentrižii, da konzu net tullah Päiväzellyö niilöin tuakse muvvostuu miljonoin kilometriloin mittaine jälgi (händy), kudai ozuttau matkua Päiväzespäi eri suundah.

Komietan ydinkohtan diametru on tavan mugah sen-tämän kilometrin pitky, ga ei enämbiä 50 kilometrii. Sen rakendeh on löyhy da koustuu läs 75 % hiilidioksidu-, metanu- da vezijiäs. Vetty on nämmis kaikis eniten, Halleyn komietas 80 %. Muudu komietois olijoi yhdistehii ollah hiilimonoksidu CO da formaldegidu H2CO. Ydimen alguainehii ollah vedy, hiili, typpi da happi.




#Article 130: Kondii (296 words)


Muzavanruskei kondii () on kondien rodukunnan imettäi pedoelätti, yksi suurimis da varattavimis mual eläjis pedoelättilöis.

Nygöi muzavanruskei kondii on hävinnyh endizen olendualan suurembas puoles, toizis kohtis on vähäluguine. Päivänlaskuzes Jevroupas muzavanruskien kondien erikseh olijat joukot säilytäh Pyrenies, Kantabrian vuorois, Alpilois da Apenniinilois. Kondii on hyvin levinnyh Skandinavies da Suomes, on Keski-Jevroupan meččis da Karpuatit-vuoril. Suomes kondii on kanzalline elätti. Aazies se on levinnyh Ezi-Azies, pohjazes Irakas da Iranas Kitaih da Korean niemimuah. Japounies kondii sattuu Hokkaido-suares. Pohjazes Amerikas muzavanruskiel kondiel on grizli-nimi (grizzly). Niidy on äijy Al’askas da Kanadan päivänlaskus. Muzavanruskien kondien olenduala Ven’al on läs kai meččyala, paiči sen suvialovehii. Kondien olendualan pohjaine raja da tundran suviraja ollah yhtenjyttyzet.

Muzavanruskiel kondiel on moni alalajii (muantiedoroduu), kudamil on eri suurus da väri. Pienimät kondiet eletäh Jevroupas, suurimat – Al’askas da Kamčatkas, da net painetah 500 kiluo da enämbi. Tavalline jevrouppalaine muzavanruskei kondii on 1,2–2 metrin piduhus, läs yhten metrin korgevus säjäs da painau 300–400 kiluo. Grizli-kondii on äijiä suurembi, erähät grizlit, gu nostah tagakäbälih voijah olla 2,8–3 metrin korgevus. Ven’an keskialovehes eläjät kondiet painetah 400–600 kiluo. Täyziigäzet uročut ollah tavan mugah 1,6 kerdua suurembii emäččilöi.

Muzavanruskei kondii on meččyelätti. Sen tavalline eländykohtat Ven’as ollah loppumattomat meččymassiivat kondožikonke da palatekset rigielöin lehtipuuloin, tuhjožikon da heinänke. Kondii sattuu tundras da korgeivuorumečisgi. Jevroupas se eläy tavan mugah vuorumečis, Pohjazes Amerikas – avvonazis kohtis: tundras, Alpien niittylöis da rannikkolois. Muzanruskei kondii syöy kaikkie, ga sen syömizen ¾ oza on kazvisyömine: muarjat, tammin oriehat, oriehat, juuret da heinykorret. Kondii syöy sežo böbökköi (kudžoloi, liipoilinduzii), madozii, čičiliuškoi, šlöppölöi, jyrzijii (hiirilöi, murmeliloi, susliekkoi, siberinmuaoravoi), kalua da pedoelättilöi. Kondii on jallas kogo päivän, ga puaksumbah huondeksel da ehtäl. Talvekse kondii voi suaja nahkualahastu razvua (180 kiloh sah) da sygyzys menöy maguamah pezäh. Kondienpezä sijaiččou kuivis kohtis, enimyölleh havvois, kuduat ollah kondožikos libo puujuurien al.




#Article 131: Kondupohju (147 words)


Kondupohju ( / Kondopoga, ) on linnu Iänizen luodehizel rannikol Kondupohjanlahtes Karjalan tazavallas, 54 kilometrii Petroskoispäi. Kondupohju on Kondupohjan kundupiirin keskus. Kondupohju on Piiterispäi Petroskoin kauti Murmanskah viejän raududorogan da tavallizen valdudorogan varrel.

Kondupohjan kyliä mainitah enzimästy kerdua vuvvel 1563. Kondupohju da sen ymbäri olijat kylät muvvostettih oman kunnan. Kunnas oli 8349 eläjiä vuvvel 1902. da 8249 eläjiä vuonnu 1905.. Kondupohjan kunnas oli muvvostettu Kondupohjan piiri vuonnu 1927.

Ven'an Karjalah tulluot suomelazet da amerikansuomelazet sroittin 1920- da 1930-luvul Kondupohjaspäi tovellizen linnan. Virrallizesti Kondupohjas tuli linnu vuonnu 1938. Voinan aigua suurin oza linnas paloi. Linnah tuli uuttu eläjiä 1950- da 1960-luvul enimyölleh Ukrainaspäi, Valgo-Ven'alpäi da toizis Nevvostoliiton alovehilpäi.

Linnan kaikis suurembii ruavonandajii on jo vuvvel 1928 avavunnuh bumuaguzavodu , nygöine nimi OAO Kondopoga. Zavodu tuottau sanomulehtibumuagua.

Kondupohjan raududoroguvokzualu kuuluu Ven'an raududoroguverkoh.

Kondupohjan piänähtävyksii on vuonnu 1774 rakendettu pravoslavnoi kirikkö, kudai on pyhitetty Pyhä Mariale.

Jämsänkoski (Suomi) vuvves 1989.




#Article 132: Kotkatjärvi (110 words)


Kotkatjärvi () on voulosti (poselenii) da sen piäkylä Karjalan tazavallas Anuksen piiris Ven'al. Kylä on sijoitunnuhes Kotkatjärven da Villalanjärven rannoile 42 kilometris Aunuksespäi pohjazeh. Hierus on 1000 da voulostis läs 1600 eläjiä (vuonnu 2012).

Kotkatjärven poselenien pinduala on 976 neliökilometrii. Se rajoittuu suves Anuksen piirin Kuittižen poselenieh, päivänlaskupuolel Koverin da Priäžän piirin Vieljärven poselenieloih, pohjazes Nuožarven poselenieh da päivännouzupuolel Pyhärven poselenieh da Leningradan aloveheh. Pindualas suurin oza on meččiä.

Piäkylän ližäkse poselenieh kuulutah Važojärvi (Interpos'olok), Černaja rečka da Ylä-Aunus da vie seiččie kyliä: Koivumägi, Hoškil, Keskoijärvi, Lumatjärvi, Torasjärvi, Uutjärvi da Vahjärvi.

Vuonnu 2013 Kotkatjärven kyläs da sen lähikylis eli kaikkiedah 1229 ristikanzua. 

Ližätieduo Kotkatjärves da Kotkatjärven keskiškolas löydyy verkosivuloile: da 




#Article 133: Koufei (208 words)


Koufei on juomine, kudai on luajittu monien koufein () rovun kazvoksien lajilois.

Enne XIV-vuozisadua koufei kazvoi Efiopias luonnonkazvoksennu. Sen jälles koufeipuu työnnettih Aravian niemimuale. Koufei XVI-vuozisual algoi levitämäh Osmanan imperiees. XVI-vuozisuan lopus Jevroupan myöjät allettih ostamah koufeidu aruabien portis da työndiä sidä Jevrouppah 1600-luvul. Legendan mugah XVII-vuozisuan keskel islamsan pyhilekävyi peitoči vedi koufein jyvii Suvi Indiah. Indiaspäi XVII-vuozisuan lopus Gollandien myöjät peitoči viettih koufeipuun Java-suarele da Sumatrale. Tämä rodih arabian koufeimonopoulien lopukse.
Sit, vuvvennu 1706 Gollandien vallatun muan eläjät työndih koufien istuttajazen Amsterdaman kazvitiedosaduh, täs rodih koufein kazvattamine Amerikan vallatulois mualois. Monien vuvven peräs Frantsien kuningas sai lahjakse koufeipuun istuttajazen gollandilazil. Sen jälles frantsielazet viettih mokko-lajit Jemenaspäi Burbon-suarele. Muga algai arabika-lajin histourii, kuduadu nimitetäh burbonakse.
Vuvvennu 1721 istutettih plantatsiet Gvianas da Martinikal, vuvvennu 1721 - Brazilias, 1730 - Jamaikal (tundietun Blue Mountain -lajin algu), 1748 - Kubal, 1760 - Gvatemalas, 1779 - Kosta-Rikas.

Muailmas on enämbi 90 kazvoksien lajii, kuduat ollah koufein roduu ().
On olemas kaksi koufeipuun peruslajii, kuduadu käytetäh tevolližusmiäris: Coffea arabica L. — arabika da Coffea canephora Pierre ex Froehn., eli robusta, kuduadu toiči nimitetäh kongolezan koufeikse.
Nämä kaksi koufein lajii ollah läs 98% koufeidu. Muailmas luajitah arabikua 70%, robustua - 30%.
Levittävin koufein laji on arabika, se kazvau 900-2000 metrin korgevuol meren pinnan piäl.




#Article 134: Kuganavolok (120 words)


Kuganavolok on Karjalan tazavallan Puudogan piirin kylä. Se on Kuganavolokan kyläkunnan haldivolline keskus.

Kylä sijoiččou niemel Vodlajärven suvirannal.

Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1563.

Vuvvennu 1905 tiä avattih zemskoi škola.

Vie XX vuozisuan keskipuoles pos’olkassah voi piästä vaigu vertol’uotal. 1970-luvun allus rakendettih dorogu. Samah aigah pos’olkas luajittih sähkö.
Nevvostoliiton aigah pos’olkas oli kolhouzu, kehitettih žiivatan- da hevonkazvatandu. Joga vuottu pyvvettih 400 – 450 tonnua lahnua da kuhua. Kalua muokattih kalakonservuzavodal. Zavodu da maidofermu nygöi ei ruata.

Vuvvennu 1873 Kuganavolokas eli 112 hengie da oli 16 pihua. Vuvvennu 1905 – 113 hengie da 22 pihua. 12 hengie ei oldu muanruadajii (voulostin pisar’an, mečänhoidajan da opastajan perehet). 1970-luvul tiä eli jo 750 hengie, ga nygöi kyläs eläy vaigu 337 hengie (v. 2013).




#Article 135: Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet (532 words)


Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet on piästetty ilmah vuvvennu 2014. Kirjan luadijoinnu ollah Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tutkijat L'udmila Ivanova da Valentina Mironova. Hyö sanellah, kui nostua lembie da pidiä svuad’bu karjalazeh tabah. 

L’udmila Ivanova da Valentina Mironovaollah karjalazen folklouran tutkijat. Hätken aigua ruatah yhtes, ollah piästetty ilmah mondu kirjua jogahine omas teemas. Kirju ”Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet” on tutkijoin enzimäine yhtehine kirju. Materjualua sih niškoi kerättih iče da otettih arhiivois. Kielen, literatuuran da istourien instituutan kollektsiet sit puoles ollah rikkahat.

Tämä ei ole enzimäine kirju kogonah täs teemas. Iče tutkijat, kirjan luadijat, sanotah, ku jo on olemas perinpohjaine tutkimus – Jurii Surhaskon kirju “Karjalazen svuad’ban piendytavat”. Sidä voibi sanuo karjalazen svuad’ban entsiklopediekse. Yhtelläh uvven kirjan luadijoil tarkoitus oli ozuttua omua, uuttu, luadie sit kirjas eruoju da enne kaikkie rahvahale pättävy. Ku olemas olluttu materjualua rahvas voidas käyttiä iččeh hyväkse, kengo ruadajes, kengo eläjes. Tänäpäihäi äijät on ruvettu pidämäh libo tahtottas pidiä svuad’bu karjalazeh tabah. Äijät folklourukollektiivatgi ruvettih elävyttämäh da ozuttamah vahnua karjalastu svuad’buperindyö. Pruazniekoisgi nygöi juohatellah rahvahale, mibo on lembi da kui karjalazet sidä nostettih.

Kirjan enzimäine puoli on kirjan luadijoin tutkimukset. L’udmila Ivanova tarkah kirjuttau lemmes. Tämä teemu karjalazes rahvahanrunohuos on vähäl tutkittu, sit ei ole äijiä kirjutettu. Paiči lemmen nostandua tutkii ottau paginale sen, kui viluškoitettih da pastutettih.
 
Lemmen kirjutustu jatkau Valentina Mironovan tutkimus karjalazes svuad’bas – kedä pidi olla svuad’bas, heijän roulis, svuad’ban piendäs iččenäh. Tutkii ližiäy täh svuad’bas pajatettavua: itkuvirty, runuo, liiristy pajuo, častuškua, tuou sananpolvie da sananpiädy, frazeologizmua.
 
Kirjan toine puoli on svuad’boin stsenaariet. Net ollah tovellizet stsenaariet, kudamii luajittih mennyön vuozisuan keskipuolel Karjalas, konzu vie nämä perindöt oldih elävät. Net stsenaariet oldih ruokos Kielen, literatuuran da istourien instituutan arhiivas. Niilöis on karjalaine svuad’bu kogonah, sen joga askel, neiskylys svuad’ban piendässäh ženihän talois. 
Stsenaariedu on nelli, lugii tuttavuu Vieljärven, Pižin, Kalevalan da Imatjärven svuad’bah. On ozutettu pohjaine da suvi-karjalaine svuad’bu. Valentina Mironovan mugah ei ole äijiä eruo pohjazen da suven svuad’ban välis, enimytteh kai on yhtenjyttyine. Suves nägyy vai vähäine ven’alazen svuad’ban vaikutus, sie voidih pajattua ven’alaziigi pajoloi. Pohjazes, vastukarai, on säilynyh ennevahnallistu elementua. Pat’vaška – svuad’ban ohjuaju – on svuad’bas vaiku pohjazes.

Kirjan lopus on pieni sanakirjaine, kus on lugijoile tundemattomien sanoin sellitändy. Ližäkse kirjas on I.K. Inhan vahnua svuad’bukuvua.
Kirju on piästetty ilmah Juminkeko-fondan vuoh ECHO-projektan hantuzis.

 

L’udmila Ivanova:

Samua tarkoittau lemmetöi-sana. Lemmettömänny voi olla briha, miesgi. Suojärvel sanottih oli Muigei Peša, kudai oli lemmetöi, käi koziččemah kaksikymmen seiččie kerdua, ga mugai jäi naimattah.
Lembi ei olluh vaiku naizen da miehen lemmenny, ezimerkikse, Siämärven kaupiččijat sanottih lemmetöi aigu. Se oli moine aigu, konzu ei myvvitännyh, ei olluh ostajua. Sanottih nengagi: ”Lemmettömys gu lähtöy kel, ga ei vedele nikus”.
Puaksuh lembi tarkoitti samua kui oza, lykky. Sanottihhäi karjalazet, konzu rubei lykystämäh, konzu dielot ruvettih hyvin menemäh: ”lähtie lembeheze”. Täs merkičykses eigo olluh eruo sugupuoliloin välis, eigo se olluh kiini igäh: ”Ken syytä suuttuu, se lemmetä leppyy” libo ”Tuatal lembi langeni, ei poijat varata händy”.
Karjalazet sežo sanottih: ”Tyttö lemmetöi, kui lindu siivetöi”. Lembie pidi kaččuo da akkiloija: ”Älä elosta lemmen ker, lembi pettäy, dai älä elostele ni tulen ker, tuligi voibi pettiä”. Lienne ku neidine noudanuh kaikkii kieldoloi, ruadoi kai kunnolleh, lembi oli hänen puolel, silloi sanottih: ”Ei lembi lendoh lähte”.

Category:Karjalan kirjalližus|K]




#Article 136: Kuornahus (574 words)


Kuornahus (počinmust’oi, varoinmuarju) on pienikazvoine, muadu myö levijy kazvi aivenvihandoin tuhjozien roduu Kanabrokazviloin rodukundua; sen lehtet ollah havvunnägözet, kukkazet hienozet muzavanruskiet; se enimyölleh kazvau Pohjazes muan puoliškos, ga sidä voibi vastata Suvi Amierikasgi; sidä toiči käytetäh kui dekoratiivistu kazvii.

Kazvin rovun nimi rodih griekan kielen sanois en «на» и petros «камень, kivi, kivel», se on kiini kazvin elokohtas.

Ven’an kieles kazvile on pandu nimi водяника (вода ”vezi”) sen periä, gu muarju on vezine, muarjas on äijy mavuttomua mehuu.

Anglien, germuanien, fransien, suomen kielespäi kazvin nimi voibi kiändiä kui ”varoinmuarju”, sendäh gu muarjat ollah mustat. Vie yksi suomenkieline nimi sianmustikka («свиная черника») počinmust’oi.

Karjalan kieles muarjal on kolme nimie kuornahus, počinmust’oi, varoinmuarju. Kuornahus, moizen nimen muarju on suannuh sangien kuoren täh.

Kuornahus on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliškuo myö, lauhkies ilmastoalovehes algajen subarktikkalazessah. Voibi vastata kuornahustu Suvi muan puoliškolgi. Ven’al se kazvau enimyölleh pohjazis alovehis.

Kazvin roindumua on Pohjaine muan puoliško. Suvembi, nygözih elokohtih, kazvi puutui jiäkavven aigah.

Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, sammal-jägäl tundrat, havvumečät (pedäjiköt), kudamis se kazvau yhtehizekse peittiekse. Kuornahus kazvau avvonazil čuurukohtil, pal’l’ahil kallivoloi; kazvau korgielöil Al’pien kallivomägilöil.

Kuornahus on pienikazvoine, muadu myö levijy tuhjoine, kuduan korgevus harvah on yli 20 sm, a sen vezoin pidohus voi olla läs 100 sm.

Kuornahus kazvau tačmoilleh, joukolleh. Joga kazvin tačmu on kogonaine elin. Korzi on muzavanruskei, tihieh kazvoitunnuh lehtil, nuori korzi on kogonah muzavanruskielois karvazis; korzi on ylen oksakas, net oksat annetah ližäjuurdu. Muarjikko hil’l’akkazin ottau ymbäri kaiken alan, a sil aigua keskimuarjikos oksat vähäzin kuivetah.

Kui erähät Kanabrokazviloih kuulujat kazvit, kuornahus ei voi eliä ilmai griboi: niilöis se ottau minerualuainehii, vastah andau fotosintezan einehii.

Kazvin oksat ollah läs 1 metrii pidohuttu, enimyölleh net ollah sammalpielukseh uponnuot, net kaikkineh ollah valgielois libo keldazis rauhnois.

Kukkazet ollah hienozet kolmen rouzovoin, ruskien libo muzavanruskien kukanteräzenke, voijäh olla yksinäzet libo kaksin-kolmin yhtes. Ven’an jevroupan puolen ilmasto-olos kuornahus kukkiu sulakuul – oraskuul, Sibiris – oraskul- kezäkuul. Pölytetäh kukkazii böbökät: liipoilinduzet, kiärbäzet da kimalehet.

Andin on mustu libo ruskei muarju diametrua läs 5 mm sangien kuorenke da kovien siemenienke, kaččojen se on gu must’oin muarju. Kypsenöy elokuul. Muarjan mehu on ruskei. Muarjat pyzytäh tuhjozis keviässäh.

Muarjan syväinmehu on syödävy, hyvin sammuttau juotatustu, ga mehus on vähä zuaharii da happamehtu, sendäh se on mavutoi.

Kuornahus kuuluu erähien kandurahvahien syömiskogomukseh (ezimerkikse, lappalaizien da inuitoin). Erähät amierikan kandurahvahien heimot varattih muarjua talvekse da syödih niidy razvanke libo voinke; lehtis da varbazis hyö varustettih heinykeittielöi, kudamien avul piästettih monis vačan kivuksis, muarjan mehu avvuttau počkien voimattomuksis (muarjat ollah kuzenajajat), a juurikeittien avul parandettih silmii.

Ven’an rahvahan liečetiijon mugah keite kuornahuksen lehtis da varbazis pädöy monen voimattomuksen (langeilutavvin, hullavon, piänkivun, igentavvin, organizman heikkovuksen) parandamizeh. Kuornahuksen lehtikeite on hyvä aineh tukkien lujitandah niškoi.

Tibietal kuornahustu käytetäh piänkivun aigua da maksan da počkien kivuloin parandamizeh.

Kuornahus (počinmust’oi, varoinmuarju) kuuluu rohtukazviloin joukkoh. Liečeainehekse kerätäh muanpiälolijoi kazvin ozii da sen muarjoi. Kerätäh rohtukazvii kukindanaigua, muarjoi – kypsehyy. Kuornahuksen (počinmust’oin) yhtistehes on löytty biolougien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, kuduat (hyvin) pozitiivizesti vaikutetah ristikanzan organizmua.

Syvväh muarjoi maijonke da hapainmaidoeinehienke. Niilois keitetäh varen’n’ua, povidluo, marmeluadua, piätäh piirualoin syväimenny; luajitah viinua. Käytetäh mavustehenny kalan da lihan varustajes. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on äijy happamehtu, niidy voibi hätken pidiä keittämättäh täyziumbinazies st’oklusäilytysastielois.

Sendäh, gu kuornahuksen muarjois on äijy antotsian-pigmentua, niilöi käytettih mujun sijas. Kuornahuksen muarjois luajittih višn’uruskiedu mujuu villan mujuttajes.

Sendäh, gu kuornahus kazvau tačmoilleh, nygöi sadukazvattajat käytätäh kuornahustu saduloin čomenduksennu da sadumuan peittienny, (muadu myö levijat varbazet ei anneta kazvua rikkuheinile). Yhtelläh sidä käytetäh harvah.




#Article 137: Kurniekku (166 words)


Kurniekku on pastos, kudaman syväimenny tavan mugah käytetäh kalua. Tavallizes kurniekas (ven. курник) oli kaksi suurdu kalua. Tämän pastoksen nimi vihjuau sih, gu, kui ven’alazesgi kurniekas, syväimenny olis pidänyh käyttiä linduloin lihua libo kogonazii linduloi. Yhtelläh karjalazet otettih laihinakse vaigu sanan da piiruan muvvon. Kurniekat jätettih toiči piälpäi avvoi, midä Suomen puolel ei tavan mugah luajittu, vaigu Kainuun rajakylis. Kurniekoin syväimenny käytettih nagristu, lantuu, gribua da eriluaduzii juureksii, piälpäi pandih izrua. Tämän ližäkse pastokseh ližättih kypsymizen aigua sliuhkua da voidu. Kurniekkoi havvottih da syödih päivän piäsyömizenny. Padazeh pandih pienet kalat, da taiginas luajitun kannen ual havvottih padakurniekku.

Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.




#Article 138: Kyykkä (203 words)


Gr'uuhu (kyykkä, kriukku) on vahnu karjalaine kiža, kudaman arvo Karjalas kazvau päivy päiväs. 

Kyykkä on ven'alazen gorodki - kižan yhty roduu, ga yhtelläh kyykäl on omii ominažuksii. Gr'uuhah kižatah pihal, koval pinnal. 
Kyykkämual (paikku, kus kižatah kyykkäh) on kaksi nellikkyö (5x5) da nellikkölöin välil olevu paikku (10 metrii). Joga nellikön ezičerile pannah r'uuhoin 20 parua. 

Miehet, naizet da i lapsetgi kižatah puarois libo joukkolois, kudamis on 4 ristikanzua.
Kyykkäh kižuamizeh näh käytetäh pualikkoi da r'uuhoi. 

Kižuajoin tavoiteh on lykätä pualikat nengozel taval, gu ähkätä r'uuhat kižuandupellolpäi. 
Gr'uuhu ei ole tavalline kiža, tämä on sportuluadu. Kyykän kilbailuloi pietäh muailman čempionuatan mugah. Gr'uuhua paiči čempionuatal pietäh ven'alazien gorodki da evrogorodki - kižoi. 

Yttyy tottuu,
tagaraa magaraa,
suippuu siäppyy,
hullua vallua,
lauretti kopotti,
čigirikki Bukki,
mene, Bukki, meččäh
Rodih loppuh,
Sigi lugi mukkih.
Mäni mukki meččäh,
Niemen n'okkah,
Suaren suakkah,
Vastan varbah,
Kiägän kokkah

Kyykkä libo r'uuhu on pieni silindrine puus luajittu palaine.
Pualikku on keppi, kuduadu lykätäh r'uuhoih.
Akku - kyykkämual libo ezirajal olevu r'uuhu (-2 ballua).
Haugi - lykkiändy, konzu pualikku lendäy r'uuhoin välil da ei koske ni yhty.
Pappi - kyykkämuan boku- libo tagarajan olevu r'uuhu.
Ku kižuaju työndäy r'uuhan pellolpäi, sit häi suau 2 ballua. Joukko, kudai on suannuh enemmän ballua, voittau.




#Article 139: Kyykän histourii (313 words)


merge Kyykkä

Kyykkä / kriukka / kriukku/ gr`uuhu-kiža tietäh sadoi vuozii. Sih kižattih, konzu tahtottih ozuttua, kenen kylä on parembi da kenen sluavu kuuluzembi. 

Vuonnu 1894 kirjailii I.K.Inha kirjutti, gu ”kiža vahnenou, unohtuu, sih kižatah vai loittozis kylis”. Samanmoine tilandeh oli Luadogan  Karjalas voinan iel. Kyykkäh kižattih Suojärven da Salmen loittozis kylis. Rahvahienvälizen voinan jälles kyykkäh kižattih Suomeh muutunnuot Vienan da Anuksen Karjalan eläjät kezäpruazniekoin aigah. Kyykkäh sežo kižattih Karjalankannaksel sego Inkerinmual.

Vuonnu 1951 Karjalan Sivistysseuru (Vienankarjalazet perustettih sen vuonnu 1906 Vienan Karjalaisten Liitto- nimel), kuduan johtajinnu oldih Boris Karppela da Kosti Pamilo, rubei elvyttämäh kyykkä-kižua.Kižuajua da joukkuo oli nenga äijy, gu parahien parahis valliččemizekse pidi luadie siännöt da balloin laskendusistiemu. Uuzih siändölöih kuuluttih kai ennevahnallizet kižasiännöt da nimet. Joukkokižan ližäkse luajittih individualizet kižat sego puarukilvat.

Vuonnu 1964 Karjalan Sivistysseuru  da Karjalan Liitto luajittih  Karjalan kyykkäkomitietan. Se vastai kižan kehittämizes sego Karjalan liittoloinvälizien kyykkäkilvoin järjestämizes da sud’d’oin valmistamizes kilboih.

Vuonnu 1981 allettih nevvottelupaginoi Kyykkäliiton perustamizes. Karjalan Sivistysseuran ehoituksen mugah nevvonandajakse tuli Pentti Ehoniemi Kylmäkoskespäi. Karjalan Kyykkäliiton allunpanendukerähmö piettih Helsinkis 14. kevätkuudu vuonnu 1984. Vuonnu 1986 17. ligakuudu Liitto  oli pandu kirjale.
Sen valdukundah kuului 16 eri piirilöin edustajua da yksi Karjalan nuorižon Liiton edustai. Boris Karppela da Kosti Pamelo ollah Liiton kunnivoitettuloinnu piämiehinny.

Liiton enzimäzenny piämiehenny oli Pentti Ehoniemi vuodessah 1989. Hänen jälles piämiehekse vallittih Sulo Juvonen Ruokolahtespäi. Sulo Juvozen kuolendan jälles 17. talvikuudu vuonnu 1989 piämiehekse rodih hänen sijahine Pentti Sillervo Lahtespäi. Täs virras häi oli vuodessah 1992. Hänen jälles uvvekse piämiehekse vallittih Voitto Pulkkinen Korpilahtespäi, kudai oli täs virras vuodessah 1996. Sit piämiehekse vallittih Pentti Karvonen Porvoospäi. Vuozinnu 2012-2014 Liiton piämiehenny oli Valeri Kononen. Vuonnu 2015 on vallittu uuzi piämies Jurki Juvonen.

Vuonnu 1992 kevätkuun 29. päivänny Kyykkäliiton siännöt muutettih. Uuzien siändölöin mugah Liiton valdukundah kuulutah piämies da kaheksa edustajua, kuduat vastatah valdukunnan eri ruadolois. 

Vuonnu 1993 kežäkuun 19. Päivänny Kuopion linnas pietyl kerähmöl Karjalan Kyykkäliitto sai uvven Suomen Kyykkäliitto- nimen.




#Article 140: Kägöisalmi (538 words)


Kägöisalmi (, , ruoč. Kexholm) on linnu Ven’al, Leningruadan alovehen Kägösalmen piirin keskus, Kägöisalmen linnan keskus.

XVII- vuozisuan algussah Kägöisalmi oli Korelan keskus, da myöhembäh Korelan Vadjan viijenden keskus.
XIV vuozisuas 1611 vuodessah linnu oli Korela-nimine. Vuozinnu 1580-1595 linnul oli Kexholm-nimitys. Vuonnu 1918 iččenäžyön suannuon Suomen puolennu olluh linnu sai Käkisalmi-nimityksen.
Talvisovan jälles vuvvennu 1940 linnnu meni Nevvostoliitole da sen nimitys muutettih Kexholmakse. Vuozinnu 1941-1944 Suuren ižämualazen voinan aigah linnu oli Suomen vallas da sil oli Käkisalmi-nimitys. Vuon 1944 Moskovan välirauhan jälles linnu toizeh kerdah meni Nevvostoliitole. Vuonnu 1948 linnu sai Priozersk(ven. Приозерск )-nimityksen.

A.N.Kirpičnikovan da myöhembi A.I. Saksan luajittuloin muinažuontiijollizien kaivamizien mugah voi luadie päätöksen sit, gu jo XII-vuozisuan aigua Korela-linnan kohtas oli karjalazien eländykohtu. Aigukirjoin da hroniekoin tiedoloin mugah, on tijettävy, gu vuvvennu 1295 Sigurd Loken komadas olijat ruoččilazet ritarit ryöstettih Vuoksan suus olijan mittuzenlienne lujitetun eländykohtan. Sigurd Loken oli Viipurin linnan vaste luajitetus garnizonas. Ruoččilazen aigukirjas täl eländykohtal on Kexholm-nimitys, ven’alazes aigukirjas – Korela-nimi. Tämä eländykohtu oli yksi korelaheimon myöndy- da poliitiekkukeskuksis. Tänä vuonnugi Novgorodan rahvas suadih sen muan järilleh, ga vuvvennu 1310 Uzerva-Vuoksa joven randah nostettin uuzi linnu vahnan linnan sijah.
XV-vuozisuan lopukse Korela oli Novgorodan tazavallan Vadjan viijenden pohjazen ozan (Korelan puolen) haldivollizennu keskuksennu (myöhembi – Korelan kunnan keskuksennu). Kundah kuului 7 haldivollistu pogostua, kudamis oli enämbi 300 eländykohtua.
Vuvvennu 1568 tiedoloin mugah linnas oli 406 erilazien ristikanzoin taloidu. Oli nelli manasterii da yksi kirikkö.
Sygyzyl vuvvennu 1580 Pontus Delagardin komandas olijat Ruočin sodamiehet suadih Korela-linnan. Ruoččilazien artilierien edusijan periä linnu terväzeh roih voitetukse. Linnah roih suuri tulipalo da linnu andavui. Korelan kundu meni Ruočin valdah. Ga jo vuvvennu 1595 Ven’an da Ruočin välil voinan jälles Täyzinän rauhan mugah linnu meni Ven’an valdukunnale.
Elokuus vuvvennu 1610 tuhukuuh sah vuvvennu 1611 Korela kesti Ruočin sodaväin kierduo, kudai oli Jakov Delagardin komandas.
Vuvvennu 1617 luajitun Stolbovan rauhan mugah Korela kunnanke meni Ruočile. Vuvvenu 1634 algajen linnu oli Kexholman muan piälinnu Ruočin haldivos. 

Vuvvennu 1721 Pohjazen voinan lopukse Uvvenlinnan rauhan mugah Ruočči tunnusti Kexholman da Karjalan ozan liittämizen Ven’ale.
Kexholm roih vojennoikse fortpostakse Piiterih lähetykses. Kexholm-linnu roih Kexholman muakunnan keskuksekse. Vuvvennu 1743 Kexholman muakundu liitettiih Viipurin gubernieh, kudai oli juattu kunniksi, kudualoih kuului Kexholman kundugi.

XIX-vuozisuan keskivälil konzu Vuoksa muutti oman piäsuun, Kexholman alovehes kalastus väheni da linnan vägilugu pieneni 1743 ristikanzua luvus vuvvennu 1840 1181 ristikanzus lugussah vuvvennu 1873. Sil aigua XIX-vuozisuan keskivälil linnas roitahes enzimäzet tevolližuslaitokset.
Liigakuun vallankumovuksen jälles Ven’al Suuriruhtinakunnan parluamentu andoi iččenäžyön Suomele. 31. talvikuudu vuvvennu 1917 Rahvahien Komissuaroin Nevvosto tunnusti Suomen iččenäžyön.
Rahvahienvälizen voinan aigua Kexholm ei tulluh ruskieloin valdah, sendäh gu sen kauti meni ruadotie.
Ligakuus vuvennu 1920 Ven’an Sotsialistizen Federatiivizen Nevvostotazavallan da Suomen välil azui sobu. Nevvostoliiton da Suomen raja siirdyi vähäzen Kexholman suvipuoleh.
Vuonnu 1931 algoi toimindan suuri sul’fiittu-sel’l’ulouzaine Waldhof-zavodu, kudai roih linnan kuulužakse tevolližuslaitoksekse.

Talvisovan jälles 12. kevätkuudu v.1940 kirjutetun rauhansobimuksen tuloksennu oli se, gu linnan sai Nevvostoliitto.
Suuren ižämualazen voinan aigua 21. elokuudu vuonnu 1941 linnu tuli Suomen valdah. 
Linnu tuli järilleh Nevvostoliitole 24. syvyskuudu vuvvennu 1944.
Kylmykuus vuon 1944 Karjalan kannaksen pohjazet alovehet, kuduat vuvvennu 1940 tuldih Karjalais-Suomelazele Sotsialistizele Nevvostotazavaldale, tuldih Leningruadan aloveheh.
Ligakuus vuonnu 1948 Kexholm-linnu sai Приозерск (Priozersk)-nimityksen.

Linnu sijaiččou alovehen pohjazes puoles, Karjalan kannaksel. Se sijaiččou Vuoksa-joven pohjazen suuozan rannoil, Vouksa-järven da Ladogan välis. 
Ruadutieazemu on Piiteri-Hiitola-liiniel.
Matku Piiterih on 145 km.




#Article 141: Käspaikku (132 words)


Käzipaikku (vie käzpaikku) on pitky da kaidu pravoslavnoin paikku, kuduan mollembis puolis ollah čomazet kirjutukset. Sana on muvvostettu kahtes sanas 'käzi' da 'paikku'. Kodilois käzipaikku azetetah obrazen piäl, sežo kallehin da parahin paikku.

Perttih ken tulou, käzastien ylpuolele riputettih vähin kirjutettu käzpaikku, a gost'il tahtottih riputtua ylen čoma paikku. Pitkie käzpaikoi azetettih pruazniekkugost'iloin polviloil yhtehizikse salfietkaizekse, net estetäh muruloin kirbuomistu lattiele. Lapsensuandah jälgeh muamal tuodih rod´inua kiäriäkseh käzpaikkah. Lastu ristitettyös buat´uska pyhkiy käzpaikkah käit. 

Karjalazis svuad'bois käzpaikoil oli ylen tärgie oza ezitellä neveskän nerokkahie maltajan taidoloi da varakkahuttu. Muahpannes da muistajazis käzpaikat oldih tärgiet, niilöin kautti simvoulistu dorogua myö piästih täs muailmas tuonilmazih kulgemah, da net tuulipaikkazekse jiädih ristoin piäl. 
Käzpaikkazil kiriköis on ylen tärgie oza, pravoslavnoit tuodih niidy kirikkölöih čomistamah da Tuattuo kiitettih niilöinke.
Käzpaikat kuulutah kaikis kul'tuurois pravoslavoin pyhih taboloih.




#Article 142: Lahdenpohju (262 words)


Lahdenpohju on linnu (vuvves 1945) da Lahdenpohjan piirin hallindolline keskus Karjalan tazavallas Ven'al. 

Se sijaiččou Luadogan Jaakkimansalmen pohjukkah laskijan Aurajoven suus 331 kilometrii Petroskoispäi päivännouzupuolehpäi. Linnas on 7 800 eläjiä (vuonnu 2010).

Vuvvessah 1924 tämän eländypaikan nimi oli Sieklahti (suomelainen “sito” – “lahti”), kudai kuului Jaakkiman kyläh. Vuvvennu 1924 Lahdenpohju roih iččenäzekse kyläkse. 

Nämmih paikkoih enzimäine hengi tuli vie 2000 vuottu enne meijän aijanlugua. Enzimäzet kylät da linnat oli nostettu vuozinnu 800-1100.
Vuvvennu 1323 nygyzen Lahdenpohjan piirin alovehet oldih Novgorodan mualoin luvus, a XV vuozisuan lopus kuuluttih Ven’an valdivoh. XV vuozisual nygyzen Lahdenpohjan linnan sijas oli Jaakkiman kyly, kudamas eli 168 perehty. Stolbovskan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju oli Ruočin vallas. Pohjazen voinan aigah, vuvvennu 1721, ven’alazet vallattih piirin alovehet. Vuvvespäi 1809 Jaakkima oli Ven’an valdukunnan Suomelazen kn'ažestvan luvus. Vuozinnu 1845-1850 oli nostettu suuri luteransoin kirikkö
. 

Vuozinnu 1918-1940 Sieklahti-Lahdenpohju on suomelaine ”kunta”.
Vuozinnu 1920-1930 Lahdenpohjas oli nostettu puunmuokkuamizet kombinuatat, puunhuavustus- da sel’l’ulouzuzavodat. Laatokan Puu -tevolližuslaitoksen ruadajat nostettih Lahdenpohjan kylän, kudai vuvvennu 1924 sai linnan mallin pos’olkan stuatusan.
Vuvvennu 1930 Lahdenpohju roih kuulužakse turistupaikakse. Sen rannaspäi käydih laivat Vaalamoh.

Nevvostoliiton-Suomen voinan (1939-1940) jälles Moskvan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju kuului Nevvostoliittoh, Karjalas-Suomelazen sotsiallizeh nevvostotazavaldah. Suomi työndi suomelazet rahvahat Pohjazen Luadogan rannalpäi Suomeh. 
Vuvvennu 1941 elokuus Toizen muailman voinan aigah (1941-1944) suomelazet voiskat vallattih Jaakkima da Lahdenpohju. Suuri vuitti suomelazis pagolazis tuli järilleh omile paikoile. Vuvvennu 1942 jo 70% pagolastu tuli omih kodiloih. Vuvvennu 1944 Moskvan rauhansobimuksen jälles suomelazet rahvahat uvvessah pajettih Suomeh. 

Luteranskois kirikös piettih voinuplennoit. Vuozinnu 1956-91 Lahdenpohju oli Karjalan sotsiallizen nevvostotazavallan linnu. Luteranskois kirikös elettih rahvas, sit sie piettih tavarua. Vuvvennu 1977 kirikkö paloi. 




#Article 143: Larin Paraske (190 words)


Larin Paraske (oigiel nimel Paraskeva Nikitična Nikitina (Stepanova)) (27. talvikuudu 1832 (8. pakkaskuudu 1833 Makienkylä, Lempaala – 3.pakkaskuudu 1904 Vaskela)) – ižoralaine runonpajattai, kudai tiezi enämbi 32000 runuo. Häi pajatti ižoran rahvahan da omii pajuo.

Paraskeva Nikitična oli roinnuhes muaorjupereheh Makienkylän Miskunmäki-hutoras, Lempaalas. Paraskevan vahnembat kuoltih, konzu häinel oli 15 vuottu.

Häi meni miehele da muutui ukole Gavrila Stepanovale Vaskela-kyläh, kus ei olluh muaorjuttu. Kodi, kuduas eli runonpajattajan pereh, suomelazien perindölöin mugah, sanottih Larin tupakse, sendäh Paraskeva otti ičele peittonimi Larin Paraske. Perehes oli 9 lastu, niiöis 6 lastu kuoli lapsuusaijas.

Paraskeva ylen tarvičči dengoi, sendäh häi meni enzikse folkloristale A. Boreniusale da sit Neovisale, kuduat maksattih rahvahien pajoloin pajattamizes.

Paraskeva Nikitična kuoli taudeh 3. pakkaskuusu vuvvennu 1904. Hänet pandih muah pruavoslavnois kalmistos Palkealas.

Vuvvennu 1911 runonpajattajan kalmiole azetettih mustopačas. Suomen kansan vanhat runot -antolougies, kudai piäzi ilmoih Suomes vuvvennu 1931, on kniiguoza Larin Paraskeh nähte. Täs on 1152 runuo, 1750 sananlaskua, arbaitustu da itkuvirty. Helsinkis azetettih Larin Parasken vestokuva.

Kalevalaisten Naisten Liitto –yhtymy joga vuottu palkitah Larin Parasken palkindol.

Mustomerki, kuduas on kirjoitettu, ku täs piiris eli Larin Paraske, sijaiččou erähän laukan seinäs. Laukku sijäiččou Vaskelovon da Lembolovon välil.




#Article 144: Latvii (155 words)


Latvien tazavaldu () libo Latvii () on yksi Baltien mualois. Latvien pohjasrajan tagan on Estounii, päivännouzus Ven'a da Valgo-Ven'a da suves Litvu. Muan piälinnu Riga on Baltien mualoin suurin linnu. 

Vuvvennu 2011 Latvies oli 2 067 887 eläjiä, kudualois 1 284 194 (62,1 %) latvielastu, 556 422 (26,9 %) ven'alastu, 68 174 (3,3 %) valgoven'alastu, 45 699 (2,2 %) ukrainalastu, 45 783 (2,2 %) polšalastu, 24 426 (1,2 %) litvalastu, 6 452 (0,3 %) čiganua, 6 416 (0,3 %) jeyrilästy, 3 023 (0,1 %) germuanilastu da 2 000 (0,1 %) estounielastu.

Latvien kieli on ainavo virralline kieli, da sen stuatusua lujoitetah kielipoliitiekal, no ven'an kieldy käytetäh sežo äijy.

Enzimäine latvienkieline kirju piäzi ilmah vuvvennu 1525. Hätken sen jälles vaiku kirikölline tekstu oli arvospiettyy. Enzimäine latvielaine runoilii oli Jēkabs Ķikulis, kudai kirjutti vuvvennu 1777 oman aigah pajoloi. Andrejs Pumpurs kirjutti runokogomuksen Lāčplēsis da on yksi rahvahallizis muanivomiehis kui mugaže Eduards Veidenbaums, Jānis Poruks da Kārlis Skalbe. 




#Article 145: LaulUni (166 words)


LaulUni on uinotuspajozien disku Karjalan kandurahvahien kielil - karjalan da vepsän kielel. Se piästettih ilmah vuvvennu 2016 kahten suuren yhtistyksen vuoh: Suomes ruadajan Karjalan Sivistysseuran da Karjalan tazavallan  Kanzallizien kul’tuuroin keskuksen. 

LaulUni-sana rodieu kahtes karjalankielizes sanas laulu (livvikse pajo) da uni. ”LaulUnes” on yksitostu uinotuspajostu karjalan da vepsän kielel. Net ollah eriluaduzet. On vahnua pajua, kudamii enne pajatettih karjalazet da vepsäläzet. On uuttu piädykauti diskah niškoi kirjutettuu. Sih ruadoh Kanzallizien kul’tuuroin keskuksen ruadajat kučuttih Karjalan pajattajii da soittajii.

Joga pajos nägyy oma taba pajatandas da soitandas. Diskalpäi kuuluu folk, rock, räp, world music, electronic, džaz. Se on mieldykiinnittäi da ainavoluaduine. 

Pajattamas ollah Santtu Karhu, Ondrei, Arto Rinne, Tatjana Peron’, Ilmu, Noid, Skylark, Elayga da Istoki, Olemba, Cadeu, Karjalaiset kuutomalla. 

Bai lastu, bai piendy,

Baju pikkarastu.

Tule, uni, uinottamah,

Piendy lastu magaittamah.

Bai lastu, bai piendy, 

Baju pikkarastu.

Tule, uni, uinottamah,

Piendy lastu magaittamah,

Pienen lapsen pieluksih, 

Suuren lapsen suuruksih.

Älägo tule kuttine, 

Älägo tule kažine.

Muamo lastu liikuttau,

Armahastu uinottau.

Baju muaman lindustu,

Baju muaman kuldastu. 




#Article 146: Lehtikuuzi (111 words)


Lehtikuuzi on kaikis puulajilois levinnyh kogo muailmas. Se kazvau terväh, voi olla 50 metrii piduhuttu da metrii levevytty, eläy 300-400 vuottu.
Puun ladvu on läbinägyi, alahan levei, ylähäkse kaidenou.
Lehtikuuzi on havvupuu, ga havvu on yksivuodine, kirkasvihandu, pehmei. Se kazvau kobrallizesti. Sygyzyl puut lykätäh havvut keviässäh. Puus on kahtu luaduu käbyy. Ižätähkät ollah keldazet, emäkävyt ollah ruskiettavat.
Puul on vägevät juuret, net suojellah puudu kovas tuules.
Lehtikuuzi suvaiččou päiväzen valgiedu, kazvau avvonazil kohtil. Pimies se ei ližävy, ei kazva. Lehtikuuzi on vilunkestäi kazvi. Se on vuadimatoi muaperäh, kazvaugi pahaperäzil mualoil.
Lehtikuuzipuu on ylen kova, luja, vägi kodvan se ei happane. Kuivahuu puu roihes vie kovembi, sih ei sua ni nuaglua iškie.




#Article 147: Lekkujad (159 words)


Lekkujad on karjalakse pajattai joukko Suomes. Sen perustajannu da pajattajannu on Kristiina Olanto. 

Lekkujad on perustettu vuvvennu 2011. Kristiina Olanto jatkau oman tuatan da muaman ruaduo. Suomes hyvin tutah da korgiesti arvostetah Heikki Koukkuzen da Anneli Olanton ruaduo karjalan kielen aktivistoinnu da karjalazen pajon säilyttäjinny.
Heikki Koukkunen voinan jallois muutti Karjalaspäi Suomeh. Häi oli roinnuhes Suojärven Impilahten kyläh, hänen akkah Anneli Olanto on rodužin Varpu-kyläspäi.
Heikki Koukkunen oli syväinjuurissah karjalaine. Häi äijän da innokkahasti ruadoi karjalan kielen da kul’tuuran säilyttämizekse Suomes. Ruadoi sidä käskemättäh da suures suvaičukses.

Joukon nimie Kriistina Olanto šeikuičči yhtes muamanke. - Minul ičel pidäy ainos liikkuo, lekkuo kunnetah, en voi yhtes kohtas olla da eliä hätkie, sendäh on Lekkujad, sanou pajattai.

Joukos ezmäi soitettih jazz-muuzikkua, sit siirryttih rahvahan muuzikkah. Pajatetah enimyölleh karjalakse, yhtelläh on kuda-midä pajuo suomeksegi. Pajatetah vahnoi karjalazii pajoloi, kudamii joukon perustai Kriistina Olanto kuuli omas tuatas da muamas. Niilöih häi opastui lapsennu. Nämä pajot vaiku pajatetah uudeh tabah, luajitah niilöile uvvet sovitukset. 




#Article 148: Leo Tolstoi (129 words)


Leo Tolstoi () (9. syvyskuudu 1828 Jasnaja Pol'ana – 20. kylmykuudu 1910 Astapovo) oli tundiettu ven'alaine kirjailii. Leo Tolstoin kaikis tundiettuloi tevoksii ollah Voinu da rauhu (1865–1869) da Anna Karenina (1875–1877). Kirjutustavan mugah häi evustau realizmua. Tolstoi oli vie merkittävy yhteiskunnalline da uskondolline ajattelii. 

Leo Tolstoin kodi-imenies Jasnaja Pol'anas on nygöi kodimuzei. Kaksikerroksizes kodimuzeis, kudai oli imenien (kardanon) piärakendus, on Tolstoin aigazii pertikaluloi da kirjoi.

Tolstoin mugah on nimetty Tolstoi-juna, kudai ajau Helsingin da Moskovan välii.

 
Tolstoi herätti suurdu huomivuo omal  enzimäzel avtobiogruafiellizel tevoksel, trilogiel Lapsus, brihaigä, nuorus (1852–1857). Trilogii sanelou bohatan muanomistajan poijas da sen ajatuksis, kudamien kauti häi ellendäy, mittumua eruo on hänen da köyhien muanruadajien välis.

Tolstoi iče pidi parahannu omis tevoksis romuanua Anna Kareninua (1873–1877). Anna Kareninan da Vronskoin tarin on yksi muailmankirjalližuon kuulužimis suvačustarinois.




#Article 149: Leskenlehti (147 words)


Leskenlehti (lat. Tussilago farfara) on Astroin perehen kukkukazviloin monotiippulaji.

Ainavo laji on tavalline leskenlehti: monivuodehine heinykazvi, kuduadu voi puaksuh nähtä Jevruazies, Afriekas sego toizis muailman kohtis. Leskenlehten eričys on sit, gu se kukkiu aijoi keviäl, enne sen lehtilöin avavumistu. Ennevahnas algajen kazvii käytetäh rohtukazvinnu.

Latinan nimi on tussilago – se voi kiändiä kui ”ajua rygimine”. Leskenlehti avvuttau rygimizen liečindäs.

Monivuodehine kazvi, kudai kazvau Jevruazies (Päivänlasku-Jevroupan alovehes, Urualal, Päivänlasku-Sibiries, Päivännouzu-Sibiries, Kazahstuanas, Keski-Azien sego Suvi-Sibirien vuaroil, Vähä-Azies), Pohjazes Afriekas da Pohjazes Ameriekas.

Tavan mugah leskenlehti kazvau niilöis kohtis, kus ei ole turvehtu – vezistölöin rannoil, rotkoloin da muanvieremien paltieloil sego peldoloil, tyhjil muakohtil da kuadopaikois. Leskenlehti kazvau savimualoil sego jogien hiekku- da čäriluodoloil. Ven'an jevrouppuozas kazvi kukkiu sulakuus.

Lekenlehten lehtilöi käytetäh rohtuainehennu. Niilöi keräilläh keviäl, kuivatah koin pertis libo kuivuškuapois, lämbötila kudamis on 40-50 gruadussua.

Leskenlehten biolougiellizesti aktiivizet ainehet avvutetah kylmändytaudiloih voimatunnuzii. Leskenlehtes keitetyn čuajun avul voi piästä rygimizes.




#Article 150: Li Bai (141 words)


Li Bai (sežo muvvos Li Po, 701-762) oli Tan-kavven kitailaine runoilii. Hänet tundietah poezien kuolemattomannu neroniekannu. Li Bai on yksi kitailazen kirjalližuon histourien kunnivokkahimis runoilijois da yksi muailman suurimis runoilijois, kui Dante da Petrarka, Nizami da Firdousi, Puškin da Shakespeare.

Li Bai kirjoitti läs 1100 tevostu, läs tuhat niilöis on runuo. Häi käytti eriluaduh runomittoi. Kielen da stil’an mugah Li Bain runot ollah spontuanizembii da luonnollizembii migu monil hänen aigalazil. Hänen luomisruavos Tanan kavven hengi on kuvattu ylen kirkkahasti.
Li Bai puaksuh sivotah daosizmah. Tämä on tärgei aspektu hänen tevoksis. Omas luomisruavos Li Bai oppiu yhtistiä selgei nägemys konfutselaižuon muailmah huavehellizen daolaižuonke.

Li Bai ystävyi toizien merkiččijöin runoilijoinke, ezimerkikse Du Funke. Molembat runoilijat oldih nerokkahat da niidy ruvettih verdailemah. Li Bai kučutah romantiekakse, ga Du Fu realistakse.

Li Bai kuoli alkogoulimyrkytykseh. Runoilijan muistomerki sijaiččou Tz’an’-linnas. Li Bain kunnivokse nimitettih krateru Merkuries.




#Article 151: Liha (169 words)


Liha on elätin luurangon lihasto razvanke da luunke (liha luul) libo ilmai luudu (luutoi liha).

Toiči lihakse sanotah erähien elättilöin sydämyksii - kieliöi, maksoi, počkii, aivoloi, syväimii, diafragmoi imi. Tavan mugah lihua käytetäh syömizenny.

Sana liha monis kul'tuurilois ei merkiče kaloin da merielättilöin lihua.

Suurin vuitti lihua, kuduadu rahvas syvväh, valmistetah žiivattufermoil. Syvvähgi tostu lihua (suurii da pienii meččyelattilöi, reptilieloi, amfiibieloi da muudu).

Suurin vuitti lihua on lihaksii, kudualois on nestetty (73-77%), proteinua (18-21%), lipidua (1-3%), ekstraktiivistu ainehtu (1,7-2% azotanke, 0,9-1,2% ilmai azottua), minerualuainehtu (0,8-1,0%).
Paiči lihaksii lihah kuuluu yhtistäi, razvu da hermokas kuvostu.
Ristikanzan syömizes liha on fosforan piäalgulähtö. Lihanke ristikanzan organizmah tullah mikroelementoi da vitamiinoi.

Kaikkiedah muailmas valmistetah läs 53-54 miljonua tonnua lihua vuvves. Muailmas valmistetah läs 33,2 kiluo lihua vuvves yhteh ristikanzah näh. Jevroupas yhteh ristikanzah näh valmistetah läs 83,5 kiluo vuvves, Kitais - 29,4 kiluo, Danies - 326,9 kiluo, Bel'gies - 144,2 kiluo.
Enimyölleh valmistetah počinlihua, läs 39,1%. Toizel kohtal - siibikarjanliha - 29,3%, sit lehmänliha - 25,0%, lambahanliha - 4,8%, toizet lihalajit - 1,8%.




#Article 152: Liipoilinduzet (111 words)


Liipoilinduzet (Lepidóptera Linnaeus, 1758 muinažugrets. λεπίς, part. λεπίδος — suomus da πτερόν — siibi) ollah böbökkien joukko, kudai muuttuu tävvelleh. Niilöin omaluaduine ominažus on suomusten sagei peite ezi- da tagasiibilöil. Liipoilinduzil on erilline imei suuapparattu hobotanke. Siibilöin muodo da väli ollah ylen kaikenluaduzii: 2 mm – 28 sm.

Net muututah tävvelleh. Se merkiččöy eri kauzii: jäiččy, toukku (sidä vie kučutah madoine), kukolku da imago. Toukku on madozenmuodoine. Sil on vähänkehitynnyöt mahajallat, jyrzii suuapparattu da puarnoit ruahnat, kuduat annetah šulkulangua, konzu ollah kosketuksis ilmanke.

Liipoilinduzet, kudamien jiännökset tietäh jurskois periodas algajen, nygöi ollah böbökkien joukko, kudamas on ylen äijy lajii – joukos on enämbi 158 000 lajii. Liipoilinduzet ollah kaikkiel manderehil, paiči Antarktiidua.




#Article 153: Limonuadu (102 words)


Limonuadu on magei alkogoulitoi juomine, puaksumbah guazanke. Se verestäy. Sidä luajitah limonas da vies (puaksumbah guazanke).

XVII-vuozisuan algajen limonuadannu kučuttih juomistu, kuduadu luajittih limonumehuspäi da vies. Sendäh sil on moine nimi ”Limonade” (): se tarkoittau ”limonanke”.

Vuonnu 1767 anglielaine hiimiekku Joseph Priestley luadi nasosan, kudai toi vieh guazua. Jacob Schweppe rubei luadimah moizii nasossoi zavodal. Sendäh enzimäine kompuanii, kudai luadi zavodal guazujuomizii, oli ”J. Schweppe  Co”. Tämän kompuanien perusti Jacob Schweppe da se rubei terväh luadimah vezilöi fruktu- da muarjusiruopoinke. Vuonnu 1833 limonuadas tuli enzimäine fruktuguazujuomine muailmas.

Limonuadan valmistamizekse käytetäh zuaharii, limonumehuu libo limonhappamehtu da vetty. Sen juomizen väri voi olla erilaine.




#Article 154: Loimola (108 words)


Loimola () on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos'olku. Se on sežo raududorogustansii. Loimola on Loimolan kyläkunnan haldivolline keskus.

Pos'olku sujoittuu samannimizen joen rannal. Loimola-jogi ottau allun Loimolanjärves da virduau Tulemajogeh, kudai sit virduau Luadogan järveh.

Pos’olkas on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu. Sežo sie on Nevvostoliiton muanivomiehen A.M. Kolesovan (1922 – 1978) kalmu.

Lähäl pos’olkua on histourielline kompleksu Kollasjärvi. Sidä luajittih Nevvostoliiton da Suomen välizil voinil (1939 – 1940 da 1941 – 1944) tapettuloin saldattoin mustokse.

Sežo lähäl pos’olkua sijoittuu Sulansuo, kudaman pinduala on 125, 1 gektuarua.

Loimolas enne oli luteransoin kirikkö, kudai ei säilynyh täh päiväh sah.




#Article 155: Louhi (pos'olku) (135 words)


Louhi on linnalaine pos'olku, Karjalan Louhen piirin haldivolline keskus. 

Se on Karjalan pohjazes, kus on äijy meččyjärvie. Suurin järvi on Kierettijärvi.

Talvi on pitky, kezä on ylen lyhyt da kylmy. Ilmastoh vaikutetah pohjaizet meret. Tuhukuun keskilämbötila on -12,2 gruadussua, heinykuun keskilämbötila on +14,4 gruadussua.

Vuvven keskilämbötila on 0,2 gruadussua.
Ilman verdualline kostevus on 78,7 %.
Tuulen keskivauhti on 3,2 m/s.

Louhi on perustettu vuonnu 1913 raudutieazemannu. Silaigua rakendettih Murmanskan raudutiedy.
Vuonnu 1926 Louhen kyläs algoi ruaduo Karjalan Tazavallan enzimäine  eksperimentalline muatalovusazemu.
Vuonnu 1944 Louhen kylä sai linnalazen pos'olkan stuatusan.

Folklouran kerdomuksien mugah, Louhes eli Kalevala- eeposan Pohjan akku (Pohjolan emändy). 

Jälgivuozinnu elokuun allus pietäh pos'olkan päiviä. Vuozinnu 2007-2008 elokuun allus piettih Pohjan akale omistettu pruazniekku. Sen luadijoin mugah, Pohjolan emändy ei olluh vihaizennu syvätterihänny, ga oli hyvänny emändänny, kudai pidi huoldu oman rahvahan parembas ozas.




#Article 156: Luadogu (319 words)


Luadogu (, ) on Jevroupan suurin da muailman 13. suurin magienvien järvi Ven'an luodehozas Leningruadan alovehel da Karjalan tazavallas. Karjalankannas eroittau järven Suomenlahtes.

Luadogan vezipinduala on 17700 neliökilometrii, piduhus 219 km da keskimiäräine levevys 100 da suurin levevys 130 km. Sen keskisyvys on 52 m. Syvin kohtu (225 metrii) on Valamoin suaren lähäl. Järven vezitilavus on 908 kubometrii. Järven pindu on vai nelli metrii merenpinnan yläpuolel. Luadogas on enämbi 500 suardu. Suurii suariloi ollah ezim. Riekkalansuari, Tulolansuari, Lungulansuari, Mančinsuari da Valamoi. Suaret ollah enimyölleh rannan lähäl. Järvi laskou Nevajoven kauti Suomenlahteh.

Luadogah laskijua suurii järvivezistölöi ollah luodehes Suomen puolelpäi Luadogah laskii Vuoksen vezistö da Ven'an koillizes Oniegujärvespäi virduaju Syvärin vezistö. Suvelpäi Ven'an puoles Luadogah laskou Olhavanjoven vezistö. Pienembii Suomen puolelpäi Luadogah virduajii vezistölöi ollah Hiitolanjoven, Kiteenjoven–Tohmajoven da Jänisjoven vezistöt. Karjalan tazavallas Luadogah virratah Tulemajogi, Videlenjogi, Miinalanjogi da Uuksunjogi. Leningradan alovehel Luadogah virratah pienembät jovet Naasianjogi, Lavajogi, Murjajogi, Seltikanjogi, Säsjogi da Vuolehenjogi.

Luadogan nygöine lasku-uomu Neva-jogi muvvostui läs 3300 vuottu tagaperin (1350 eaa.). Enne sidä Luadogan viet laskiettih Suomenlahteh Karjalankannaksen poikki Heinjoven alovehel, ga muannouzemine, kudai Luadogan pohjasozis tapahtui teriämbäh migu suvipuolel, laski vähitelleh Luadogan pindua pohjazes da nosti sidä suves. Pinnannouzuh vaikutti vie Vuoksen uoman puhkemine Saimaah uvvekse laskureitikse lähäl Luadogan vahnan lasku-uoman suudu Karjalankannaksel läs 5700 vuottu tagaperin (3700-3800 eaa.), mi ližäi Luadogah virduajien vezilöin miäriä läs nelländeksel. .

Luadogas eläy enämbi 40 kalalajii da uhanalaine luadogann'orpu.

Failu:LadogaKrepost.jpg|thumb|250px|Luadoganlinnu. 1100-luvul linnoitukses ymbäri rakendettih kivihizet muurit da kuuzi kirikkyö.

Viikingoin aigua 700-1100-luvul Luadogal oli suuri rouli Ruočin da muinas-Ven'an valdivoloin kehitykses. Sih aigah Luadogan randu oli enämbäl suvehpäi, migu nygöi. Sveanmuan Birkaspäi tulluot varjagit perustettih vuonnu 753 Luadogan suvirannikole Olhavanjoven lähistöle Ven'an kaikis vahnemban linnan Luadoganlinnan. Varjagit kučuttih linnua Aldeigjuborg libo Aldeigjun linnakse. 

Luadoganlinnan sijaičendu oli strategizesti ylen tärgei, sendäh gu sit on voinnuh vardoija viikingoin päivännouzureittii, kuduan kauti kauppualukset da saldattujoukot matkattih Baltiekkumerelpäi Konstantinopolih da Volgale.

Valamoin luostari perustettih keskiaijal Luadogan Valamoin suareh. Vie Konevičan suarel on ortodoksine manasteri.




#Article 157: Ludwig van Beethoven (251 words)


Ludwig van Beethoven (16. talvikuudu 1770 Bonn – 26. kevätkuudu 1827 Wien) oli germuanielaine säveldäi. Beethoven rodihes vähäzel kuurnis, ga sih huolimattah häi ruadoi eloksen loppussah.

Beethovenan vahnembat oldih viinanjuojii. Hänen tuatto oppi luadie omassah poijas Mozartan jyttysty lapsigeniedy da käski häbel jo nellivuodizennu soittua joga päiviä čuasučotal. Siiričikulgijat nähtih poiguraškan pianon vieres, toiči itkemäs väzymykses. Školas dorvarišat piettih Beethovenua rauhallizennu, no eristäytyjänny sego himottomannu opastuo. Sežo školan ulgopuolel häi oli ujo, pahoi hoijettu da ligahine. Lapsennu häi oli ozakas vai silloi, konzu hänet oli jätetty ičekseh, gul'aičemah libo kaččomah hänen vuiškalpäi lövvetyl teleskopal Siebengebirgie, kudai oli vuarujoukko Reinin toizel puolel. Nuori Ludwig ozutteli julgizesti enzimäzen kerran jo seiččievuodizennu.Täs ozutukses tuatto väitti poiguah kahtu vuottu nuorembakse, ku Ludwigan nerokkus luadis suuremban vaikutuksen. Beethoven sai iče tiediä dielos vaste 40-vuodizennu.

Beethovenan mielialat vaihteltih ravieh da hänel oli depressiedy. Beethovenan kuurnizuole on ezitetty sellityksii. Myöhembi on tutkittu, ku hänen tukan lyijypidohus oli kai sada kerdua normualii korgiembi. Lyijyy käytettih Beethovenan aijannu - tiedämättäh sen haittuvaikutuksis - daže liečehis da viinan magevuttamizes. Beethoven sai lyijyy sežo hänen voimattomuksien hoijoin aijannu. Lyijyn tiijetäh aiheuttajan mielialoin vaihtelendua, vuottamattomii uravuskohtavuksii da kai kuurnizuttu.

Hänen ner'os huolimattah Beethoven ei nikonzu olluh yhtenjyttyine muuzikan lapsigenii kui Mozart, da säveldämine oli hänele jygiembiä. Häi kohendeli omiidah sävellyksii alalleh da tavan mugah turvautui uvven luadimizes vahnoih idejoih. Hänel oli tavannu säveldiä moni tevostu yhtelaigua, hyvin vaihtelijas sego segavas ruadoymbäristös. Ozin hänen kuurnizuontäh häi kehitteli tevokset omassah mieles valmehekse. Beethovenan ruadovauhti oli ravei, eigo häi enimyölleh välittänyh ni huogavundas ni omas hyvinvoindas.




#Article 158: Lumivuaru (113 words)


Lumivuaru () on Karjalan tazavallan Lahdenpohjan piirin pos’olku. Se kuuluu
Miinalan kyläkundah. Pos’olkan kauti virduau Iijoki.

Lumivuaru kuului Suomen Viborgan gubernieh. Vuottu 1939 vaste Lumivuaras eli 5000 hengie.

Konzu algavui Talvivoinu, vuvven 1939 kylmykuun lopus, työnnettih Pohjas-Luadogan rahvahat pagoh. Talvivoinan jälles (1939 – 1940) aloveh kuului Nevvostoliittoh.

Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) Lumivuaru otettih suomelazet saldatat, oza suomelastu rahvastu tuli järilleh evakuaciespäi. Vuvvennu 1944 Lumivuaru uvvessah kuului Nevvostoliittoh.

Läs 500 metrin piäs pos’olkaspäi on luteransoin kirikkö, kudai ei rua. Se rakendettih arhitektoran Ilmari Launisan projektan mugah vuvvennu 1935.

Lähäl kirikkyö on 1939 – 1944 vuozien aigua tapettuloin suomelazien saldattoin kalmisto. Kirikös on mustopliittu, kudamal on kirjutettu tapettuloin suomelazien nimet.




#Article 159: Lungulansuari (322 words)


Lungulansuari on suari da kylä Luadogan koillisrannikol Salmin kunnallishallindoalovehel Pitkyrannan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Suari kuuluu Suomen Nevvostoliitole luovutettuloih alovehih. Lungulansuari sijaiččou ihan manderehen lähäl, kudamas sen eroittau kaijimbas kohtas jovenjyttyine Lungulanlahti. Suaren päivänlaskupuolel sijaiččou Mančinsuari. Lungulansuari on 16 kilometrua pitky da n. kolme kilometrua levei. Pinnanmuvvol suari on madalattavu. Manderehelpäi suarele vedäy pengertie. 

Enne tostu muailmanvoinua suari kuului Suomele palannu Salmin kundua. Suomele kuulujes suarel oli viizi kyliä da 1 250 eläjiä. Suurin kylis oli suaren pohjaspiäs sijainnuh Tiijal, kudamas oli n. 440 eläjiä vuvvennu 1939. Tiijalan pohjaspuolel sijaičči Lungul (280 eläjiä) da suvipuolel Perämua (100 eläjiä), Hiiva (260 eläjiä) dai pienet Hovin kylä da Hiivan kyläh kuulujaksi luvettu  Varbazen kylä. Nygözin suarel on vaiku yksi, Lungulansuari-nimine kylä. Suaren eläjät tavattih ruadua enimyölleh muatalohuos da kalastukses.

Lungulansuaren päivänlaskupuoles sijainnuon Lungulan kylän pravoslavnoit ristikanzat kuuluttih Mančinsuaren prihodah da muu vuitti suaren eläjis Salmin pravoslavnoih prihodah. Suaren kai luterskoit ristikanzat kuuluttih Salmin luterskoih prihodah. Suarel oli kolme  Hiivan, Lungulan da Perämuan kylis. Školua sežo oli kolme: Lungulas, Perämuas da Tiijalan Kotkuniemes. Ližäkse Lungulas oli tulliazemu da Tiijalas laivulaiduri, kudamas Sordavalan da Salmin välil kulgiennuot laivat azetuttih. 

Lungulansuardu oli linnoitettu kezäl 1939, rakendajen sinne nelli puolistusliiniedu. Talvivoinan allus 29. marraskuuta 1939 aloitettih Lungulansuaren evakuiruičendu. Suurin vuitti evakuiruittih mašinoil Salmin kirikönkylän kauti päivänlaskuh da dostalit eläjis venehil Uuksalonpiäh. Lungulansuaren mandereheh yhtistäjän pengertien sildu räjäytettih 1. talvikuudu da Suomen puolistusväit myöstyttih Lungulansuarespäi Mančinsuareh 5. talvikuudu. Lungulansuaren pohjaspiän Suomi otti järilleh talvikuun 8. päivänny. Lungulansuaren pohjaspiä pyzyi Suomen hantuzis voinan loppussah, konzu siepäi pidi Moskovan rauhansobimuksen perustehel lähtie.

Jatkovoinas Suomi valdai suaren järilleh vuvvennu 1941, no sen pidi myöstyö siepäi vuvvennu 1944. Lopullizesti Suomi menetti suaren Parižan rauhas vuvvennu 1947.

Mustelendumatkal Lungulas käynyh endine Tundemattoman saldatan rykmenti, Jalkaväkirykmentti 8 (JR 8), saneli matkal luajitus TV-programmas, ku starinan kuulužu syöksyvenehkohtavus, kudamas Rokka toravui enzi kerran Lammion kel, sijoittuu juuri Lungulah; veteruanat sanottih, ku paginas olii boju oli eräs jatkovoinan verizimbii da programman toimittai käyttigi nimie Lungulan hirvei tappokohtu.




#Article 160: Luonontiedo Kirjalližusluvettelo (422 words)


Popova, N. S. Arifmetikan učebnikka : načalnoin školan enzimäzella klassalla varoin. Enzimäine čuasti. – Moskva : Učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Popova, N. S. Arifmetikan učebnikka alguškolalla varoin : toine opassanda vuozi. Toine čuasti. – Moskva : Učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1933.

Popova, N. S. Arifmetikan zaduačoin i upraznenjoin sbornikka : načaljnoin školan kolmannella klassalla varoin. Enzimäine čuasti. – Moskva : Učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Tetjurev, V. A. Jestestvoznanja : učebnikka karielaziin načaljnoin školan kolmanella klassalla varoin. Enzimäne čuasti / kiändi A. A. Beljakov. - M. : Gosudarstvennoi učebno-pedagogičeskoi izdateljstva, 1937.

Березанская, Е. С. Арифметическолойн задуачойн и упражнениейн сборникка : неполнойн среднейн и среднейн школан : 5 классал / пер. В. Александров, Ф. Веселов. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Киселев, А. П. Алгебра : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 6-8 классойл. Энзимяне чуасти. / пер. А. Ф. Ипатов. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Киселев, А. П. Арифметика : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 5-л классал / переработайчи А. Я. Хинчин ; пер. С. А. Бородкин. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Киселев, А. П. Геометрия : Энзимяне чуасти. Планиметрия : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 6-9 классойл / пер. С. Ф. Кузнецов. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Попова, Н. С. Арифметикан опастускнийга : алгушколуа варте 1-ста классуа варте. Энзимяне оза / пер. Ф. Г. Локкин. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1937.

Рыбкин, Н. Геометриян задуачойн сборникка. Энзимяне чуасти. Планиметрия : среднейн школан 6-9 классойл / пер. А. Ф. Ипатов. - Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Тетюрев, В. А. Естествознания : учебникка начальнойлойлла школилла 3 класса. Ч. 1 / кианди Е. Ф. Чугунова. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1938.

Тетюрев, В. А. Естествознания : учебникка начальнойн школан 4:лла классалла. Ч. 2 / киянди Е. Ф. Чугунова. – Петрозаводска : Карельской государственной издательства, 1938.

Тетюрев, В. А. Естествознание : учебникка начальнойн школан 3 классал. Ч. 1. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Фалеев, Г. И. Физика : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 7-л классойл. Ч. 1 / Г. И. Фалеев, А. В. Перышкин ; пер. П. П., В. И. Даниев. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Фалеев, Г. И. Физика : учебникка неполнойн среднейн и среднейн школиэн 6-7 классойл. Ч. 1 / Г. И. Фалеев, А. В. Перышкин ; пер. Д. И. Попов. – Петрозаводск : Карельской государственной издательства, 1939.

Шапошников, Н. А. Алгебраическойлойн задуачойн сборникка : кески- и ваюа-кески школан 6-8 классойлла. Энзимяне чуасти / Н. А. Шапошников, Н. К. Вальцов ; киянди Ф. А. Чуккоев. - Петрозаводск: Карельской государственной издательства, 1938.




#Article 161: Luusalmi (114 words)


Luusalmi on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku. Se on Luusalmen kyläkunnan haldivolline keskus.

Se on nuori pos’olku, kudai perustettih v. 1962, konzu luajittih spluavanaloveh kahten järven rajal.

Luusalmi sijoittuu 75 kilometrin piäs Kalevalaspäi, kahten järven – Ala-Kuittijärven da Keski-Kuittijärven – rannal, kus on valgamo. Vezimatku Luusalmespäi Kalevalassah on 30 km.

Pos’olkas ruadau meččypunktu, meččyruadolaitos, kul’tuurutaloi, kirjasto, keskiškola, lapsienpäivykodi, feršalipunktu.

Luuselmen gerbu hyväksyttih vuonnu 2011 pos’olkan 50-vuozipäivän mustokse. Täs ylähän da alahan on kaksi kolmekulmuviivatindu, kuduat merkitäh niemilöi sinizel tagaperäl, kudai kuvuau kaksi järvie – Keski- da Ala-Kuittijärvi. Kolmekulmuviivattimis on puuloi, järvilöis on kalua. Se tarkoittau, gu pos’olkan eläjien piäruavot ollah kalastus da meččyruado.

V. 1915 Luusalmes on roinnuhes kuulužu karjalaine kirjuttai Antti Timonen.




#Article 162: Mahatma Gandhi (108 words)


Mohandas Karamchand Gandhi (2. ligakuudu 1869, Porbandar, Indii – 30. pakkaskuudu 1948, Uuzi Deli, Indii), tavan mugah kučuttu nimel Mahatma Gandhi oli Indien iččenäžysliikkehen johtai. Hänet tundietah vägivallattoman vastustandan kannattajannu da kehittäjänny.

Gandhi rodivui bohatah hindupereheh Porbandaran linnas. Hänen pereh oli ylen uskondolline. 13-vuodehizennu Mohandas meni yhteh Kasturbainke. 19-vuodehizenny Gandhi lähti opastumah juristakse Londonah. Vuonnu 1893 häi lähti ruadamah Suvi-Afriekkah, kus häi enzikerran käytti vägivallattomua vastustandua. Häi tahtoi, gu Suvi-Afriekan indielazet suadas oigevukset. Gandhi kehoitti indielazii parandamah omii taboi da opastumah anglien kieldy.

Delis on Gandhin kanzalline muzei. Monis linnois on Mahatma Gandhin mustomerkit, ezimerkikse San Franciskas, Moskovas, Dušanbes, Minskas. Sežo monis mualois piästih ilmoih poštumarkat Gandhin kunnivokse.




#Article 163: Maido (244 words)


Maido on imettäjien nännilöispäi libo maidorauhnoispäi erittämy nestemäine aineh, kuduan tarkoitus on syöttiä imettävii.

Paginkieles tavan mugah maijol tarkoitetah lehmän maiduo. Lehmänmaijon ližäkse vie vuohen, lambahan da vezibuivolan maido ollah talovuon da einehellizesti merkittävii. Vie hevon, verbl'uudan da oslan maiduo on käytetty ihmissyömizenny.

Maiduo on säilytetty hapattamal maidohappobakteerieloin libo drožein avul hapanmaijokse. Maiduo käytettih jo enne vuottu 6500 eaa. Padoih jiännyöt orguanizet jiändehet tovistetah, gu lypsämine oli suosittu alovehil, kudualois lehmät oldih tavallizimbii migu lambahat da vuohet.

Maijos on äijy minerualuainehtu, ezim.: kal’tsiedu, magniedu, kaliedu, fosforua, hluorua da rikkii.

Kal’tsii on maijon ylen tärgei aineh. Sidä maijos on 100–140 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes, rovus da vuvvenaijas. Kezäl maijos on vähembi kal’tsiedu, kui talvel.

Fosforua maijos on läs 74–130 mg%. Sen miäry riippuu lehmän syömizes da rovus.

Magniedu maijos on vähän: 12–14 mg%. Se on tärgei aineh.

Kaliedu maijos on läs 135–170 mg%, natriedu 30–77 mg%, hluorua on 90–120 mg%.

Hyvä maido on ilmai šakšuu da hiudalehii. Sen väri on valgei.

Maijon maguh da hajuh vaikutetah lehmän rodu, tervehys, syömine, maijon säilytysolot dmi.

Maiduo käytetäh erilazien pudroloin valmistamizes. Sidä ližätäh čuajuh da koufeih. Maijos luajitah äijy syömisty, ezim. juustuo, sliuhkoi, kannatestu, ruahtuo, r’aženkua, ruahtomaijonvetty, kefiirua, bifidoukkua, jogurtua, hapainmaiduo imi. Pädöy maido piirualoin pastajesgi. Ezimerkikse vävvynpiirualoin kuorehii luajittih maijoi, lizättyy sih suolua da jauhuo. 

Äijien kanzoin starinois kuulužat jumalat juodih žiivattoin maiduo (ezim. Zevsua syötettih kozan maijol).

Vuonnu 1923 vägevy mies Bernard Manfadden kirjutti žurnualah kirjutuksen, kudamas häi kuččui vastelypsettyy maiduo tovvelizekse ”väin eleksiirakse”.




#Article 164: Maidovalas (292 words)


Maidovalas () on narvallazien hammasvalahien laji.

Maidovalahan nahku on yhty värii. Vastesuavut yksilöt ollah muzavansinizet, yhtenvuotizet ollah harmuat, harmuahkot da valgosinizet. Yksilöt, kudamile on 3–5 vuottu, ollah valgiet.

Suurimmat uročut ollah 6 m piduhuttu da painetah 2 t. Emäčyt ollah pienemmät. Maidovalahan piä on pienehkö, «oččaine», ilmai n’okkua. Kaglan selgyranguluuhut ei yhtistytä, sendäh net elätit voijah kiändiä piät. Rinnanevät ollah pienet, piduliččuhizet. Selgyeviä ei ole, sendäh latinakse maidovalastu kučutah Delphinapterus – «Siivettömäkse del’finakse».

Maidovalahat eletäh 50° da 80° p.l. välil, arktizis, Valgies, Beringovos, Ohotizes merilöis. Talviloil sidä voi vastata Balties meres.

Enimyölleh maidovalas syöy parvikalua (villakuorehtu, tr’oskua, jiämerenseitii, seldii, navuagua, kambalua, siijan da lohin lajii); ruakkoi da mol’uskoi.

Maidovalahat ei tavata sualistu, a imietäh sidä. Yhtes päiväs täyzi-igäine yksilö syöy läs 15 kg syömisty. Puaksuh, gu suaja syömisty, maidovalahat kävväh suurih jogiloih, ezim. Obih, Jenisejah, Lenah, Amurah.

Talvel maidovalahile on jygei. Net kuollah, konzu ukonlähtiet jiävytäh libo maidovalahien karju puuttuu jiäridah. Talvel valgei kondii meččuiččou maidovalahii ukonlähtilöin rinnal da suatetah čusviettomakse käbälil. Toinen maidovalahien vihaniekku on miekkuvalas.

Maidovalahat siirrytäh karjoil, kudamat ollah kahtu lajii. Yksi on joukot 1–3 täyzi-igäzis emäččylöis (arbaillen sizäris) da niilöin eriigähizis poigazis. Toine on joukot 8–16 täyzi-igäzis uroččulois. Toiči maidovalahat kerävytäh suurih karjoih sadois da tuhanzis yksikkölöis.

Maidovalahat ollah socializet elätit. Amerikkalazet kučutah niilöi merikanarilinnuikse (sea canary) da ven’alazil on oma «möngyö maidovalahal» (реветь белугой) frazeologizmu, sendäh gu elätit annetah äijy erilastu iändy. Tiedomiehet laskiettih läs 50 iändy (viheldys, vingeh, čiyčetys, kradžineh, mängeh, möngyh). Tädä paiči maidovalahat käytetäh «rungan da rožan kieldy».

Käytetäh vaigu maidovalahien nahkua da razvuo. Kolmen viimizen vuozikymmenien aigah Ven’al suajah vaigu moni kymmendy yksikkyö Pohjazen da Loittozen Päivännouzun mualoin rahvahih, tutkimizeh da del’finuarioloih niškoi.

Maidovalas hyvin eläy vägivallas da sidä voijah harjaittua hyvin. Ruadau ristikanzan hyväkse: tuou laittehet čukeldujile, eččiy kadonnuzii vehkehii, snimaiččou videokameral.




#Article 165: Majai (508 words)


Majai (jogimajai) on puolivezine jyrzijöin joukkoh kuului elätti, se on yksi kahtes nygyaigazes majualoin perehen edustajas (yhtes Kanuadanmajuan kel, kuduadu enne piettih alalajinnu). Majai on Vahnan manderen suurin jyrzii da toine suurin jyrzii vezipočin jälles.

Majai on suuri jyrzii, kudual on puolivezine eloikeino. Sen rungan piduhus on 1-1,3 m, korgevus — 35,5 sm, paino — 30-32 kiluo. Emäčyt ollah suurembi izäččylöi. Majai on madal elätti, sil ollah lyhetyt viizi -sormizet käbälät, tagakäbälät ollah äijiä vägevembi ezikäbälii. Sormien keskes ollah uijanduvälinahkazet. Kynnet ollah vägevät, lačetut. Tagakäbälän toine sormi on kaksišuaraine – sil elätti sugiu nahkua.

Majuan händy on airon jyttyine, äijäl lačettu ylähänpäi alahpäi, sen piduhus on läs 30 sm, levevys – 10-13 sm.
Majual on kaunis nahku - karhakot karvat, kudamien ual ollah turbiet pehmiet villat. Nahkan väri on kaštanan jyttyine libo maksankarvaine. Händy da käbälät ollah mustat.
Majual on erinomaine silmien da huulien rakendeh. Enzimäzen hyvyös se voi nähtä vies, toizen hyvyös – ruadua eduhambahil vies. Čukeldajes majual salbavutah huogaimet da kuulohovut. 

Ennevahnas majai eli Jevroupan da Azien mečis, ga majualoin kovan mečästyksen periä mennyön vuozisuan allukse nämmii elättilöi jäi sinne ylen vähä.

Nygöi se eläy Jevroupan Skandinuavien mualois, Ronan jovensuus (Frantsii), El'ban jovenalal (Germuanii), Vislan jovenalal (Pol'šu), Ven'an Jevroupan ozan mečis da meččysteppialovehis sego Pohjazen Urualan tagan olijas alovehes.

Majai Karjalas eläy kaikkiel. Karjalas sidä on kahtu luaduu: jevrouppalaine da kanuadalaine. 

Karjalas XIX vuozisual majuat kallehen nahkan täh oldih läs kogonah hävitetty. Äski XX vuozisual, konzu ottavuttih elätin pellastamizeh, majuan lugu rubei kazvamah. Suomespäi suadih kanuadalaine majai, kunne majuadu piädykauti eloitettih 1930-luvul. Karjalan raja-alovehispäi (Voulogdan, Piiterin, Arhangelin alovehet) tuli jevrouppalaine majai. Azientiedäjien mugah täl aigua Karjalas tädä kahtu luaduu majuadu on läs 20 tuhattu. Eletäh net enimyölleh järvilöin, jogiloin, ojazien da peldo-ojien rannoil, kudamat ollah kazvoitunnuot ei korgiel tuhjožikol da lehtipuuloil. 

Majuan luguh pahasti vaikutetah suuret pedoelätit, semmite hukat, myös voimattomukset da syöjät. Majai on mečästyselätti, sendäh meččuičendua sežo voibi pidiä elätin luvun tazoittamizen faktorannu. Yhtelläh täl aigua tämä faktoru ei ole tiel mollembien majualoin luvule Karjalan tazavallas.

Majuat liikutah pimien aigah. Net ollah aktiivizet salvajat. Eletäh pezis, kudamat iče luajitah korgieloih randoih, libo ”mökkizis”, konzu ei sua kaivua peziä muah. Piäzy elätin pezäh vihaniekois pellastamizekse on ainos luajittu alemba vienpindua. Tarvittavan vezitazon pidämizekse majuat luajitah ojazile da joguzile plotinat da pietäh niidy kunnos, aijoinaijal kohendetah niilöi. Korgei vientazo avvuttau majualoile eloittua uuzii kohtii da uittua syömizii talvekse. 

Majuat syvväh vaiku kazvisyömisty. Talvel, semmite suurien pakkazien aigah, net ei nosta vien pinnale, syvväh sygyzyl varattuu huavan, pajun da toizien puuloin vezua da kuordu. Kezäl majuan syömizien listu on äijiä suurembi. Majai syöy vihandoin kazviloin vezua da juurdu, niilöin joukos čuloi, šaraheiny, vačanrohto. 

Majuat eletäh perehinneh. Pereheh kuuluu emä da ižä, menijän da mennyön vuvven poigoveh. Kolmevuodizet majuat ruvetah elämäh ičepiänneh da luajitah puarat. Tämän ližäkse net jätetäh oman endizen perehen eländyalovehen. 

Kiimuaigu majual algavuu talven lopus. Emän kohtu kestäy kolme puolenke kuudu. Keviän lopus – kezän allus se kandau kaksi-kuuzi poigastu, puaksumbah kolme-nelli. Vasterodivunnuzil poigazil on hyvä turki da net jo voijah uidua. Emä imettäy poigazii kaksi kuudu, yhtelläh jo kuunigäzet net opitah syvvä vihandua kazvii.




#Article 166: Makarov, Grigori Nikolajevič (108 words)


Grigorii Nikolajevič Makarov (23. pakkaskuudu 1918 - 21. sulakuudu 1972) – nevvostolaine tiedomies, filologu, etnougraffu, fennougristu, ven’a-karjalazen da karjala-ven’alazen (livvin murdehen) sanakniigan luadii.

Rodivui 23. pakkaskuudu Sammatuksen kyläs Anuksen piiris karjalazeh pereheh. Sai korgeiškolaopastuksen, oli enzimäine sammatukselazis, ken  sai korgeiškolaopastuksen. Loppi aspirantuuran, puolisti kandiduatan väitösruavon. Makarov ruadoi opastajannu, kanzallizien ilmoihpiästämölöin ylimiäräzenny korrespondentannu, Ven’an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan tiedoruadajannu. Häi enämbän kahtukymmendy vuottu keräi da tutki karjalastu kielimaterjualua, piästi ilmah mondu tiedokirjutustu da kirjua.  

Sanakniigu jullattih Makarovan kuoltuu. Sanakniigu voibi löydiä pdf-formuatas Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital: 

Jälles Grigorii Makarovan kuolendua nägi päivänvalgien vie kolme kniigua, kudamien pohjannu on Makarovan kerätty materjualu. 




#Article 167: Mao Zedong (158 words)


Mao Zedong (26. talvikuudu 1893, Šaošan’ – 9. syvyskuudu 1976, Pekin) oli kitailaine poliitiekku, kommunistu, maolaižuon piäteourietikku.
Nuorennu Mao liityi Kitain kommunistizeh partieh. 1930-luvul Maos tuli Ts’ansin muakunnan kommunistizien alovehien johtai. Häi duumaičči, gu Kitaih niškoi pidäy luadie erinomaine kommunistine ideolougii. Mao johti kommunistat voittoh Kitain rahvahienvälizes voinas da 1. ligakuudu perusti Kitain rahvahan tazavallan. Kuolendassah Mao Zedong oli muan liderannu. Kitais händy kučuttih nimikse «Nelli suurdu»: «Suuri opettai, Suuri johtai, Suuri ylikomandiiru, Suuri rul’amies». Maon paginois da kirjutuksis kerätty muga sanottu Pieni ruskei kirju on arvosteluloin mugah muailman histourien painetuin tevos Biblien da Koranan jälgeh. Sendäh Mao on sežo muailman lugietuin poliittine kirjuttai.

Vuvven 1943 algajen kuolendassah Mao Zedong oli Kitain kompartien paginanvedäjänny da sežo vuozinnu 1954-1959 häi oli Kitain rahvahan tazavallan paginvedäjänny. Mao pidi monet kuulužat kampuanit, ezimerkikse «Suuri hyppy» da ”Kul’tuuran vallankumovus” (1966-1976), kudualoin periä kuoltih miljonoi hengie.

Mao Zedungan aigua Kitais piettih repressielöi, kudualoi kritikuittih monet valdukunnat. Sežo sil aigua oli Mao Zedongan hengikul’tu.




#Article 168: Marjatta Kurenniemi (115 words)


Lea Marjatta Kurenniemi (omua suguu Mikkola; 7. oraskuudu 1918 Helsinki – 14. kylmykuudu 2004 Taipalsaari) oli produktivnoi suomelaine lapsien- da nuorienkirjuttai.

Kurenniemi piäzi studentakse vuvvennu 1938 da opastui suomen kieldy Helsingin yliopistos. Kurenniemen enzimäine tevos oli vuvvennu 1946 ilmah piässyh suarnuromuanu Pukke Punamuurahaisen seikkailut. Tunnetumbii Kurenniemen tevoksii ollah Onneli da Anneli -kniigat. Saara Cantellan ohjatut kinot Onneli ja Anneli (2014) da Onnelin ja Annelin talvi (2015) pohjavutah Kurenniemen kniigoih.

Kurenniemi sai Topelius-palkindon vuozinnu 1954, 1967 da 1987, valdivon kirjallizuspalkindon (Suomi) vuozinnu 1976 da 1981 da Pro Finlandia -medalin vuvvennu 1969. Lizäkse häi sai Tirlittan-palkindon vuvvennu 1999 da taijon valdivonpalkindon (Suomi) 2003.

Marjatta Kurenniemel da filosoufien douhturi Tauno Kurenniemel oli viizi lastu.

Onneli ja Anneli -sarju




#Article 169: Marky Ramone (129 words)


Marky Ramone (oigiel nimel Marc Bell, 15. heinykuudu 1956 New York, Yhtysvallat) oli Ramones-bändin barabuanistu vuozinnu 1978–1983 da 1987–1996. Marky yhtyi Ramonesah vuvvennu 1978 alguperäzen barabuanistu Tommy Ramonen lähtiettyy joukkovehespäi. Vuvvennu 1983 Marky eroitettih bändis hänen liijan algoholan käytön täh, no häi tuli järilleh vuvvennu 1987 Richie Ramonen lähtiettyy joukkovehespäi.

Enne Ramonesua Marc Bell luadi kaksi al'bomua Dust-nimizen hard rock -joukkovehen kel 1970-luvun allus. Vuvvennu 1977 häi soitti Richard Hell  the Voidoidsan al'bomal Blank Generation.

Hän ruadoi sežo Misfits-bändin barabuanistannu vuozinnu 2001–2004. Ližäkse häi on soittanuh ezimerkikse joukkovehis
Marky Ramone And The Intruders, Marky Ramone  The SpeedKings da Osaka Popstar.

Hänet nimitettih Rock and Roll Hall of Fameh Ramones-joukkovehen jäzenenny vuvvennu 2002. Ližäkse häi sai Ramones-jäzenenny Grammy-palkindon eloksenruavos 2011.

Hänen kirjutettu kirju hänen elokseh näh piäzi ilmah pakkaskuus 2015.




#Article 170: Mars (planiettu) (338 words)


Mars (simvolu: ) on päiväzensistieman planiettu. Päiväzes laskiettuu se on nel'l'äs päiväzensistieman planiettu. Planiettu on nimetty roumalazen mifolougien  voinanjumalan Marsan mugah. Ruspakon Marsan läbimittu on läs puolet Muan läbimitas, da se on ristikanzale  elinkelvotoi. Marsas on höyrynny, nestehenny  da jiänny olijua vetty sego ylen ohut guazukehä, kuduas suurin oza on hiilidioksidua da loput enimyölleh azottua. Marsal on kaiken ližäkse ylen vilu. Marsal on kaksi piendy kuudu, Phobos da Deimos.

Marsal ei ole elaigua. Aijemba Marsan tulivuoriloin guazus sinne oli roinnuh tihei guazukehä, da silloi Marsal oli suurii merilöi. Nygözen Marsan pindu muistuttau Muan hiekkumuadu da Kuudu. Marsal on kruatteriloi, syvii alangoloi, kuivanuzii jovenuomii, peskud'uunua da pilvii. Marsua on tutkittu moneh kerdah. Tässäh todevuttamatoi lendo Marsah on yleine suunnittelun aihe.

Jo ammui huomattih, gu Marsa on yksi taivahal liikkujis tähtilöis libo  planietois. Enzimäzinny oldih muinazet jegiptalazet.

Giacomo Maraldi huomai planietan pyörivän 1600-luvun lopul da 1700-luvun allus. Maraldi ei olluh varmu, oldihgo planietan tummembat piirdehet oza planietan pindua, vai pilvimuodostelmii.

Enzimäzii aiga tarkoi kartoi oli piirretty vaste 1800-luvun loppupuolel. Johann Hieronymus Schröter oli piirdänyh Marsan kuvan 1700-luvun lopus da nägi planietan napalakit da erähii pinnan piirdehii. Hänen mieles planietan tummembat kohtat oldih pilvilöi.

Vuonnu 1877 Asaph Hall löydi Marsan kuut Phoboksen ja Deimoksen, da samannu vuonnu italielaine tähtitiedäilii Giovanni Schiaparelli väitti, gu nägi kanualoi Marsan pinnal.

Veziihöyryy da kislorodua ečittih 1900-luvun allus Marsan guazukehäs, ga niidy ei lövvetty. 

NASAn vuvven 2015 syvyskuus ilmahpiässyön tutkimuksen mugah Marsan pinnal voit olla juoksevua vetty.

Kaugoputkel kačotunnu Marsal nävytäh tummembat da valgiembat alovehet (manderehet da meret) sego napalakit, kudamien kogo vaihtelehes vuvvenajan mugah. Tunnetuin Muaspäi nägyi pinnanmuodo on tummu Syrtis Major, kudai ollou tulivuoren tummembua ainehtu. Marsan pindu mustoittau ozakse Kuudu, ozakse Muadu. Pohjazel pallonpuoliskol on enimyölleh valgiembua endisty merenpohjua. Suuremban ozan Marsan suvipallonpuoliskos peitetäh kruatterit.

Avarusluotaimet löyttih Marsan pinnal suurii tulivuorii, kuadualois korgevin on Tharsiksan ylängön Olympus Mons da suurin Alba Patera. Se on enämbi 4000 km pitky, 200 km levei da erähis kohtis enämbi 9 km syvä notko Valles Marineris. Hellas da Argyre ollah suurembii muinazii törmävyskruatteriloi.

Planietan pinnal on virdanuh vetty.




#Article 171: Max Plank (160 words)


Maks Karl Ernst L’udvig Plank (; 23. sulakuudu 1858 Kil’, Germuanii – 4. ligakuudu 1947 Göttingen, Germuanii) – germuanilaine fizikku-teoretiekku, kvantufiziekan perustai, Nobel’-palkindon suaju (1918). Prussien tiedoakademien ozanottai (1894) da monien ulgomualazien tiedoseuroin da tiedoakademieloin ozanottai. Mondu vuottu Plank oli germuanilazen tiijon johtajannu.

Plank tutkii termodinamiekkua, lämbösuvastustu, kvantuteouriedu, optikkua. Termodinnamiekan tostu zakonua Plank miäritti entroupien kazvamizen perustehennu da käytti sidä fiziekan hiimien erilazien ruadoloin laskemizeh niškoi. Termodinamiekkua da sähködinamiekkua käyttäjen häi tutkii tazastu lämbösuvastustu. Plank keksi Plankan formulan da sellitti energien da tevon kvantoi, mi avvutti kehittiä kvantufiziekkua. Plank enzimäzenny kirjoitti rel’ativizen yksikön dinamiekan uravnieniet. Sežo häi tutkii fuazutilan struktuuran probliemua da kavantusistiemoin statistiekallistu mehaniekkua. Monet ruavot koskietah tiijön histouriellizien, metodoluogiellizien da filosoufiellizien aspektoi. Tiijönfilosoufies hänet mustetah muga sanotus Plankan perustehes. Sen mugah vahnembat tiedomiehet vähembi hyväksytäh uutuu tieduo miguy nuorembat.

Plankan johtol monet kuulužat tiedomiehet aloittih omua virgua, ezimerkikse Maks Abragam, Maks fon Laue, Morits Šlik, Ernst Lamia, Valter Bote da muut. Omien luvendoloin mugah Plank kirjoitti mondu opastuskniigua.




#Article 172: Maču Pikču (185 words)


Maču Pikču (kečuakse Machu Pikchu, «vahnu vuori» libo «mäin piä») on muinaine inkulinnu Perus Suvi-Ameriekas. Vuvven 2007 Maču Pikčus rodih Unescon muailnanperindöobjektu.

Maču Pikčus sijaiččou 2 430 metrin korgevuos troppizen vuoristomečän keskel. Linnu sijaiččou lähäl Urubamba-joven alangos Inkuvaldukunnan Kusko-piälinnua. Sie on temppelilöi, halliččijandvorču, eländykodii da aittoi. Kaikkien ylembänny on Intin libo päiväzen temppeli. Maču Pikčus on läs 200 rakendustu. Linnas da sen ymbäristös eläy läs 1200 hengie, piädielos naizii, lapsii da pappiloi.

Maču Pikčus srojimine algoi läs vuvvennu 1440. Inkuhalliččii Pakačutek nosti linnan Päiväzen kul’tan toimiloih niškoi. Linnale pidi olla valloittamatoi, sendäh gu se sijaiččou ymbäri pal’l’ahan kallivon da rotkoiloin. Ga vuvvennu 1572 inkat hyllättih linnan espuanilazile. Hylgiämizen jälgeh linnu unohtui kodvakse. Enzimäine tundiettu Maču Pikčuh käynnyh ulgomualaine oli yhtysvaldaine Hiram Bingham 24. heinykuudu 1911. Bingham kirjoitti Maču Pikčus tevoksen da vei siepäi kodimuan muzieloih erillizii ezinehii. National Geographic luadi Maču Pikčus erikoisnoumeran sulakuus 1913, da linnu sai muailman kuulužuon.

Maču Pikču on yksi Suvi-Ameriekas tärgiemis arheolougiellizis keskuksis da se on ylen tindiettu turistuobjektu Perus. Joga vuottu Maču Pikčuh kävyy 400 000 turistua da niilöin miäry kazvau. Unescon mugah nengoine suuri turistumiäry varaittau kohtan säilymizeh.




#Article 173: Mašin (216 words)


 Mašin  libo avtomašin (muinasgriekankieles αὐτο - iče da latinankieles - liikkuju) on ajonevvo, autoajonevvo, kudai ajau ilmai rel'sua. Mašin vedäy ristikanzua da rahtii da monis mualois se on enzimäzel sijal.

Nygyaigaine mašin on luajittu 15-20 tuhandes čuastis, kudualois 150-300 ollah tärgevimät da kallehembat.

On olemas hengimašin, gruuzumašin, avtoubussu, trolleibussu. Traktoru da motosiklu ei olla mašinat.

Hengimašin on mašin, kuduan massu on vähembi 3500 kiluo da sie on 1-8 (yhtes mašinohjuajanke) da sil suau vediä matkutavaroi. Hengimašinat voijah olla salvatun kuzovanke (sedanu, limuzinu, kupe, hetčbeku, universualu, furgonu da pikkuavtoubussu) da kuzovanke, kuduan yläozan suau ottua iäre (kabriolettu, rodsteru, lando da faetonu).

Gruuzumašin (gruzoviekku) on mašin, kuduas vietäh gruuzoi.

Suuri gruuzumašin (fura, avtopojezdu) on mašin, kuduan massu on 12 tonnua da levevys on enämbi 2,5 metrua.

Vnedorožniekku on mašin, kudual suau ajua kaikien lajin dorogoil, niilöin joukos kivittämättömäl muadorogal. Vnedorožniekal on surembi klirenssu.

Baggi on kebjei vnedorožniekku hiekal ajandan niškoi.

Pikappu on gruuzu-matkustajan mašin, kudual on avvattu platformu gruuzan niškoi. Sen gruuzannostamizen kygy on 150-4500 kiluo.

Sportumašin on mašin, kudual voi ajua täytty vauhtii, sil on vägevy motor.

Kilbumašin - mašin, kudai on luajittu avtokilbailun niškoi.

Avtobussu - mašin, kudai on luajittu 8 libo enämbän matkustajan viendän nškoi. Se ei ole trolleibussu.

Trolleibussu - mašin, kudai on luajittu 8 libo enämbän matkustajan viendän nškoi. Se ajau sähkön avul.




#Article 174: Merilohi (136 words)


Merilohi (atlantiekanlohi, järvilohi) () on lohirovun kala.
Sen piduhus voi olla 1,5 metrii, paino – 43 kiluo. Elaijan suurin aigu on 13 vuottu. Eläy Atlantiekan valdumeren pohjazes ozas. Lohi kudou Portugalien, Ispanien, Barencin meren jogilois. 
Lohi eläy Ven’an Kuolan niemimuan sego Karjalan järvilöis – Imandras, Ylä-Kuittijärves, Keski-Kuittijärves, Ala-Kuittijärves, Nuokkijärves, Kamennoje-järves, Uikujärves, Seesjärves, Sandaljärves, Jänisjärves, Oniegas, Luadogas; Jevroupas – Norviegies, Ruočis, Suomes.
Lohikaloin olenduala on suuri. Se eläy Atlantiekan valdumeren pohjazes ozas sego Pohjazen jiämeren päivänlaskupuoles. 
Lohtu on Jevroupan rannikon suves Portugaliessah, koillizes – Karajogessah. Lohtu on Ven'an Murmanskan rannikon da Vienan meren jogilois, Pečoras, Baltien meren jogilois. Lohi hyvin kazvau meres, kus syöy kil'kukalua, salattii, seldii, kuor'oidu da tuulenkalua.
Lohi kudou jogilois. Sen kudupaikat ollah joven ylä- da keskiagjoin koskiloil. Atlantiekanlohen suurimbat luondokudupaikat ollah Šuojun joves, Umbajoves, Nivajoves da Kemijoves.
Merilohi voi olla rahvahan kazvattamizen objektannu.




#Article 175: Meänkieli (241 words)


Meänkieli libo torniojogialangonsuomi on yksi suomen kielen murdehis libo baltiekkusuomelaine kieli. Ruočis se on viralline vähembistökieli. 

Meänkieles on äijy sanua, kuduadu nygöi ei ole suomen kieles, libo tuli sih vuvven 1809 jälles. Meänkieles on enämbi ruočin sego saamelazien laihinsanua suomen kieleh verraten. Meänkielen fonolougii, morfolougii sego virkehoppi sežo erotah suomen kieliopis. Ga äijiä meänkielen eroitussanua on suomen kielen peräpohjalazis murdehis.

Jälgivuozinnu meänkieldy pietäh Ruočis erillizennu kielenny. Ga Suomes sidä pietäh suomen kielen murdehennu.

Vuonnu 1888 oli hyväksytty se piätös, kuduan mugah školis opastettih vaigu ruočin kieldy. Suomen kielen pagizemine kiellettih školis. Ajan roduteourit sanottih tože, ku suomelazet ollah alembastu ei-germuanielličstu rahvastu. Vuonnu 1957 voimah astui käsky, kudaman mugah niken ei voi kieldiä lapsii suomen kielel pagizemas. Sendäh gi äijät Tornionlaakson eläjät paistih ruočikse ku muamankielel, ga ei voidu lugie eigo kirjuttua suomekse. Opastajien mugah, lapsile olis kebjiembi opastuo ruočin kieleh, gu hyö parembi tiettäs muamankieldy. Ga äijät oldih tostu mieldy. Sendäh gi enne vuozii 1970 Tornionlaakson eläjil ei olluh omua kirjukieldy.

Vuvven 2002 sulakuus algajen meänkieli on yhtenny viijes vähembistökieles Ruočis. Sil paistah Jällivaaras, Haaparannas, Kiirunas, Pajalas da Ylitornios. Ga kielen uudeh stuatussah huolimattah, vai 50 % virgumiesty tiedäy hyvin suomen paginkieldy libo meänkieldy.

Enin oza heis eläy Norrbottenas. Meänkielel pagizijoin miäry on 40-70 tuhattu hengie. Sen lizäkse äijät pohjazen Ruočin rahvas vähäzel paistah tädä kieldy. 

Vuozis 1980 algajen oli kirjutettu äijän meänkielen opastuskniigua, meänkielekse kiännettih Biblii. Nygöi täl kielel valmistetah erähii televiidien lähetyksii. Meänkieldy opastetah Stokgol'man, Luulajan sego Uumajan yliopistolois.  




#Article 176: Meččy (177 words)


Meččy on ekosistiemu, biotoppu, kuduadu perustetah puurungozet kazvokset. Meččy on luonnon piäoza. Sil voi olla eri merkičukset: meččy on biosferan oza libo puuistutukset. Muan mečän pinduala on 38 miljonua km². Sen 7% istutti ristikanzu. Puoli meččyalovehes on troppine meččy.

Meččy on yhtyssistiemu. Sih kuulutah elävät organizmat da ilmu, muaperä, vezi. Paiči puuloi meččykazvistoh kuulutah heinät, sammalet, sienet da grivat, liivat da jägälät. Energian da ainehien virdu kierdäy ekosistiemas perustajen ymbärikierron da yhtistäjen yhteh kai luonnon komponentat.

Puuistutus on yksiluaduine meččyaloveh, kudai eruou toizis kazviston tavan mugah, kuduan piäkomponentannu on puusto. Sežo puuistutukset erotah toizis alguperän, ijän libo muvvon mugah. Piäero on korgeirungozien da madalrungozien puuistutuksien välil. On olemas sežo suojameččyistutukset, kuduat suojellah kuivuos, vezi- da tuulierozies.

Kohtis, kudualois on pyzyi puuloin kazvo, kazvau meččy. Piäfaktoru, kudai vaikuttau mečän kazvamizeh on vihmumiäry (vähin miäry on 200 mm vuvves). Toizet faktorat, ezimerkikse, lämminmiäry da muaperän yhtisteh vaikutetah vaigu kazvilajih.
Mečän lajittelu
On olemas moni mečän lajittelua: alguperän, kunnon, levitändykohtan, ijän mugah dmi. Meččy voi olla harvu libo yhtistynnyh, alguperäine libo uvvessah istutettu. Nygöi suurin oza mečäs on luonnolline meččy.




#Article 177: Meččykana (208 words)


Meččykana(Lagopus lagopus) on tedriroduhine lindu. Talvel se on valgei, kezäl – keldazettavah-muzavanruskei. Ižäččylöil silmien piäl on leviet ruskiet kulmat. Talvel linduloin sorkien sormis on enämbi höyhendy, mi auttau niilöile liikkuo lundu myö. Emämeččykana voi painua puolikiluo, ižä – 700 grammua. Nämmä linnut terväh juostah.

Meččykanua on kogo Karjalan tazavallas, yhtelläh enämbi linduu on pohjaspiirilöis. Meččykana suvaiččou sammaldunnuzii suoloi, kus kazvau pajuu, koivuu da piendy pedäjiä.

Talvel meččykanat eletäh parvittain da konzu on lundu, vietetäh yöt lumes. Sil aigua linnut syvväh pajun, koivun da pedäjän lehtenkandua da vezua. Ku löyttäneh muarjua libo muarjutuhjoloin oksua da lehtie, syvväh niidygi.

Keviäl meččykanal, kui toizil tedrilinduloil, on kiimuaigu. Sen aigah linnut löytäh ičele puaran da joga puaru rubieu elämäh omal tietyl alovehel. Ižämeččykana akkiloiččou da vardoiččou emiä. Emä haudou kymmene da enämbigi jäiččiä, kudamat ollah keldazettavat muzavanruskieloin tačmoinke. Havvondu kestäy läs kolmie nedälii. Haudojua emälinduu pezäs sen värin hyvyös ei nävy.

Linnunpoigazet konzu rodivundan jälles kuivetah, jo iče voijah juosta muamale peräh, kudai vedäy niidy märrembih kohtih. Enzi päivinny poigazet syvväh böbökkiä da niilöin toukkua, sit ruvetah syömäh kazvisyömisty. Jälles rodivundua kolmen-nellän nedälin mendyy net jo ruvetah lendämäh.

Poigoveh leviey da kazvanuot kolmekuuhizet poigazet, kudamat ollah yhtenjytyi suuret aiguzien linduloinke, ruvetah elämäh ičepiänneh.

Vuvven 2016 talvilugemizen mugah Karjalas on 170 tuhattu meččykanua. 




#Article 178: Mika Waltari (231 words)


Mika Toimi Waltari (19. syvyskuudu 1908 Helsinki – 26. elokuudu 1979 Helsinki) oli suuri suomelaine kirjuttai. Waltari oli ylen produktivnoi kirjuttai: häi on piästänyh ilmah romuanoi, runoloi, novelloi, suarnoi, näytelmii, raadivospektakliloi, propagandumaterjualua, kriitiekkoi, elokuvakäzikirjutuksii da matkukerdomuksii.

Mika Waltarin enzimmäine ilmah piästetty tevos oli Jumalaa paossa vuvvennu 1925, da viimezet tekstat häi saneli Ihmisen ääni -sarjas jullattuh tevokseh vuvvennu 1978. Hänen tevoksis ollah otettu uuzii painoksii jatkuvah.

Waltarin suavutusaskel tapahtui, konzu häi kirjutti tevoksen Suuri illusioni.

Mika Waltari kirjutti läs kolmekymmendy näytelmiä. Erähät oldih suurien romuanoin eziruoduo - ezimerkikse Sinuhe Egyptiläizen kel samah aigukaudeh sijoittui Akhnaton, auringosta syntynyt (1936). Erähät näytelmät oldih poliittizii. Ezimerkikse Yö yli Euroopan (1934) kerdou aijan poliittizis idejois. Äijät kebjiet näytelmät (ezimerkikse Kuriton sukupolvi (1936), Gabriel, tule takaisin (1945), Noita palaa elämään (1946) da Huhtikuu tulee (1949)) tundietah nygöi fil’moinnugi. Waltarin kirjutettulois näytelmis on myöhembäh piästetty ilmah kerävys Mika Waltarin näytelmät (1999)..

Waltari oli ahker elokuvakäzikirjuttai. Kiistämättäh tunnettuvin hänen käzikirjuttamis elokuvis on T. J. Särkän režissiiruitu Kulkurin valssi (1941).

Konzu Waltari oli nuori, häi kirjutti äijy runoloi. Ezmäi häi duumaičči, što häi ongi enne muudu runoilii. Waltarin enzimäzet runot piästih ilmah Nuoren Voiman Liiton antolougies Nuoret runoilijat vuvvennu 1926. Nämmis runolois Waltari käytti nimie Kristian Korppi. Sen jälgeh piästih ilmah runokerävykset Sinun ristisi juuret (1927), Muukalaislegioona (1929) da Valtatie (1928), jälgimäine yhtes Olavi Laurin (Olavi Paavolainen) kel. Myöhembäh Waltarin runoloi piäzi ilmah kerävyksis Runoja 1925-1945 da Pöytälaatikko. .




#Article 179: Muahpanendu (132 words)


Muahpanendu on toimenpido, kudamas ristikanzale libo elätile annetah jälgimäine panendukohtu kuolendan jälles. Tavanmugazii muahpanendutaboi ollah muahpanendu ruuhes da muut muah panendat, tuhkuandu, panemine kriptah, merehpanendu da ilmahpanendu. Muahpanendan yhtevyös tavan mugah pietäh muahpaniezet, pido, kuduah tavan mugah liittyy pokoiniekan mustelemistu da igävöimisty.

Tuhkuamine on roinnuh tavanmugazekse semmite linnois. Vuvvennu 2013 Suomes kaikis pokoiniekois 46 % tuhkattih. Tuhkuamizes ruuhi muahpanendan sijah poltetah libo tuhkatah.

Laivois on olluh tavannu pannah kuolluot mereh ilmai poltandua. Tämä oli tavanmugastu aijembi, konzu merimatkat oldih pitkät, da kesti hätken kuni laivu piäzi lähäle muadu. Merehpanendua käytetäh vie tänäpäigi, ezimerkikse merisaldatoin kuolduu.

Tiibetas käytetäh sežo ms. ilmahpanendua, ku muas ei ole äijiä poltettavua lomuu, da kivihine mua ei päi pokoiniekan rungan muah panemizeh. Sežo zarathustralazet käytetäh tädä tabua: pokoiniekan rungu pannah ms. hil'l'ažuon bašn'ah da annetah zvierilöin syvvä sen.




#Article 180: Muroman Uspenn´an manasteri (148 words)


Muroman Uspenn´an manasteri sijoittihes Oniegan rannal, päivännouzu puolel, kunne siirdyy jogi Muromka. Enzimäzet inokat tuldih sinne 14 vuoziaijal. Luazarin eländyaijan kniigois on kirjutettu kaimuandu monastirskoloi dokumentoi, sentäh manasterin avavunduaigu ei ole ihan se, voibi olla sie elettih inokat jo aijembi. Tämä manasteri on yksi vahnembis manasterilois. Ihan avavundu aijois oli sie yhtes eläjien ustuavu. Vie eländän aigua prepodobyoi luazarin, oli rakendettu uspenn´an kirikkö, kuduadu ainos počitoijah monuahat, händy pietäh kogo monuahoin rovun allunnu: Luazarin Ylähnouzendu, Predteče Ioannan.

Roždestva Ioanna Predteče da prp. Ioannan Ril´skoin. Sen pritvoran piäl azetettih kolokol´nú 12 kellonke. Yksi niilöis on
mustettavu ku tuli ilmah Vasilien Ivanovičan aigua 1508 vuvvel da on vie ihan luja.

Nygözel aijal on myös nostettu vellestön eländy korpussu, kunne avattih talvikirikkö Svätitelän Nikolain, trapeznoi da kel´jat. Kus oli luazari vardoičendukohtu, luaittih kezäkirikkö.

Muromskoi manasteri, kui i ennen, eläy askietoin eländiä, kunne harvah kävväh palomniekat. Toiči kuuloin sinne ei piäze niken.




#Article 181: Musta aurinko nousee (113 words)


Musta aurinko nousee on Juice Leskinen Grand Slaman ozutettu pajo da Juicen kogo uran kaikkii tunnetumbii pajoloi. Sen on säveldänyh da kirjuttanuh Juice Leskinen. Se piästettih ilmah singlenny da myöhembi Pyromaani palaa rikospaikalle -al'bomal vuvvennu 1985. Pajo tunnetah dai Jari Yliahon soitetus gituarusoulos.

Pajo algau sanoil Riisu yltäni tähtivyö, no se tunnetah parahite monimerkičyksizes kerros 
Ja jonakin aamuna / ennen sarastusta / huomaat että musta / aurinko nousee. Musta aurinko nousee voi viitata väril mustah päiväzeh (mustu päiväine nouzou) libo paginkielen ilmaizuh minus(päi) (minuspäi päiväine nouzou). Nerokkahannu sananiekannu Juice Leskinen on yksikai sanonuh ku merkičyksii on kolme. Tovenägözesti kolmas merkičys on minus (minun mieles) päiväine nouzou.

Pajos on luajittu moni versielöi, semmite 2000-luvul.




#Article 182: Mustu loukko (233 words)


Mustu loukko on aigutilas olii vägi tihei massukeskus. Gravitacii sie on moine suuri, ga siepäi ei voija puata eigo ni yksi partiklu eigo ni elektromagniettine suvastusgi. Mustua loukkuo ymbäröiččijiä rajua, kudaman tagua enäm ei sua piästä iäre, kučutah tapahtumuhorizontakse. Nygytiijon mugah mustan loukon syväindyö da tapahtumii on mahtotoi tutkie, sendäh gu nimi informacii ei voi puata sitpäi.

Net mustat loukot, kudamil on sama massu kui tiähtilöil, roitah, konzu vägi suureččazet tiähtet kuoltes buitegu räjähtetähes sydämehpäi. Roittuu loukot voijah kazvua suurembikse käyttämäl niilöis ymbäri olijua massua, kui toizii tiähtilöi, da yhtistymäl toizien mustien loukkoloin kel. Jälgimäi niilöis voijah roita muga sanotut supermassiivizet mustat loukot. Uskotah, gu niilöi on enimien galaksoin keskuksis, sežo Linnunruan. Tietäh, gu jo vuvvennu 1784 anglielaine geolougu John Michell abrikuičči, voidasgo moizet mustien loukkoloin jyttymät kappalehet olla olemas. Onnuako hänespäi sai vaikuttehii Pierre Simon Laplace, kudai omassah tevokses Exposition du système du Monde (Muailmansistieman ozutus, 1796) mainičči ”taivahankappalehtu, kudamal gravitacii toinah on moine suuri, ga valgei ei piäze virduamah sit iäre”. Ezmäzenny terminiä ”mustu loukko” (angl. black hole) käytti fiizikku John Wheeler vuvvennu 1967. Mustien loukkoloin teouriedu äijäl vedi ielleh professoru Stephen Hawking, kudaman mugah mustu loukko on buitegu aigutilas olii loukkoine.

Duumaijah, gu mustan loukon keskus on gravitacielline singularitiettu, kui čökeh, kudaman tilavus on läs nol’ua. Singularitietas on kai mustan loukon massu: atoman, tiähten libo miljonoin tiähtilöin massu. Nengoman vägi suuren tihevyksen periä rodieu i mustan loukon vägi suuri gravitacii.




#Article 183: Mustumeri (113 words)


Mustumeri on Atlantan valdumeren basseinan syväinmeri. Bosforansalmi yhtistäy Mustumeren Marmaranmeren kel, Dardanellisalmi – Egein meren da Välimeren kel. Kerčan salmi yhtistäy Mustumeren Azovan meren kel. Pohjazespäi Mustahmereh andavuu Kriman niemimua. Mustumerdy pitkin on Jevroupan da Vähä-Azien väline veziraja.

Mustan meren pinduala on 422 000 km². Omien rajaviivoin mugah Mustumeri on piduličču, kuduan suurin os's'u on läs 1150 km. Meren suurin välimatku pohjazes suveh on 580 km. Suurin syvys on 2210 m, keskisyvys – 1240 m. Vien miäry on 555 tuhattu km³. Mustanmeren eričys on sit, gu 150-200 metrin syvyöl ei ole eläviä organizmua (on vai anaeroubistu bakteeriedu), sendäh gu sie on äijy rikkivetyy.

Mustumeren randumuat ollah Ven'a, Ukrainu, Rumiinii, Bolguarii, Turtsii da Gruuzii.




#Article 184: Muumi (497 words)


Muumit (ruočikse Mumintroll) on suomenruoččilazen kirjuttajan da taidoilijan Tove Janssonan kirjoin piälimäzet urhoit. Muumipeigoit ollah Skandinaavien peigoloin (trolliloin) loittozet ezi-ižät. Hyö ollah valgiet da pyöryžät, heil ollah suuret turvat. Enne muumit elettih rahvahien kodilois päččilöin tagan, kui torillit da koinižändät. Ga aijan aloh höyrylämmitys läs kogonah eisti unohtuksih päčit, da muumiloil pidi mennä eččimäh toizii eländykohtii.

Allus algajen Tove Jansson pani Muumile Ninnettäi-nimen da käytti sen kuvua rounoku embleemannu libo allekirjutuksennu. Ninnettäi oli kaikis Janssonan piirustettulois čomazis da nagrokuvis. Ninnettäi ylen äijäl eruou  muumin myöhembäzes kuvas, häi on äijiä laihembi, hänel on pitky kaidu nenä da korvazet, kuduat ollah gu sarvuot rouno (hänenmoizet ollah muumitgi aijembazis čomazis).

Tundietuimbii muumihahmoloi on Muumipeigoi, kudai eläy omassah muumiperehen kel. Muumipeigoi on piälimäine urhoi. Händy kaikin suvaijah, häi on mielyttäväh luaduh oigei, huolekas, suvaiččou omii vahnembii da dovariššoi. Häi lapsien jyttyöh hyväl mielel lähtöy matkah da vuottau šeikkailuloi. Häi suvaiččou uuttu, tundemattomua, peittoperästy da kummanluadustu. Toiči pienel Muumipeigoil ozutahes, ku aigu hillenöy, mielet kazvetah, ga se kazvau iče Muumipeigoi. Tavan mugah Muumipeigoi on rohkei, ga toiči varuau. Häi hyväl mielel tuttavuu kaikkih, ga Muumimami on huoles sen periä.

Muumiloin huoletoi da mielevy sugu eläy omas kois Muuminotkos, hos erähän aijan hyö elettih majakantalois da teatras. Kummanluaduine mieli on Muumitalois da heijän notkos. Tiä hyvin vastatah jogahistu, tulgah heile hos ken, tiä istutetah stolah, pannah muate, da jätetäh elämäh ”ilmazekse igiä”. ”Muumimami da Muumitata vai pandih uuttu magavosijua da suurendettih syöndystolua”.

Muumit ollah kuviteltut olendot, kuduat eletäh ristikanzoin jyttyöh. Heijän suarnalline unelmu on todevuttua jogapäiväzes elaijas parahimat mahtot, midä on rahvahis. Tavallizen elaijan hyvys, kuduadu hyö tahtottas kaikis enimäl, voibi olla vaigu silloi, konzu jogahizel on valdu olla omannu ičenny, ga niken ei voi duumaija vaigu omua iččie.

Jansson kirjutti ruočin kielel mondu Muumi-kirjua. Häi čomendi omassah kirjat kuvil. Muumi-kirjat oldih enzimäi jullattu ruočikse, sen jälles niidy kiännettih kymmenile toizile kielile. Jumoristizii da hyväntahtozii muumi-kirjoi on kiännetty 43 eri kielele, da niilöin pohjal on luajittu kui kirjoi da sarjukoomiksoi, mugai mul’tfil’mua, interaktiivistu kirjua, mondu ozutelmua dai ouperu.  Enzimäine Muumi-tevos Småtrollen och den stora översvämningen (”Muumit da suuri viennouzu”) oli piässyh ilmah vuvvennu 1945.  Tove Janssonan yheksäs kirjutetus Muumi-kirjas kaheksa on kiännetty karjalakse (livvin murdehele) eri aigah.

Muumiloin muailmankuulužuoh ylen äijäl vaikutettih Tove da Lars Janssonan Muumi-sarjukoomiksat, kudamii jullattih vuvves 1954 ezmäi The Evening News -lehtes  Londonas da myöhembä 40 muas 20 miljounale lugijale. Muumiloi ylen äijäl suvaijah Japounies.

Muumit eletäh Muuminotkos olijas Muumitalois. Muumipereheh kuulutah Muumipeigoi da hänen muamah Muumimami da tuattah Muumitata, sego perehen ottolapsi Nipsu. Muuminotkon eläjih kuulutah sežo ezimerkikse Ninnineidoi, Mymmeli, pieni Myy, Ninnettäi, Vilijonka omissah lapsienke, Muikkuine, Mörgö, Hemuli da Haižuli. Harvembah nähtylöi hahmoloi ollah ezimerkikse Tiedoiniekku, Tuu-tikki, Surku, Jenni-t’outa sego Tiuhti da Viuhti. Sobii muumit ei käytetä, hos Muumimamil ainos ongi piäl peredniekky da Muumitatal omassah piäs tsilindruhattu. Yhtelläh kezoidu kylbijes muumit šuorivutah uindusobih. Muumipeigoi on Tove Janssonan alter ego, ga pieni Myy da Tiuhti sežo ollah häneh päi, hemulitgi. Muumimamin selgienny ezikuvannu oli kirjuttajan muamo. Voibi sanuo, muumiloih äijäl vaikutettih Tove Janssonan oma pereh da dovarišat.




#Article 185: Muumi-kruušku (180 words)


Muumi-kruuškat ollah suomelazen dizainuyritys Arabian valmistettui da suomelazen kuvataidoilii Tove Slotten pluaniiruttui keruamikkukruuškii, kudamis on kuvii Muumi-sarjukoomiksoin da -kniigoin figuurois. Enzimäzet Muumi-astiet luajittih 1950-luvul, da nygöizien Muumi-kruuškien valmistamine allettih vuvvennu 1990. Muumi-kruuškat kuulutah Arabian Muumit-serviizah.

Muumi-kruuškis olijat kuvat oldih allussah suomenruoččalaizien taidoilijoin Tove da Lars Janssonan piirrettylöi. Tove Jansson oli Muumiloin luadii da Lars hänen velli, kudamanke häi luadi Muumi-sarjukoomiksoi. Tove Slotte on tävvendännyh Janssonien piirrettylöi Muumi-kuvii da luadinuh net kruuških pättävikse.

Muumi-kruuškat ollah yhtemmuodohizii muodoilii Kaj Franckan pluaniirutun Teema-sarjan kruuškanke, kudamah syndyy 3 detsilitrua. Uuzii Muumi-kruuškii tulou joga vuozi 1–2 kappalehtu. Vuozittajen piästäh ilmah sežo rastavu- da kezäsezonkruuškat, kudamii on laukois vaiku tietyn aijan.

Muumi-kruuškat ollah suvaittuloi keräilytavaroi. Harvinazien keräilykruuškien arvo voibi olla monii sadoi libo daže tuhanzii jeuroloi. Erähis keräilyharvinazuksis on maksettu internettuavissuonilois vie enämbigi. Vuvvennu 2013 eräs Muumi-kruušku myödih Suomes 10 000 jeurol. Enimyölleh kruuškan arvuo nostetah valmistamizen loppemine libo valmistuspartii, kudai on olluh pienembi gu normal´noisti.

Arabia on valmistannuh 90-luvul suate seiččie Muumi-lapsienserviizua, kudamih kuulutah kruušku, torielku da aijembah sežo luzikku. Näihin kuulujii kruuškii keräilijät ei enimyölleh pietä alallizinnu Muumi-kruuškinnu, hos sežo lapsienkruuškil yksittäjen on keräilyarvuo.




#Article 186: Muur'oi (344 words)


Muur’oi (kysty muarjua sanotah šl’uboi) on monivuodine heiniävyӧs kazvi roduu Rubus (Vagoi) Rovzuvärin perehys. Ilmanigäzet sen nimet oldih “jantari”, “suonsilmät”. Pohjazis alovehis oli nimi čuarin muarju. Rahvas sanotah muarjua pohjazen apel’siinu, arktikan vagoi.

Muur’oi on pienikazvoine, sen korgevus on yli 20 sm. Korzi on vihandu da muzavanvihandu, hoikkei, oigeikko. Sil on 2-3 lehtie da yksi valgei kukkaine.

Kukkazet ollah keskenormuzet, yksinäzet, valgiet, yksisugupuolizet. Emehenkukat da hyödenkukat kazvetah erikazvoksil; ižäkukkazet ollah suurembi emäkukkazii. Emehty da hyödehty on äiju; tuppie da kukanlehtie on viiziembi. Muur’ӧi kukkiu kezakuul. Pӧlytetäh kukkazii bӧbäkät. Muarjat kypsetäh 40-45 päiviä. Lehtet ollah rupiškoit jygrinainepočkiennägӧzet, viizilabavutut.

Andin on ruskei (ruohkahko) libo oranževoi (kypsi) muarju diametrua läs 1-2 sm. hoikien kuorenke da kovien siemenienke; kaččojen se on gu vagoin muarju. Kypset muarjat ollah gu puhtas jantari. Muarjan mehu on oranzevoi, ylen magei. Kerätäh muarjӧi heinykuul.

Muur’ӧi on levinnyh kaikkie Pohjastu muan puoliskuo myӧ. Voibi nähtä muur’oidu Keski-Jevroupan puolel Ven’al, Sibiries, Valgo-Ven'al. Tavallizinnu kazvin elokohtinnu ollah sfagnumsuot, kudamis sežo kazvetah bagul’niekku da guarbalo. Meččykanat da mečoit suvaijah muur’oikkoloi.

Kypsis muarjӧs on: zuahariet, valgiet, organičeskoit muigeimehet (juablokku da limonu), vitamiinat (C,B,PP,A), mineraliet ozat (kalii, fosforu, raudu da toizet). Muur’ӧn muarjas on vitamiinua C äijembi gu apel’sinas kolmenkerran.

Muur’oi kuuluu rohtikazviloin joukkoh. Sendäh, gu muur’oin muarjois on äijy tokoferoloi, kuduat on lӧytty biologien puoles aktiivizii ainehii da vitamiinoi, net hyvin vaikutetah kohtužen ristikanzan organizmua. Muarjan syväinmehu hyvin sammuttau juotatustu, vastau kyl’miändia. Muarjan mehul voietah nahkanpalat, kuduat ollah kibiet.

Lehtet ollah veriazettujaizet, ruanusaubuattujaizet, heldievastavuttozet nuadobjat. Lehtis da varbazis voit varustua heinykeittie, kudamien avul piästetäh vačan kivuskis, počkien voimattumaksis, paskas. Lehtet ollah kuzenajajat da avvutetah ruanoin kӧčӧityӧ, seižatuttua veri. Čuajukse zavaritah muur’on tuppii. Lehtikeittien da muarjӧin avul parandetah kai tervehys.

Sendäh, gu mehus on äiju zuaharii, se on ylen magei. Syvväh muarjoi kypsehyy. Talvekse muarjoi kylmätetäh da livotetah. Sendäh, gu muarjois on äijy muijumehtu, niidu voibi hätken pidiä livos. Muarjois keitetäh varen’n’ua, mehuu, povidlua, džemua. Suomes da Ven’as azutah muur’oinviinua da likӧrua.

Muur’oi oli Aleksandr Puškinan armas muarju. On kuulužu, enne kuolendua häi kyzyi livymuur’oidu.

Suomen D’engundvorčas azutah 2 jevron dengukolikkuo, kuduas on muur’oinkuva. Sen dizaineru on Raimo Heino.




#Article 187: Mägry (321 words)


Mägry on luonnolline meččyelätti, kudai enin aigua omas elokses viettäy pezäs, elätin rungan eričykset avvutetah sille täs. Mägry, kui kondii da ahmoi, on jallanteräliikkui, sen tagakäbälät ollah edukäbälii äijiä suurembat. 
Sygyzyl mägrän paino voi olla enämbi 20 kiluo da rungan piduhus läs 90 sentii. Nahkan väri on harmuahko hobjankarvazen läpetyksen kel. Mägräl piäs kahtes puolespäi – korvis turvassah – on kaksi mustua junuo. 

Mägriä on kaikis Karjalas mečis. Suves vaiku sidä on äijiä enämbi. 

Mägry eläy sie, kus voibi luadie pezä muah da enimytteh vien lähäl. Mägry on ”kodiniekku”, se huoliu da akkiloiččou omua peziä. Pezäspäi se lähtöy enimytteh ei enämbiä kui 1,5 kilometrin piäh. Ku ollou äijy syömisty, sit mägrät voijah luadie pezät toine tostu lähäl. Net eletäh eriže, loitton toine toizes, konzu on vähä syömisty.
 
Mägrän elämizekse on tärgei, ku sen pezä ei kylmäs da vezi ei upottas sidä. Mägry iče luadiu omua peziä, luajittuu ainos suurendau libo pienendäy, levendäy libo kaijendau sidä.  Mägrän pezä on monimutkaine sydämes. Sit on tuuletusraguo da moni kerrostu. Pezä on kiemur, monis kohtis menöy umbikujoh libo syväle muah. Pezäs on varzinaine pezäkohtugi. 
Mägrän muanalazen pezän piduhus voi olla 35-80 metrii. Omale pezäkohtale, kudai diametras voi olla enämbi metrii, mägry panou kuivua heiniä, lehtie da sammaldu. Mägry alalleh vaihtau levitekset. Mägry on puhtahuon pidäi da suvaiččii. Sen pezän lähäl nikonzu et näi jiännyzii syömispalazii libo ullostuksii. 

Syömizien eččoh mägry lähtöy aijoi huondeksel libo ehtäl. Sen liikundutaba on kiirehtämätöi da hyvin kuului. Elätti hyvin uidaugi. Mägry syöy hiirijyrzijöi, böbökkii, pienii linduzii, čyöttölöi da edenölöi. Syöy sežo kazviloin juurii da niilöin vihandoi korzii da lehtilöi, muarjoi da griboi.
 
Ligakuul-kylmykuul elätit uinotah kaikekse talvie, sendäh sidä enne syvväh kylläzikse, ku vägie täydys hätkekse aigua. 

Mägräl kiimuaigu on kezän enzimäzel puoliškol. Mägry luadiu puaran monekse vuottu, toiči kaikekse eländyaigua. Pienet mägrät rodivutah pezäs tossuvuon keviäl. Mägräl enimytteh rodieu kolme poigastu. Sygyzyssäh mägränpoigazet eletäh muamanke, talvekse viertäh muate jo ičepiänneh.

Mägry on mečästyselätti. Joga vuottu sen suandua pietäh silmäl. 




#Article 188: NHL (136 words)


National Hockey League libo NHL (frans. Ligue Nationale de Hockey, LNH, karj. Kanzalline jiäkur'oiliigu) on jiäkur'oin ammattiliigu, kudai kižatah Yhtysvallois da Kanuadas. NHL:iä pietäh generalisesti muailman parahimbannu jiäkur'oisarjannu. Sarjan kolmeskymmenes joukkovehes 23 on Yhtysvallois da seiččie Kanuadas. Joukkovehet on juattu kahteh konferensieh, kuduat on ielleh juattu kaikkiedah nelläh divizieh. 

NHL-joukkovehil on AHL-liigas fermujoukkovehet, kuduat ollah kižarezervanu da nuorien kižuajien harjoitusjoukkovehinnu.

Päivänlaskukonferensii

Päivännouzukonferensii

Ielleh olemas olijat seurat (siirretyt)

Nimie vaihtanuot seurat (ei siirretyt)

Likvidiiruitut seurat

NHL-kavven piättiekse juatah premiehet kavven parahimil kižuajil, treniroile da joukkovehile.

Joukkovehien premiehet

Hengikohtallizet premiehet

Tiähdistöpluanullizet

Kavven piättiekse nimetäh NHL:n ykköstiähtipluanulline da kakkostiähtipluanulline.

Hockey Hall of Fame

Hockey Hall of Fame sijaiččou Torontos Kanuadas. Hall of Fame tundietah enne kaikkie jiäkur'oimuziennu da premieloin säilytändypaikkannu. Yhtelläh myös kižai, erosud'd'u libo muu kiehkoitoimii voijah vallita Hall of Famen muga kučuttuh kunnivogallerieh eriluaduzen elokkahan ladun jälgeh.




#Article 189: Napoleon I (142 words)


Napoleon I Bonapart (; 15. elokuudu 1769 Ajaččio, Korsika – 5. oraskuudu 1821 Longvud, Pyhä Helena) oli Fransien enzimäine konsulu vuvves 1799 algajen da Fransien keisari Napoleon I 1804-1814.

Napoleon algoi virran vuvvennu 1785 artilierien nuorembannu leitenantannu. Sit häi sai divizien generualan čiinan da komanduičči voinuvoimii tagavos. Vuvvennu 1795 hänes rodih Itualien armien komanduiččii. Vuozinnu 1798-1799 Napolein johti matkukundua Jegiptah.
Vuvvennu 1799 Napoleon luadi valdivomuutoksen da hänes rodih enzimäine konsulu. Häi perusti diktatoran vallan. Napoleon pidi monii uvvistuksii, ezimerkikse perusti Fransien bankan (1800) da Kanzallizen koodeksan (1804).

Vuvvennu 1812 Suuri armii jäi voitetukse Ven’ale, min jälgeh Napoleonan imperii hävii. Vuvvennu 1814 Napoleon kieldävyi valduistuimes. Häi oli karkoitettu El’ba-suarele.

Vuvvennu 1815 Napoleon uvvessah sai vallan suakse päiväkse. Häi jäi voitetukse Vaterloos da toizeh kerdah kieldävyi valduistuimes.
Elaijan jälgimäzet vuvvet Napoleon vedi Pyhä Helenan suarel. Vuvves 1840 algajen hänen tuhku säilytetäh Niistielöin kois Pariižas.




#Article 190: Nelson Mandela (160 words)


Nelson Rolilahla Mandela (18. heinykuudu 1918 Mvezo, Suvi-Afriekan Liitto – 5. talvikuudu 2013 Johannesburg, Suvi-Afriekan tazavaldu) oli kosa-kanzan tembu-heimoh kuului suviafriekkalaine poliitiekku, kudai toimi sežo puolistajannu. Suvi-Afriekas hänet puaksuh tundiettih kosankielizel kluanunimel Madiba libo nimel tata, kudai tarkoittau kosakse «tuattua».

Mandela luadi merkiččijiä roduerottelun vastastu ruaduo Suvi-Afriekas. Vuonnu 1993 Mandela Frederik de Klerkanke häi sai Nobel’an rauhanpalkindon. Mandela oli kaheksas Suvi-Afriekan tazavallan prezidentu vuozinnu 1994 – 1999 (enzimäine mustuhibjuine prezidentu). Häi oli vanhin Suvi-Afriekan prezidentu. Nelson Mandela oli tiettävy poliittine tyrmähotettu. Häi oli tyrmäs 17 vuottu vuozinnu 1964-1982.
Mandela oli merkiččii Afriekan johtai. Prezidentannu Mandela luadi monet tärgiet yhteiskunnallistalovehellizet uvvistukset, kuduat avvutettih voittua yhteiskunnallizen da talovehellizen eriarvožuon Suvi-Afriekas. Häi ližäi kulut opastumizen da tervehyönhoijon alah.
Eläkkehele mendyy Mandela oli ielleh kanzanvällizesti vaikutusvaldaine hahmo, roduerottelus piästämizen sivvolu. Häi oli Unescon hyvän tahton poslu da otti ozua AIDSn vastazeh kampuanieh.

Vuvves 2004 algajen Mandela oli Del’finoin poslu nuorieh niškoi da Del’finoin rahvahienvälizen nevvoston ozanottai. Sežo Mandela oli monien rahvahienvälizien yliopistoloin kunnivoitettu ozanottai.




#Article 191: Nieglikko (225 words)


Tavalline nieglikko libo jevrouppalaine nieglikko () on imettäjiä jevrazilazien nieglikkoloin lajii, nieglikkoloin rodukundua. Se eläy Jevroupas, Pienes Azies, päivänlaskullis-Sibiries, Luodeh-Kazahstanas, Amuran piiris, Pohjas- da Koillis-Kitais.

Tavalline nieglikko on pienehkö eläin. Sen rungan piduhus on 20-30 sm, hännän on 3 sm, massu on 700-800 g. Korvat ollah pienehköt (läs 3 sm). Turbu on venytty. Nenä on terävy da ainos märgy. Ylimäzes leuguluus on 20 piendy teräviä hammastu, a alimazes on 16 hammastu.

Piä on suurehko, vergunägöine. Käbälil on 5 sormie terävien kynzienke. Tagakäbälät ollah pitkembät migu ezikäbälät. Tavallizen nieglikon nieglat ollah lyhyöt, läs 3 sm. Piäl nieglat jagavutah jagavukseh. Niegloin pindu on silei, väri on muzavanruskei. Selläl, bokil da piäl ondoloin niegloin piduhus on 2 sm. Niegloin välis ollah hienot, pitkät, harvat karvat. Piäs da vačas on muzavu karhakko karvu. Tavallizesti täyziigäzil nieglikkoloil on 5-6 tuhattu nieglua, nuoremmil on 3 tuhattu.

Turvan, jalloin da vačan karvan väri on keldasvalgies muzavanruskieh. Nieglat ollah muzavanruskiet muzavienpoikkinazien junoloinke. Nieglikon rindu da kulku ollah yhty värii.

Tavalline nieglikko eläy Päivänlaskullis- da Keski-Jevroupas, Britanskien suaril, Skandinavien suvel, luodehizel Ven’al, Päivänlaskullis-Sibiries, Kazahstanas. Tädä paiči nieglikot viettih Uudeh Zelandieh.

Jevrouppalaine nieglikko eläy eri eländypaikois: mečänreunal, pienil nurmikkoloil, mečikkölöis, ei suvaiče suurii sualoi, da loppumattomii havumeččii. Se voibi eliä ristikanzan lähäl, toiči sidä voi vastata puustolois.

Tavalline nieglikko on yöeläin. Ei suvaiče kävellä loitos omas koispäi. Päiväl se viruu omas pezäs libo toizis peittolois.




#Article 192: Nightwish (310 words)


Nightwish on suomelaine, sinfonistu metallua soittavu bändi. Se on perustettu vuvvennu 1996 Kiteel da on nygöi üks Suomen kannatettuloimbii joukkovehii. Tavan mugah bändin pajot säveldäy  kosketinsoittai da johtofiguuru Tuomas Holopainen. Nightwish on piästänyh ilmah 8 al’bomua kudamii on myödy piäle 8 miljonua kappalehtu – al’bomoin nimet ollah Angels Fall First (1997), Oceanborn (1998), Wishmaster (2000), Century Child (2002), Once (2004), Dark Passion Play (2007), Imaginaerum (2011) da Endless Forms Most Beautiful (2015). Joukkovehen nygöizet jäzenet ollah kosketinsoittai Tuomas Holopainen, gituaristu Emppu Vuorinen, basistu Marco Hietala, pajattai Floor Jansen, barabuanii Kai Hahto dai säkkipillin soittai da pajattai Troy Donockley. Bändin endizii jäzenii ollah pajattajat Tarja Turunen da Anette Olzon, basistu Sami Vänskä dai barabuanii Jukka Nevalainen.   

Nightwish kerävyi ezmäzen kerran Kiteel vuvvennu 1996. Kai algoi Tuomas Holopaizen ajatuksespäi yhtistiä  kosketinsoittimet, akustine gituaru da Tarja Turuzen ouperuluaduine iäni. Vuvven 1997 allus barabuanii Jukka Nevalainen liittüi bändih da akustine gituaru korvattih elektro-gituaral. Vuvvennu 1997 joukkoveh soitti kasietale bändin ezmäzen al’boman Angels Fall First da se piästettih ilmah saman vuvven külmükuus. Täl staadiel bändis oli 5 hengie da gastroliimuzikantunnu bassua soitti Samppa Hirvonen. Joukkovehen kannatus nouzi jogahizel al’bomal da se algoi gastroliiruiččie ümbäri muailmua. Vuvvennu 1998 bassua tuli soittamah Sami Vänskä kudai oli bändis vuoteh 2002 suate, hänen jälgeh bassua tuli soittamah Marco Hietala. Pajattai Tarja Turunen tüöttih iäre bändis vuvvennu 2005 muailman gastrolimatkun jälgeh da eroitus nostatti äijän paginua meediis Suomes da ümbäri muailmua. Turuzen jälgeh pajattaikse vallittih ruoččilaine Anette Olzon, ga müös häi lähti joukkovehespäi vuvvennu 2012. Barabuanii Jukka Nevalainen jätti bändin väliaigazesti vuvven 2014 kezäl uniprobliemoin täh. Uuzimmal al’bomal barabuanoi soittau Kai Hahto.

Nygöi kylmykuun 2015 lopus Nightwish gastroliroiččou ymbäri muailmua enzimäzikse Jeuropas da jatkau sen jälgeh Amerikkah, Australiah da Ven’äle. Uuzin al’bom piästettih ilmah kevätkuus 2015 da sit on jo nygöi myöty ylen äijän. Bändin konsertu Angliin Wembley –areenan konsertuzualus talvikuus 2015 müötih loppuh, zualah syndyy läs 12 500 hengie.




#Article 193: Nikola Tesla (155 words)


Nikola Tesla (serb. Никола Тесла; 10. heinykuudu 1856 Smil’an, Avstrien imperii – 7. pakkaskuudu 1943 New York, Yhtysvallat) oli keksii sähkötehniekan da radivotehniekan alal, inženieru da fiiziekko. Roinduperiä myöte häi oli serbielaine. Rodivui da kazvoi Avstro-Vengries. Ruadoi Fransies da Yhtysvallois. Vuvvennu 1891 häi sai Yhtysvalloin kanzalližuon.

Tesla otti ozua vaihtovirran, kolmivaihevirran da induktiomotoran luadimizes da kehittämizes. Se avvutti siirdyö tevolližusrevol’ucien toizeh etuappah. Teslan kunnivokse on nimitetty magniettuvuon tihevyön tesla-mittuyksikkö, avtomašinvalmistai Tesla Motors, sego Belgradan Nikola Teslan lendoazemu. Tutkii sai monet palkindot: E. Kressonan, J. Skottan da T. Edisonan medalit.

Nikola Teslaa pietäh yhtenny nygyhistourien merkiččijöis keksijöis. Tesla on sežo yksi radivotehniekan kehittäjis. Myöhembi hänele myönnettih sit patentu. Radivon ozutettuu Tesla sai muailman tunnustamizen arvokkahannu inženierannu da keksijänny. Teslan aigazet ruavot avattih dorogua nygyaigazele sähkötehniekale. Hänen keksindöt oldih innovatiivizet. Monien Teslan patentoin hyövyttämine onnistui vaste hänen kuolendan jälgeh.
Sežo NikolaTesla on efiran olemizen kannattai. Häi pidi monii koitteluloi tovestumah efirua eri ainehiennu, kuduadu voi käyttiä tehniekas.




#Article 194: Nikolai Abramov (327 words)


Nikolai Viktorovič Abramov (24. pakkaskuudu 1961, Ladva (vep), Leningradan aloveh – 23. pakkaskuudu 2016, Petroskoi) oli vepsäläine da ven’alaine kirjuttai, runoilii, žurnalistu, kirjalližuskiändäi, Karjalan tazavallan arvostettu kul’tuururuavon ruadai.

Häi rodihes da kazvoi Leningradan alovehen vepsäläzes hierus Ladvas. Häi on vepsäläine.

Vuvvennu 1978 häi loppi Vinnitsien školan. Abramov opastui Leningradan topogruafiellizes tehnikumas, Petroskoin valdivoyliopistos, Karjalan pedagougizes valdivoyliopistos. Häi ruadoi gruššiekannu, souhozan da piloruaman ruadajannu, hierun kul’tuurutaloin johtajannu, geodeziamatkan ruadajannu, fotokuvuajannu, Svirin tulet (Svirskije ogni)-piirilehten da Suomelasugrilazen lehten korrespondentannu, Ken mis (Kto o čjom)-iččenäzen lehten korrespondentannu, vepsäläzen Kodima-lehten redaktorannu da piäredaktorannu. Jälgimäzet vuvvet häi ruadoi Karjalan kanzalliskirjastos.

Abramov oli Ven’an kirjuttajoin liiton ozanottai vuvves 1998 algajen da Ven’an žurnalistoin liiton ozanottai vuvves 2003 algajen. Suomelasugrilazien kirjuttajoin XI rahvahienvälizes kongresas, kudai oli elokuus vuvvennu 2010 Oulus (Suomes), Abramovan vallittih Suomelasugrilazien kirjuttajoin liiton hallindoh. Abramov oli Karjalan tazavallan žurnalistoin liiton ozanottai.

Häi kuoli 23. pakkaskuudu vuvvennu 2016 Petroskois jugien lyhytaigazen voimattomuon jälles. Abramovan pandih muah hänen roindumuas Ladvan-hierus.

Abramovan ezmäine runokogomus on «Koumekümne koume» (”Kolmekymmen kolme”). Se piäzi ilmoih vuvvennu 1994 da tuli enzimäzekse taidotevoksekse vepsän kielel.

Runoilii kiändi vepsän kieleh muailman da Ven’an kirjalližuon klassiekkoi. Häi kiändi Omar Haijaman, Rabindranat Tagoran, Uil’jam Šekspiran, Pol’ Verlenan, Aleksandr Puškinan, Lev Tolstoin, Sergei Jeseninan, Nikolai Kl’ujevan, Boris Pasternakan, Nikolai Rubtsovan, Jevgeni Jevtušenkon, Vladimir Vysotskin da muuloin kirjuttajien tevoksii. Häi kiändi sežo Kalevipoeg- estounielazen rahavahan eeposan ozii, Komin rahvahan suarnoi, Ven’an suomelasugrilazien kirjuttajoin runoloi da prouzua. Sidä paiči Nikolai Abramov kiändi sežo muailman rokmuuzikan tekstoi: ezim. Yesterday (The Beatles) da We Are The Champions (Queen), kuduat pajatetah vepsän kielel Anna Vasiljeva (Jusne) da Karjalan pajo- da tansi- kanzallisansambl’u ”Kantele”.

Nikolai Abramovan runot piästettih ilmoih erilazis kogomuksis, runovalliteksis, niidy kiännettih vepsän kielespäi ven’akse, suomekse, virokse, ruočikse, frantsien, norviegien, vengrien kielikse, Ven’an suomelasugrilazien rahvahien kielikse.

Nikolai Abramovan kniigu «Kurgiden aig» (”Kurgiloin aigu”) on V.S. Vysotskin muzeis ”Vysotskin taloi Tagankal” («Дом Высоцкого на Таганке»).

Abramov otti ozua ”Vepsäläine pyhä”-dokumentufilman kuvuamizeh (prod’usserukeskus ATK-studio, Pietari). Ligakuus vuvvennu 2009 tämä filmu sai II alovehienvälizen multimediakilvan palkindon (”Siberin kuldaine kedruoksu”-palkindo) Kemerovos.




#Article 195: Nikolai Laine (146 words)


Nikolai Grigorjevič Laine (tovelline sugunimi on Gippiev: 27. oraskuudu 1920 – 18. tuhukuudu 1984) – nevvostolaine runoilii, kiändäi, Karjalan autonomizen sosialistizen nevvostotazavaldan arvostettu kul’tuuran ruadai (v.1974), Ven’an sosialistizen federatiivizen nevvostotazavaldan arvostettu ruadai (v.1978).

Lainen enzimäzet tevokset piästih ilmoih vuonnu 1936. Sidä myöhembi piäzi ilmoih «Враги»-runoelmu. Vuonnu 1939 ilmestyi runoloin kogomus karjalan kielel. Tänä vuonnugi Karjala-žurnualah piästih runot karjalan kielel: «В лесу», «Играй, Кантеле». Laine kirjutti sežo runoloin kogomukset «Huondes», «Lieksan lauluja», «Punaiset pihlajantertut», «Из поколения в поколение». Omis runoelmis «Старый мастер», «У костра», «В новогоднюю ночь», «Три березы» Laine kirjutti oman muan suvaičukses da sen muan ahkeris ruadajis.

Häi enzimäzenny kiändi suomekse ven’alazien runoilijoin tevokset: N. Nekrasovan, V. Majakovskin, A. Tvardovskin, M. Svetlovan, Nikolai Gribačovan, Janka Kupalan, Taras Ševčenkon, Gevorg Eminan tevokset. Sežo häi kiändi estounielazien runoilijoin Juhan Smuulan da Paul’ Rummon tevokset

Laine on yksi kiändäjis, kuduat kiännettih ven’akse Kalevala-eeposan v. 1979 da v. 1973.




#Article 196: Nikolai Zaitsev (287 words)


Nikolai Zaitsev (16. talvikuudu 1938) on tundiettu karjalaine kirjuttai da taideilii. Häi kirjuttau omii tevoksii karjalan kielen livvin murdehel.

 
Nikolai Zaitsev on roinnuhes 16. talvikuudu vuvvennu 1938 Alavozen alovehen Antilan kyläs, Anuksen piiris. Školan jälles ruadoi Alavozen meččyzavodal. Jo lapsennu olles ylen suvaičči piirustua. Vuvvennu 1960 Nikolai loppi Moskovan Rahvahallizen Taidoyliopiston. Omah mučoih Galinah N. Zaitsev tuttavui vuvvennu 1963 Alavozen kluubas, nuoret kerras miellyttih toine toizeh, nenga sovus da rakkahuos eletäh 45 vuottu. Yhtes hyö kazvatettih kaksi poigua, nygöi autetah kazvattua bunukkoi. Nikolai Petrovič sanou, ku pereh kannattau händy kaikis ruadolois.
Nikolai Zaitsev ruadoi meččyzavodal. Nygöi on eläkkehel da eläy Anuksenlinnas. Vuvves 2005  algajen rubei kirjuttamah kerdomuksii, novelloi. Novellois Nikolai Petrovič kuvaillou omua muadu, Karjalan hieruloin histouriedu. Novelloin piäaihiennu on karjalaine ristikanzu, hänen hengi, mielet, duumat, tahtot, ilot da igävät.

Vuvvennu 2006 Nikolai Zaitsev kirjutti oman enzimäzen Čuajumagari-kerdomuksen. Sen jälles päivänvalgien nägi vie 14 piendy da suurdu kerdomustu. Viizi niilöis on kerätty kirjuttajan enzimäzeh Omat ikkunat- kniigah, kudai piäzi ilmah vuvvennu 2009.
Vuvvennu 2014 Petroskois piäzi ilmah kerdomuksien kogomus Katkattu oza. Nikolai on sen kniigan taidoilii.
Hänen tevoksien piätiemannu on ristikanzu, kudaman kauti kirjuttai sanelou vaigielois histouriellizis tahahtumis: voinis, kollektivizatsies, repressielois sego voinan jälgehizes vuozis. Tevokset on kirjutettu iče Nikolai Zaitsevan, hänen buaban da died`oin elaigufaktoin pohjal. Nikolain Zaitsevan kerdomukset äijäl kosketah syväindy. Kirjuttai nerokkahasti, kielastamattah da liijoittelemattah ozuttau karjalazien elaigua da tabua.Vuozinnu 2008 da 2011 on suannuh Vladimir Brendojevan nimizen palkindon.

Paiči kirjutusruaduo N. Zaitsev on nerokas taideilii. Piirustua häi algoi školas, konzu opastui kolmandes kluasas. Piirustuskerhos hänel oli nerokas opastai Leonid Korhonen; kuduas häi äijäl mih opastui. Sit nämmä tiijot päittih hänele Moskovan taidoyliopistos opastujes. Mondu vuottu Nikolai Zaitsev ruadoi mainostaidoilijannu. Kogo elaijas hänel suitui suan kuvua. Erähät niilöis pandih ozutettavakse Anukses, Alavozes sego Petroskois.




#Article 197: Ninnettäi (342 words)


Ninnettäi (suom. Niisku, ruoč. Snorken) on figuuru suomenruoččilazen taidoilijan Tove Janssonan kuvittehellizes muumiperehes kerdojis Muumi-kniigois. Ninnettäi on sežo myödäi Japounies 90-luvul luajitus animaciisarjas Muuminotkon starinoi (suomekse Muumilaakson tarinoita), kudai pohjavuu Tove Janssonan kniigoih da Tove da Lars Janssonan Muumi-sarjukoomiksoih. Sarjukoomiksupiirdäi da kirjuttai Lars Jansson oli Tove Janssonan velli.

Ninnettäi on myödäi vaiku kahtes kniigas: Muumipeigoi da händytiähti da Tiedoiniekan hattu -kniigois. Animaciisarjas häi ei ole piäfiguuroi ga on myödäi äijy enämbi, migu Janssonan tevoksis. Kniigois Ninnettäi on tavalline lapsi, ga animaciisarjas häi on keksii da tiedomies.
 
Ninnettäjän sizär on Ninnineidoi, kudai on Muumi-kniigoin piäfiguuran Muumipeigoin mielespietty. Paiči Ninnineidoin vellie, ninnettäi-nimel kučutah myös kogo ninnettäjien lajii. Alguperäzis Tove Janssonan Muumi-kniigois kerrotah, ku ninnettäjät ollah lähästy suguu muumiloile. Kniigois ninnettäjät vaihtetah värii tundoloin mugah.

Tove da Lars Janssonan resunkois Ninnettäi on samannägöine, gu Muumipeigoi. Muumipeigoi da händytiähti -kniigas Muumipeigoin dovariššu Muikkuine tottu mainiččou, ku Ninnettäi on valpahanfiolietovoi da Muumipeigoi valgei. Erähäs Tove Janssonan piirretys värillizes kanzikuvas Muumipeigoi, Ninnettäi da Ninnineidoi kai ollah valgeidu. Tiedoiniekan hattu -kniigas on kuva, kudamas Ninnettäjäl on parikku piäs, ku häi on sud’d’annu Mörrön suudoistundos. ”Muuminotkon starinois” Ninnettäjäl on očkat da oččutukku.

Animaciisarjas Ninnettäi puaksuh kuvatah ylbiekse da kaikentiedäjäkse. Häi keksiy ainos dieloloi, kudamat ollah Muuminotkol harvinazii. Ninnettäjän tärgevimbii projektoi oldih kaksi ilmulaivua, kudamii häi luadi omas masterskois.

Ninnettäjän enzimäine ilmulaivu mustoitti laivua. Laivua ohjattih rul’al da sen oli tarkoitus lendiä liikkujil siibilöil da rotoroil, ga Ninnettäi ei maltanuh keksie laivale tarbehekse tevokastu poltoainehtu. Seeries ”Suuri pamahtus” (suomekse Iso jysäys) keksii Muhveli kerdoi Ninnettäjäl, ku häi oli luadinuh ilmulaivah sobijua poltoainehtu. Sendäh ku Ninnettäi ei uskonuh, ku Muhvelin poltoaineh on sobijua, Muhveli da Haižuli livahtettihes Ninnettäjän masterskoih. Da sendäh ku Muhvelin poltoaineh oli liijan vägeviä, ilmulaivu räjähtihes da hävitti samaiten kogo Ninnettäjän masterskoin.

Toine laivu oli enzimästy pienembi: laivah syndyi vaiku kullettai da yksi passažiiru. Ylen suuri ilmumiäččy pidi uvven laivan ilmas, da laivua ohjattih rotoroil, kudamat oldih laivan sivuloil. Ninnettäi piäzi koitehajol kezän lopul, da ku talvi tuli, häi lähti uvven laivanke suvehpäi. Ninnettäjän lähtemizeh lopehes enzimäine ”Muuminotkon starinoi” -sarju. Sarjan uuzis seerielois (seeriet 77–101) Ninnettäjiä enämbi ei ole.




#Article 198: Nobel-palkindo (166 words)


Nobel’-palkindo (ruoč. Nobelpriset, ) on yksi arvokkahimis rahvahienvälizis palkindolois, kudai joga vuottu miärätäh suuren tiedotutkimuksen, vallankumovuksien keksindölöin libo kul’tuurah libo yhteiskundan kehitykseh panoksen periä.

Nobel’-palkindo on nimitetty dynamitan keksinyön ruoččilazen Al’fred Nobel’an kunnivokse. Se on fiziekan, himien, liečetiijon, kirjalližuon da rauhan alal juattavu palkindo. Sežo on olemas muga sanottu talovustiijon Nobel’-palkindo, kudai miärärtäh vuvven 1969 algajen. Enzimäzet viizi palkindokategouriet perustettih Nobel’an testamentan mugah vuonnu 1895 da enzimäzet palkindot juattih vuonnu 1901. Ruočin keskusbankan talovustiijon palkindo Al’fred Nobel’an mustokse perustettih vuonnu 1968 da enzimäine palkindo annettih tuliennu vuonnu. Nobel’-palkindoh kuuluu ližäkse läs miljonu jevruo den’gupalkinduo.

Paiči Nobel‘an rauhanpalkinduo, kai muut palkindot miärätäh Stokgol’man konsertukois Ruočis. Nobel’an palkindo miärätäh Oslos. Rauhanpalkindon suajan piätetäh erilline komitiettu, kudai vallitah Norviegien parluamentu.

Palkindo voijah suaja vaigu eri ristikanzat, ei laitokset (paiči rauhanpalkinduo). Rauhanpalkindo voijah miärätä sego eri ihmizile, sego virrallizile da yhteiskunnallizile laitoksile. Gu komitietan ozanottajat ei löydy hyviä tevoksii, palkindo voi jiäjä juamattah. Sežo palkindo annetah vaigu hengis olijoile ristikanzoile.
Piädokumentu, kudai miäriäy palkindon andamizen siännöt, on Nobel’an rahaston ustuavu.




#Article 199: Nuokkijärvi (105 words)


Nuokkijärvi () on suuri järvi Luodeh-Karjalas.

Järven pinduala on 210,6 km², piduhus – 39,9 km, levevys – 22,5 km, randuviivan piduhus – 254,6 km. Sen keskisyvys on 8,6 m, syvin kohtu on 40 m.

Järves on 126 suardu, kudamien yhtehine pinduala on läs 10,3 km². Suurimat suaret ollah Toraissari (1,13 km²), Vezansari, Kurčunsari, Papinsari, Keurunsari, Hernesari.

Rannat ollah korgieloi da kallivoperäzii. Se on jiäs ligakuun lopuspäi sulakuun loppussah.

Järveh laskeh 12 jogie, suuri jogi on Nogeusjoki. Järvespäi otetah allun Rastas da Häme (Kem’an jovenala).

Pohju on enimyölleh muvakas. Lahtilois kazavau äijy kažl’ua da karvukortehtu.

Järves on riäpöidy, siigua, haugii, ahvendu, särgii, lahnua, matikkua da kiiškoidu.




#Article 200: Nuori Karjala (159 words)


Liitto oli perustettu 17. talvikuudu vuonnu 1993 (registriiruittu 9. tuhukuudu vuonnu 1994). Nuori Karjalan luadii oli Petroskoin Valdivon Yliopiston Itämerensuomelazien kielien da kul’tuuran tiedokunnan luomisnuorižon joukko, Nadežda Kalmikova (Kuznetsova) johti tädä joukkuo. Piätehtävänny oli Karjalan itämerensuomelazien (karjalan, vepsän da suomen) rahvahien kul’tuuran da kielien säilyttämine.
Oman perustamizen vuonnu «Nuori Karjala» tuli Suomelas-ugrilazien rahvahien nuorižoliittoh (МАФУН).

Ulgomualazen agentan stuatussu annetah liittoloile, kuduat otetah ozua poliittizes elaijas da suajah ulgomualline rahoitus. Vuonnu 2015 oraskuus Karjalan Oigevusministerstvu piettih ylimiärästy Nuori Karjala – liiton toimindan dokumentoin tarkastustu nimettömän ristikanzan ilmoituksen periä. Kezäkuus Ven’an Oigevusminiserstvu merkičči liiton ulgomualazien agentoin luguh. Tämän periä Nuori Karjalan – liiton ozanottajien miäry oli lyhendetty kolmesuavus kymmenessäh. Ližäkse tiedoloin piästäjes ilmoih Internietis pidäy ozuttua ulgomualazen agentan stuatussu.

Nuori Karjala – liitos ei suostunnuh Oigevusminiserstvan piätökseh da ilmoitettih, gu liitto ei ota ozua poliittizes elaijas da ei sua ulgomualazii den’goi. Petroskoin linnan suvvos liitto ei voitannuh dieluo.

Etnokul’ultuuru- da etnotiijonandamisproektoi on liiton piäruado. Liitto ottau ozua Muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressois.




#Article 201: Nuožjärvi (133 words)


Nuožjärvi, Nuožarvi () on Ven’an järvi Karjalan tazavallan suviozas (Priäžän piiri).

Järven pinduala on 8,9 km² (suariloinke), piduhus – 10,4 km, levevys – 1,3 km, randuviivan piduhus – 25,8 km. Sen keskisyvys on 5,7 m, syvin kohtu on 12,6 m.

Rannat ollah kivizii. Järven pohjasozas on savirandoi, suviozas – hiekkurandoi.

Järveh laskeh seiččie jogie, suurin niilöis on Holma-jogi. Lähäl järvie on Nuožarven silmykaivo.

Läs 85% pohjan yhtehizes pindualas peittäy muzavanvihandu muda. Randupohjas on hiekkua, kivie, savie da rudua. Vien läbinägyvys on 1,5 m.

Järvi jiädyy kylmykuus, avavuu oraskuun puolivälis.

Järves kazvau kažl’ua. Täs löydyy äijy kalua, ezim. särgii, kiiškoidu, ahvendu, lahnua, kuhua, riäpöidy, siigua, haugii da matikkua. Enimyölleh pyvvetäh särgii (enämbi 40% vuvven keskimiäräzes kalasualehespäi), kiiškoidu (20%), ahvendu (15%), lahnua (10%), kuhua (vähembi 5%). Riäpöidy, siigua, haugii da matikkua on 10% yhtehizes kalasualehespäi.




#Article 202: Ohotanmeri (138 words)


Ohotanmeri on Tyynenmeren meri, kudai eruou sit Kamčatka- niemimual, Kuriilisuaristol sego Hokkaido- suarel. Meren rajal ollah Ven'a da Japounii. Endine nimi on Kamčatkanmeri.

Pinduala on 1603 tuhattu km². Keskisyvys on 1780 metrii, suurin syvys on 3916 metrii. Meren päivänlaskuoza on manderen lačun ozan piäl, sie on pieni syvys. Ligakuus oraskuussah (libo kezäkuussah) meren pohjaine oza on jiän ual. Liidehoza ei jiävy. Pohjaine rannikko ei ole oigei. Ohotanmeren koillizes on suurin lahti — Šelihovan lahti. Päivännouzupuolen Kamčatka- niemimuan randuliiniel ei ole lahtie. Päivänlaskupuolen randuliinii ei ole oigei — sie ollah Sahalinanlahti da Šantarskoin meri.

Kalastus (lohi, sel'di, mintai, moivukuor'oi, navuagu da toizet kalarovut), merisyömizet (kamčatkan meriruakku). Sahalinan jalustal suahah neftii, kivihiildy sego luondoguazuu. Piäportat ollah: manderel

Vuvven 2014 kevätkuun 15. päiväs algajen, Yhtistynyzien kanzukundien piätöksen mugah Ohotanmeri kogonah kuuluu Ven'an yksinomaizeh ekonoumiekkualoveheh (poikkevuksennu on pieni Hokkaido-suaren rajal olii oza).




#Article 203: Okeanii (121 words)


Okeanii - muailman oza, muantiijolline da puaksuh geopoliitiekkalline muailman aloveh, kudai on Tyynen valdumeren keski- da lounasozis 100 suarilois da attolois.

Okeanii on muailman suarijoukko, kudai sijaiččou Tyynen valdumeren lounas- da keskiozis, Pohjazen muan puoliškon subtropiekkalizien levevysastieloin da Suvizen muan puoliškon lauhkieloin levevysastieloin välis. Kogo muan jagamizen muailman ozikse mugah Okeanii yhtistetäh Avstrualieh yhtenäzeh muailman ozah-Avstrualii da Okeanii, vaigu toiči se miärätäh iččenäzeh muailaman ozakse.

Kogo suariloin pinduala on 1,26 miljonua km² (Avstrualinke 8, 25 miljonua km²), vägilugu on läs 10,7 miljonua ristikanzua (Avstrualinke 32,6 miljonua ristikanzua). Muantiijon mugah Okeaniih kuulutah Melanezii, Mikronezii da Polinezii, toiči Uuvven Zelandiigi.

Okeaniin suaret ollah Tyynen valdumeren merilois (Koruallumeri, Tasmanan meri, Fidži-meri, Koro-meri, Solomonan meri, Uvven-Gvinejan meri, Filippinien meri) da Indien valdumeren meris (Arafuran meri).




#Article 204: Oliivuvoi (279 words)


Oliivuvoi on siemenvoi, kudamua luajitah jevrouppalazes oliivas (lat. Olea europaea). Sen väri on muzavanruskiettavan-keldazes vihandankeldazessah. Sen magu on vähäzel kargiettavu.

Oliivuvoi on Gretsien, Itualien da Ispuanien perindöllizii syömizii. Antiekan aijois oliivuvoi vältämättäh kuuluu Välimeren syömizenrajoituksih – diettah. Ammuzis aijois sidä käytettih kirikkölöin pyhittämizes. Ven'al XIX vuozisuan loppussah korgiedu luaduu oliivuvoidu sanottih provanskoikse, pahembua – puuhizekse.

Oliivuvoin suurin tuottai on Espuanii – 2010 vuvvel 44% oliivuvois on valmistettu täs muas. Toizekse suurin tuottai on Itualii. Kolmandekse – Gretsii. Gretsien rahvas enin kaikkie muailmas, enämbi itualilazii da espuanielazii, syvväh oliivuvoidu. Jogahine ristikanzu syöy 23 litrua voidu vuvves.
Oliivupuu on Gretsien muan kanzalline puu. Ollah sidä mieldy, ku tämän puun luadijannu oli Afina Pallada. Gretsien erähäl suarilois – Rodosal kazvau 1,5 miljounua oliivupuudu, äijil on 2000 vuottu igiä.
Jevroupan ulgopuoles suurimat oliivuvoin valmistajat ollah Siirii da Marokko.

Oliivat vereksenny ei olla syödävät, sendäh ku ollah ylen kargiet. Niilöi pietäh erillizes rassalis monien nedälilöin aigah, sit kargevus lähtöy iäre.
Oliivuvoin valmistamizekse oliivat ezmäi mädžötetäh. Sit roittu sevos hil’l’akkazin pieksetäh, sen jälgeh ruvetah puristamah voidu. Puristetah eri puristuskonehil. Oliivan kabulois, kudamat jiäjäh puristandan jälles, sežo voibi suaja voidu, ga se on äijiä pahembua luaduu.

Parahannu on oliivuvoi ekstraluaduu puhtastamatoi, angliekse sen nimilippuh on kirjutettu:
Extra Virgin Unfiltered Olive Oil libo ekstraluaduu puhtastettu, sen nimilippuh itualiekse on kirjutettu: Olio d'oliva extravergine, angliekse - extra virgin olive oil libo espuaniekse - virgen extra.
Paras Extra Virgin on hyvä tervehyöle: sydämele, vačale, nahkale, tukile, kohtuzile akoile, ku sit on äijy vitamiinua da minerualuainehtu. 

Oliivuvoidu ei pietä jiäškuapas. Jiäškuappah panduu kai vitamiinat hävitäh vois. Tädä luaduu voidu pietäh škuapas pimies viilies kohtas hyvin salvatunnu. Oliivuvoidu voibi pidiä ruokos avuamattah kolmen vuvven aigah, avatunnu – vaiku kuvven kuun aigah.




#Article 205: Olimpiadukižat (159 words)


Olimpiadukižat ollah suuret rahvahienvälizet monilajizet sportukilbailut, kuduat pietäh kerran nelläs vuvves Rahvahienvälizen olimpiadukomitietan suojelukses.

Nygyaigazet olimpiadukižat perustutah antiekan aijan Olimpas Gretsies piettylöin Olimpiadukižoin perindöh. Olimpiadukižat oldih uskondokul’tan ozannu. Olimpua griekkalazet piettih pyhänny kohtannu.  
Nygyaigazet olimpiadukižat piettih enzimäzen kerran Afiinois vuonnu 1896. 
Vuvven 1924 algajen kižat on juattu kezä- da talviolimpiadukižoih da vuvvessah 1992 kezä- da talvikižat piettih samannu vuonnu. Ga sit vuvven 1994 algajen talvikižat pietäh  kezäkižoin jälles  kahten vuvven peräs.
Vuozinnu 1912-1948 piettih olimpiakižoin yhtes sežo olimpiadukižoin taidekilbailuloi.
Nygöi pietäh Paraolimpiadukižat niistiiristikanzoih niškoi.

Olimpiadukižoin simvolu on viizi kiinitetty olimpiadurengastu, kuduat merkitäh 5 muailman eländyozua olimpiaduliikehes. Ylärivin rengahien värit ollah: valpahansinine, mustu da ruskei. Alarivin rengahien värit ollah: keldaine da vihandu. Valpahansine rengas merkiččöy Jevrouppua, keldaine rengas – Aaziedu, mustu rengas – Afriekkua, vihandu rengas – Avstrualiedu, ruskei rengas – Ameriekkua. Olimpiadukižoil on omat embliemu da flagu. Embliemu on olimpiadurengahat. 

Sendäh gu nygyaigazet olimpiadukižat jatketah antiekan olimpiadukižoin perindyö, enne kižoi sytytetäh olimpiadutuli Olimpian lehtimečas Grecies, kuduas se vietäh kižakohtale.




#Article 206: Oma Mua (227 words)


Oma Mua on vuvvennu 1990 perustettu karjalankieline lehti. Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah 8. kezäkuudu. Sen alguhpanijoinnu oldih kieliaktivistat Pekka Zaikov, Tatjana Klejerova da Akilan Iivan.

Lehten haldivoiččijoikse roittihes Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Periodika-julguamo.

Lehten piätoimittajannu on Ol'ga Melentjeva.

Oma Mua -lehten enzimäzekse piätoimittajakse oli pandu žurnalistu livvinkarjalaine kielentutkii Viktor Makarov, karjalankielizen sanakirjan luadijan Grigorii Makarovan poigu. Vuvven peräs, vuvvennu 1991 “Oman Muan” piätoimittajakse tuli kalevalalaine Vladimir Kettunen, hyvin tundiettu lehtentoimittai, kudai enne sidä ruadoi “Karjalan Sanomis”. Toimituksen enzimäzii ruadajii oldih Vera Hämäläinen, Valentina Kiuru, L’ubov’ Arefjeva (Baltazar), Viktor Trošev.

Lehten keskimäine painosmiäry silloi oli puolitostu-kaksi tuhattu palua. Sidä sai ostua da tilata vaigu Karjalas. Silloi karjalankieline lehti oli nellisivuine.

Aijan aloh lehti muutui ulgonpäi dai syväinpuoles, rodih suurembakse da sangiembakse, toimitukseh tuli ruadoh uuttu toimittajua endizien sijah. “Omas Muas” omal aijal ruattih Larisa Nikitina, Raisa Remšujeva, Ol’ga Ogneva, Valentina Mironova, Marina Mihailova, Nina Mihailova, Vladimir Romanov, Mihail Kallijev, Pavel Mihailov, Marina Viglijeva, Natalja Antropova, Jelena Migunova, Natalja Sinitskaja.

Tänäpäi ”Oma Mua” on kaksitostusivuhine lehti karjalan kielen kahtel murdehel – livvikse da vienakse. Silloi-toiči lehtes suau lugie kirjutustu tverinkarjalakse, suvikarjalakse da aniharvah lyydikse. Lehtel on oma saitu, omat sivut VKontaktes da Facebookas. Lehten lugijua eläy ymbäri muailmua: Karjalas da Ven’al, Suomes, Ruočis, Eestis, Valgoven’al. Lehten painosmiäry on 500 palua. Sen ližäkse on lehten pdf-versien tiluajua da lugijua. Piätoimittajannu on Ol’ga Melentjeva.




#Article 207: Ondrei (123 words)


Ondrei on ainavo liygiläine räppäri. Ondrein oma nimi on Andrei Gorškov. 
 

Ondrei on roinnuhes Anukses liygiläzien pereheh. Lapsusaijas kuuli karjalua. 

Opastui Petroskois Kanzallizen teatran stuudies, kudai ruadoi Karjalan kul’tuuruopistos. Opastuhuu vuvvennu 2010 tuli ruadoh sih samazeh Kanzallizeh teatrah, kudamas nygöi ezittyy spektaklilois karjalan, suomen da ven’an kielel. 

Školas opastujes mieldyy räp-muuzikkah. Petroskois opastujes rubei räppäilemäh omal muamankielel – livvikse. Enimien pajoloin sanat kirjuttau iče. 
Vuvvennu 2016 sulakuul nägi päivänvalgien pajattajan enzimäine disku. Sen nimi on ”Karelication”  da sit on kymmene pajuo livvikse. Net ollah Karjalas da karjalazis. Pajattai tahtou ozuttua, ku karjalan kieli on elävy kieli da sil paistah nuoretgi. 

Vuvvennu 2015 Andrei Gorškov yhtyi kanzoinvälizeh Mister-Etno-kilbah, kudai piettih Uljanovskas da rodih sen voittajakse. Kilvas Ondrei ezitti omua kanzua da pajatti omal kielel. 




#Article 208: Ontajärvi (144 words)


Ontajärvi () on Karjalan tazavallan Segežan da Mujejärven piirilöin järvi.

Järven pinduala on 182,4 km², piduhus – 30,8 km, levevys – 13,2 km, randuviivan piduhus – 154 km. Sen keskisyvys on 3,3 m, syvin kohtu on 8 m.

Suurimat lahtet ollah Ontajärvensuu, Kallivolahti, Korguba da vie äijy piendu suudu.

Järvi on jiäs kylmykuun alluspäi oraskuun algussah. Kezäl vien lämbötila voi olla 25º madalois kohtis, keskiozis – läs 20º.

Järves on 54 suardu. Niilöin pinduala on 10,6 km². Suurimat suaret ollah Teronšari (4,86 km²), Voišari, Laidašari, Sunašari, Ulja-Šari, on sežo kaksi piendy suaristuo: Purutšaret da Šalamašaret.

Järven rannat ollah madaloi, enimyölleh kivizii, paikoitellen čuuruzii, harvah suohizii. Päivänlaskurandu on korgiembi päivännouzurandua.

Järveh laskeh mondu jogie, ezim. Onda, Jelma da Hargo.

Järves kazvau kažl’ua. Pohju on muvakas. Järves löydyy riäpöidy, siigua, harjustu, haugii, särgii, säyniä, lahnua, matikkua, ahvendu da kiiškoidu.

Järvi jiädyy kylmykuun allus, avavuu oraskuun allus.




#Article 209: Oravu (329 words)


Oravu on pieni turkinahkuelätti. 

Oravua on kaikis Karjalan mečis, yhtelläh enämbi niidy on suvipuoles, kus on eri luaduu da eri igiä meččiä. 

Oravu eläy puulois. Sen hyppävykset voijah olla monimetrihizet. Hyppijes oksalpäi toizele oraval tazapainoh niškoi on händy. Sidä paiči, hännäl oravu kattavuu muates. Hännän liikundas nägyygi elätin mieli da ičentundo. 
Kezän aigua, konzu on kylläl syömisty, oravu liikkuu suutkis kaikkiedah läs puoldukilometrii. Oravan eländykohtannu ollah kuuzi- da pedäimečät. Niilöis elätti löydäy enin syömisty. Niilöih se luadiugi ičelleh pezän. 

Syöy oravu kuuzen da pedäjän siemendy,  linduloin jäiččiä, böbökkiä, muarjua da gribua, puuloin lehtenkandua. Konzu ei ole siemenvuozi, oravu voi hyppie syömizien ečos vägi suuren palan. Tämä liikunduaigu piädyy sygyzyh. Silloi oravat, ku suas löydiä syöndykohtat, voijah liikkuo monii sadoi kilometrii.
Oravat ollah lekkehel enimyölleh huondeksel da ehtäl. Syömizien löyttyy, vuitin syvväh kerras, toizen vuitin pannah peittokohtih, talven varah. Ga pahan siän aigah elätti voi olla hätken aigua pezäs. 

Oravan pezä on luajittu oksis da on kerän nägöine. Sydämes on pehmei katekerros kazvilois. Oravat, kudamil ei ole omua peziä, eletäh tyhjis puuloin kololois. 

Oravat eletäh yksitellen, poikevuksennu on kiimuaigu, kudai elätil algavuu tuhukuul. Kohtu oraval kestäy 35-40 päiviä da sulakuul sil rodieu 3-10 poigastu. Poigazii kazvattau emä. Oravanpoigazet kazvetah terväh da jo puolentostu-kahten kuun igäzinny net ruvetah elämäh ičepiänneh. 
Kezäkuul oravil on toine kiimuaigu. Toine poigoveh, kudai jo ei ole moine suuri, rodieu heinykuun lopus – elokuun allus.  

Oravu vaihtau turkin kaksi kerdua vuvves. Talvel oravan nahku on tuuhei, tuhkanharmai. Vaiku händy da korvien n’okat jiäjäh muzavanruskiet. Keviäl turkin vaihtandu algavuu piäs, loppuu tagapuoleh, sygyzyl kai on vastukarai. Händyhäi muuttau karvan vaiku kerran vuvves. Kezäl oravan nahku on lyhyt da ylen pehmei, muzavan ruskiedu värii. 

Oravu eläy meččyololois vähän, sille vijannu ollah pedoelätit, voimattomukset da syömizien vähys. Oravan suurin vihaniekku on niädy, kudamale enzimäine on piälimäine syömine.
Kaččomattah sih, ku oravan nahkua vähembäl ruvettih pidämäh hinnois, se endizelleh on kallis mečästyselätti. Oravile pannah ravvat da meččuijah sidä orožanke pystykorvukoirien vuoh. Tämän vuvven lugemizien mugah Karjalas on enämbi 90 tuhattu oravua.




#Article 210: Orkestru (445 words)


Orkestru (griekan kieles ορχήστρα) – suuri soittajien joukko. Eroituksekse toizis pienembis soittajien joukkoloispäi (kamerujoukkolois), orkestras erähät sen soittajat perustetah joukkoloi, kuduat soitetah unisonah (otetah yhtel aigua yhten noutan).

Suurien joukkoloin yhtelaigahizen soitandan ideju on roinnuh ennevahnas: vie Jegirtas pienet soittajien joukot yhtes soitettih erilazis pruazniekkois da muahpanendan aigua. Nouttukirjuteksien jagamizen mallinnu on Monteverdin tevoksen ”Orfei” noutat, kuduat oldih valmistettu nellähkymmeneh soittimeh niškoi: sen verdua soittajua oli mantanskoin gertsogan perehenlähiläzien keskes. 17 (seiččementostu) vuozisuan aigah tavan mugah ansambl’at perustettih lähisugulazis soittimis, da vai toiči käytettih yhtes erisugulazii soittimii. 18 (kaheksantostu) vuozisuan allus jo roittih orkestrat, kudamis oldih vai kielisoittimet: enzimäzet da toizet viulut, al’tat, violončelit, kontrabassut. Nengoine soittimien kogomus andoi vallan käyttiä täytty nelli-iänisty yhtehsobuu oktavallizen kahtendetun bassunke. Orkestran johtai yhteltiedy soittigi generalbassun (noumerbassun) partien klavesinal libo organal (kirikön muuziekas). Jälles orkestrah puututtih goboit, fleitat, da fagotat. Puaksuh fleitoil da goboloil soitettih samat soittajat, sendäh nämmä soittimet ei voidu andua iändy yhtelaigua. Toizen 18-vuozisuan puolen aigah orkestrah liityttih klarnietat, torvet da lyöndysoittimet (pompotit da litavrat).
Sana ”orkestru”(”orhestra”) tuli kieleh sanas, kudai merkiččöy pyöryziä tilua ennevahnazen griekan teatran lavan ies. Sih sijoitui griekkalaine hora, joga tragiedien libo komiedien ozanottai. Renessansukavven aigah da sit jälles 17-vuozisual orhestra muutui orkestruhavvakse da sentäh andoi nimen soittajien joukole, kudai oli sih orkestruhaudah sijoitunnuh.

Simfouniiorkestru on moine orkestru, kuduas on mondu luaduu soittimien joukkuo, sit ollah kielisoittimet, puhundusoittimet, lyöndysoittimet. Moizen yhtiständän perusteh on roinnuh Jevroupas 18-vuozisual. Enzimäi simfouniiorkestrah kuuluttih jouhisoittimet, puuhizet da vaskizet puhundusoittimet. Sih liityigi vähäluguine lyöndysoittimien joukko. Jälles jogahine niilöin joukkoloin kogomus oli leninnyh da muttunuh eriluaduzekse. Nygöi suures orkestroin perehes eroitetah pieni da suuri simfouniiorkestru.

Pieni simfouniiorkestru on klassiilline orkestru, kudai soittau klassiillistu muuzikkua (18-19-vuozisavoin) libo sen nygyaigastu matkitandua. Sen kogomus on nengoine: 2 fleitua (harvah pieni fleitu), 2 goboidu, 2 klarniettua, 2 fagottua, 2 (harvah 4) valtornua (kiärehtrubua), toiči 2 torvie da litavrat. Sen kielisoittimien joukko ei ole enämbi 20 soitindu (5 enzimästy da 4 tostu viuluu, 4 al’tua, 3 violončellii, 2 kontrabassuu).

Suuri simfouniiorkestru ottau vaskizeh puhundujoukkoh trombonan tuubanke da voi olla ihan omaluaduzennu kogomustu myö. Puuhizien puhundusoittimien lugu (fleittua, goboidu, klarniettua da fagottua) voi olla läs viitty soitindu joga laijis (klarniettua toiči on enämbi) da voi olla niilöin soittimien eri roduu (pieni da al’tufleitat, goboi d’amur da anglien torvi, pieni, al’tu- da bassuklarniettu, kontrafagottu. Vaskizien puhundusoittimien joukko ottau läs 8 valtornua (sih joukkohgi vagneran (valtornu) tuubat), 5 torvie (sih luguh pieni, al’tu, bassu), 3-5 trombonua (tienoru da bassu) da tuubu. Toiči käytetäh saksofonoi (kaikkii, 4 laijii. Kielisoittimien joukon lugu voi olla enämbi 60 soitindu. Voi olla äijy eriluadustu lyöndysoitindu (sen joukon pohjannu ollah litavrat, pieni da suuri pompotti, torielkat, kolmikko, tamtam da kellozet). Puaksuh käytetäh arfua, fortepianua, klavesinua, organua.
Suuren simfouniiorkestran lugu on läs sadua soittajua.




#Article 211: P'otr Sem'onov (212 words)


Sem'onov P'otr Mihailovič (on roinnuhes 11. heinykuudu 1934 - 17. kevätkuudu 2019) oli Karjalan kirjuttai, kiändäi. Häi kirjutti karjalan kielen livvin murdehel.

Kirjuttai on roinnuhes Nuožarven kylän lähäl Rodinjärven kyläs karjalazes perehes. 
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah P'otr muaman da sizären kel oli suomelazien valloitetus omas kyläs. Voinan jälles häi loppi Nuožarven seiččiekluasan školan, myöhembi opastui Mončegorskan kaivos-metallurgien opistos. Sluuži armies. Vuvves 1956 algajen ruadoi Oniegan traktorzavodal da yhtelaigua opastui Petroskoin valdivon yliopistos meččyinžinieroin tiedokunnas. Vuvves 1964 algajen oli T’ažbummaš- laitoksen keskuslaboratourien johtajannu. Nygöi Sem’onov eläy Petroskois.

Hänen enzimäzet runot ven’an kielel piästih ilmoile vuonnu 1956 (Onežec-lehti). Vuonnu 1992 päivänvalgien nähtih hänen karjalankielizet tevokset. P’otr Sem’onovan kerdomustu voi lugie kerävökniigas sego antolougies (”Omil pordahil”, ”Karjalan pagin”). Häi kiändi Ven’an kirjailijoin tevoksii karjalakse. Sem’onovan kerdomustu da kiännösty on painettu Carelia- žurnualas da Oma Mua- lehtes. Vuvves 2006 häi kuuluu Ven’an kirjailijoin Liiton Karjalan ozastoh. Vuonnu 2007 Sem’onov sai Karjalan Tazavallan palkindon korgeitazoizis karjalankielizis literatuurutevoksis sego suures ruavos rahvahallizen kielen elvyttämis- da kehittämisalal. 

P. Sem’onovan enzimäine kniigu on Ruadajat- kerdomuskniigu. Myöhembi piäzi ilmah hänen Rodinjärvi- kniigu, kudai on omistettu roindumuale. Vuonnu 2004 päivänvalgien nägi hänen Puhtasjärven Maša- nimine romuanu. Enne sidä kniigan erähii ozii painettih paikallizis žurnualois. 
P'otr Sem’onov kiändi karjalakse A.S.Puškinan Kapituanan tytär- tevoksen sego A.Ostrovskoin, L.Tolstoin, Arkadi Averčenkon, M.Zoščenkon da toizien kirjuttajien tevostu.




#Article 212: Paavo Haavikko (172 words)


Paavo Haavikko (25. pakkaskuudu 1931 Helsinki, Suomi – 6. ligakuudu 2008 Helsinki, Suomi) oli suomelaine runoilii da kirjuttai. Haavikko piästi ilmoih läs 70 tevostu. Hänen runokogomukset kiännettih 12 kielele. Haavikkuo pietäh yhtenny Suomen merkiččijöis kirjuttajis da runoilijois.
Runoilijannu Haavikko kehittyi jevrouppalazen modernizman sunnas. Häneh ylen vaikutti T. S. Eliot. Vuonnu 1984 hänet palkittih rahvahienvälizel Neustadt-palkindol da vuonnu 1994 taijon akadiemiekan arvonimel. Sen ližäkse vuonnu 1963 häi sai Eino Leinon palkindon. Vuonnu 1969 Haavikos rodih Helsingin yliopiston kunnivodouhtori.
Haavikon tekstoile kirjoitettih muuzikkua Aulis Sallinen, Tapani Länsiö, Čin Insuk.
Paavo Haavikko meni kirjoih 2 kerduo: kirjoittai Marja-Liisa Vartionke vuvvennu 1960, kuduanke heil oli lapset Johanna (1956-1996) da Heikki (r.1960). Marja-Liisan kuolendan jälles Haavikko meni kirjoih kirjalližuontutkii Ritva Haavikonke vuvvennu 1971.
Haavikko kuoli pitkyaigazeh taudeh Helsingis ligakuus 2008. Haavikol jäi monien miljonoin jevroloin perindö, kuduah kuului läs 800 000 jevruo vuittiozua. Haavikko oli paiči kirjuttai da ilmoihpiästäi, sežo biznesmies da yrittäi.
Haavikon kuolendan jälgeh hänes rodih kaksi eloskerdua. Mauno Saari piästi ilmoih vuvvennu 2009 kirjan Haavikko-niminen mies. Vuvvennu 2015 Heikki Haavikko piästi ilmoih mustelmukirjan tuatas.




#Article 213: Paavo Joensalo (189 words)


Paavo Joensalo (rodivunnuh 23. pakkaskuudu vuvvennu 1942 Suomes Kauhaval) on suomelaine arhitektoru, säveldäi, ozutelmien kirjuttai da kul'tuurualal ruadai. 

Karjalas Paavo Joensaluo tundietah Eigu-ouperan käzikirjutuksen da muuzikan luadijannu. Lapsile tarkoitettu ouperu ozutettih Karjalas vuvvennu 2013 Eeppizes fourumas. Silloi ouperua ozutettih karjalan kielel. Karjalakse sen kiändi Paavo Harakka. 

Paavo Joensalon tuattah on Suojärven čupul rodivunnuh, muamah on suistamolazii karjalazii, tundietun runonpajattajien Härgözien suguo.
Konzu voinu algavui, hänen tuatth da muamah elettih Korbiselläs. Muamo lähti evakkoh Päivänlasku-Suomeh. Tuatto kuoli voinas 1942 pakkaskuus Karhumäin čupul. Paavo rodivui kahtu nedälii myöhembi, sendäh nikonzu ei nähnyh tuattua. Joensalon muama pagizi karjalakse, didi da baba sežo, äijät omatgi malettih karjalakse. Paavo lapsennu opastui karjalua, sit unohti. Ouperan hyvyös uvvessah rubei opastumah kieldy.

Joensalo opastui Tehnillizes korgies školas, loppi sen vuvvennu 1967 da ruadoi Imatran linnanarhitektorannu 1975-1985. Jovensuun 2. linnanarhitektorannu 1985-1987, konsul'tanturuadolois Yritystaito Oy:s 1987-1995 da sen jälgeh toimitusjohtajannu iččeh perustetus Joensalo Oy:s. 

Tundiettuh runonpajattajien suguh kuulujannu Paavo Joensalo kirjuttau äijän muuzikkua, on monien ouperoin da muuzikkuteatroin ezityksien käzikirjutuksien kirjuttajannu. Joensalo ruadaa Liperih 2007 perustetun Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n ( www.eikury.com ) johtajannu.
Nuorennu Joensalo opastui soittamah pianinol da pajattamah da on ruadanuh monis horis.




#Article 214: Paju (162 words)


Paju () - pajupuun (Salicaceae) heimoh kuului puukazvos.

Paju on hyvin levitetty Ven’an keskiozas. Monet lajit kazvetah kostielois kohtis. Kuivis kohtis da suolois paju kazvau harvah. Pajuu voi nähtä mečisgi toizien puuloinke joukos.

Pajupuun ulgonägö on kaikenluaduine: on korgiet puut (Salix alba, Salix fragilis, Salix caprea) da tuhjožikot (Salix viminalis, Salix daphnoides, Salix purpurea), toiči on pienet da järčiköt puut (Salix lapponica, Salix repens var. rosmarinifolia, Salix myrtilloides). Pol’arnolois mualois da korgieloil mägilöil kazvetah karliekkupajut (Salix herbacea, Salix reticulata), pienet tuhjožikot alembi 2,5 sm.

On olemas pujupuun 550 lajii, kuduat kazvetah tavan mugah Pohjazen muan puoliškon viilielois alovehis. Toiči pajuu voi nähtä pol’arnoin kruugan tagan. Tavan mugah net puut ollah 15 metrii piduhuttu libo tuhjožikot.Toiči pajupuut ollah 40 metrii da niilöin rungon diametru on 0,5 metrii.

Vilulois mualois pajut kazvetah ihan pohjazes, net ollah karliekkupajut Salix retusa, Salix reticulata, Salix herbacea, Salix polaris. Mägikohtis kazvetah pienikazvozet pajut (Salix herbacea). Pol’arnoit pajut da pajut, kuduat kazvetah korgieloil mägilöil, ollah pienikazvozet da järčiköt tuhjožikot.




#Article 215: Parppeinvuara (234 words)


Parppeinvuaran Runokylä on karjalaizii perindölöi da kalevalastu kul'tuurua ozuttelii runokylä Ilomantsis, Suomen Pohjas-Karjalas. Vuaru sai nimen sie 1800-luvul elännyön tundietun kandelehensoittajan da runonpajattajan, Jaakko Parppein mugah. Elias Lönnrot matkai alovehel vuozinnu 1828 da 1838, konzu häi sežo keräi runoloi da pajoloi tundiettuloil karjalaizen runohuon muasteriloil.

Parppeinvuaran runokyläs pietäh erinjyttymiä programmua, kui runonpajatandua da kandelehmuuzikkua dai taritah karjalastu syömisty. Parppeinvuaral voi tuttavuo karjalaizeh käziruadoh. Ortodoksises časounas pietäh sluužboi. Suomen voinuhistourieh voi tuttavuo rajagenerualu Raappanan voinuaigazes komendorakendukses. Runokylä on avvoi kezäaigah.

Runokylän tunnetuin nähtävys on Runonlaulajan pirtti. Sie ezitelläh karjalastu eloksentabua da soitetah kandelehmuuzikkua turistoile. Talois olijas ozuttelutilas pietäh tiemah pättävii ozutteluloi. Taloi valmistui 1964 da sen planiruičči arhitektu A. Kalma.

Luondoperti ezittelöy monipuolizesti pohjaskarjalstu luonduo da elättilöi sego paikallizii eräperindölöi. Ozuttelun pohju on ilomantsilazen mečästäjän da opastajan Heimo Rautavan täytettylöin elättilöin kogomus. Luondoperti on nimetty generualumajor Raappanan voinanaigazen elättikondien Mesikän mugah. Luondopertis ruadau dai runokylän muzeilaukku Parppeinpuoti, kudamas on myödävänny mm. Kalevala-tiemazii tuottehii.

Runokyläs on ezil Mateli Kuivalattaren roindukoin kaksiozahine aittu, kudaman pordahil tämä ilomantsilaine runonpajattai pajatti Elias Lönnrotale vuvvennu 1838. Lönnrot keräi runot Kantelettareh. Aittu siirrettih Koiteren rannal Parppeinvuarale 1970-luvul, da nygöi sit sanellah Mateli Kuivattaren elokses da runohuos.
Korhozen aitat ollah 1990-luvul Hattuvuaras siirrettylöi muzeiaitoi.

Ortodoksine Kaikkien Pyhien Časounu otettih käyttöh Parppeinvuaral vuvvennu 1980, kunne se nostettih Larin Paraske -kinon fil'muandah niškoi. Paikallizet obrazumualuajat ollah mualattu časounan obrazat. Časounu on Ilomantsin ortodoksiprihodan käytös. Časounan ezikuvannu piettih Suomen menetetyle alovehele jiännytty Korpisellän Tolvajärven časounua.




#Article 216: Pekka Zaikov (117 words)


Pekka Zaikov (roinnuhes 16. ligakuudu 1946) on karjalan kielen professoru, kielentutkii da opastai.

Vuozinnu 1975—1978 on olluh Karjalan tiedokeskuksen Ven'an Tiedoakademien aspirantu. Vuonnu 1979 väitteli filolougien kandiduatakse Babino-kylän saamen kielen murdehes.

Vuonnu 1996 väitteli filolougien doktorakse aihies Verbit karjalan kieles.

Vuozinnu 1997—2009 oli Petroskoin yliopiston itämerensuomelazien kielien da kul'tuuran tiedokunnan karjalan da vepsän kielen laitoksen johtajannu.

Vuozinnu 2009—2014 Pekka Zaikov on olluh karjalan kielen professorannu Itä-Suomen yliopistos Jovensuus. Vuvves 2014 hänes rodih samazen yliopiston emeritusprofessoru. Nygöi Pekka Zaikov on eläkkehel da eläy Jovensuun linnas Suomes.

Vuozinnu 1990—1999 da 2002—2009 oli Karjalan Rahvahan Liiton paginanvedäjänny.

Vuvves 2006 Pekka Zaikov on Suomen Kalevalaseuran kunnivojäzen. Zaikov on Oulun yliopiston kunnivodoktoru.

Zaikoval piäzi ilmah piäl 110 tutkimusruaduo. Niilöin joukos ezimerkikse nämmä:




#Article 217: Pertilomu (120 words)


 Pertilomu  (frantsien kieli meuble, latinankieles mobile) - on tuottehet, kudualoi käytetäh eländy- da yhteiskunnalizis huonuksis da kohtis, kudualois on ristikanzu.
Pertilomul istutah, virutah, kirjutetah, varustetah syömisty. Lomun avul juatah pertii puolikse.

Pertilomuu on pöydät, stuulat, taburietkat, komodat, kravatit, kreslat, divanat, škuapat, pualičat da muut.

Pertilomuu voijah piästä erikseh dai pertilomuloin kogomukses.

Pertilomu ilmestyi, konzu alguristikanzoin kunnat allettih eliä yhtes kohtas. Teriämbi pertilomu kehitti niilöil ristikanzoil, kuduat elettih salvattulois huonuksis. Paiči sidä pertilomuu luajittih net ristikanzat, kudualoil oldih pättävät kebjiet da lujat materjualat.

Puaksumbah lomuu luajittih puus. Enzimäi otettih moizii paloi, kuduat parembi pädiettih lomuh niškoi.

Pertilomun tuotandas käytetäh luonnon kivie, puudu (puun massivas luajittu lomu on paras ristikanzale da se on ekolougizen puhdas), laudua, metallua, plastiekkua, st'oklua, zirkaloa, fanierua, hollofaiberua.




#Article 218: Petroskoi (305 words)


Petroskoi on Karjalan tazavallan piälinnu, Ven'an luodehizen federuallizen piirikunnan haldivolline, tevolližus-, turistu, tiedo- sego kul'tuurukeskus. Petroskoil on hyvä muantiijolline olopaikku. Oniegan kanualoin kauti Petroskoispäi voi piästä Itämeren, Vienanmeren, Barencinmeren, Kaspienmeren sego Mustumeren portih.

Moskovaspäi Petroskoissah on 1091 km. pohjoispuoleh, Piiterispäi Petroskoissah – 412 km. koillispuoleh, Suomespäi Karjalan piälinnassah on 311 km. Ven'an toizih alovehih Petroskoispäi voi piästä mašinal, pojezdal, lendokonehel libo vezitransportal.

Vuvven 2014 tiedoloin mugah Petroskois eläy 272 tuhattu hengie, tämä on 41,5 % kogo Karjalan eläjis.

Petroskois ruatah konehenrakendamis-, metallu-, puu-, rakendamis- sego syömistevolližuot.  Linnas on 125 laitostu, kudualoin johtajinnu ollah Ven'an sego ulgomualoin edustajat. Niilöis suahah sähköenergiedu, lämböenergiedu, atomtevolližuon laittehistuo, bumuaganluajindulaittehii, puumaterjualua (niidy vietäh toizih mualoihgi), sruugattuu puumaterjualua, ikkunoin da veriälöin elementua, ombelu- sego trikotuažuveššii, lihua, maidotuotehtu, jiämaiduo, leibiä, viinua, jogapäivähizen elaijan tavarua, mustolahjua da tostu tavarua.

Petroskoin linnas ollah Ven'an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskus, kaksi korgiedu opastuslaitostu – Petroskoin valdivon yliopisto, A. K. Glazunovan nimie kandai Petroskoin valdivon konservatourii, toizien linnoin korgieloin opastuslaitoksien ozastot, kudamis suurimannu on Ven'an Federacien Prezidentan tyves ruadajan Ven'an rahvahan talovuon sego valdivollizen sluužban akadiemien Karjalan ozasto, 14 ammattiopistuo da 38 keskiškolua.

Petroskoi on Karjalan kul'tuuran da ammattitaijon keskus, kus ollah suurimat kul'tuurulaitokset – kirjastot, muzeit, teatrat, koncertujoukot, opastuslaitokset, liitot sego tiedojärjestöt. Karjalan piälinnan eläjät sego gost'at suvaijah kävvä Karjalan Tazavallan muuzikkuteatrah, Druamuteatrah, Kanzallizeh teatrah, Tyttiteatrah da Karjalan valdivon filarmounieh. Tazavallan vahnin muzei on Kanzalline muzei (on avattu v. 1873). Pidäy kiinnittiä huomivuo sežo Karjalan Tazavallan kuvailutaidomuzieh.

Petroskoi ruadau yhteisruaduo ystävyslinnoin kel, kudamien joukos ollah Varkaus da Jovensuu (Suomi), Umeo (Umeå, Ruočči), La-Rošel' (La Rochelle, Frantsii), Dulut (Duluth, Ameriekku), Noibrandenburg da T'ubingen (Germuanii), Mo i Rana (Norviegii). On solmittu yhteisruavon sobimukset nengozien linnoin kel, kui Brest (Valgoven'a), Nikolajev (Ukraina), Ečmiadzin (Armienii), Alitus (Litvu), Narva (Estounii).

Oniegan randupiha on yksi parahis Ven'an randupihois. Sie ollah ainavoluaduizet skul'ptuurat, kudualoi Petroskoi sai ystävyslinnoispäi.

Petroskoin linnan päiviä pietäh joga vuottu kezäkuun lopus.




#Article 219: Pieni Selgi (454 words)


Pieni Selgi -kylä, kudai nygöi kuuluu Suuri Selgi -kyläh, on Anuksen kanzallizes piiris. Anuksespäi Suureh Selgih on kymmene kilometrii, Suures Sellispäi Pieneh Selgih – vähembi kilometrii. Mollembat kylät ollah vahnat karjalazet kylät. 

Kylät ollah čomal kohtua, mägyričöil. Suures Sellis on järvi, kylän päivänlaskuagjal. Pienes Sellis – ei ole nigo järvie, nigo jogie, alandehel virduau vai pieni ojaine, kudamua sanotah Kumbojakse. Yhtelläh vien hädiä kylis ei tietä. Viet Pienes da Suures Sellis ollah lähäl muapindua, sendäh kylis on ylen äijy kaivuo da vezi niilöis on ainos. Rahvas pietäh kaivoloi kunnos, puhtastetah, ei čällätä. 

Enne, vie enne voinua da voinan jällel, Suuri da Pieni Selgi oldih suuret kylät. Rahvas mustetah, Pienes Sellis jällel voinua oli enämbi 40 taloidu. Tänäpäi jäi vähembi 20. Nelli perehysty kaikkiedah eläy kyläs ymbäri vuvven. Äijät tullah kyläh vaiku kezäkse. Suures Sellis taloidu on enämbi dai eläjiä sežo. Nuordu on vähä, enimät rahvas ollah vahnembua polvie. 
Kylät kučistuttih, konzu rahvahal loppih ruado. Rahvas ruattih kolhozois, Pienes Sellis oli Bol’ševik, Suures Sellis – Udarnik-kolhozu. Pienes Sellis paiči sarvipiädy žiivattua, kazvatettih lammastu da kanua. Vuvvennu 1959 nämmä kolhozat hävitettih, rodih yhtehine Kuittizen souhozu. Pienes Sellis mustellah oli vie paja da pikoi pieni voizavodu. Pajah niškoi hiildy varustettih yölöil. Konzu kyläs hävitettih kolhozu, paja siirrettih Suureh Selgih. Voizavodale kyläläzet tuodih omua maiduo, jogahizel oli oma normu tuodavannu. Voizavodal luajittih kannatestu da ruahtuo, sidä sit viettih Anuksen maidozavodah. 
Oldihgo enne kluubat kylis, oldihgo laukat, oldihgo školat, oldihgo časounat. Täh päivässäh niilöis ei jiännyh nimidä. Kluubu Pieneh Selgih nostettih vuozien 1960 allus. Škola kyläs oli kahtes talois, nämmä taloit ku seizottih tyhjinny. Niilöin ižändät oldih elon sualois – meččyruadolois.
Ruppijevien talois opastuttih viijen da kuvvenden kluasan lapset, Räppijevien talois – toizen, nelländen da seiččemenden kluasan lapset. Kaheksandeh kluassah pidi lähtie opastumah Anukseh, kus lapset elettih internuatas. Vaiku nedälin lopukse tuldih kodih.

Tänäpäi on yhtehine Suuri Selgi kylä. Kul’tuuruministerstvan käskys vuvvennu 1998 se pandih histouriellizien eländykohtien luvetteloh. Enzi kerduahäi kyliä mainitah 1707 vuvvel. Kylis tässäh on säilynyh vahnua karjalastu taloidu, ala- da yläpertilöin kel, tahnuoloin da sarualoin kel. Net kuulutah istourii-kul’turiizen perindön luvetteloh da ollah valdivon akkiloittavannu. 
Pienes Sellis on kaksi mostu kodii: Ruppijevien (Pešoin kodi) da Räppijevien da yksi Lekoin aittu. Suures Sellis on tundiettu Dubrovinan taloi, kudamas kuvattih monii kuulužii ven’alazii fil’moi. 
Suuren da Pienen Sellin taloloin nostandutaba sežo on perindölline. Net on nostettu riädyzeh nenga, ku yhten taloin bokkuikkunaspäi nävytäh kai dostalit taloit, kudamat ollah ielleh. Tämä vardoičči kylii tulipalolois. Kylih on jiännyh vahnua kurrensiibiaidua da viiziseinästy kylyy.

Tänäpäi Suureh da Pienen Selgih kävyy äijy turistua. Hyö kävväh muite kaččomah, tullahgi pruazniekoile. Suures Sellis pietäh Il’l’anpäiviä 2. elokuudu, Pienes Sellis – Spuasanpäiviä 19. elokuudu. Nämmä vahnat kyläpruazniekat on elävytetty Anuksen liygiläzien muzein vuoh. Niilöih joga vuottu tulou äijy pajattajua da soittajua, omua kylälästy da tulolastu.




#Article 220: Pinduši (104 words)


Pinduši () on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin pos’olku. Se on Pindušin linnukunnan haldivolline keskus.

Se sijoittuu Oniegujärven rannal, 160 kilometrin Petroskoispäi pohjazeh.

Tuhukuun keskilämbötila on -10 °C, heinykuun keskilämbötila on +16 °C. Tuulen vauhti on 3.8 m/s. Selgielöin päivien miäry vuvves on 17.

Se perustettih vuonnu 1933.

Pos’olkan alovehel Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua (1941 – 1944) torattih ylen äijän.

Pos’olkas ruadau zavodu”Karelia DSP”, kudai luadiu puupliittoi, laivankohenduskeskus, pieni zavodu ”Karbon” (šungitan muokkuaminen). Lähäl pos’olkua on meččyruadopunktoi.

Pindušis ruadau keskiškola №1, muuzikku- da taidoškola.

Pos’olkas on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih voinan aigua) kalmu. Kalmas on pandu muah Karjalan frontan 32. armien 127 saldattua.




#Article 221: Placebo (277 words)


Placebo (, mielytän) on aineh hoido-ominažuottah, kuduadu käytetäh liečeainehennu. Sen liečuhyödy sivotah voimattoman ristikanzan uskoh valmistehen tegoh. Toiči kapsulua libo tablietkua placebonke kučutah tyhjytablietkakse. Ainehennu placeboh näh puaksuh käytetäh laktozua.
Sidä paiči placebon effektu-terminäl tarkoitetah ristikanzan tervehyön paranemizen ilmivö. Se tapahtuu, sendäh gu ristikanzu uskou placebon effektah, kudai on todeh neitrualine.

Placebon effektu-nimitys otettih keskiaigazien itkettäjien pajolois, kudualois oldih Placebo Domino-sanat. Vuonnu 1752 Mišel de Monten huomai, gu «on olemas ristikanzoi, kudualoih vaikuttaugi vaiku huomavo liečetiijon puoles».
Liečetiijon kontekstas placebo oli muainittu XVII vuozisual. Vuonnu 1785 placebo miärättih «tyhjäkse tavakse libo liečekse». Vuonnu 1811 sanottih, gu placebo on ”jogahine lieče voimattoman hyväkse mielekse, migu voimattoman hyövykse”. Liečetiijos Placebuo käytettih XVIII vuozisuassah.

Placebon effektu perustuu liečeottamizeh piäh. Tämä ottamizen piäh ei tarviče midälienne eriharjavustu. Voimattomale sanotah, gu tämä valmistehel on miärätty vaikutus organizmah da valmistehen hyövyttövyön huolimattah, sen vuotettu vaikutus ilmestyy. Fiziolougien mugah se tapahtuu, sendäh gu ottamizen piäh täh voimattoman aivot ruvetah valmistua erilazii ainehii, mugaže endorfiinoi, kuduat ozittain vaihtutah valmistehen vaikutustu.

Nygyaigaine farmakoterapii suundavuu tovestukseh perustuvah liečetiijon vuadimuksien täyttämizeh. Ga täl aigua suurin oza valmistehis ei suannuh placebon tarkastetun kaksinazen sogeikoittelun tävvellisty procedurua.

Placebo käytetäh tarkastusvalmistehennu uuzien liečevalmistehien klinikas pidetys tutkimukses. Toizele tutkivale joukole annetah testuvalmisteh, kudai on testiiraittu elättilöil, toizele-placebo. Gu valmisteh hyväksyttäs, valmistehen ottamizen effektan pidäy ylittää placebon effektua. On olemas sežo nocebo-effektu, konzu voimattomat tundietah diskomfortua placebon ottamizen jälles. Erähih ristikanzoih roih farmakavaravo, sendäh gu net vuotetah uvven lekarsvan pahua vaikutustu.

Placebon effektua ylen puaksuh käytetäh psihiatries. Enzimmäine syy on sit, gu ičenottamizen piäh avul ristikanzan aivot parembi muutetah omua toimindua, migu toizien organoin toimindua. Toinen syy on sit, gu effektiivizii liečevalmistehii ei vie lövvetty erilazih mielentervehyön häirivölöih, ezimerkikse unettomus, depressia, pahat unet.




#Article 222: Platon (143 words)


Platon (427–347 eaa.) oli antičnoin Grecien filosoufu da Akademien perustai, kuduadu pietäh yhtenny antičnoin da kogo histourien vaikutusvaldavinnu filosoufois. Häi oli Sokratan kuulužu opastui da Aristotel'an opastai.
Filosoufannu Platon oli ratsionalistu, realistu, idealistu da dualistu.Sharma, R. N.|Nimeke = Plato : An Interdisciplinary Perspective. Atlantic Publishers  Distri, 1991, s. 163-16, www = Häi kirjutti mones filosoufizes aihies da kaččeli tarkembah etiikkua, politiekkua, metafiziekkua da tiedoteoriedu. Platonua tundietah ideiopis, hänen kirjutettulois dialogois (ezimerkikse Pivot, Faidros da Valdivo) sego Sokratan puolustuspagin. Platonan dialogat ollah antiikkiaijoin ainavot kogonah säilynyöt tekstat. Erähät tekstat kirjutettih Platonan opastujat myöhembä.Nicholson, Graeme. Plato's Phaedrus: the philosophy of love, Purdue University Press, 1999, ISBN 1557531196, s. 6, www = 

Platonan stiil'u oli kaunokirjalline. Kirjutuksis on kerdomustu, verdavuskuvua da miiffua, kuduat liitytäh käzittehien tutkimizeh. Platon kirjutti vie Sokratan opastukset mustoh, da Platonan dialogois Sokrat on puaksuh piäroulis. 

Diogenes Laertios: Merkittävien filosoufoin elaigu da opit:




#Article 223: Pohjaine jiämeri (118 words)


Pohjaine jiämeri on pindualan da syvyön mugah Muan pienin merialoveh. Se sijaiččou pohjazes muanpuoliškos Jevruazien da Pohjois-Ameriekan välis.

Pohjazen jiämeren pinduala on 14, 75 mlj km², vezimiäry on 18, 07 mlj km³. Keskisyvys on 1225 m, suurin syvys on 5527 m Grenlandien meres. Pohjazen jiämeren pinnan suurin oza on šel’fat (45 % valdumeren pohjas) da vienalazet manderien reunat (70 % pohjan pindualas). Merialoveh juatah kolmekse suurekse vezialovehekse: Arktikan veziala, Pohjois-Jevroupan veziala da Kanadan veziala. Pol’arnoin muantiijollizen olopaikan täh valdumeren keskiozan jiäpeite säilyy kogo vuvves, vaigu se ainos liikkuu.

Pohjazeh jiämereh liitytäh Danii (Grenlandii), Islandii, Kanuadu, Norviegii, Ven'a da Ameriekku. Läs kogo vuvven Pohjastu jiämerdy käytetäh merivedämizeh näh, kuduat luajitah Ven’a Pohjazel meritiel da Ameriekku da Kanuadu Luodehizel tiel.




#Article 224: Pohjaine pedru (252 words)


Pohjaine pedru eläy enimyölleh Karjalan tazavallan pohjazes. Sidä enämbi kaikkie on Louhen, Kalevalan da Kemin piirilöis. Talven aigua pohjazet pedrat eletäh parvittain. Jälgivuozinnu on nähty parvie, kudamis on 20-50 pedrua.  Kezäl parvet ollah pienembät. 

Pohjazen pedran ižäččy painau enämbän 150 kiluo da sellän korgevimas kohtas on enämbi metrii. Elätin nähku on maksankarvaine. Pohjaine pedru on ainavo kaikis pedrois, kudamal sarvet ollah kui ižäčyl, mugai emäčyl. Joga vuottu syvystalvel – talven allus ižäpedrat lykätäh sarvet iäre. Emäpedrat ruatah se keviäl, poigien kannandan jälles.
 
Talvel pohjazen pedran nahku on tuuhei da lämmin, yhtelläh bokis karvat ollah katkiejat. Se ku pohjazel pedral toizih pedroih verratunnu kabjoin pinduala on suurembi da ollah karvakkahat sormien välit, avvuttau sille liikkuo lundu myöte. 

Talvel pohjaine pedru eläy pedäikangahis da suuril suoloil. Syöy se jägäliä, lehtipuuloin vezua, vihandua kazvii, kudamii löydäy lumen al. Kezäl se lähtöy elämäh lähembä vezistölöi da toizii märgykohtii. Toiči pedroi voibi nähtä suurien järvilöin suariloil, kunne hyö peitytäh syöjis. Kezäl pohjaine pedru syöy heinykazvii, gribua, tuhjoloin lehtie da vezua. 

Pohjazel pedral kiimuaigu on sygyzyl, enimyölleh ligakuul. Emäpedru sit kaheksan kuun mendyy kandau yhten poiguvazan. 

Luonnos pohjazele pedrale vihaniekannu ollah ahmoi, hukku da kondii. Pahua pedroile tuou niilöin ajandugi, rahvas lumiajoregyzil da venehil tahtotah kačella niidy lähembä libo ottua kuvua niilöis, sen periä elätil kouhkolois puhketah verisuonet da net kuoltah. Kuolou pohjastu pedrua zakonattoman mečästyksen periägi. 

Vuvves 2007 algajen pohjazet meččypedrat, ku niilöin lugu on pieni, pandih Karjalan Ruskieh kirjah. Niilöin mečästys on kielletty. 
Nämmien päivien tiedoloin mugah Karjalas on ei enämbiä kui 2,5 tuhattu pohjastu pedrua. 




#Article 225: Pohjas-Amerikku (191 words)


Pohjas-Amerikku (, fr. Amérique du Nord, ) on Mua-planietan manner (kaikkiedah niidy on kuuzi), kudai on muan päivänlaskupuoliškon pohjazes.

Pohjas-Amerikan pindu-ala ilmai suariloi on 20,36 milj. km², suariloinke on 24,25 milj. km². Pohjas-Amerikan suariloih kuulutah Grenlandii (2,176 milj. km²), Kanuadan Arktiekalaine suaristo, Vest-Indii, Aleutan suaret imi.

Pohjas-Amerikan rahvahan lugumiäry on enämbi 500 milj. hengie, mi on 7% muailman rahvahan lugumiärys.

Amerikku nimitettih Florientsien matkailijan Amerigo Vespuččin kunnivokse. Vespučči tutki Suvi-Amerikkua vuozinnu 1472 – 1502. Hän oli enzimäzenny jevrouppalazennu, kudai dumaičči, što Amerikku ei ole Ost-Indii, a uuzi tundematoi manner. Myöhembäh, konzu kartois roih Pohjas-Amerikku, muga ruvettih kuččumah sidägi: vuonnu 1538 Gerard Merkator käytti Amerikku-paikannimie, štobi nimittiä kogo muan päivänlaskupuoliškon.

Pohjas-Amerikan päivänlaskus ollah Tyynimeri, Beringovan meri, Al’asku-lahti da Kalifornien lahti, päivännouzus ollah Atlantien valdumeri, Labrador-meri, Kariban meri, Pyhä Lavrentien lahti da Meksikan lahti, pohjazes ollah Pohjaine jiämeri, Bofortan, Baffinan da Grenlandien meret da Gudzonovan lahti.

Päivänlaskus on Beringovan salmi, kudai eroittau Pohjas-Amerikan Jevruazies. Suves on Panaman kannas, kudai eroittau Pohjas-Amerikan Suvi-Amerikas.

Pohjas-Amerikkah kuulutah suaret: Grenlandii, Kanuadan Arktiekalaine suaristo, Aleutan suaret, Vankuveru-suari, Aleksandran-suaristo imi.

Pohjas-Amerikan jatkuvus pohjazespäi suveh on 66°, libo 7326 km, a jatkuvus päivänlaskuspäi päivännouzuh on 102°, libo läs 4700 km.




#Article 226: Pohjas-Korea (411 words)


Korean demokruattine rahvahantazavaldu, ei virrallizesti Pohjas-Korea libo Pohjas-Korei, on valdivo Päivännouzu-Aazies. Se sijaiččou Korean niemimuan pohjasozas. Pohjazes Pohjas-Korea rajoittuu Kitainke, koillizes Ven'anke, suves Korean tazavaldanke, päivänlaskus Keldazen merenke, päivännouzus Japounienmerenke. Pohjas-Korean piälinnu on Pjongjang. Muan pinduala on 120 538 km². Rahvahan lugumiäry on 24 851 627 hengie. Valdivuo johtau kommunistizennu pidetty ruadorahvahanpartii. Pohjas-Koreas paistah korean kieldy.

Korean niemimuan aijembat eläjät kulgiettih sinne Azien luodehpuolespäi. Saman joukon rahvastu kulgi sežo Kitain koillispuoleh, da Mantšurias eletähgi ielleh rahvahii, kudamat mustoitetah ulgonävönpuoles koreilazii. 
Ei myöhembä enzimästy vuozisadua niemimua jagavui kolmeh kuningaskundah: Goguryeoh,Baekjeh da Sillah. Vuvvennu 660 Silla valdai Baekjen da 668 Goguryeon da yhtisti Korein yhtekse kuningaskunnakse. Silla-dinastien aigu kesti vuoteh 935 sah, konzu valdu siirdyi Goryeo-dinastiele 300 vuvvekse.
Mongolien oppimizet miehittiä Korei allettih 1200-luvul da kestettih 1300-luvun loppupuolessah. Voinat heikennettih Goryeo-dinastiedu, da vuvvennu 1392 valdu siirdyi Joseon-dinastiele. Japouniigi oppi miehittiä muan 1592–1598, a Korein joukot estettih valduamine. Joseon-dinastien aigu oli Korein pizimbäh jatkui iččenäzyön periodu vuozinnu 1392–1910. Dinastii eroittautui aigah loppupuolel muga voimakkahasti ymbäröijäs muailmas, što se sai liigunimen ”erakkokuningaskundu”. 

Vuvvennu 1910 Japounii miehitti Korein kuningaskunnan. Japounii oppi hävittiä koreilazien kul´tuurua da traditsieloi vuoteh 1945 sah, da zastuavii koreilazet toruamah puolellah toises muailmanvoinas. Gu vuvvennu 1945 voinas hävivöh puutui Japounii jälgimäi vedi joukkoloih iäres Koreispäi, voinan voittaivaldivoloih kuulujat Nevvostoliitto da Yhtysvallat juattih mua kahtie 38. levevyspiirin kohtal. Pohjaine miehitysaloveh oli Nevvostoliiton haldivos da suvipuoli Yhtysvalloin valvondas. Nevvostoliiton miehitetyle alovehele perustettih 9. syvyskuudu 1948 Korein demokruatielline rahvahantazavaldu, da Korein ruadorahvahanpuolovehen piäsekretariis Kim Il-sungas tuli muan valdivonpiämies. Kim Il-sung julgi sanoi Pohjas-Korein sotsialistisekse valdivokse.

Josef Stalinan aigannu Nevvostoliitto kannatti Kim Il-sungan halličustu da avvutti Pohjas-Korein valdivuo talovehellisesti da puolistuksellisesti. Kim Il-sung rahvahallisti japounielazil jiänehet ulgomualazet yritykset da yhtisti eri puolovehet yhtekse Korein ruadorahvahanpuolovehekse. Päivännouzu-Jeuroupan sotsialistisien valdivoloin tabah Pohjas-Korei pani alguh talovuspluanan, kudai luajittih jugien tevollizuon, kyläalovehien kollektivisatsiin da armien voinuvehkehvarustandan ymbärile.

Kim Il-sungan ohjattu Pohjas-Korei julgi sanoihes allus lähtijen kogo Korein niemimuan virallizekse halličuksekse, kudaman tavoitehennu oli Korein yhtistämine. 25. kezäkuudu 1950 Korein rahvahanarmii ylitti 38. levevyspiiril oliin Koreiloin keskeizen rajan, da Suvi-Korein heikosti varustettu armii kuadui lyhyves aijas. Yhtistynnyöt Kanzukunnat (YK) työndi Yhtysvalloin johtol joukkoloi Suvi-Korein tuvekse. Piätös oli mahtolline, gu Nevvostoliitto boikotoi YK:n kerähmölöi. Syy boikotah oli, što Kitaidu ezitettih YK:s Kitain rahvahankeskeizen voinan häviäjät, Taiwanin suarele pajennuot natsionalistat. Korein rahvahanarmii perävyi suvipuoles, YK:n liitto tungevui Pohjas-Korein muaperäle, da piälinnu Pjongjang miehitettih. Kylmykuus 1950 Kitain rahvahantazavaldu liittyi voinah Pohjas-Korein puolele da työndi sadoituhanzii omatahtozii saldattoi ajamah liittuo iäres pohjazespäi Suvi-Korein puolele. Korein voinu loppieh kolmen vuvven bojuloin jälgeh 27. heinykuudu 1953 välirauhah, kudai kesti 56 vuottu.




#Article 227: Polkupyörä (169 words)


 Polkupyöry  (pyöry) (vahnu frantsien kieli vélocipède, latinan kieles vēlōx ravei da pēs jalgu) on ajonevvo rattahienke, kudai ajau ristikanzan lihaksien väin avul. Levitetyt ollah pyörät kahtan rattahienke. On olemas vie kolmerattahizet pyörät.

Enzimäine pyöry, kudai on yhtenjyttyine nygyaigazen pyöränke, oli Rover. Se oli luajittu vuvvennu 1884 da sen luadii oli Džon Kemp Starli (John Kemp Starley). Moizel pyöräl oli čieppi, yhtenjyttyzet rattahat da ohjuaju istui rattahien keskkel.

Pyöryä käytetäh:

Monien mualoin poštulaitokset käytetäh pyöriä XIX-vuozisuan loppupuoliškol. Britanian poštu (Royal Mail) käyttäy pyöriä vuvves 1880 algajen. Kaikkiedah Britanias ajetah pyöräl 37 000 poštankandajua, Germuanies - 27 500, Vengries - 10 500.

Nygöi pyörät ollah tundietut Jevroupas. Enimyölleh käytetäh pyöriä Danies. Sie tavalline eläi ajau vuvves läs 893 km, Gollandies - 853 km, Bel'gies da Germuanies - läs 300 km.

Ajamine pyöräl vähenöy mašinoi linnois, parandau ekolougien ololoi da ristikanzoin tervehytty.

Vuvves 1995 Fred Rompel'berg (Gollandii) ajoi pyöräl vauhtil 268,83 km/č.

Vuvves 2009 18. syvyskuudu Sem Uittingem ajoi magavopyöräl vauhtil 133,28 km/č.

Vuvves 2010 Markus Štol'ts ajoi pyöräl vauhtil 210 km/č.




#Article 228: Potkurit (223 words)


Potkurit on regyt, ga ei varzinaine, se on äijiä korgiembi da pitkembi. Sit on kaksi pitkiä jallastu, net ollah ravvas luajitut. On istuin yhtele hengele, ravvas da puus azuttu, nägemäl stuulu rouno.

Potkuriloil čuratah kahtei libo yksinäh. Yksi čuruaju seizou istuimen tagan, piettelöy sidä mollembil käzil. Hänel yksi jalgu on potkuriloin yhtel jallaksel, toizel häi potkuau, työnnyttäy regyzii edehpäi. Toine čuruaju istuu  istuimes, hänel ei pie nimidä ruadua.

Potkata, potkie-sanois tulou potkuriloin nimi. Suomen kieles se on potkukelkka, suorah kiännetynny – potkuregyt. Ven’alazet da Ven’al eläjät sanotah nämmii regyzii suomelazikse regyzikse. Vikse sendäh, ku tuldih net Ven’ale Suomespäi, kus čuratah potkuriloil äijän.

Yhtelläh potkuriloin roindumuannu pietäh Ruoččii, kus luajittih niidy vie 1800-luvul jiädy myöte suarespäi toizele liikundah niškoi. Silloi potkuriloil vedeltih tavarua. Niilöi käytettih kalastajat da t’ulieniloin pyydäjät. Poštankandajatgi vedeltih niilöil poštua.

Tänäpäi äijis mualois nämmii regyzii käytetäh talvel kalastajat. Jiädy da lundu myöte potkuriloil on hyvä vediä pyvvyksii, suaduu kalua da kalastajes ei pie seizuo, potkurit ollah hyvänny istuimennu.

Pohjasmualois potkuriloil čuruandas voibi sanuo tuli sportu. Suomes enzimäine potkuriloil čuruajien yhtistys perustettih vuvennu 1890. Luguloin 1800-1900 rajal ruvettih pidämäh potkuriloil čuruajien kilboi da potkuriloil čuruandas Suomes rodih samanarvoine sportulaji hiihtändän da luistelendan rinnal.

Potkuriloil on hyvä čurata lagiedu muadu myöte, net sežo pätäh mägyričöis čurattavakse. Pidäy olla vai hyvä keli, syviä lundu myöte net pahoi mennäh. Yhtelläh paras on čurata jiädy myöte.




#Article 229: Provoslavien siiryndy karjalan mual da Novgorodckoi lehodnoi valdu (166 words)


Provoslavien siiryndy karjalan mual da Novgorodckoi lehodnoi valdu.  

Muat kahten järven keskel: Oniegan da Luadogan oldih perimäzet, kus jo elettih novgorodckoit slav´analazet rahvas. Hyö allattih sie eliä  XI vuozisual, no sinne rahvas kerävyttih elämäh hill´azeh. Vaste toizel puole XII vuottusadua kerävyi «Obonežskoi riädy» eländykohtii, kudualoi oli  jo XIV, a Aunuksenlinnu oli pohjozespäi ihan reunimäine. Nämmil mualoil da rahvahil enzimäzil  tuli Pravoslavnoi usko.

Gruamottukirjazes oli kirjutettu: Obonežskoi riädy: Aunuksenlinnu – 3 grivnua, Svir´-1 grivnu, Juskola – 3 grivnua, Terveničis – 3 grivnua, Vjunitsas – 1 grivnu. Tiä elettih vesi da čudi rahvas, kuduat oldih jo pravoslavnoit da hyvin maksettih maksuloi Novgorodskoil Vladikal. Pravoslavnoi kirikkö jazičniekois maksuloi ei kerännyh.

Enimät karjalan muan rahvas  Lavrentjovnoin spiskua myöte ristittih pravoslavnoih uskoh 1227 vuvvel. Aleksandr Nevskoin tuatto Jaroslav Vsevolodovič työndi ristimäh  karjalan rahvahii, sanoi: (malo ne vse lydi). Sil aigua ruoččilazet  tahtottih kirjuttua karjalazii  katoliekoin uskoh. Sentäh  oli tulluh  sellitys ristie karjalazii Pravoslavnoih uskoh. No vägeh rahvastu niken sinne ei vedänyh, ristindy rahvahan meni  1-2 kuuh, vastah ristindäl karjalazet ei mendy.




#Article 230: Puuaines (186 words)


Puuaines on kazvilois olijua ńältyn sydämespäi kazvatettuu solukkuo. Se on enimite pitkii hengettömii soluloi, kudai ruadau kazvin johtosolukunnu da tugikonstruktsiennu. Nämmien soluseinät ollah järennyh da muurehtunnuh. Johtosolukkoloijen lizäkse puuozas voi ollah tugisolukkoloi, kuda lujendau konstruktsii. 
Puu on muvvostunnuh hiimiellizistu yhtistehisty, kohtu kuulutah piädielos hiildy (C) da kislorodua (O) sego ylen vähä azottua (H) da vororodua (N). Enin oza puun hiimielliizistu yhtistehisty ollah eriluadustu hiiligidruattua, kudai ollah ezimerkikse polisakkaridit. Puun alallizii sjoruainehii ollah tsel`l`ulouzu,  hemitsel`l`ulouzu da ligniinu. 

Tsel`l`ulouzun vuitti kuivupainos on läs 40 %. Enin oza  tsel`l`ulouzust ollah solun sekunduaruseinys.  Tsel`l`ulouzumoliekula luadie kebjiesti vodorodusivoksii nuaburimoliekuloin keral. Nämmien avvul roinduh kuidukonstruktsii, kudai andau solul mehaaniellizen tuven. 

Hemitsel`l`ulouzun miäry solun kuivupainos on läs 20-30 %. Hemitsel`l`ulouzut ﻿rodiekseh  polisakkarideis. Hemitsel`l`ulouzun arvellah olevu soluseinäs mikrofibrillien välis. Se vahvistau kazvin konstruktsii samankaldaizest kui kleisteri. 

Ligniinua on puus 20-30 %. Se on solun sekunduaruseinäs da kohtavuksellistu sidä on enembi välilamelleis.  Ligniinu tulou soluh solun kazvamizen loppukavvel da nostattau lignifioitumizen libo muurehtumizen. Solu ”kuolou” tämän aijannu.

Pihkua on kui havvu- muga i lehtipuuloi. Lehtipuuloin pihku on muga sanottui fiziolougiellistu pihkua kudai on puuloin vararavinguo. Havupuuloilla pihkun ruado on suojata puudu biolougizil rikkovuksil (patolougiellistu pihkua).




#Article 231: Pyhäd'ärvi (147 words)


Pyhärvi libo Pyhäd’ärvi (, ) on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris.  Se on Pyhärven kyläkunnan haldivolline keskus.

Se sijoittuu samannimizen järven päivänlaskurannal. Kyläspäi Petroskoissah on 59 km, Priäžässäh, piirin keskuksessah, on 15 km.

Erähät tiedomiehet duumaijah, gu nämmien alovehien enzimäzet eläjät oldih saamelazien ezi-ižii. Tämän ajatuksen syy on Pyhärven kyläkunnan kylien nimet, ezim. Sidniemi (Siida on saamelaine sana, kudai merkiččöy talvimökkii). 

Pyhärvi muanitah enzimäzen kerran XVI vuozisual.

Nevvostoliiton aigua rahvas piettih lehmii da kazvatettih kartohkua. 

V. 1941 – 1944 kyläs oli vangiloin luageri.

V. 1959 kevätkuus Pyhärves perustettih zvierinkazvatandusouhozu. Vuvves 1965 algajen täs souhozas ruvettih kazvattamah mustii hiähkii.

Pyhärves säilyttih koit, kududat rakendettih XX vuozisuan allus.

Vuonnu 1905 kyläs eli 367 hengie.

Pyhärveh tulou äijy matkailijua.

Kuulužat ristikanzat da kylän eläjät

Pyhärves eli kuulužu runoilii Konstantin Gordejev-Häkki da hänen bunukku Vasili, kudai tuli Karjalan kuulužakse suarnansanelijakse.

Kyläs oli roinnuhes etnougraffu da kirjuttai N.F. Leskov.




#Article 232: Pyy (177 words)


Pyydy on kaikis mečis, yhtelläh enin niidy on segakuuzikkolois, kus kuuzen ližäkse kazvau leppiä, pajuu da koivuu.
Syöy pyy enne kaikkie kazvisyömisty: muarjua, pajun da koivun lehtenkandua da urvua, eriluaduzien kazviloin siemendy da vezua. Pyyn poigazet syvväh böbökkiä da niilöin toukkua. 

Havvonduaigah emäpyy luadiu muale pezän da haudou 6-15 jäiččiä. Havvondu pyyl kestäy läs kolmie nedälii. Pyyt eletäh puarakkai, sendäh ižäpyy sežo syöttäy da kazvattau poigazii. Poigazet jälles roduvundua, kuivettuu, jo voijah juosta muamale peräh. Kezän loppussah net kazvetah aiguzen linnun suuruokse. Höyhenien vaihtettuu poigoveh leviey da linduzet ruvetah elämäh ičepiänneh.
Myöhä sygyzyl da talvel pyyt eletäh puarakkai libo yksitellen. Konzu mua on jo syvän lumen peitos, pyy, kui toizet tedrilinnut, yöl maguau lumes, a suuril pakkazil päivängi viettäy sit. Lähtöy iäre vaiku syömäh libo varavos.

Pyyl on äijy vihaniekkua nellijalgazien da lendäjien pedoelättilöin keskes. Semmite varattavat sille ollah kuničču, reboi da haukku, niilöile pyyt ollah erähänny piäsyömizis. Linnunpoigastu kuolou vie pahan siän periä keviän lopus da kezän allus.

Karjalas pyyn meččuičendu on kuulužu. Pyyn luguh se ei vaikuta pahasti, Karjalas on enämbi 500 tuhattu tädä linduu.




#Article 233: R'aženku (117 words)


R'aženku on hapattu maidojuomine, kuduadu luajitah lehmän havvotus maijos hapattajes sidä. Se on Ukrainan, a mugaže Ven'an da Valgo-Ven'an perindölline juomine.

Se happanou läs 3-6 čuassuu. Sen väri on keldaine. R'aženku on kui jogurtu ilmai ližättehii.

Pidäy sanuo, gu r'aženku on sama kui havvottu maido, ga ristikanzan organizmu sulattau sidä parembah.

R'aženkas on vitamiinat A, B, C da PP. Sidä paiči täs on äijy tärgielöi da hyövyllizii ainehii: ezim. raudu, kal'tsii, rikki, magnii, fosforu, kalii da natrii.

R'aženkas on äijy kal'tsiedu. Sendäh tervehyönhoijon ruadajat sanotah, gu se on terveh juomine da pidäy juvva sidä. Se on hyvä syöndyhimoh niškoi da vaččah da šuolistoh niškoi. Paiči hyödyy on sežo kieldoloi: ezim. ku ristikanzal on gastriittu libo muu vaččutaudi.




#Article 234: Rahvahanvaldu (225 words)


Rahvahanvaldu (toiči demokruatii) on poliittine valdu, kudai pohjavuu sih, gu tärgielöi dieloloi piättäy kogo kanzu da jogahizel on yhtenjyttyzii oigevuksii vaikuttamah protsessan tuloksih da sen vaihieloih. Hos rahvahanvallan perustehet pätäh kaikkih yhteiskunnalizih laitoksih, ga tavan mugah tädä terminiä käytetäh valdivos paistes. Valdivol on suuri valdu.

Rahvahanvaldua miärätäh moizien ominažuksien perustehel:

Rahvahanvaldu tagustau oigevuttu joga ristikanzale. Arvos pietäh zakonanmugažuttu, ristikanzoin yhtenarvožuttu zakonan ies, vällytty, ristikanzan oigevuzii da muga ielleh.

On jygei piästä rahvahanvallan kaikkehpättävih tavoittehih, sendäh on olemas rahvahanvallan eri muoduo. XVIII vuozisadah sah toizii kuulužembii oli kohtinaine rahvahanvaldu. Kanzalazet luajitah poliitiekallizii piätöksii iče, ilmai väliniekkua. Ristikanzat tullah libo yhtehizeh mieleh libo tapahtuu vähemmistön alistumine enimistön tahtoh. Ezitysrahvahanvaldu on moine muodo, kus kanzalazet vallitah omii ezittäjii. Rahvahanvallittu suau oigevuon luadimah piätöksii händy vallinnuzien ristikanzoin mieldy huomivoh ottajen. Sežo häi vastuau omis ruadolois vallinnuzien iel.

Rahvanvallan piämiärii on rajoittua vägivaldua da vallan viärähkäyttämisty. Puaksuh tädä piämiäriä ei sua tavoittua. Se tapahtuu, gu ristikanzan oigevuot da muut arvot ei olla kaikkien tunnustettavat da niidy ei puolisteta hyvin. Nygöi äijis mualois rahvahanvaldu - terminiä käytetäh tarkoittajen liberualuvaldua. Moizes valdumuvvos pietäh johtajien aijanmugazet, kaikilekuulujat da kunnollizet valličukset, kus kandiduatat häirivöloittäh kilbaillah valliččijoin iänis. Sidä paiči sih liittyy oigevuon johtuo, vallan jaguo, enimistön vallan rajoittumistu peruszakonan mugah da persounu- da joukkovällyzien turvuamistu. Toizielpäi, erähät huralistoliikkeehet ajatellah, gu oigevus luadie poliitiekalline piätös vuadiu yhteiskunnallizien oigevuksien taguttu da ristikanzoin talovuollizen eriarvožuon madalua tazuo.




#Article 235: Rahvahienväline muamankielen päivy (127 words)


Rahvahienväline muamankielen päivy (muuloil virallizil kielil: , , ) on perustettu kylmykuus v. 1999 Unescon piäkonferensien 30 kerähmöl. Sidä pietäh 2000 vuvves algajen 21. tuhukuudu da sen piämiäry on kielilöin da kul’tuuroin vardoičus. Unesco tahtou perustua tarkastussistiemua, kudai rubieu tarkailemah niilöin kielilöin kunduo, kuduat voijah hävitä, da auttamah tilandehen parandukses. 
Unescon arvostelun mugah puoli 6 000 muailman kielilöis on häviemizen varavos. Vuvvennu 2009 Unesco ilmoitti, gu 136 kieldy Ven’al voi hävitä.
Päivymiäry on yhtenmoine kui bengalin kielen stuatussuväittelyn päivy, kuduadu pietäh Bangladešas vuvven 1952 veritapahtumien mustokse, konzu Pakistanan politsii tappoi bengalin kielen puolistajii, kuduat tahtottih luadie bengalin kieli virallizekse kielekse Pakistanan päivinnouzus (Bangladeš vuvves 1971 algajen).
Yhtistynyzien kanzukundien yhteiskerähmö kannatti piätöksen rahvahienvälizes muamankielen päiväs (Piätös № Α/RES/56/262) da kehoitti Yhtistynyzien kanzukundien valdivot vardoiččemah da säilyttämäh muailman kaikin kielet.




#Article 236: Ramones (219 words)


Ramones oli New Yorkas vuvvennu 1974 perustettu punkrock-joukkoveh. Joukkovehen muuzikku oli humorististu da yksinkerdastu, hos enzidiskan ilmahpiäständän aigah popul´arnoin muuzikan muailmua haldivoittih vie progressiivistu rockua soittajat bändit. Ramones oli vikse tärgevin yksittäine bändi, kudai toi muutostu täh tilandeheh da luadi punk-genrie popul´arnoikse. 

Ramonesan jäzenii oldih bändin histourien aijannu Johnny Ramone, Dee Dee Ramone, Joey Ramone, Tommy Ramone,  Marky Ramone, Richie Ramone, Elvis Ramone da C.J. Ramone. Heis alguperäzii jäzenii oldih Joey, Johnny, Tommy da Dee Dee. Ramonesan jäzenet käytettih kai sugunimenny Ramonie, hos hyö ei ni oldu velleksii libo muudu rod'nua toine toizele.

John Cummings (Johnny) da Thomas Erdelyi (Tommy) oldih mollembat samas Tangerine Puppets -bändis vuozinnu 1965-67.  Hyö tuttavuttih Douglas Colvinan (Dee Dee) kel, kudai ei ammui muutti Germuaniespäi,  da Jeffrey Hymanan (Joey) kel, kudai silloi oli artistu vuvvennu 1972 perustetus glam rock -bändis Sniper.

Vuvvennu 1974 Cummings da Colvin kučuttih Hyman yhtyö heijänke joukkovehekse. Sil aigua Colvin oli piäpajattai da soitti ritmu- da bassogituarua,  Cummings piägituaristi, da Hyman barabuanois. Colvin, kudai terväh vaihtoi bassoh, oli enzimäine ku otti nimen Ramone, kuččujen iččiedäh Dee Dee Ramone. Idejan häi sai Paul McCartneyspäi, kudai käytti Paul Ramon -nimie omassah sen aigazes joukkovehes. Dee Dee sai toizetgi ottamah nimen da sai idejan ku otettas bändin nimekse Ramones.  Sit Hyman rodih Ramonesan piäpajattajakse, da allus bändin manadžerannu ruadai Erdelyi rubei soittamah barabuanoi.




#Article 237: Raudu (100 words)


Raudu Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kahdeksanden joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 26. Sidä merkitäh Fe (). Se on yksi metallois, kuduadu on ylen äijy muankuores (toine sija al’umiinien jälles).

Prostoi aineh raudu on tavottu hobjankarvaine da valgei metallu, kudamal on korgei hiimielline reaksii: raudu terväh ruostuu, konzu on korgei lämbötila libo korgei ilman kostevus. Puhtahas kislorodas raudu palau, a hienos olotilas ičepäivil’l’eh viriey ilmalgi.

Käytökses puaksembah käytetäh ravvan da uglerodan segasulatehtu: teräsraudu da čugun da vie ruastumatoi teräsraudu metalloin ližienke (hrom, margansu, niikkeli imi.). Kaikin ravvan da sen segasulattehien ominažuot luajitah sidä ”metallakse №1” ristikanzale tärgevyön mugah.




#Article 238: Reboi (212 words)


Reboi tavalline libo ruskeikarvaine reboi () on pedoimettäjii koirueläimien ruodukundua, suurin reboin alalajis.Rungan piduhus on 60-90 sm, hännän — 40-60 sm, massan miäry on 6-10 kiluo.

Tavalline reboi eläy kogo Jevroupan alovehel, pohjazes Afrikas (Jegiptu, Alžiru, Marokko, pohjaine Tunisu), Azias (pohjazeh Indiessah, suvizeh Kitaissah da Indokitaissah) da pohjazes Amerikas (Arktikan alovehes pohjazeh Meksikanan lahten rannikkoh sah). Reboidu viettih Avstralieh, kudamas se levitti kogo manderen alovehile, paiči pohjazii alovehii.

Enne oli semmoine mieli, ku Amerikas eläy erikoine reboin laji, ga nygöi ajatellah, ku tämä on ruskien reboin alalaji.

Reboin suurus da karvan väri eri paikois ollah erilazet; on olemas 40-50 eläimen lajii, täh luguh ei kuuluta pienimmät muvvot. Pohjazil alovehil reboit ollah suurembii da valgiembii, migu suvialovehil. Pohjazil alovehil voibi vastata mustalasmuzavanruskieloi da toizii reboloi. Puaksumbi reboin selgy on ruskei, vačču on valgei, mustat käbälät. Puaksuh selläl ollah muzavanruskiet junot, eläimel ollah mustat korvat da valgei hännän n’okkaine.

Reboi on keskisuuruttu, sil ollah hienosti kaunis rungu madaloil hoikil käbälil, venytty turbu, terävät korvat da pitky pehmikkäine händy.

Reboi algau vaihtua karvua tuhukuus-kevätkuus da lopettau kezän keskel. Tämän jälles eläimel rubieu kazvamah talvikarvu, kudamah reboi tävvelleh šuorivuu kylmykuus da talvikuus. Kezäkarvu on harvu da lyhyt, talvikarvu vastakkai on turbei da pehmikkäine.

Reboil on tarku korvu, sil ollah suuret korvat-lokatorat, kudamien avul eläin suau syömisty.




#Article 239: Richard Wagner (160 words)


Richard Wagner (täyzi nimi Wilhelm Richard Wagner, 22. oraskuudu 1813, Leipzig – 13. tuhukuudu 1883, Venetsia) oli germuanilaine säveldäi da taijon teorietikku. Ouperan suurin uvvistai. Wagner hyvin vaikutti jevrouppalazeh muuziikkukul’tuurah, enne kaikkie germuanilazeh.
Wagneran mistitsizmu da antisemetizmu vaikutettih XX-vuozisuan allun germuanilazeh natsionalizmah, dai myöhembäh natsional-sotsializmah, min periä hänes luomisruavos rodih kul’tu. Sikse erähis mualois (enne kaikkie Izrail’as) Toizen muailman voinan jälgeh rodih Wagneran vastah reaktsii. 

Wagner kaččeli omua taiduo filosofizen kontsepcien ozuttamizen tavannu. Wagneran kontsepcies rodih kaksi piäajatustu: taiduo luajitah rahvas da se omistau taiduo, taijon ylimäine muodo on muuzikkudruama, kuduadu ellendetäh iänen da sanan yhtevyönny.
Tundietah Wagneran uvvistamine garmounien da simfonizman alah. Hänen orkesterua verratah antiekkuhorah, kudai sellittäy tapatumii da andau peittomerkičysty. Sežo häi pani käyttöh letmotivoin kehitetty sistiemu. Jogahine leitmotivu tarkoittau midägi: erästy hengie libo elosolijua, ezinehty libo toimindan kohtua dai ajatustu. 

Richard Wagneran kirjalližusperindö on ylen suuri. Hänen mielenkiindozimat ruavot ollah histourien da teourien mugah ruavot da muuzikkua arvosteljat kirjutukset. On säilytetty äijy Wagneran kirjastu da päivykirjua.




#Article 240: Rikki (139 words)


RikkiMendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on kuvvendentostu joukon kolmanden periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 16. Se ei ozuta metalluominažuksii. Sidä merkitäh S (). Se luadiu äijy kislottoi da suoloi. Monet suolat, kudualois on rikki, vähän suletah vies.

Rikki on kuvvestostu alguaineh (muankuores hiimiellizen leviendän mugah). Net voijah olla puhtahas (välläs) da sivotus nävös. 

Rikki on neftis, kivihiiles, luonnonguazulois da slantsois. Rikki on kuvves alguaineh luonnonvezilöis miärän mugah. Se miäriäy suolattoman vien ”alallistu” kovuuttu. Se on tärgei alguaineh ylimäzien organizmoin elaigah niškoi. Rikki on monis valgijazis. Se kerävyy tukkis.

Rikki puhtahas nävös da sežo rikkiyhtistehien nävös tietäh jo ammuzis aijois algajen. Ristikanzu tiedäy palajan rikin hajuu, rikkiguazun tukehtuttajua vaikutustu da serovodorodan ylen pahua  haižuu histourieniellizes aijas algajen. Juuri nämmien ominažuksien täh valehjumalahuskojat käytettih rikkii uskondotavois. Rikkii piettih muanalazien jumalien libo hengien tevoksennu. Ylen ammui rikkii ruvettih käyttämäh erilazis poltosevoksis voinutarkoituksih niškoi.




#Article 241: Ristannostandu soboru (Petroskoi) (164 words)


Ristannostandu soboru ()

Nygyaigaine kives rakendettu kalmoin kirikkö, kuduan nimi on Vozdviženie Čestnago i Životvoräščego Kresta Gospodn´a sijoittihes Petroskoin Zaarekal, allattu oli sen rakennus puuhizen kirikön sijah 16 heinykuudu 1848vuvvel. Rahat kirikön rakennuksen andoi Petroskoin kuptsu Pimenov Jefim Grigorjevič da vie muutgi annettih ližäkse rahua uudeh kirikköh. Kirikkyö rakendettih 4 vuottu. 14 päivy heinykuuddu1850 vuvvel oli venčaittu enzimäzel Pyhä Ristal, jalles sidä rakennuksen ruado läheni jo lopukse, oli vietty 9 ristoinke kävelendiä, sil aigua Petroskoin eläjät tuodih kirikköh uuzii obrazoi. Jo 29 päiväl talvikuudu Arhijepiskoppu Arkadii vihmutti pyhäviel uvven kirikön.
 
Kuuluttih täh kirikköh puuhine Sv´ato- Troitskoi kirikkö, kudai oli ihan lähäl da vie kivičasovn´u, kudai oli Kukkoin mäil, virstan peräs. Senaigazii dokumentoi jäi ylen vähä. Jugiet aijat mendih, ei olluh kirikös sluužboi, ku papit oli repressiruittu. Otettih 1930 vuvvel 9 kelluo, kudualoi paino oli 3,1 tonnu.

Yhtel aigua sluužbua piettih naizet-maatuškat. Yhten maatuškan nimi oli(arhivnoin dokumentoi myö) starostannu oli monahin´a Jevdokija Grigorjevna Mališeva, häi maltoi ahkerasti kuččuo rahvastu ristimäh lapsii da tulla kirikköh pokajaniel.




#Article 242: Rodos (336 words)


Rodos on Egeiskoin meren da kaiken Gretsien nelländekse suurin suari. Sen pinduala on 1400 neliökilometrii. Suari on 77 kilometrii piduhuttu da 37 kilometrii levevytty. Rodos on kuulužimii turistukohtii.

Suarel eläy 117 000 hengie. Joga vuottu suarele kävyy 2 miljounua turistua.

Pakkaskuul-kevätkuul Rodosal on 16 gruadussii lämmiä da heinykuul-elokuul – 28-34 gruadussii, vezi täl aigua on 23-25 gruadussii lämmiä. Puolivuottu suarel on putin kezä. Turistua rubieu tulemah oraskuul da hyö heitetäh käyndän ligakuul. Silloi meri vilustuu, kezoidu kylbie sit ei sua. 

Sen randoi huuhtelou kaksi merdy: Egeiskoi da Välimeri. Enzimäine – päivänlaskupuolespäi, toine – päivännouzupuoles. Egeiskoi on bauhuju, ualdoloilleh da ylen čoma kaččuo. Välimeri vastukarai on rauhažu, sen pindu on silei, zirkalo rouno. Sit on hyvä kylbie kezoidu. 

Rodosal on yksi aeroportu, kolme meriportua da ei ole ni yhty raududoroguazemua.
Rodos ei ole suuri suari, sit ymbäri voibi ajua päiväs. Rodosal ottua vuograh mašin suau joga kohtas, ku mašinoin vuogrulaitoksii on äijy. Autobusat yhtes kohtaspäi toizeh sežo kävväh puaksuh.

Rodosan linnu on suaren piälinnu. Sit on kaksi merdy, kaksi meren randua. Piälinnas on äijy huogavundukohtua, restoruanua, tavernua, diskotiekkua, laukkua. Rodosan linnas on vahnu linnoitus.

Suaren rahvas eletäh turizman vuoh, kudamua ruvettih kehittämäh 1980-luvul. Ven’alazet vaste vuozien 2000 allus ruvettih käymäh suarele.
Toizekse, Rodos on muanruadajien suari. Suarel kazvatetah omua ouveššii da fruktua. Niilöin kazvattamizeh niškoi suarel on hyvä ilmu dai ylen hyvät muat, sendäh erähii kazvoksii otetah kai kaksi kerdua vuvves. Apelsiinat kypsetäh kaksi kerdua vuvves. Oliivoi, kudamii suarel kazvau äijy, kerätäh vaiku kerran vuvves. 

Suarel on säilynyh vahnua linnua. Piälinnan linnoitus on niilöis kuulužimii. Se on čoma kaččuo da mahtavu. Lindos- da Kamiros-linnas sežo on vahnoin linnoin jiännöksii. Kamiros-linnas on muinais-gretsielazen linnan jiännöksii: akropolin da nekropolin, vezijohton, yhtehizien kylylöin, pajoin, kodiloin. Niilöi löyttih italielazet.
Prasonisi-kohtas yhtytäh da, kui sanotah suarel, ”ukkavutah” kaksi merdy: Egeiskoi da Välimeri. 
Rodosal on äijy pyhiä kohtua, kirikkyö da časounua.

Hotellii suarel on 500.

Gretsien rahvas ollah uskovazet da novvetah kirikkökalenduarua. Školis lapsile opastetah uskonduo.
Gretsien rahvas ollah hyväntahtozet, pahua mieldy vähä konzu pietäh. Ei oteta piäh pahua, eigo ni kiirehtetä nikonzu.




#Article 243: Ruahto (215 words)


Ruahto libo rahto on maidoeineh, kuduadu käytetäh Päivännouzu- da Pohjazes Jevroupas. Sidä suajah hapattajes maiduo da sit hävitetäh ruahtomaijonvetty. Ruahtuo lajitellah razvan miärän mugah. On olemas moizet ruahtolajit: ilmai razvua, razvatoi, klassiilline (perindönmugaine) da razvaine.

Anglienkielizes kul’tuuras ruahtuo pietäh nuoren pehmien juuston lajinnu, a ven’ankielizes sidä tavan mugah ei pietty juuston lajinnu.

 

On olemas kaksi ruahton varustandutabua: perindönmugaine (tavalline) da erikseh luajittu.

Maijon happanemistavan mugah (perindönmugazes tavas) ruahto voi olla kislotnoi da kislotno-sičužnoi.

Kislotnoidu ruahtuo luajitah tavan mugah maijos, kudai on ilmai razvua. Maidoh ližätäh hapatustu, sit maido happanou.
Kislotno-sičužnoi ruahto eruou kislotnois sil, gu täs käytetäh sičužnoidu fermentua (pepsinua) da maijon bakteerieloin hapatuksii.

Erikseh luajittu ruahto eruou tavallizes sil, gu puhtastu maiduo eroitetah, štobi suaja mauduo da sliuhkoi ilmai razvua. Maijos, kudamas ei ole razvua, suajah ruahtuo ilmai razvua. Tädä ruahtuo vilustutetah da sevoitetah sliuhkoinke.

Tevolližuslaitoksil ruahtuo luajitah nenga: luajitah pättävy maijon razvus, pasterizuijah da valetah vannoih. Vannois on miärätty lämbötila (28-30 °С). Lämmäh maidoh ližätäh hapatustu da pepsinua. Sen jälles (hapatuksen aigu on läs 8 čuassuu) vannas roitah ruahtojyvät. Sit roih ruahtomaijonvezi – läbinägyi keldaine vezi. Varustandan lopus suurdu ruahtopalua leikatah kielilöil pienikse paloikse, ku ruahtomaijonvezi lähti iäre parembi. Sit ruahtojyvät puristetah da vilustutetah.

Enne käyttyö ruahtuo ainos t’orkatah libo laskietah lihanpilkoimelličäs läbi. Syömisty keitetäh, pastetah, žuaritah, annetah voinke, zuaharinke libo magien sousanke.




#Article 244: Runohus (167 words)


Runohus libo liirikku on kirjalližuon muodo, kuduas kieldy käytetäh estettizesti sen merkičyksen da kieliopillizen oigeimugažuon mugah libo ei. Sih kuuluu suulline libo kirjalline tuotando, kuduas kieldy käytetäh eri tabah prouzah verrattunnu. Eräs runohuon alalaji on pajoliirikku, kuduas runomuodoine tekstu liittyy muuzikkah. Runoloin muodo nojuau puaksuh mielikuvitukseh, sana-mieliyhtymih da kielen soinnillizih ominažuoksih.

Runohus on vahnin kirjalližuon laji. Se algavui suullizennu sanataidehennu, kudai siirdyi yhten runonlaulajan mustos toizen mustoh da suattoi kaiken ližäkse muuttuo. Runot jiäjäh mustoh runomitan, algu- da loppusoinnun sego ritman avul. Kirjutusmalton kehitettyy runoloi ruvettih kirjuttamah mustoh, da kirjutetus runohuos kehityi uuttu taiduo. Modernu runohus hylgäi 1900-luvun allus runomitat, ga mitturunohus eläy da kehittyy yksikai.

Sana runo tulou germuanizis kielis, kudamis sen vastinehet tarkoitetah ezimerkikse riimukirjutustu, opastustazuo da salatieduo.

Suomes sana runo liene tarkoittanuh allun perin kalevalastu runonlaulajua. Runoile ei liene olluh tädä enne suomenkielisty kattavua termii. Suomelazet kučuttih tavan mugah pajatettuloi kanzanrunoloi ezimerkikse nimityksil virsi, laulu, sanat da sanelu. Sanelijua runohuttu on kučuttu vie tarinoikse, kerdomuksikse, suarnoikse da taruloikse. Tiedovoičendah käytettylöi runoloi on kučuttu loitsuloikse.




#Article 245: Sanalipas (126 words)


Sanalipas on karjalankieline kirju lapsile. Se piästettih ilmah vuvvennu 2014. Kirju on Karjalan yhteiskunnallizen Nuori Karjala -yhtistyksen da Suomes ruadajan Karjalan Sivistysseuran yhtehizen ruavon tulos.

Kirjan luadijannu on Jelena Filippova (nygöi Ruppijeva), karjalan kielen opastai da Oma Mua -lehten toimittai. Kirju on tarkoitettu lapsile da karjalan kielen opastujile.
Sanalipas-nimi ei petties roinnuh. Kirjas kehoitettuloin kižoin da harjoituksien vuoh karjalan kieleh opastujat, pienet dai aiguzet, suahah kehittiä da livuttua omua sanavarastuo, omua kieldy. 

Joga teemas on omua ruattavua: harjoitustu, kižua, sanaristikkyö, arbaitustu. Kirjan luadijat opittih luadie nenga, ku net oldas eriluaduzet, ei ollus yhty samua joga teemas. Kirjas on oma urhoigi: pieni brihaččuine Il’l’u, kudamua pidäy avvuttua da nevvuo. Kirjan lopus abuh on pieni karjala-ven’a-suomi sanakirjaine. Karjalan kielen opastujua da maltajua eläy kahtel puolel rajua.

Category:Karjalan kirjalližus|S]




#Article 246: Sanni Tikka (211 words)


Sanni Tikka on Karjalan Salmis rodivunnuh, Suomes eläi karjalaine aktivistu. Häi oli enzimäine, ken rubei Jovensuun rahvahanopistos, sit Jovensuun OK-opintokeskukses opastamah karjalan kieldy.

Kai algavui vuvvennu 2005, konzu Suomeh perustettih Karjalan Kielen Seura. Karjalaine Sanni Tikka tuli seurah, rubei ruadamah sekretarin ruaduo. Sil aigua opastajannu ruadanuh inehmine oli jo penziel. Kieldy ruvettih elävyttämäh, pidi sit suaha opastus karjalakse. Sanni Tikkua kehitettih karjalan kielen opastajakse Jovensuun rahvahanopistoh. Inehmine oli enzimäine, ken rubei opistos opastamah karjalua. Karjalan kieli on Sanni Tikale oma. Häi rodivui Salmis da karjalan kielen livvinmurdeheh kuulujua salmin murrehtu maltoi hyvin.
Sih aigah kursiloil oldih eri rahvas. Kengo pagizi suistamon murdehel, kengo suojärven, kengo čiisto livvikse. Sanni Tikka sanoi: kudamua kieldy maltatto, sil paiskuagi. Karjalaine karjalastu taki ainos ellendäy.

Paiči rahvahanopistuo, Sanni Tikka kävyi opastamah karjalan kieldy Kiteel. Kuuzi vuottu ajeli sinne.

Jovensuun rahvahanopistos oli moine aigu, konzu kieldy ei opastettu. Vuvvennu 2005 opastus heitettih. Sit Sanni Tikka da OK:opintokeskuksen ruadai Lea Lihavainen perustettih opintokeskukseh karjalan kielen kerho. Kerholois opastunduhäi on hyvin kehitynnyh Suomes. Niilöis taritah kaikenmostu opastustu, voitgo opastuo kielih, voitgo käziruadoloih.

Karjalan kielen kerho ruadau Jovensuus jo monien vuozien aigah. Ezmäi Sanni Tikka oli iče sen vedäjänny. Nygöi hänen ruaduo jatkau Pirjo Sivonen. Pirjo da hänen ukkoh Pekka Haimakainen, kudai sežo kävyy kerhoh, oldih Sanni Tikan opastujat rahvahanopistos.




#Article 247: Sattuma (104 words)


Sattuma on tundiettu pajojoukko Karjalas, kudai pajattau suomen, karjalan da ven'an kielel. 

Sattuma on perustettu vuvvennu 2003. Sen alguhpanijoinnu ollah Arto Rinne da Dmitrii D’omin, endizet Myllärilöin da Talvisobien pajattajat da soittajat. Allus algajen joukos oli vaiku nelli hengie: tuatae lapsienke. Eilal Rinne, Arton tyttärel, silloi oli kaksitostu vuottu igiä, Vladik D’ominal, Dmitrien poijal, yheksä vuottu kaikkiedah.

Sattuma on suomenkieline sana, se tarkoittau, enzikse, midägi petties roinnuttu, toizekse, pualih ozuandua. Joukos allettih suomelazes muuzikas, sendäh nimigi pandih suomen kielel. 

Joukko on kuulužu Karjalas, Ven’al da rajan tagua. Pajattajat äijän matkustetah. Käydih karjalazih kylih, Karjalan tazavallan ulgopuolele, rajan tuakse: Suomeh, Niderlandoih, Germuanieh, Amerikkah da Kanuadah.




#Article 248: Seesjärvi (111 words)


Seesjärvi () on Karjalan tazavallan Karhumäin da Segežan piirilöin järvi. Se kuuluu Vienanmeren alah.

Järven pinduala on 815 km², piduhus – 48,7 km, levevys – 35 km, randuviivan piduhus – 410 km. Sen keskisyvys on 29 m, syvin kohtu on 103 m.

Järves on enämbi 70 suardu. Se jiädyy tavan mugah talvikuus, avavuu oraskuus.

Järvespäi ottau allun Segeža-jogi, kudai virduau Uikujärveh.

Rannat ollah enimyölleh korgieloi da kivizii. Läs kaikkiel on havumeččii.

Seesjärves on 17 kalalajii: lohi, nieries, riäpöi, siigu, harjus, haugi, särgi, säyny, lahnu, matikku, ahven, kiiškoi, kivihöttikala dmi.

Vuozinnu 1952-1954 kalaspetsialistat tuodih Seesjärveh Luadogan kuor’oin da Oniegan kuhan kuduu.

Järvel ruadau torpankazvatuslaitos ”Segozerskoje”.

Järven rannikko on Seesjärven (Paadenen) etnilline aloveh.




#Article 249: Siddhartha Gautama (144 words)


Siddhartha Gautama on buddizman perustai libo Gautama Buddha. Siddharta rodihes Lumbinis nygyzen Nepalan alovehel. Suaduu medituacien kauti olotilan, kuduadu nimitti nirvanakse, häi rubei opastamah rahvastu, perustajen muga buddizman.  

Siddhartha Gautama on buddizman piähengi. «Tripitaki»-kanonah kuulutah kerdomukset Gautaman elaijas, hänen paginat, vuoropaginat hänen opastujoinke da manasterin käskyt. Gautaman roindupäivy on Indien tazavaldan, Kalmikien tazavaldan, Japounien, Thaimuan, Mjanmanan da toizien Liideh-Azien mualoin kanzalline pruazniekku. 

Siddharthan tuatto oli nygyzen Suvi-Nepalan pienen kuningaskunnan radža Suddhodana. Siddharthan muamo oli kuningatar Mahamaja. Poijan suaduu Mahamaja kuoli da Siddharthan kazvattajakse tuli Mahamajan sizär. 

Siddhartha ainos eli dvorčis da tahtoi nähtä, midä niilöin ulgopuolel oli. Linnan laijas häi nägi starikan, voimattoman, kuolluon da askietan. Siddhartha ellendi, gu mualilmas on voimattomuksii da köyhytty.       
Sen jälles Siddhartha askietannu eli mečäs viijen erakkomanuahoinke. Hänen pyhä oli ylen kova.
Kogo loppuelaijan Siddhartha opasti rahvastu löydämäh dorogua nirvanah. 
Buddha kuoli 80-vuodehizennu Kusingaris, nygyzes Uttar Pradeshin ozavaldivos Indies.




#Article 250: Siämärvi (järvi) (250 words)


 

Siämärvi (, ) on Suvi-Karjalan järvi.

Järven pinduala on 266 km², piduhus – 24,6 km, levevys – läs 15,1 km, randuviivan piduhus – 159,2 km. Sen keskisyvys on 6,7 m, syvin kohtu on 24,5 m.

Randuviivan suurin oza kuuluu Priäžän piirih, järven päivänlaskurandu kuuluu Suojärven piirih.

Petroskoispäi, Karjalan tazavallan piälinnaspäi,  da Onieganjärvespäi Siämärvessah on 70 km. Siämärvi kuuluu Šuojan jovenalah.

Siämärves on äijy suardu, lahtie da salmie. Järvi ei ole syvä. Se jiädyy ligakuus-kylmykuus, avavuu sulakuus-oraskuus.

Päivännouzus järvespäi virduau Säpsy, Šuojan sivujogi. Järveh laskeh äijy jogie da piendy ojua. Suurimat niilöis ollah Pieni Suunujogi, Kuhajogi, Kivačču, Kuudamu, Soudu. Pienet jovet, kudamien piduhus on 10-40 km, laskietahes pohjazes. 

Järvi on piduličču. Sen suurimat lahtet ollah Dessoilanlahti, Kurmoilanlahti, Särgilahti, Kuhasuu, Rugasuu, Lahti, Čuiniemenlahti. Järves on 80 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 4,3 km². Suurimat niilöis ollah Ruočinsuari, Peldosuari, Kyčinsuari, Kudamsuari, Fokensuari. Rannat enimyölleh ollah madaloi; löydyy hiekkukezoirandoi da kivirandoi, paikoitellen – kallivorandoi. On äijy luoduo. Suurimua ozua pohjan pindualas peittäy vihandu muda. Madalikko on čuuruine da kivine. Järven pohjas on äijy järvirudua.

Järves on 21 kalalajii, ezim. lohi, siigu, kuha, harjus, riäpöi. Sežo täs löydyy ahvendu, matikkua, särgii, haugii, säyniä, lahnua, kiiškoidu dmi. Nevvostoaigua täs oli Petroskoin kalakombinuatan kalapunktu.

Järves kazvau kažl’ua da muudu liivua.

Järven rannal on Rugankylä, Kuudamu, Lahti, Čuiniemi, Säpsy, Čuralahti, Šapniemi, Ahpoilu, Kärgäly, Siämärvi, Ol’okku, pos’olku Dessoilu, Uhmoilu, Angenlahti, Kiškoilu, Kurmoilu, Indžuniemi, Särgilahti, Pavšoilu, Vehkuselgy, Čalku. Järven rannal on äijy kezämökkii, tervehyönhoijollistu kezäluagerii da huagavokeskustu. Siämärvi on kuulužu lebävökohtu.

Siämärven rannan rahvahat ollah liygiläzii, äijät paistah karjalakse, livvikse. 




#Article 251: Siämärvi (kylä) (104 words)


Siämärvi (, ) on kylä Karjalan tazavallas Priäžän kanzallizes piiris D’essoilan kyläkunnas.

Se sijoittuu samannimizen järven liidehrannal. 2 kilometrin piäs Siämärvespäi liideheh on raududorogustansii.

Ven’an valdukunnan aigua Siämärven pogostu oli Siämärven voulostin haldivollizennu keskuksennu. Vuonnu 1905 voulostis oli 79 kyliä da eli 7100 hengie (läs kaikin oldih karjalazii). Voulostin suurimbat kylät oldih Siämärvi, Veškelys, Korzu, D’essoilu, Lahti. Voulosti hävitettih v. 1920 da luajittih Siämärven ujezdu.

V. 1926 Siämärven ujezdu hävitettih, a Siämärvi kuului Essoilanskoih piirih. Täs eli kaikkiedah 10215 hengie (99 % on karjalazii). Piirih kuului 159 kyliä. V. 1930 Essoilanskoi piiri hävitettih, kylä liittyi Priäžän piirih.

Vuonnu 1905 Siämärven pogostas eli 338 hengie.




#Article 252: Skansen (385 words)


Skansen on pihal, pal’l’ahan taivahan ual olii muzei Ruočin piälinnas – Stokgol’mas. Se on sijoitunnuhes 30 gektuarale muadu da on muailmas enzimäine etnogruaffine ulgoilmumuzei, kudai perustettih vuvvennu 1891.

Skansen on mägyričäl erähäl Stokgol’man suarel – Jurgordenal (Djurgården). Sil kohtua, konzu perustettih muzei, oli pieni puolustuskohtu, sidä voibi sanuo pienekse linnoituksekse. Täs sanas tulougi Skansenan nimi, ruočikse ”skansen” tarkoittau samua.

Skansenan muat, hos nimittumua rajua niilöis ei ole, on juattu kahtekse. Yhtekse, Skansen-muzei on suuri etnogruaffine muzei. Toizekse, sit on suuri zooparku, kudai on ainavo Ruočin piälinnas.

Etnogruafien ozua vois verrata Kiži-suarel olijah muzeih, kus on säilytty vahnua taloidu da huonustu. Skansenas on enämbi 150 taloidu, huonustu da konduu. Niidy ruvettih tuomah muzein enzimäzinny ruadovuozinnu kogo Ruočispäi – suves da pohjazespäi, päivänlasku- da päivännouzupuolespäi. Net ollah eri aigua nostetut. Ruočin muan kuvvendestostu vuozisuas algai histourii nämmih päivissäh nägyy nämmis talolois da salvoksis.

Midä kaikkie on ozutettavannu? Taloidu, kus elettih ruoččilazet muanruadajat. Monih niilöih voibi nosta da paista sen ižändyväinke. Hyö, perindöllizih ruuttih šuorivunnuot, rakkahal tullah paginale, sanellah omua elostu da omua kodii. Heijän kois kai on, kui oli enne. Päččiigi hyö lämmitetäh, kui lämmitettih enne – vahnah tabah, konzu savvu ei mene truvan kauti, a tulou pertin sydämeh. Ihan kui mustas kylys.

On vie kaikenmostu aittua, melliččiä da pajua. Kai pajat ollah avvoi da niilöis kui enne ruatah rahvas. On puusepän, sepän, padaniekan da st’oklanpuhaldajan pajat. Voibi kaččuo, kui rodieu se libo tämä azutes. Joga pajal on oma laukku, kus luajittuloi azuteksii voibi ostua.
Ymbäri taloloi da huonuksiigi nägyy, ku niilöis eletäh rahvas. Sit on peldo kynnetty, tuas on vil’l’ua istutettu. Kolmandes kohtas nägyy žiivattua pietäh. 

Muga sanotus Skansenan toizes ozas suau nähtä žiivattua da elättii. Suurel alovehel eletäh kondiet, zubrat, ilvekset, meččypočit da muut. Net hos i ollah aijan tagan, ga ollah ku välläl rouno, muadu ku aijan sydämes täydyy. Nämmii elättilöi on tuodu Ruočin eri čuppuloispäi.

Välläl puustos eletäh linnutgi. Net pezoitutah, kazvatetah omua poigovehtu da nivouse ei varata ristikanzua.

Skansenas on kus kodvaine huogavuo da syvvä. Sit on mondu kafeedu da laukkastu, kus myvväh perindöllisty leibiä da pastostu.
Skansenas kävväh tramvaitgi. Net vietäh vai ala- da myödymägeh.

Skansen ruadau joga päiviä ymbäri vuvven paiči Rastavua.

Skansen ei ole loitton linnan keskučaspäi. Sih menöy autobussu n:o 44 da tramvai n:o 7. Net azetutah juuri Skansenan veriälöin tyves. Puustoh voibi piästä vetty myötegi, pienel laival.




#Article 253: Slavmo (317 words)


Slavmo on Karjalan tazavallan suuri laitos, kudai muokkuau maiduo. Enne zavodu oli Kirovan uuličal. Täs muokattih 10 tonnua maiduo yhtes vuoros. Nygöi kombinuatan vägevys kazvoi – tänä piän se on 100 tonnua yhtes vuoros. Nygyaigaine laitos tuli käyttöh talvikuus v. 1983.

Täyzi nimi on vuitinomistaiyhtymys ”Slavmo” ().
Sen adressi: Karjalan tazavaldu, Petroskoi, ul. Antonova, 1.
Laitoksen piäjohtai on Masl’akov Sergei Nikolajevič.

Laitokseh kuulutah ”Slavmo” da ”Karel’skaja žemčužina” (), kudai on vien luadumerki.

Kombinuatas ruadau läs 380 hengie.

Petroskois ruvettih muokkuamah maidotuottehii jo XX-luvun allus. Vuonnu 1913 täs oli kaksi piendy zavodua, kuduat luajittih voidu. Vie oli pieni laitos, kudamas muokattih maiduo, ga sen tuottehii täydyi vaigu bol’ničoile da päivykodiloile. 
Vuonnu 1952 piätettih rakendua maidozavodu. Sidä kučuttih ”Gormolokozavod”. Se rubei ruadamah vuvven 1956 allus. Sit tapahtumas algau Petroskoin maidokombinuatan histourii. Enne zavodu oli Kirovan uuličal. Vuonnu 1956 täs enzikerran muokattih 10 tonnua maiduo yhtes vuoros. Linnas myödih maiduo, kefiirua, hapainmaiduo, majendettuu ruahtuo, ruahtuo, kannatestu, sliuhkua, jiämaiduo.

Enzimäi laitos oli pieni da sijoittui Petroskoin keskustas. Ga rahvahan lugumiäry kazvoi da pidi enämbi maidotuottehii. Vuonnu 1983 Kl’učevajan lähevös Antonovan uuličal rakendettih uvvet huonukset. 31. pakkaskuudu vuonnu 1983 ”Petroskoin maidozavodua” ruvettih kuččumah ”Petroskoin maidokombinuatakse”. Yhtes vuoros maiduo muokattih 110 tonnua. Maidotuottehii myödih st’oklahizis butilkois (0,5 litrua) da bankazis (0,2 kg).

Vuvves 1991 algajen maidozavodu ruadau muailman kompuanienke ”Tetra Pak”, kudai luadiu pakuičusmaterjualua. Sendäh kombinuattu enämbiä ei käytä st’oklupakuičustu.

Vuonnu 1996 pandih kirjale luadumerki ”Slavmo”. Nygöi Petroskoin maidokombinuattu on Karjalan suurin laitos, kudai muokkuau maiduo. Sen tuottehii tundietah ei vaigu Karjalan tazavallas, ga sen rajoin tagua. Laitoksen nimes on kombinuatan luadumerkin merkičys. ”Slavmo” merkiččöy ”maineh maijole” libo ”kunnivolline maido” ().

Tänäpäi Slavmo luadiu maidotuottehii, minerualuvetty da juomistu. Sidä myvväh Karjalan tazavallan piirilöis, Moskovas da Murmanskan da Leningruadan alovehel.

Maidotuottehet ollah:

Maiduo muokattavakse otetah kymmenel fermeralpäi, kuduat eletäh Karjalan tazavallas. Maiduo tuvvah kombinuattah läs 60 tonnua päiväs.

Minerualuvetty tuvvah laitokseh mualoukkoloispäi, kuduat sijoitutah Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piiris. Päiväs vetty tuvvah 35 tonnua.




#Article 254: Solovetskoi manasteri (141 words)


Solovetskoi manasteri (Соловецкий монастырь)

Pohjois Karjalas da merirannoin volostilois pravoslavnoloin elokses piälys kohtannu oli Solovetckoi manasteri. Igumen sie oli kogo politiekkuvallan piälikönny. Karjalan mual oli 77 prihodua, 35 časovn´ua, läs 50 manasterii da puustin´oi. Rahvas- karjalazet sil aigua oldih enimyölleh kirjahmaltamattomat.

Algavui 20 sadavuozi. Manasterin aluel luvus oli 6 skittua, 3 puustin´ua (rahvahan elämättömiä kohtua), 19 kirikkyö da 30 časovn´ua.

Obitelis oli učilišču (ammattiopisto) pomoroin (parrattomien trudniekoin) 200 lapseh näh. Oli vie vellestön bogoclovckoi 7 kluassalline opisto, kus nuorižuo opastettih seminarien ghjuhammoi myö.
Oli meteostantsii, radiostantsii, gidroelektrosnantsii, litografii da oma kazvitiedosadu.
Merespoikki viettih tavaroi da rahvastu 3 manasterin höyrylaivua(parahodua).
Flottu andoi manasteril nelländen osan dohodua.

A obitelin keskel, mäil oli puulois rakendettu Spaso-Preobraženskoi soboru(piäkirikkö) Nikol´skoin predelanke da vie Uspenskoi kirikkö.
Ymbäri ihan rajoi myö, oldih yksikerrokselizet kel´jat, kus elettih monuahat.

Puuloisrakendettu Manasterin muokkaihes požuarois (tulipalolois), 2 kerdua oli palanuh ihan kogonah.




#Article 255: Sortaval (130 words)


Sortaval (vie Sordaval, Sordavala,, ) on linnu Sortavalan piiris Karjalan tazavallas Ven'al. Linnu on sijoitunnuhes Luadogan pohjasrannikol läs 190 kilometrii Petroskoispäi da 30 kilometrii Suomen rajas. Linnu on Sordavalan piirin haldivolline keskus. Linnas eli kaikkiedah 19 235 hengie vuonnu 2010.

Alovehtu tundietah jo 1100-luvulpäi. Se oli tärgei kauppupaikku 1500-luvul da sidä mainitah ven'alazis kirjallizis dokumentois vuvvel 1582 kylänny nimel Сердоболь, Serdobol (Serdovol). Täl nimel linnua kučuttih ven'akse vuodessah 1918. Stolbovan rauhas 1617 aloveh oli liitetty Ruoččih da paikkakundu sai linnan oigevukset vuvvel 1632 nimel Sordavala. Linnu oli poltettu suuren Pohjan voinan aigua 1700-luvun allus da menetti oman vallan pitkäkse aigua. Uvvenkaupungin rauhas vuvvel 1721 se oli liitetty Ven'ah.

Konzu Suomes rodih oza Ven'ua jälles Haminan rauhua vuonnu 1809, Sortaval liitettih vuonnu 1812 muun Vahnan Suomenke Suomen suurriruhtinaskundah ozakse Viipurin liänii.




#Article 256: Sortavalan Palloseura (239 words)


Sortavalan Palloseura libo SPS (karj. Sortavalan Miäččyseuru) oli yksi Sortavalas, Luadogan Karjalas kodizin olii sportuseuru, kudai ruadoi vuozinnu 1929-1944 Sortavalas, da endižessäh vuvvennu 1945 Kuopios SPS-nimizenny.

SPS perustettih vuvvennu 1929, konzu Sortavalan Virityksen miäččyiliijäsenet eroi emäseuraspäi. Vuvvennu 1930 seuru jagavui kahtekse, SPS:n rinnal perustettih Sortavalan Palloilijat (karj. Sortavalan Miäččielöit) libo SP. Seuran kižalajiloih kuuluttih ezimerkikse pezämiäččy, jiämiäččy, jalgumiäččy da jiäkur'oi. Jatkovoinan jälgeh Suomi luovuttih Sortavalan Nevvostoliitol da sportuseurat piävyttih evakkoh Kuopioh. Vuvvennu 1945 Sortavalan Palloseura da Sortavalan Palloilijat yhtistyttih Sortavalan Palloseurakse da seuruavannu vuon otettih käyttöh seuran nygöine nimi Kalevan Pallo (KalPa).

SPS otti ozua pezämiäčyn SM-sarjas vuonnu 1930, se voitti algudivizien da piädyi SM-dostaliturnavukseh, ga jäi yhtelläh nelländekse hävittyy näiväkösti Helsingin Pallonlyöjil ottelus kolmandes sijas. Vuvvennu 1933 joukkoveh piädyi B-sarjan jälgimäzeh otteluh, kuduas hävii Salo-Uskelal, ga sih huolimattah nouzi SM-sarjah. Vuvven 1934 SM-sarjas joukkoveh sai kymmenes ottelus vai yhten tazahkižan.

Jiämiäčys seuru kižai valdukunnallistu B-sarjua da jalgumiäčys Suomen Itä-Länsi-sarjua voittahuu mollembis lajilois äijis rajonan masterižuksii pahimbinnu kižavinnu Sortavalan Palloilijat da enne Jovensuun rajonan irdavuttamistu talvikuus 1938 Joensuun Palloseuran. Vuozinnu 1941-44 kižattih kaikin sortavalalazet yhtes seuras SPS:s, a voinuvuozinnu toimindu oli kogonah loppevunnuh. Vuvvennu 1945 SPS da SP liityttih yhteh seurah da muutettih Kuopioh. Vuvvennu 1945 seuran igämiehet voitettih alguperäzel nimel SPL:n Savon rajonan masterižuon. Edustusjoukkoveh pyrgi jalgumiäčyn SM-cupkilbah, a karzindois Joensuun Palloseura voitti jatkoaijal 3-2. Seuru jatkau nygöi toimindua nimel Kalevan Pallo da sen lajikse on azetunnuh jiäkur'oi. Jalgumiäččy loppihes KalPas vuonnu 1974, konzu seuru myös eroi Palloliitospäi.




#Article 257: Sosnovets (106 words)


Sosnovets (, ) on Karjalan tazavallan Belomorskan piirin pos’olku. Se on Sosnovetsan kyläkunnan haldivolline keskus.

Se sijoiččou Belomorskan-Baltiekan kanualal, 20 kilometrin piäs Belomorskaspäi.

Eläjien piäruadopaikannu on Belomorskan-Baltiekan kanualu. Pos’olkas on portu, raudutieazemu, laukat, pieni hoteli, kirikkö da poštu.

Pos’olkas ruadau ambulatourii, keskiškola, mečänhoidoala, kalankazvatuszavodu da laitos, kudai luadiu kivimurendehtu.

Sosnovets tietäh vuvves 1885 algajen. Vuvvennu 1926 pos’olkas eli 12 hengie, kaikin oldih karjalazii.

Belomorskan-Baltiekan kanualan rakendamizen aigua v. 1931 – 1933 pos’olkas oli Gulagan luageri.

Vuvves 1953 algajen pos’olkas ruadau vezivoimalu (). Vuvvennu 1956 pos’olkas rubei ruadamah kalankazvatuszavodu, kudaman ruado on merilohen, järvilohen da muun kalan keinolluajittu kazvatus.

Sosnovetsas on Suurel voinal tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.




#Article 258: Suistamo (263 words)


Suistamo () on Karjalan tazavallan Suojärven piirin pos’olku. Se kuuluu Loimolan kyläkundah.

Pos’olku sijoittuu Suistamonjärven rannal. Pos’olkaspäi samannimizeh raududorogustansieh sah on 3 km. Suistamos on kirikkö.

Suistamo muanitah enzimäzen kerran XV - luvul.

Vuonnu 1721 Suistamo kuului Ven’an valdukundah Viborgan gubernieh. Vuonnu 1811 Viborgan gubernii liittyi Suomeh.

Vuonnu 1844 Suistamos rakendettih puukirikkö (arh. Karl L’udvig Engel’). Enzimäi uvves kirikös oldih kellojallat, ga nygöi niidy ei ole.

Vuonnu 1885 pos’olkas avattih rahvahalline škola.

Vuonnu 1924 Suistamos rubei ruadamah raududorogustansii.

V. 1928 – 1929 prihodas ruadoi 13 rahvahallistu školua. Vuonnu 1930 pos’olkas rakendettih kalankazvatuszavodu, kudai ruadoi 1980-vuozissah.

Konzu Talvivoinu loppui, prihodan kogo aloveh kuului Nevvostoliittoh. Suomen rahvahat työnnettih pagoh.

Jatkovoinan allus, kezäl vuonnu 1941, Suomen voiskat, kudualoin komandiirannu oli Paavo Talvela, suadih järilleh Suistamon alovehen.

Vuonnu 1944 Suistamo uvvessah kuului Nevvostoliittoh.

Vuonnu 1992 kalman alovehel pandih mustopačas suomelazile saldattoile, kuduat kuoldih v. 1939 – 1944 (alguperäzet kalmukivet ei säilytty). Kalmukivel on Toizel muailmanvoinal tapettuloin Suistamon rahvahan 270 nimie.

Suistamon vahnal kalmistol ollah runoilijan Iivanan Onoilan da itkettäjän Mat’on Plattozen kalmat. Sevoittaret ollah runoilijoin Sotikaizien suvuspäi.

Onoila (kuoli v. 1924) on runoilii. Paiči runoi häi tiezi tiedohussanoi. Hänes tuli kuulužu ristikanzu vuonnu 1896 Sordavalas pietyl folklorupruazniekal ezityksen jälgeh.

Plattonen (kuoli v. 1928) on inkettäi, kudai tiezi svuad’ban da muahpanendan itkuvirzilöi da runoi. Hänelpäi kirjutettih enämbi 20 tiedohussanua. Vuonnu 1906 häi pajatti folklorupruazniekas Sordovalas. Vuonnu 1928 häi otti ozua rahvahienvälizes kul’tuurukongressas Budapeštas. Häi itketti Iivanan Onoilan muahpanendas.

Vie yksi runoilii on Petri Šemeikka (1819 – 1916), kudai tuli kuulužakse, konzu oli ezittänyh runoi folklorupruazniekas Helsinkis vuonnu 1900. Suomelazel säveldäjäl Jan Sibeliuksel oli mieldy myö Šemeikan ezitys kantelehel.
 




#Article 259: Sukset (389 words)


 
Sukset on ajonevvo lundu myöte. Suksiloi on kaksi, net pannah jalgah. Sih niškoi joga sukses ollah kiinittimet. 

Enne karjalazil hiihtändy ei olluh talvi-ilo, eigo ni sportu. Se oli ajonevvo, kui toizilgi pohjazil kanzoil. Karjalas, järvien da meččien muas, hyviä dorogua oli ylen vähä. Hieruspäi hieruh sai puuttuo järvilöi da jogiloi myöte libo kaidazii troppazii myöte. Kezäl sendäh pidi veneh, talvel – rigi da sukset. 
Karjalazet ruvettih hiihtämäh ammui, vie III vuozituhandel enne meijän aijanluguu. Pohjazes talvet ollah pitkät, sendäh enin aigua vuvves pidi liikkuo lundu myöte. Sih niškoi päittihgi sukset. Suksil käydihgi mečästäjät. Vahnois kallivopiirustuksis, kudamii on löytty kaikis pohjazis mualois, on heijän kuvua. 
Tutkijat ollah sidä mieldy, ku muinazil kanzoil enzimäzikse käytös oldih lumikengät. Net oldih jallanpohjua suurembat da niilöil oli helpo astuo lundu myöte. Sen jälgeh jo käyttöh tuldih sukset. Vihjatah, ku suksien ”ezi-ižänny” on regi. Rien jallakset ollah yhtenjyttymät kui suksil. 
Karjalazet luajittih suksii koivus libo pedäjäs. Suksisavakot oldih tuomes. Suksiloin luajindas on sanottu karjalazis eeppizis runolois da Kalevalas:

Nengomat sanazet virkoi:

Vestä lyly, vestä kalho.
Lähten hirvie hiihtämäh,
Hiijen peldoloin perile.”
Lyyliky, lylylöin luadii,
Kalhun vestäi ylen hyvä,
Sustu vesti sygyzyn,
Talven tostu kaiverdeli,
Päivän vesti kepin vartu,
Toizen – kol’čua sih sivotti.” (Zinaida Dubininan kiännös) 
Lyly – eripiduhizis suksis huruan jallan pitky suksi,
Kalhu – lyhyt suksi, potkusuksi. 

Karjalazet luajittih kolme luaduu suksii: kaijat, leviet meččysukset da eripiduhizet sukset. Jälgimäzii on suomelazil da Skandinaavien kanzoil. Nämmis suksis lyhembi suksi oli potkusuksi. Niilöil suksil käydih mečästäjät. Suksittajes heil oli vaiku yksi savakko, toizes käis mečästäi pidi orožua. 
Hiihtettih karjalazet kezälgi. Sih niškoi oldih suosukset. Niilöil käydih Pohjas-Karjalas. Nämmil suksil oli hyvä astuo suodu myöte. Nägemäl nämmä sukset ollah kui tennisan pualikku.

Aijan myödäh suksien luajindu kehityi. Suksii ruvettih azumah puus da plastiekas. Tänäpäi ku net hyvin mendäs, niidy voijetah nygyaigazil voidieloil. Niilöin luadijat ainos opitah luadie uuttu hyviä, ku hiihtäjät sportumiehet oldas parahat kilvois. 

Hiihtändäs äski XIX vuozisuan lopus – XX vuozisuan allus rodih sportu. Enzimäzet hiihtäjien kilvat piettih Norveegies. Täs muas hiihtändy on kuulužu sportulaji. Norveegielazii hiihtäjii tietäh kogo muailmas. 

Ven’al enzimäzet hiihtokilvat oldih Piiteris vuvvennu 1894. Ladu hiihtändäh niškoi oli luajittu Neva-jovel. Enzimäine Kogo Ven’an hiihtäjien kilbu oli Moskovas tuhukuul 1910. Ven’an muan hiihtäjät äijän kerdua oldih voittajat Olimpiiskolois kižois. 

Olimpiiskoidu čempionua on karjalazien keskesgi. Tundiettu puadenelaine hiihtäi Terozen Huoti (F'odor Terentjev) sai kuldumedalin Olimpiiskolois talvikižois vuvvennu 1956. Petroskois Kurgan-kohtas on hänen mustopačas. 




#Article 260: Sumskii Posad (175 words)


Sumski Posad () on kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piirin liidehes. Se on Sumposadan kyläkunnan haldivolline keskus. Kylä on histourien mustomerki.

Se sijoiččou Suman joven rannal 2 kilometrin piäs Vienanmerespäi.

Kylän perustettih Novgorodan muuttolazet XV vuozisual. Tämä poselenii kuului Marfa Boreckajale (). Vuvvennu 1452 Marfa Boreckaja andoi kylän Soloveckoi manasterile. Vuvvennu 1576 Livonien voinan aigua kylä hävitettih da poltettih. Vardoiččemizekse manasteri rakendi linnan kyläh. Vuvvennu 1613 Ruočin salduatat tuldih kyläh käzin, ga ei otettu sidä.

Vuvvennu 1838 kyläs avattih ammattiopisto, kudamas oli kaksi luokkua. Vuvves 1868 algajen täs ruadau merikulguluokku, kudai valmistau kuulužii kapitanoi, ezim., kylän eläjiä, kuulužua pol’arniekkua Vladimir Voroninua.

Arhitektuuran mustomerkit ollah Soloveckoin manasterin aittu (v. 1757), kaksikerrokselline kalanaittu (XIX vuozisuan toine puoli), taloi № 79 (XIX vuozisuan loppu).

XX vuozisuan 30-luvussah kyläs oli kivikirikkö () (v. 1693), puukirikkö () da puukellojallat.

Vuvven 2005 kylmykuus miärättih kohtu da azetettih ristu, a vuvvennu 2013 nostettih puukirikkö Jelisei Sumskin mustokse, kudai oli Soloveckoi čuvvonluadii. Se on enzimäine da ainavo kirikkö hänen mustokse.

Kyläs on Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.




#Article 261: Suomen iččenäzyspäivy (223 words)


Suomen pravoslavnoi arhijepiskoppukundu siirdyi Konstantinopol'an alazekse 1923. Sidä ennei kai Suomen pravoslavnoit prihodat oldih oldu čuasti Ven'an kirikkyö. Siirdymisty Konstantinopol'ah akkiloičči mm.Emil Nestor Setälä.

Malittu Suomen Tazavallan iččenäžyspäivänny

Hospodi Iisus Hristos, meijän Jumal, Sinä piäličimiäräzen armon da hyväsydämelližyön Jumal! Sinun armo on miärätöi da suvaičendu ristikanzoih näh on yhty syvä kui pohjatoi meri. Sinun suuruon edeh myö langenemmo da sualoittominnu sluužijoinnu nygöi varavos da säräitykses alistunnuzinnu kannammo passibuo sih valdivollizeh vällyöh näh, kudaman olet Suomen rahvahale andannuh. Sinule, Hospodile da Hyvyönluadijale, myö čestii da passibuo julgisanommo, Sinule yliständiä pajatammo da langenemmo Sinun ies da ielleh passiboičemmo Sinuu da alistunuzinnu molimmokseh Sinun iäretöindy da sanoil kuvuamatoindu hyväsydämellizytty.
Muga kui nygöi olet tahtonnuh ottua vastah Sinule sluužijoin malitut da net armonke täyttiä, anna iellehgi niilöin, kudamat Sinuh uskotah, kazvua pravvakkahas suvaičendas Sinuh da omih lähimäzih näh, eistyö kaikis hyvyzis dai ottua vastah Jumalan annetut nerot. Vardoiče Sinun pyhiä uskojakundua, kogo meijän muadu da netämiä linnua kaikes pahuos, anna niilöile rauhu da rauhalline elaigu.
Anna meijän dostoinnu, Sinuu passiboijen, käyttiä meijän muan kaikičimiäräzekse kehittymizekse da ylen äijän Sinun valdukunnan nostamizekse netämiä kanzallistu vällytty, kudaman Sinä olet armos meile andannuh.
Da anna ainos passiboija Sinule da ijäniguzele Tuatale i kaikis pyhimäle, hyväle da yksiolendolizele Hengele - yhtes olendos ylistettäväle Jumalale - anna sanoin passoboija, anna virzilöinke ylistiä Sinuu.
Kunnivo olgah Sinule Jumal, meijän Hyvänruadai, ilmazen ijän. Amin'.




#Article 262: Suurembua ei ole ozua (137 words)


Suurembua ei ole ozua on karjalazen runoilijan Vladimir Brendojevan runokogomus, kudai piästettih ilmah vuvvennu 2015. 

Vladimir Brendojevan kirjah on kerätty runoilijan kai runot da kerdomukset, da runokiännökset. Tädä kirjua enne Brendojevan kirjua oli painettu vuottu viizitostu tagaperin. Jättie hyvä jälgi muale -kogomus nägi päivän valgien vuvvennu 1999. Sidä sai suaja da ostua. Ga aijembazii kirjoi – ”Kylmil” da ”Kadajikko” - jo ei olluh. Enzimäzes on Brendojevan kai kirjutetut kerdomukset, toizes – suuri runoelmu voinah nähte. Suurembua ei ole ozua -kirjas kai Brendojevan tuotando, kai runot da kerdomukset, kiännöksetgi on kerätty yksih kanzih. 

Uuzi kirju on kahten muan, Suomen da Ven’an, yhtehine ruado. Sidä luadimas oldih Suomen JUminkeko-fondu, Karjalan Kanzallizen poliitiekan ministerstvu da Periodika-julguamo. 

Vladimir Brendojev rubei kirjuttamah sil aigua, konzu ei olluh juurdunuh karjalan kirjukieli, eigo olluh sanakirjoi, eigo nimittumii opastuskirjoi. Ga ei tämä olluh tiel kirjuttajale.




#Article 263: Suurikoskelo (130 words)


Suurikoskelo (Mergus merganser) on koskeloloin suguh da sorzien heimoh kuului lindu.

Uročču on mustuvalgei, emäččy enimyttäh harmai a ruskeipäine. Vai emäčyl on piäs töppyine toizin kui tukkukoskelol, kudamal on töppyine mollembil sugupuolil. Suurikoskelol on kaglas jyrkembi väriraja migu tukkukoskelol.

Piduhus: 58-68 cm
Siibien agjuväli: 78-94 cm
Paino: 1,3-1,9 kg

Suurikoskelo azuu pezän puunkoloh, uumeneh, huonukseh, talon ual libo tihien kadajan suojah da muniu sulakuus libo oraskuus 8-12 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 34-35 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kahten kuun ijäs.

Suurikoskelo eläy leviel alovehel Mua-planietan pohjazel puoliškol. Suomes se pezoittuu kogo muas. Suomes pezoittuu 20000-30000 puarua.

Sygyzyl muutundu on syvyskuun da talvikuun välizel aijal, keviäl kevätkuus da sulakuus, konzutahto jo tuhukuus. Suurikoskelo on yksi aigazimis keviäl muuttujis lindulois. Linnut talvehtitah Baltienmerel da Pohjanmerel. Niidy talvehtiu sežo Ahvenanmual da muijal Suvi-Suomes.




#Article 264: Suvi-Amerikku (159 words)


Suvi-Amerikku (, port. América do Sul, ) on Amerikan suvimanner, kudai sujoittuu muan päivänlasku- da suvipuoliškos da vie vähän pohjazes puoliškos. Päivänlaskus on Tyynimeri, päivännouzus on Atlantien valdumeri, pohjazes on Karibian meri, kudai on luonnonraja kahten Amieriekan välis. Manderen luodehes on Panuaman kannas, kudai yhtistäy Suvi- da Pohjas-Amerikkua.

Suvi-Amerikkah liitetäh erilazet suaret, kuduat kuulutah manderen mualoih. Karibian meren suaret kuulutah Pohjas-Amerikkah.

Manderen pinduala on 17,8 milj. km² (4. kohtu manderien keskes), rahvahan lugumiäry on 387 489 196 (v. 2011) hengie (4. kohtu manderien keskes).

Sana ”Amerika” tämän manderen nimes enzikerran käytti Martin Val’dzem’uller. Häi merkičči omal kartal Amerigo Vespučči –nimen latinan variantan. Amerigo Vespučči enzikerran dumaičči, gu muat, kudamat löydi Hristofor Kolumb, ei kuuluta Indieh, a ollah Uuzi Mua, kuduadu jevrouppalazet enne ei tietty.

Muanpinnan mugah Suvi-Amerikkua voi jagua Mägi-Päivänlaskuh da Tazango-Päivännouzuh.

Manderen keskikorgevus on 580 metrii. Pitkin päivänlaskualovehtu on Andat-mägijono. Manderen pohjazes on Gvianskoin ylätazango, päivännouzus on Brazilien ylätazango, niilöin keskes on Amazonskoi alango. Päivännouzuh Andat-mägilöispäi ollah alangot.




#Article 265: Svuad'bu (136 words)


Svuad'bu on pruazniekku, kudai pietäh kirjoihmenendän lujittamizekse libo sen kunnivokse. Svuad'bah liittyjät tavat vaihtellah äijän eri kul'tuuroin välil. Yhtelläh enimis kul'tuurois on tavannu, ku andilas mugai ženihy šuorivutah tavanmugastu parembih sobih, da gostile on varustettu äijän hyviä syömisty. Svuad'bugost'ua voibi olla ylen äijy, yhtelläh tavan mugah vähimyölleh andilahan da ženihän lähisugu.

Eri uskondolois on omaluaduzet svuad'buperindöt, no uskondolois on sežo äijän kanzallistu vaihteluu. Eriuskolazien välizes svuad'bas voibi olla tabua mollembien oman uskondon svuad'buperindölöis. Erähis kul'tuurois svuad'bah libo kirjoihmenendäh ei liity nimittustu uskondollistu ritualua, erähis kul'tuurois ei pietä ni svuad'bua. Ezimerkikse Pohjas-Amerikan eskimot ei pietä svuad'bua, ga andilas vaiku muutti ženihän kodih.

Karjalazeh svuad'buperindöh kuuluu mm. itkut. Net oldih oza andilahan koispäi da perehespäi lähtendyritualua, kudai valmisti andilahan siirdymisty uudeh azemah da liittymisty uudeh suguh.  Karjalazeh svuad'bah da svuad'buperindölöih näh on luajittu vuvvennu 1921 fil'mu Suojärven Kuikkaniemes. 




#Article 266: Syksyn sävel (pajo) (102 words)


Syksyn sävel on Juice Leskizen kirjutettu da säveldetty pajo vuvvel 1975. Se on yksi Juicen suurimii hittilöi da Suomen kaikkii suozitumbii ”tulirob'logituarupajoloi”. Tekstu algau sanoil: Katu täyttyy askelista / Elämä on kuolemista.

Juice ei nikonzu ozallistunuh pajol suomelazeh Syksyn sävel -kilbah, ga pajon nimi on kui protestu kilbua vastah. Sanotah buito Juice olis sanonuh, ku ”Marilyn” ei menestynyh sit kilvas, što häi luadiu sit omassah Syksyn sävelen.

Vuvvennu 1981 ”Syksyn sävel” jullattih Juice Leskinen Slaman ozutettunnu Tuuliajolla-gastrolin liveal'bomal  Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta). Sen ollah pajatettu diskalle dai äijät toizet pajattajat, kui Tapani Kansa. ”Syksyn sävel” on ližäkse piästetty ilmah monis školoin muuzikkukirjois. 




#Article 267: T'ul'pan (124 words)


T'ul'pan (lat. Túlipa) on monivuodehine liiliirovun heinylaukkukazvi, nygöi on enämbi 80 lajii t'ul'panua. Enämbi kaikkie t'ul'panua on Pohjazen Iranan, Pamiro-Alain sego T'an'-Šan'an vuarois. 10-15 miljonan vuvven aigah t'ul'panat on levitty Ispaniedu, Marokkuo (päivänlaskupuoles), Baikal-alovehtu (päivännouzupuoles) da Siinain niemimuadu myö (suves).

Pohjazes meččyt'ul'panat kazvetah Šotlandies sego Skandinuavien suvirannikol.

Kai t'ul'panat voijah kazvua vuoru-, steppi- da hiekkumualois, kus on räkki, kuivu kezä, kylmy talvi sego lyhyt, lämmin da kostei kevät. T'ul'panan siemen kazvau kukindassah 3-7 vuvven aigah. Uvvet t'ul'panlaukat kazvetah joga vuottu (eroituksekse narcisoispäi). Keviäl t'ul'pan kukkiu, andau uuzii kukkii, a kukkinuh laukku kuolou. Kezäl (erähät t'ul'panlajit – talvelgi) laukun sydämes roih tulien vuvven kukku. Sygyzyl laukku työndäy juuret.

XVII. vuozisuan allus tässäh t'ul'panoi kazvatetah da myvväh Gollandies. Vuozinnu 2013-2014 t'ul'panoi oli jo läs 1800 lajii.




#Article 268: Taido Kirjalližusluvettelo (135 words)


Dubalov, N. Anusrandaine : pajokogomus / Karjalan Tazavallan kul`tuuruministerstvu ; Karjalan Rahvahan liitto ; L. F. Markianova [ym.]. - Petroskoi, 1995.

Oletteko käyneet Kontokissa? : Vienan piirileikkejä, lauluja ja tansseja / koonnut J. Vatanen. – Petroskoi : Arhippa Perttusen kulttuurisäätiö, 1996.

Muhorova,O. L`ošan päivy  : pajozet pikkarazile lapsile / Ol`ga Muhorova, Irina Semakova. – Petroskoi : Periodika, 2011.

Pällinen, V. Kalevan kehto : laulukokoelma. - Petroskoi, 1996.

Saveljev, A. Meijan pajo : runo- da pajokogomus. - Petroskoi, 1998.

Turu-turu-tuššii... – Petroskoi : Periodika, 2005.

Vieljärven mäil : [nuotat] / pajokogomuksen kerännüh Emma Jolina ; Karjalan rahvahan liitto. – Petroskoi, 2003.

Virret karjelaziin kielellä / Oblastnoi kareljskoi naučno-metodičeskoi kabinetta. – Lihosljvlja, 1936.

Карельскойт ванханайгайзет рахвахат пает : Сборникка 1. / Карелиян научно-исследовательской культуран институтта ; сост. Ф, С. Титкова, К. Ф. Степпиева. –Петрозаводск : Каргосиздат, 1939.




#Article 269: Taj Mahal (172 words)


Tadž Mahal (hindikse ताज महल, urdukse تاج محل) on mauzolei, kudai sijaiččou Agras Uttar Pradešan ozavaldivos Indies. On nostettu Suurmongouloin valdukunnan halliččii Šah Džahanan käskyn mugah mustokse synnytykses kuolluole mučoile Mumtaz Mahalale. Šah Džahan on sežo pandu mauzoleih mučoin vierele. Valgies mramoras luajitun mauzolein ližäkse arhitektuurukogonažuoh kuuluu puusto, veräi, mečet’, gost’ukodi. Mauzolei on čomendettu arvokivil da kalligruafiel.

Tadž Mahalua pietäh nygöi indoisluamilazen arhitektuuran suurimannu suavutuksennu. Čomuon periä se on nimitetty Unescon muailmanperindöobjektakse.
Mauzolei allettih nostua vuonnu 1632 da lopiettih vuonnu 1653. Sen nosti 20 000 neruo da muasterii. Srojimisty ohjai arhitektoroin nevvosto, kuduah kuultih Dešenov Anu, Makramat Hana da Ustad Ahmad Lahauri. Piäarhitektorannu pietäh Lahaurie, ga toizen versien mugah piäarhitiektorannu oli Isa Muhammed Efendi.

Kirvesmiehii tuodih ruadomuale kogo Suurmongouloin valdukunnan alovehel sego Keski-Aazies da Iranas. Tadž Mahal on nostettu enne muudu valgies mramoras, ga sih on käytetty ližakse 22 kallistu kiviluaduu. Rakendusaineh tuodih eri puolilpäi Indie da Keski-Aaziedu tuhanden slonan selläs. Valgiedu mramorua tuodih Makranas, Radžasthanas, ruskiedu hiekkukivie Fatehpur Sikiris, jašmua Pundžabas, nefritua Kitais, safirua Sri Lankas, hiildy Arabies da almuazoi Pannas.




#Article 270: Talkun (141 words)


Talkun on vil’l’usyömine, kuduadu luajittih Karjalas tavan mugah kagras, ga pohjazes sidä luajittih ozrasgi. Jyvät keitettih da kuivattih päčis, sit net jauhottih käzikivel libo jauhotettih mel’l’ičäl. Talkunjauhoh ližättih hiilavua vetty da vähäine suolua, sit rodih sagei pudro. Talkun tulou ven’an sanas толокно; ven’an kieleh se on omaksuttu suves eläjis nomadikanzois. Talkun on olluh vie evässyömizenny, konzu miehet oldih mečästämäs. Jauhot oli helpo ottua keräle da niilöin segah pidi ližätä vaigu hiilavua vetty.

Vilho Jyrinoja 1965: Akonlahden arkea ja juhlaa. Kansanelämän kuvauksia 2. SKS: Helsinki.
Ilmari Manninen 1932: Karjalaisesta ruokataloudesta. – Karjalan kirja (toim. Iivo Härkönen). WSOY: Porvoo.
Roza Nikolskaja 1990: Karjalainen keittiö. Pohjoinen: Oulu. (Karelskaja kuhna,1986)
Aino Lampinen 1953, 2. p. 1978: Karjalainen keittokirja. Maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö: Joensuu.
Pirkko Sallinen-Gimpl 2000, 2. p. 2009: Karjalainen keittokirja. Tammi: Helsinki.
Pertti Virtaranta 1958: Vienan kansa muistelee. WSOY: Porvoo.




#Article 271: Talvioja (128 words)


Talvioja (, , ) on Karjalan tazavallan Karhumäin piirin kylä. Se on Talviojan kyläkunnan haldivolline keskus.

Se sijoittuu 79 kilometrin piäs liideheh Karhumäispäi, Oniegujärven Poventsan lahten liidehrannal, 50 kilometrin piäs koillizeh Kižispäi.

Kyläs ruadau sovhouzu ”Tolvuiski”, škola, lapsienpäivykodi, ambulatourii, Ven’an poštu, Kul’tuurukodi, XIX vuozisuan toizen puolen arhitektuuran mustomerki – kirikkö ().

Valgamoloi ei ole. Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu.

Kylä muanitah enzimäzen kerran vuonnu 1375.

Vuonnu 1601 Talviojah karkoitettih Inokin’a Marfa – enzimäzen ven’alazen suarin muamo (Romanovoin polvespäi). Lähäl kyliä on silmykaivo ”Tsatitsin kl’uč”.

Talviojas oli rodinuh Zosima Solovetski – Solovetskoin manasterin perustai, Ven’an kirikön pyhä.

Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin da partizuanoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 voinan aigua) kalmu.

Talviojan tuulimelliččy tuodih Kižin muzeih.




#Article 272: Tamara Ščerbakova (187 words)


Tamara Vasiljevna Ščerbakova (; Tuuksan kylä, Anuksen aloveh, Ven’a) on karjalankieline kirjuttai, runoilii.

Tamara Ščerbakova on roinnuhes 4. tuhukuudu vuvvennu 1944 Anuksen alovehen Tuuksen kyläs suures karjalazes perehes. Häi loppi Karjalan pedagougizen instituutan. Instituutan jälles Tamara Vasiljevna tuli opastajakse školah, da algoi ruadua Sändämän školas. Häi ruadoi opastajannu 44 vuottu. Opasti matematiekkua, ven’an da karjalan kieldy. Juuri nämmil vuozil jatkoi kerdomiksien da runoloin kirjuttamistu karjalan kielel. Hänen lapset voidih hyvin paista, lugie runoloi da kerdomuksii karjalan kielel. Kaksi vuottu Tamara Vasiljevna lapsienke viettih karjalan kielen urokkoi Karjalan TV:n ohjelmois. Sidä puaksuh mustellah vahnembat rahvas da kerrotah kui mustoiteltih muaman kieldy, ku se oli puolelleh unohtettu.

Tamara Ščerbakovan kerdomuksien piäaihiennu ollah lapset, luondo, elätit da kylän elaigu. Sežo Tamara Vasiljevnal on kerdomuksii aiguizihgi niškoi. Häi on kiändänyh Mihail Prišvinan Päiväzen aittu -kerdomuksen. Ščerbakovan kerdomuksii da runoloi lapsile algoi ilmestyö lehdistös 1990-luvun puolivälis. Vuozinnu 1996-2004 Oma mua -lehti piästi ilmoih 18 kerdomustu. Ščerbakovan tuoteh on ilmestynyh Kipinä -žurnualasgi. Ščerbakovan enzimäine kniigu on Pajun kukkazet -keviän viestit (1999). Vuvennu 2002 ilmestyi kniigu Malittusana karjalan livvin murdehel. Ščerbakovan tuotehtu ilmestyi karjalankielizen kirjalližuon antalougies.

Vuvvennu 2014 Ščerbakova sai Brendojevan palkindon Brendojevan festivualis.




#Article 273: Tedri (148 words)


Tedri(Lyrurus tetrix, enne Tetrao tetrix) on keskisuuruine lindu. Ižätedret voijah painua 1,5 kiluo, niilöin rungan piduhus sit on läs 60 sentii. Emätedret ollah vähästy pienembi. Ižä- da emätedret erotahgi värin puoles. Ižätedren sullat ollah mustat, emätedren – ruspakonkirjavat. Karjalas tedrie on kaikkiel, yhtelläh suvipuoles niidy on enämbi.

Talvel tedri syöy koivun, pajun da lepän urvua da lehtenkandua. Lumettomannu aijannu se rubieu syömäh muarjutuhjoloin lehtii da andimii, eriluaduzii siemenii da vezoi. Kui toizil kanalinduloil, tedrel pidäy olla mahas kvartsukivyzii. Net avvutetah linnule kovien syömizien suluandas. Sendäh tedri alalleh lainuou nämmii kivyzii.

Keviäl tedret kiimuijah. Kiiman aigah kuuluu omaluaduine ižätedrilöin kukerdandu. Kiimuaigu loppuu oraskuun lopus. Tedri haudou 5-13 jäiččiä, enimyölleh 8. Havvondu kedtäy läs kolmie nedälii. Poigazet roitah kezäkuun toizel puoliškol libo heinykuun allus.

Tedriloin luguh vaikuttau meččuičendu kiiman aigua, pahat siät poigazien havvonduaigah da pedoelätit. 
Tedri on kallis mečästyslindu. Virrallizien tiedoloin mugah Karjalas vuvvennu 2014 oli 500 tuhattu tedrie. 




#Article 274: Tennissu (142 words)


Tennissu on sportulaji, kuduadu kižatah kaksi kižuajua libo kaksi joukkuo. Kilbailijoin tavoiteh on lykätä miäčyn toizen joukon puolele muga, gu vastustai ei voi vastustua miäčyn iškendiä. Pidäy, gu miäččy koskou vastustajan kortan puoldu yhten kerran. Miäččyy lykätäh mailua käyttäjen.

Nygyaigazel tennisal on virralline nimi – laun-tennissu ( - nurmikko). Real-tennissu on vahnembi nimi, sidä kižatah umbinazes pertis da toizel tennissukortal. Tennissu on yksi Olimpiadukižoin sportulajilois.

Tennissah kižatah kohtikulmikon muvvos šuoriel kentäl - kortal, kudual on erilazet viivat. Kortan keskikohtas on verko, kudai menöy pitkin kogo kortua. Verko jagau kortan kahtekse tazaizekse puolekse. Tennissukortu on 23,77 metrii piduhuttu da 8,23 metrii levevytty (kahtele kižuajule) libo 10,97 metrii (kahtele joukole). Pitkin lyhyzii puolii olijat viivat kučutah tagaviivoikse, pitkin pitkii puolii – bokkuviivoikse. Viivoin tagua on ližätila kižuajoin liikkumizeh niškoi. Kortal sežo miärätäh alovehet, kudamilpäi lykätäh miäččyy. Net miärätäh tagaviivoin da verkon parallelizien viivoin avul.




#Article 275: Tiedokoneh (176 words)


Tiedokoneh libo kompjuuter on laiteh, kudai käzittelöy noumeri-lougiestu tieduo oman ohjelman mugah. Tiedokonehel tarkoitetah tavan mugah yleiskäyttöhisty laitehtu, kudai on tarkoitettu monenlazien tiedoloinkäzittelytoimindoloin suorittamizeh. Vie ezimerkikse pristavkat da matkutelefonat ollah oman perustan mugah tiedokonehii, vaigu erikozen käyttötarkoituksen täh niilöi moizikse ei kučuta.

Matematiikan professoru Charles Babbage kehitti jo 1800-luvul mehuanizen tiedokonehen nimel Analyyttine koneh. Yksi tundiettulois tietokonehen matemattiezis mallilois on Turingin koneh, kuduan kehitti englantilaine matematiekku Alan Turing. Tiedoloinkäzittelyn ekvivalensien periuattehen mugah kai tiedokonehet voijah suorittua samat tehtävät, gu vai käytös on riittävästi tallendustilua da aigua. Nygyaigazet yleistiedokonehet perustutah elektroniekkah da John von Neumannan mallin mugazeh rakendeheh da Turingan tiedokonehes kirjutetah vai tiedoloinkäzittelyteorien oppikniigois. Suurimas ozas tiedokonehis on käytös John von Neumannin malli, kuduas kui ohjelmu mugagi sidä käzittelii tiedo ollah samah tiedokoneheh tallendettuu datua.

Tiedokonehen toimindua ohjuau suoritin libo processoru, kudai ellendäy konehkielizii käskylöi da ohjuau niilöin mugah tiedokonehen eri toimindoloi. Suoritin suorittau ohjelmua lugemal peräkkäzii muistopaikoi alovehel, kuduah ohjelmukoudu on tallendettu, da käzittelemäl bittujonot konehkielizikse käskylöikse.

Suorittimien ližäkse tiedokonehes on tavan mugah toizii piirilöi, kuduat suoritetah erikozii tiedoloinkäzittelytehtävii da annetah välliä varzinazile suorittimile. Ezimerkikse:




#Article 276: Tokio (104 words)


Tokio (, Tōkyō, ”päivännouzupuoleine piälinnu”) on Japounien piälinnu da suurin linnu. Hallindollizesti ”Tokio”-nimisty linnua ei ole olemas, vai on Tokion metropolii libo Tokion prefektuuru on yksi Japounien 47 prefektuuras. Se sijaiččou Kantōn alovehel Japounien piäsuaren Honshūn keskiozas Tyynenmeren da Tokionlahten rannal. Suur-Tokio on Japonien da muailman suurin yhtenäine metropoliialoveh, da se on Japounien politiekan, talovuon da kul'tuuran keskuksennu sego Japounien imperatoran eländykohtannu.

Tokion prefektuuran eläjien miäry on läs 13 230 000 (2012), erillisalovehien eläjien miäry 8 802 000 (2009) da Suur-Tokion eläjien miäry on 36 094 000 (2010). Suur-Tokiol on vie muailman suurin linnan talovus, sen arvo oli vuonnu 2008 1 479 miljardua dollarua.




#Article 277: Tommy Ramone (164 words)


Tommy Ramone (oigiel nimel Erdélyi Tamás/Thomas Erdelyi), 29. pakkaskuudu 1949 Budapest, Mad'arii – 11. heinykuudu 2014 New York, Yhtysvallat) oli Ramones-bändin toine barabuanistu. Kodvan aigua enne händy barabuanistannu ruadoi Joey Ramone. Sen jälles, ku Tommy rodih barabuanistakse, Joey rodih pajattakse da ruadoi sit roulas kogo bändin olemasolendan aijan. Tommy Ramone eroi joukkovehes vuvvennu 1978, da hänen sijah tuli Marky Ramone.

Tamás Erdélyi rodihes jeyriläzile vahnembile, kudamat ruattih fotukuvuajinnu. Hänen vahnembat oldih piästy hengih Holokostas susiedoin piettyy heidy peitos, ga äijät hänen rod'nis tapettih. Pereh muutti Mad'ariespäi vuvvennu 1956, da vuvvennu 1957 hyö tuldih Yhtysvaldoih.

Tommy oli Ramonesan jälgimäine elos olluh alguperäsjäzen. Ramones-jäzenis ollah vie elos Ramonesas 1989-1996 soittanuh basistu C.J. Ramone, barabuanistu Marky Ramone (1978-1983, 1987-1996) da barabuanistu Richie Ramone (1983-1987).

Tommy Ramone sanoi vuvvennu 1978 Ramonesah näh: Ramones ei tarkoittanuh vaiku muuzikkua, se oli ideju. Se tarkoitti tundehen tuomistu rockmuuzikkah, kudamas sidä ei olluh. Sit opittih sanuo midätah uuttu da erijyttysty. Allusalgajen se oli taidehtu, da sit tundui ku se oli hyvä kaikile.




#Article 278: Tractor Pulling (208 words)


Tractor pulling libo traktoruvedo on motorsportulaji, kudamas traktoru libo mitah muu vedoajonevvo vedäy tormozuvagonua. Tavoittehennu on vediä vagonua muga pitky matku kui vai mahtollistu. Vedo tapahtuu spetsial’noil saves luajitul kilbudorogal, kudai on 130 metrii pitky (piduhuzes on sežo turvualoveh) da 10 metrii levei.

Traktoran vedäjes tormozuvagonua vähimyölleh 100 metrii sanotah, ku traktoru vedäy full pull -vevon libo tävven vevon. Finualah (kučutah nimel pull off) piästäh kai semmoizet kilbailijat, kudamat vietäh enzimäzel kierroksel full pull -vevon. Pull off -vedoh tormozuvagonu reguliiruijah jugiembakse vediä. Kilbailii, kudaman pull off -vedo on pizin, voittau kluassan.

Lajin enzimäzet kilvat piettih Yhtysvallois vuvvennu 1929. Suomeh laji tuli vuvvennu 1985. Enzimäzet Suomenmuasterikižat veittih Myrskyläs. Tunnetuimbii suomelazii vedojoukkovehii ollah Herlevi Pulling Team da Mad Max Pulling Team. Enzimäine pohjasmualaine Jeuropanmuasteri oli suomelaine Mikko Perä. Häi voitti 4400 kg Super Stock -kluassan Francien Bernays vuvvennu 1992.

Tormozuvagonu on gruuzulava, kudamas on yksi libo kaksi akselii. Vagonan eduozan al on hierotespliittu. Toine tärgei oza on painojuaššiekku, kudamas on čugunas libo čugunas da betonas valmistettuloi painoloi. Painojuaššiekku on vevon algajes vagonan tagaozas da sen paino suundavuu kogonah vagonan tagarattahih. Ku vagonu lähtöy liikkehel, painojuaššiekku lähtöy siirdymäh edehpäi da paino, kudai suundavuu hierotespliittah, lizävyy vähitellen. Painojuaššiekan siirdymisvauhtii reguliiruijah vaihteistol. Jeuropas on kahtenluaduzii tormozuvagonoi: muga sanottuloi suurii vagonoi da pienikogozii tormozuvagonoi.




#Article 279: Tuhat da yksi yödy (114 words)


Tuhat da yksi yödy on arabielaine suarnukogomus, kuduas on ramkusuarnu da sadoi suarnoi, kudamien joukos on histouriellistu sanelendua, erouttistu da suvaičusstarinua, pluuttustarinua, runuo da uskonnollistu legendua. Arabiekse kogomukses on olemas eri aigukauzil mondu versiedy, kudamis on eri sanelendoi. 

Kogomuksen varhaizin tunnettu muodo on persies arabiekse kiännetty versii 900-luvul nimel Hezär afsäneh, Tuhat kerdomustu. Nygözen muvvon kogomus sai Egiptas viimezien mamelukkusultaanien aijannu (1300–1400-luguloil), konzu tundematoi toimittai järjesti suarnat kogomuksekse Alf laila wa laila, Tuhat yödy da yksi yö. Euroopas Tuhat da yksi yödy tuli tunnetukse vaste 1700-luvun allus, konzu frantsielaine Antoine Galland kiändi sen frantsien kielele 1500-luvul peräizin olijas käzikirjutukses. Myöhembi Euroopas lapsile toimitetus versies alguperäzien suarnoin avvoindu seksualizuttu da lujua vägivaldua on otettu iäre.




#Article 280: Tukkukoskelo (129 words)


Tukkukoskelo (Mergus serrator) on koskeloloin suguh da sorzien heimoh kuului lindu.

Uročču on kirjavu, emäččy enimyttäh harmai a ruskeipäine. Mollembil sugupuolil on piäs töppyine, mi eroittau sen suurikoskelos, kudamal vai emäčyl on töppyine. Tukkukoskelol ei ole jyrkkiä värirajua kaglas muga kui suurikoskelol. Sil on sežo järiembi n'okantyvi migu suurikoskelol.

Piduhus: 52-58 cm
Siibien agjuväli: 69-82 cm
Paino: 0,8-1,1 kg

Tukkukoskelo azuu pezän hyväh suojah kadajan ual, heinikön peittoh libo konttoh da muniu oraskuus libo kezäkuus 7-12 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 26-32 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kahten kuun ijäs.

Tukkukoskelo eläy leviel alovehel Mua-planietan pohjazel puoliškol. Suomes se pezoittuu kogo muas. Suomes pezoittuu 25000-35000 puarua.

Sygyzymuutundu on kezäkuun da kylmykuun välizel aijal. Keviäl linnut tullah järilleh sulakuus libo oraskuus. Net talvehtitah Päivänlasku-Europas da Välimerel. Pieni miäry talvehtiu sežo Ahvenanmual.




#Article 281: Tuli (238 words)


Tuli on hapettumizen luja ilmivö, konzu palavas ainehes ilmestyy hiilavien guazuloin muvvostettuu lököttäjiä suvastustu.

Tuli on palamizen piävaihennu. Hos pidäy huomata, gu erähät hiimiellizet ainehet palatah tulettah.

Tulen virittämizeh da piendäh pidäy olla kolme komponentua: poltoaineh, hapetin da lämmy. Poltoainehennu voijah olla äijät materjualat. Hapettimennu puaksumbi on happi, toiči hluoru da fluori. Vois merkitä, gu vezi palau fluoris valpahanfioletovoil tulel, täs ezimerkis vezi on polttoainehennu da palamizen aigua erittyy happi. Toizin sanojen, nimidä ei sua sytyttiä ilmai hapetindu. Gu mittuinetahto ezineh lämmittiä da moizel taval andua sil energiedu suurembua migu molekuloin yhtevyksien energii, se jagahes poltoaineksih. Ezimerkikse, puun ilmattah lämmittäjes se ezmäi jagahes puuhiileh da pihkah, sen jälles poltoguazuloih (vezikarbonoih). Kolmas komponentu on lämbötila, se rippuu poltoainehen da hapettimen ominažuksis. Ezimerkikse, hiilen pala nesteytetys hapis pienes lämmäs ei pala, vaigu kydöy, ilman hapis päinvastoin se palau lököttäy.

Ven`alazen tutkijan Poršnevan mugah tuldu ruvettih käyttämäh jo paleoliittizen kivikavven aigua. On tiijollistu tieduo, gu sinantropat (Homo erectus pekinensis, eli 600- 400 vuottu tagaperin) jo maltettih suaja tuldu. Alunperin tulen savul karkoitettih (pöllätettih) lendäjii böbökkii, vaste myöhembäh tuldu ruvettih käyttämäh syömizien valmistajes: ezmäi einehty ahavoittih, sen jälles opastuttih žuarimah avotulel da pastua hiilavas tuhkas, neoliitan aigua totuttih keittämähgi. Sidä paiči tulen avul ristikanzu lämmitti omii eländypaikkoi da andoi valgiedu. Ristikanzat käytettih tuldu astieloin valmistukses, metallien sulattamizes da kaskien ajandas. Myöhembäh tuli on ollut tiedoloin välittäjänny daigi hävittämisbrujannu.

Algukandazes yhteiskunnas tuldu suadih moizil tavoil:

Nygöi ristikanzat viritetäh tuldu spičkoil (tulitikkuloil) da sytyttimil.




#Article 282: Tuohikirjaine N 292 (239 words)


Tuohikirjaine löyttih vuonnu 1957 Novgorodas piettylöin muinažuontiijollizien kaivamizien aigah. Se on ennevahnallizin dokumentu, kudai oli kirjutettu 13. vuozisuan allus.
Tuohikirjaine on kirjutettu vahnan aijan karjalan kielen Anuksen murdehel.

Tekstu on kirjutettu karjalan kielen murdehel kirillizil kirjaimil libo vahnan aijan suomen kielel. Ga соуд- 'суд'- on sluavilaine sana. Voi olla соудьни 'судный (-е)'- adjektiivu da охови 'оковы'- sana ollah sežo otettu sluavilazispäi.

Kielentutkii J.S.Jelisejev sellitti tekstan da kiändi sen nygysuomekse.

Vuonnu 1964 Martti Haavio ehoitti tekstan toizen sellityksen:

Vie yhten kiännöksen luadi tundiettu suomelas-ugrilazien kielien tutkii J.A.Helimski.

J.A.Helimskoin sanoin mugah, tuohikirjaine on tiedohussana. Sie on sanottu Jumalas, hänel on piildy, kudamien avul se voittau vihažoi hengii. Pagin on Taivahallizen Tuatan suvvos (Jumal maltau lykkie yhtelaigua kolme piildy). 
uomelazes rahvahan runohuos Jumala-sana merkiččöy Hristossua sego tiedoiniekkua. Tämän tiedohussanan avul tahtottih puolistuo voimattomuksien hengis, kudamii ven'alazis tiedohussanoisgi ammutah Jumalan piilet. Yhtes ven'alazes tiedohussanas on kirjutettu nenga: «И стрели батюшко, истинный Христос, в мою любимую скотинку своим тугим луком и калёными стрелами в ясныя очи, в сырую кость, и угони,выганивай двенадцать ногтей, двенадцать недугов, тринадцатый наибольший.

Tiä суд on sluavilaine sana. Itämerensuomelazet tiijustettih Jumalan suvvos ven'alazispäi. Täs tekstas Jumal on Hristossu. Ven'an Vienanmeren rannikon eläjien (pomoroin) mugah, tavvit ollah piilit, kudualoi tiedoiniekat lykittih Korelaspäi. Нойданнуоли on palavu piili, kudai ei voi ambuo siiriči. Lykityn piilen periä rubieu katkuamah nivelii. Tiedoiniekat sežo parandettih voimattomii, heidy kučuttih muahpanendah sego svuad'bah. Heidy piettih n'erokkahinnu laivanrakendajinnugi. Tuohikirjaine tovvendau, gu ven'alazet da suomelazet kirikön tavat ollah yhtístetty keskenäh.




#Article 283: Tuoppajärvi (152 words)


Tuoppajärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Louhen piiris.

Järven pinduala on 986 km², piduhus – 75,3 km, levevys – 30,3 km, randuviivan piduhus – 545 km. Sen keskisyvys on 15,2 m, syvin kohtu on 56 m.

Pindualan mugah se on 11. sijal Ven’al da 4. sijal Karjalas.

Järves on mondu lahtie: Lambašguba, Lohguba, Čuolmaguba, Šuulakši, Koldalakši, Kuoralakši, Kiestengänlahti dmi.

Järves on 144 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 63 km². Net sijoitutah enimyölleh pitkin lounasrandua. Suurimat suaret ollah Žiloi, Taraskin, Kukat, Nuomu, Ahvenšuari.

Rannat ollah madaloi da kivizii. Niilöi peitetäh havumečät. Löydyy sežo kallivoperäzii da suohizii kohtii.

Järveh laskeh 28 piendy jogie da ojua. Järven luodehozaspäi ottau allun Koutajoki.

Pohjan pindualan enämbi puoldu on mudua. Vezi on valpahankeldaine.

Lahtilois da jovensuulois kazvau kažl’ua da šaraheiniä.

Järves on särgii, haugii, lahnua, riäpöidy, siigua, harjustu, kuor’oidu, kiiškoidu da matikkua. Se jiädyy kylmykuun lopus – talvikuun allus, avavuu oraskuun lopus – kezäkuun allus.




#Article 284: Tuuliajolla (259 words)


Tuuliajolla oli joukko rock-gastroliloi Suomes Saimaan randulinnois vuozinnu 1981–1986 da 2006. Bändit kulgiettih laival linnaspäi toizeh. Gastrolin idejan keksi Juice Leskinen.

Enzimäine Tuuliajolla-gastroli oli SS Heinäveil vuvvennu 1981. Sit luajittih Aki da Mika Kaurismäin ohjattu dokumentu Saimaa-ilmiö, Juho Juntusen kirju Tuuliajolla – suuri rock and roll -risteily sego live-iäniteh Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta). Tuuliajolla-gastroliloi järjestettih 1980-luvul kaikkiedah viizi, no gastroli oli talohuollizesti liijan kallis, da vuvvennu 1986 järjestettigi vaiku gastroli Mikkelis. Vuvvennu 2006 gastroli piätettih elvyttiä uvven sugupolven joukkovehien väil 25-vuozipruazniekanke.

Ozuttelijat: Eppu Normaali, Juice Leskinen Slam da Hassisen Kone

Laivannu SS Heinävesi.

Ozuttelijat: Eppu Normaali, Juice Leskinen Grand Slam, Hassisen Kone da M. A. Numminen  Pedro Hietanen

Laivannu SS Puijo.

Ozuttelijat: Eppu Normaali, Juice Leskinen Grand Slam, Popeda, Sleepy Sleepers, Musta Paraati da Dave Lindholm

Laivannu MS Heino.

Ozuttelijat: Tavaramarkkinat, Yö, Sleepy Sleepers, Popeda, Eppu Normaali, Run Runs, Sielun Veljet, Tuuliajolla All Stars (mm. Juice, Matti Pellonpää)

Laivannu MS Heino.

Ozuttelija: Juice Leskinen Grand Slam, Eppu Normaali, Popeda, Dave's Blues, J. Karjalainen  Mustat Lasit, Tuuliajolla All Stars

Laivannu MS Heino.

Ozuttelijat: Juliet Jonesin Sydän, Yö, Eppu Normaali, Popeda, Juice Leskinen Grand Slam da Dave's 12 Bar dai Tuuliajolla All Stars

Vuvvennu 2006 51koodia, CMX da Kotiteollisuus luajittih uvven Tuuliajolla-gastrolin. Gastrolis piästettih ilmah dai  DVD Tuuliajolla 2006 – rock-elokuva Saimaalta, kudamua myödih kuldudiskah oigevuttajat enämbi 5 000 palua.

Laivannu oli SS Heinävesi.

Lappeenrannan gastrolii haitattih tehniellizet probliemat, kudamien täh 51koodia keskusti soiton da CMX sego Kotiteollisuus ei piästy ni soittamah. Korvuaju gastroli organizuittih pyhänpiän 27. elokuudu Lappeenrannan vahnal kentäl.

Kuopion gastrolil ozutteli sežo Juice Leskinen. Gastroli jäi Leskizen jälgimäzekse.




#Article 285: Tyynimeri (132 words)


Tyynimeri on muailman suurin merialoveh. Se on Jevruazien da Avstrualien manderien välis päivänlaskupuoles, Pohjazen Ameriekan da Suvi-Ameriekan välis päivännouzupuoles, muansuvizen n'avan alovehien välis suvipuoles.

Tyynimeri leviey pohjazes suveh 15,8 tuhanden kilometrin alale da 19,5 tuhanden kilometrin alale päivännouzupuoles päivänlaskupuolehpäi. Tyynimeren pinduala on 178, 684 miljonua kvadruattukilometrii, sen keskisyvys on 3984 metrii. Muailman syvin kohtu on Tyynesmeres – 10994 metrii (Mariaanien haudu). Kanzoinväline päivymiäryraja menöy Tyynesmeres poikki. Tyynenmeren pinduala on 30 miljonua kvadruattukilometrii enämbi kogo muan pindualua.

Uuzien mualoin löydäi -ispuanielaine Nunjes de Bal'boa - oli enzimäzenny Jevroupan eläjänny, kudai nägi valdumeren päivännouzupuolistu randua. Vuonnu 1513 häi da hänen matkudovarišat ylitettih Panamankannaksen da piästih tundemattoman valdumeren rannale. Valdumeri sai Suvine meri- nimen.

Tyynimeri on muailman suurin valdumeri. Sen pinduala on 49,5 % kogo muan pindualas, sen vezimiäry on 53 % kogo muan vezimiäräs.




#Article 286: UNESCO (108 words)


UNESCO libo Yhtistynnyözien kanzukundien kazvatus-, tiedo- ja kul'tuurujärjestö (angl. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on yksi Yhtistynnyözien kanzukundien iččenäzis eričysjärjestölöis, kuduan tarkoituksennu on kazvatuksen, tiijon da kul'tuuran vuoh eistiä rauhua da kanzoinvälisty yhtesruaduo.

UNESCO perustettih 16. kylmykuudu 1945, da sih kuuluu 195 jäzenmuadu. 

UNESCON tunnusvirkeh ”Building peace in the minds of men and women”, ”Rauhanluadimine miehien da naizien mielis” pohjuau järjestön toizen muailmanvoinan jälgehizes perussiännös, kudai algau sanoin: “ku roitah voinat ristikanzoin mielis, sežo rauhan puolistus pidäy luadie ristikanzoin mielih”. Perussiännön mugah UNESCOn tehtävänny on avvuttua eistiä rauhan luadimistu, keyhyön vähendämisty, kestäviä kehitysty da kul'tuuroinvälisty dialougua eistäjen rahvahien välisty yhtesruaduo kazvatuksen, tiijon, kul'tuuran da viestindän vuoh.




#Article 287: Uikujärvi (117 words)


Uikujärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Segežan piiris.

Järven pinduala on 1143 km², piduhus – 89,3 km, levevys – 23,5 km, randuviivan piduhus – 658 km. Sen keskisyvys on 6,2 m, syvin kohtu on 18 m.

Järves on 529 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 126 km².

Rannat ollah kivizii, pohjasozas – korgieloi, suviozas – madaloi.

Järveh laskeh enämbi 25 jogie, suurimat niilöis ollah Ylä-Uikujoki, Vožma, Segeža. Järves ottau allun Ala-Uikujoki.

Pohju lähäl randoi on kivine, keskiozas – muvakas. Järves kazvau šaraheiniä, karvukortehtu da čuloidu.

Järves löydyy haugii, lahnua, riäpöidy, siigua, ahvendu, särgii, matikkua, säyniä dmi.

Se jiädyy kylmykuun puolivälis, avavuu oraskuun puolivälis.

Järvel kulgietah laivat. Sen rannoil ollah ezim. linnu Segežu da pos’olku Vojačču.




#Article 288: Uinduallikko (126 words)


Uinduallikko on keinolluajittu vezistö uidamizeh niškoi. Uinduallikot ollah avvonazet, umbinazet, kompleksu-uinduallikot, muuttujat, mobiilizet.

Avvonaine uinduallikko  - laiteh, kuduas  vezikartu on pihal.  Umbinaine uinduallikko – laiteh, kuduas vezikartu (vezikartat) on levon al.  Kompleksu-uinduallikos on avvonazet dai umbinazet vezikartat. Muuttui uinduallikko – laiteh, kuduas vezikartu monimutkazien rakendehien avul voi olla kui avvonazennu, mugai umbinazennu, se rippuu vuvvenaijas. Mobiiline uinduallikko on moine laiteh, kuduadu voibi siirellä yhtes sijas toizeh. 
 
Uinduallikot tarkoituksen puoles:
Sportu-uinduallikolois harjaitellah uidajii, niilöis pietäh uindukilboi.
Kezoiuinduallikkoh kävväh kylbiemäh kezoidu da parandamah tervehytty.
Lapsien uinduallikot ollah školis da lapsien päivykodilois. Niilöis lapset lujendetah omua tervehytty, harjavutah vedeh.
Segauinduallikkolois on eri ozua, kus voibi harjavuo uidamah dai kylbie kezoidu.
Hyppävysuinduallikos opastutah hyppiamäh vedeh.

Tavallizen uinduallikon kartan piduhus voibi olla 25 libo 50 metrii. Vezikartas voibi olla 5-10 vezitiedy.




#Article 289: Uivelo (137 words)


Uivelo (, enne ) on sorzien heimoh kuului lindu. Sen lähimäzinny rodninnu piettih enne koskeloloi (Mergus), kudamien suguh se luvettih. Nygöi se ykskai miäritelläh Mergellus-suvun ainavokse luavukse da sen lähimäzii rodnii voijahgi olla telkät (Bucephala).Uivelo suau konzutahto poigaziigi telkänke.

Täs artikkelis käytetty linnun nimi uivelo on suomenkielizen nimen pohjal karjalah luajittu uvvissana.

Piduhus: 38-44 cm
Siibien agjuväli: 56-69 cm
Paino: 450-650 g

Uivelo azuu pezän koloh libo uumeneh da muniu oraskuus 7-11 jäiččiä. Emäččy haudou jäiččii yksin 26-28 päiviä. Poigazet opastutah lendämäh kymmenes nedälis.

Uivelo on pohjazien alovehien lindu da Suomesgi se pezoittuu enimyttäh pohjazes. Salla da Kuusamo ollah sen kallehimua pezoitundualovehtu. Suomes pezoittuu nygöi 2000-3000 puarua, kudai on nel'l'ändes uivelon kogo muailmankannas.

Sygyzyl uivelot muututah ligakuun da talvikuun välizel aijal, keviäl sulakuus da oraskuus. Net talvehtitah Baltienmerel da Päivänlasku- da Keski-Europas. Pieni miäry talvehtiu sežo Suomes.




#Article 290: Unelma Konkka (230 words)


Unelma Sem’onovna Konkka ( 21.08.1921, Konkkala (), Ven’a – 4.05.2011 Lappeenranta, Suomi) oli sovetskoi da ven’alaine  runoilii, kirjuttai, kiändäi, folkloristu. Häi on filolougien kandiduattu, Kielen, kirjalližuon da histourien instituutan vahnembi tiedomies, Nevvostoliiton kirjuttajien liiton ozanottai (1981).

Unelma Konkka oli roinnuhes Konkkalas (ven. Konkolovo), kudai on lähäl Toksovuo (ven. Toksovo) Šlisselburgskan ujezdas (nygöi se on Pietarin alovehes). Häi oli kymmenes lapsi muanruadajan perehes. Koin nimi on Korvela.

Vuvvennu 1957 häi rubei ruadamah Nevvostoliiton Tiedoakadiemies Karjalan tiedokeskukses Kielen, kirjalližuon da histourien instituutas, kus häi ruadoigi 20 vuottu.

Vuvvennu 1966 häi puolisti kandiduatan väitösruavon, kudaman aihiennu oli ”Karjalan satiiralline suarnu”. Sen perustehel piästettih ilmoih samannimine monogruafii.

Häi sežo piästi ilmoih karjalazien suarnoin kaksi ozua. Suarnua on 171 da net on kirjutettu 1000 sivul. Suarnois on ozutettu Karjalan kaikki piirit da omaluaduzet karjalazet juonet. Enzimäzes ozas ”Karjalazet rahvahallizet suarnat” («Карельские народные сказки», Наука, 1963 год) on pohjaskarjalazet suarnat da seesjärveläzet suarnat. Toizes ozas ” Karjalazet rahvahallizet suarnat. Suvi-Karjal” («Карельские народные сказки. Южная Карелия», Наука, 1967 год) on lyydin da livvin suarnat. Suarnoin alguperäzet kappalehet piästettih ilmoih sijallizil alamurdehil, sendäh niilöi voi käyttiä karjalan kielen opastumizes. 
Unelma Konkka kirjutti kaikkiedah enämbän sadua tiedoruaduo.
Sidä paiči Unelma Konkka on runoilii da kirjuttai, kudai kirjutti suomekse peittonimel Katri Korvela. Vuvves 1981 algajen häi on Nevvostoliiton kirjuttajien liiton ozanottai.
Häi on sežo moniloin muuloin liittoloin ozanottai: suomelazen Kirjalližuon Liiton, ”Kalevala”-Liiton, Kastrenan Liiton, Folkloristoin rahvahienvälizen liiton, Karjalan sivistysseuran ozanottai.




#Article 291: Urpo Ylönen (101 words)


Urpo Upi Ylönen (r. 25. oraskuudu 1943 Kägöisalmi, Karjal) on tundiettu karjalaine jiäkur'oitreneru da endine jiäkur'oivratari.

Ylönen valittih vuvven 1968 olimpialazis toizeh tiähdistöjoukkovehen da vuvven 1970 MM-kilvois häi oli turnavuksen paras vratari. Häi kižai Suomen piäsarjas Turun Tovereis (TuTo) da Turun Palloseuras (TPS). Ylönen kižai kaikkiedah 188 muanottelulois Suomen jiäkur'oimuajoukkovehes. Nygöi häi toimiu TPS:n vrataritrenerannu. Suomen Jiäkur'oimuzei aatelii Ylözen Suomen Jiäkur'oileijonaksi noumerul 61.

Kižuajannu

Vuonnu 1987 häi oli yhtes Hannu Jortikanke valmendamas Suomen nuorii histouriellizeh MM-kuldah.
Kavvet 1988–1990 häi on toiminuh SM-liigas KooKoo:n piätrenerannu.
Häi on valmendannuh ezim. Miikka Kiprusoffua, Antero Niittymägii, Fredrik Norrenua, Jani Hurmettu, Atte Engrenua da Joni Ortiotu.




#Article 292: Uskondo Kirjalližusluvettelo (301 words)


Герран міян шюндю-руохтынан Святой Іовангели Матвейста : карьялан кіелелля ; Веніяген библейскойн канжа-куннан элолла. – Пійтери : печатойду Святейшего Правительствующего Синодан кяшшенняштя, 1820.

Ярославский, Е. Кирикко и государства. – Петроской : Карельской государственной издательства, 1937.

Apostoloin ruavot. – Helsinki ; Stokgol`m : Biblien kiänändüinstituuttu, 1999.

Apostolijen toiminta. – koittelupain. - Helsinki ; Stokholmi : Piiplijan kiännnösinstituutti, 2004.

Biblii lapsile livvikse. – Helsinki ; Stokgol`m : Biblien kiänändüinstituuttu, 1995.

D`umalan Poig : D`umalahizen lugendan kird` kard`lana lüüdin kielel / kiändänü da kogonnu M. Pahomov. – Helsingi : LÜÜDILÄINE SIERB, 1999.

Ehtsluužb : arkipäivän ehtoopalvelus ja rukouksia lyydin ja karjala-aunuksen kielellä : käännösehdotus / lüüdin da kard`al-anuksen kielele kiändänu Miikul Pahomov. - Helsinki : Lüüdilaine siebr, 2005.

Enzimäine Moisein kirju / Biblienkiännändyinstituuttu. - Helsinki ; Петрозаводск : Кирья, 2010.

Jevanheli Iivanan kirjuttamana / Piiplijankiännösinstituutti. - Helsinki ; Петрозаводск : Карелия, 2006.

Jevangelii Lukan mugah. – Helsinki ; Stokgol`m : Biblien kiänändüinstituuttu, 1997.

Jevangelii Lukan mugah. – lizäpain. – [Петрозаводск] : Карелия, 2000. 

Jevanheli Lukan kirjuttama. – koittelupain. - [Петрозаводск] : Карелия, 1999.
 
Jevanheli Markin kirjuttamana / Piipliankiännösinstituutti. - Koittelupain. - Stokholm ; Helsinki : Piipliankiännösinstituutti, 1996.

Jevangelii Markan mugah. – Helsinki ; Stokgol`m : Biblien kiänänduinstituuttu, 1993.

Jevangelii Matfein mugah. – Helsinki ; Stokgol`m : Biblien kiänänduinstituuttu, 1997.

Jevanheli Matvein kirjuttamana / Piiplijankiännösinstituutti. - Helsinki ; Петрозаводск : Карелия, 2007.

Jiesuksen elaigu / Biblien kiännösinstituuttu. – 1991.

Jiesuksen eläntä / Piplien kiännösinstituutti. – 1992.

Lühüt tieduoandai : kniigaine Uvven Sanan lugijoile / Biblien kiännändüinstituuttu (Helsinki). – Петрозаводск : Карелия, 2003.

Malittusana karjalan kielen livvin murdehel / kiändi karjalakse T. Ščerbakova ; čomastai O. Ikkonen. - Petroskoi : Periodika, 2002.

Psaltiri / Biblienkiännändüinstituuttu. - Helsinki ; Петрозаводск : Карелия, 2006.

Uuzi Sana / Biblien kiännändüinstituuttu (Helsinki), Петрозаводск : Карелия, 2003.

Vieronvirzie / Suomen lähetysseura ; karjalan kieleh kiändänüh E. V. Ahtia. – Helsinki, 1923.




#Article 293: Uuksunjogi (243 words)


Uuksunjogi () on Luadogah laskii jogi Suojärven da Pitkyrannan piirilöis Karjalan tazavallan suviozas Ven'al. Jogi sijaiččou enne Suomeh kuulunnuol alovehel. Joven suu on n. 20 metrii levei.

Uuksunjogi lähtöy n. 3,5 kilometrua pitkäs Kuikkajärves endizen Soanlahten kunnan alovehel. Siepäi jogi virduau pienien jogiloin kauti kaakkoon. Tämän algupiän suurin koski on Ruhkankoski (178 metrii pitky, 1,5–2 metrii levei, 13 metrii korgei, 0,13 Megawattua). Endizen Suistamon kunnan alovehen pohjasozas Uuksunjogeh laskou pohjazespäi Muuannonjogi, kudai tuou vetty Suurijärves da Muuannonjärves. Muuannonjoven laskukohtan jälles joves on moni koskii, kudamis suurin on Roikonkoski. Roikonkosken jälles jogi laskou Salmenjärveh (24,9 km² da 16 m syvä), kuspäi viet virratah salmen kauti Uuksunjärveh, kudamah laskou ližäkse pohjazespäi Kartoinjogi. 

Uuksunjärvespäi Uuksunjogi virduau ielleh kaakkoon, no kiändyy sit suveh. N. 20 kilometran jälles sih laskou pohjazespäi Sääksjärven reitti, kudai tuou vetty Kotajärvespäi, Ruokojärvespäi da Kivijärvespäi, Maitojärvespäi da Sääksjärvespäi, dai liidehespäi Loimolanjoven reitti (alajuoksun nimenny dai Pensasjogi). Loimolanjoven yhtymäkohtan jälles Uuksunjoves on moni koskii, kudamis suurimat ollah Jukokoski (250 m pitky, 4,4 m korgei, 0,66 MW), Sirnitsankoski (115 m pitky, 2,7 m korgei, 0,4 MW), Kivikulmankoski (320 m pitky, 5,1 m korgei, 0,76 MW), Ylä-Sahankoski (120 m pitky, 4 m korgei, 0,6 MW) da Uuksunkoski (4,8 m korgei, 0,72 MW). Tämän jälles Uuksunjogi laskou endizen Salmin kunnan (nygözin Pitkyrannan) Uuksun kylän lähäl Luadogah Uuksunlahteh.

Suomen aijannu joven alajuoksun koskis oli kolme vezivoimalua da joven suul oli pieni sadama. Jogi oli dai tärgei uittotie. Joves on sežo äijy majualoin luajittuloi patoloi, kudamat ollah typitty jovensuudu.




#Article 294: Uutjärvi (118 words)


Uutjärvi (myös Uut'arvi, ) on karjalaine hieru, kudai on sijoitunnuhes Karjalan tazavallan Anuksen piiris. Kylä kuuluu Kotkatjärven voulostih. 

Anuksenlinnaspäi Uutjärveh on läs 40 kilometrua, Kotkatjärvespäi - 8 kilometrii. Hieru on Uutjärven rannal.

Hierus eläy läs 20 hengie ymbäri vuon. Kezäl läs joga talois on eläjiä.

Hieru jagavuu nengomih agjoih: Tyhjäl, Kommun, Keskihieru, Kylän agju, Lahti.

Uutjärves on oma kalmoi da vahnu časounu, kudai oli srojittu 1700-luvul.

Hierun kohtas Uutjärven järveh virduau Kirvesjogi, kahten kilometrin piäs on Kuhatsildu. Uutjärvi oza Aunusjogie, kudai virduau kylän kohtas pohjazespäi suveh.

Uutjärves on kirjutannuh da kyläs on elänyh Zinaida Timofeevna Dubinina.
Kuulužu suomelaine kirjuttai Elina Karjalaine on kirjutannuh kniigan Utjärven uljaat naiset. Kniigu piäzi ilmah vuvvel 2002.
Kniigan kuvat on luadinuh Vesa Takala.




#Article 295: Uuzi-Vilgu (106 words)


Uuzi-Vilgu () on kylä Oniegan rannikon (Prionežskoin) piiris, Karjalan tazavallas. Se sijoittuu Toimičan joven rannal. Uuzi-Vilgu kuuluu Uuzi-Vilgan kyläkundah da kylä on tämän haldivollizennu keskučannu.

Vuodeh 1963 sah Uuzi-Vilgu oli Petroskoin agjal da sit kylä tuli iččenäzekse. Uuzi-Vilgu tuli uvven Vilgazen sel'sovietan (kylänevvoston) keskučakse v. 1965. Nygöi sidä sanotah Uuzi-Vilgan kyläkunnakse. Sih kuuluu 6 kyliä: Uuzi-Vilgu, Vahnu-Vilgu, Polovina, Novoje Lososinnoje, Lososinnoje da Mašezero.

Uuzi-Vilgu on läs 14 kilometrua Petroskoispäi.

Uuzi-Vilgas eläy 1800 hengie (2013). Kyläs on školu, 2 päivykodii, 4 laukkua, počtu, ambulatouri, kirjasto da Kuultuurankodi. Uuzi-Vilgas on karjalankielenkluubu Ildukečoi ().

Uuzi-Vilgas mostu vuottu tagaperin oli rakennettu puukirikkö. V. 2015 kyläs oli srojittu uvven sportustadionan kundoilulaitehienke.




#Article 296: Uuzi sana (133 words)


Uuzi sana on oza Biblies libo ristittylöin Pyhis Kirjotuksis. Ristittylöin mugah se on Biblien jälgimmäine puoli. Ennen sitä Biblies on Vahnu sana. Uuzi Sana sanolou kui Jumal luadii sovun kaikkien rahvahienke. Se jatkau kerdomustu kui algoi Vahnas sanas.

Uvves sanas on 27 kniigua. Sen jevangelieduis kerrotah tieduo Iisusan elaijas, opastuksis da ruadolois, hänen kuolendas ristal da kuollieloisnouzendas. Jevangeliedui on n'elli: Matfein, Markan, Lukan da Iivanan mugah.

Jevangelieduin jälgeh Uvves Sanas on Apostoloin ruavot, kudai ozuttua kui hyvä viesti levii Jerusalimaspäi Riimah suate. Sen jälgeh tulou apostol Puavilan kirjazet da seiččie kirjastu, net ollah muga sanotut Kiriköllizet kirjazet. Jälgimäinen kniigu on Jiävindy Iivanale sanelou Jumalan valdukunnan lopullizes voitos.

Uvven sanan kniigat kirjutettih vuozinnu 50–150 gretsien kielel.

Uuzi sana piästettih ilmah livvikse vuvvennu 2003. Kiännös noudau Yhtynyzien Bibliiseuroin jullattuu gretsienkielisty algutekstua. Sen on luodinnuh Biblienkiännändyinstituuttu.




#Article 297: Valamoi (suari) (116 words)


Valamoi () on suaristo, kudai on sijoitunnuhes keskel Pohjas-Luadogua läs 40 kilometrii Sordavalaspäi suveh. Se kuuluu hallindollizesti Ven'an Karjalan tazavallan Sordavalan piirih.

Vuodeh 1940 asti suaristo kuului ozannu Sordavalua Suomeh.

Valamoin suaristoh kuuluu läs 50 suardu, kudamien yhteispinduala on 36 km². Suaristoalovehen suojelemizekse vuonnu 1992 Ven'an prezidentu andoi azetuksen, kudaman mugah perustettih Valamoin suariston luondopuusto. Luondopuuston piätehtävänny on säilyttiä suariston luonduo da tutustuttua matkailijoi ekotroppazien kauti alovehen kul'tuuruarvoloih, histourieh da luondopaikkoih..

Suariston suurin da tundietuin suari on Valamoi, da sen pinduala on 28,45 km². Suaren kaunis luondo da tunnelmu houkutellah matkailijoi kaikkielpäi muailmas. Valamoin suari on tundiettu ortodoksizes Valamoin manasteris. Manasteri rubei uvvessah ruadamah da manuahat tuldih suarele uvvessah vuonnu 1989. Manasteris kävyy äijy uskovastu (pyhilekävijiä).




#Article 298: Valamoin manasteri (837 words)


Valamoin manasteri on Ven’an pravosluavnoin kirikön manuahumanasteri, kudai sijaiččou Karjalas, Valamoin suariston suarilois.

Starinan mugah ristimizen levitändän aigua apostolu Ondrei lähti pohjazeh kerdomah Jevangelies. Dnepran da Volhovan randoi myöte mendyy Hristosan opastui meni kouhujah da bauhujah Nevo-järveh da pani kiviristan Valamoin vuaroih. On olemas manasterin roindan kaksi variantua. Toizen mugah 900 vuottu jälles 2 inokua Sergei da Herman tuldih päivännouzupuolizis mualois (voi olla Gretsies) da yhteh suarilois perustettih manuahukunnan. Kirjallizet tiijot, kuduat kerrotah Sergien da Hermanan ruavos, hävittih. Toizen variantan mugah manasteri perustettih X–XI vuozisual. Tämä variantu roih Avruami Rostovovskin yhtes pyhäeloskerran ozis, kuduas mainitah Avruamin olemistu Valamois X vuozisual. Sežo täs pyhäeloskerras on kirjutettu, gu vuvvennu 1163 Sergien da Hermanan pyhäjiännykset siirrettih Valamois Novgorodah. Valamoin manasterin tovvelline histourii algau XIV-vuozisuas. «Tarina Valamoin manasteris» -kirjutuksen mugah manasteri perustettih vuvvennu 1407. XIV vuozisuan allus suaristos elättih läs 600 manuahua, ga ruoččilazien käzintulendoin täh suari köyhtyi.

XVIII vuozisuan allus Pedru I algoi torata, gu piästäs Baltian mereh da suaja Ven’an ekspansien luodehozah. Vuvvennu 1702 (11. (22.) ligakuudu) Ven’a sai Noteborg-linnan (myöhembäh Pähkinälinnu), ga keviäl vuonnu 1703 sai Neva-joven suus olijan Nevanlinnan. 16. (27.) oraskuudu vuvvennu 1710 täh paikkah ruvettih nostamah Piiteri-linnua. Ga Redusuareh sijoitettih Ven’an merilaivaston keskus –Kronšlot (myöhembäh Kronštadt).

Vuvvennu 1710 voinukampuanieh näh ven’alazet suadih Viipuri-linnan. Sil aigua gubernien pohjal perustettih Pietarin gubernii. Vuonnu 1713 ven’alazet voiskat suadih Helsingfors da Åbo. Vuvvennu 1715 Kirilovan manasterin arkimandritan pakičuksen mugah Pedru I käski panna Valamoin manasterin endizeh kundoh. Manasteri ruvettih nostamah vaste suadah paikkah, konzu rauhansobimus vie ei ollut kirjutettu. Vuon 1719 puuhine Valamoin manasteri pyhitettih da nostettih erilazet abutilat.

Vuon 1719 suaduloih mualoih perustettih Viipurin muakundu, kudai liitettih Piiterin gubernieh. Uudeh muakundah liitettih Valamoin suaristogi, kudai liityi Kexholman gubernieh. Vuon 1721 Ruočči kirjutti Uuvvenlinnan rauhansobimuksen da tunnusti Inkarimuan, Kexholman gubernien da Karjalan ozan Viipurin gubernienke liittämizen Ven’ale.

Vuvven 1730 aigah nostettih Uspenskaja-kirikkö da puuhine aidu, ga net hävitettih tulipalos vuon 1754. Jelizaveta Petrovna avvutti panemah manasteri endizeh kundoh, ga vuon 1765 manasteris eli vai 11 manuahua. Vuon 1774 pyhitettih Jumalan uvvestuksen kirikkö. Kirikön ymbäri oli nellikön muvvos manuahoin pertit. Kirikön kulmih nostettih Uspenskaja-kirikkö (talvikirikkö, kudai lämitettih) da Nikolskaja-kirikkö.

Igumenu Nazari, kuduas roih manasterin piälikkö vuon 1781, algoi suuri kivisrojindu. Vuon 1805 nostettih pyhien apostoloin Pedrun da Puavelan kunnivokse kirikkö da bol’niččukirikkö Jumalan muaman obrazan kunnivokse. Täs aijas suarel on 72 metrin korgevuttu manasterin kellojallat. XIX vuozisual luajittih Valamoin kellojallois suurimbat Onderei-apostolan kunnivokse kellot. Net painettih läs 1,6 tonnua.

Vuvvennu 1811 Suomen gubernii Valamoin suaristonke liityi Ven’an valdukunnan Suomen suuriruhtinaskundah. Gubernii sai endizen Viipurin gubernii-nimityksen. Vuonnu 1819 Aleksanderi I kävi manasterih. 1892 vuodeh sah manasteri oli Piiterin mitropolitoin vallas, ga myöhembäh liityi uudeh Viipurin da Suomen jeparhieh.

Manasterin paras aigu oli XIX vuozisual. Vuvvennu 1839 käskyhaldivoičijakse oli valittu Damaskin, kudai oli manasterin ohjuajannu 42 vuottu. Hänen ponnistuksen mugah srojindu suarel oli vaigu nerokkahien kirvesmiehien ohjuandal. Damaskin kučui srojindah Piiterin arhitektoran da akadiemiekan Aleksei Gornostajevan.

Damaskin mugah manasteris oli kova kuri: nuoret manuahat pietäh huoldu vahnois manuahois, kaikin kävväh jogahizih kirikkösluužboih. Igumenan Damaskinan kuolendan jälles manasterin ohjuajakse tuli Damaskinan jatkai Ionafan II, kudai maltoi nosta uvven suuren kirikön 3000 ristikanzah näh.

Valamoin manuahat tahtottih muuttua oman manasterin Uvvekse Ierusalimakse, sendäh XIX vuozisuan allus suares roitahes nimitykset, kuduat kerrotah Uuzi Sana-aijas: Kedron, Gefsimanija, Eleon-vuori, Voskresenski-skittu.

Enzimäzen muailmanvoinan algussah suares eli läs 1000 ristikanzua.

Ligakuun vallankumovuksen Valamoi liityi uvvessah luajittuh Suomeh, mi säilytti Valamoin manasterin. 1925 vuvven algajen ruvettih pidämäh sluužbat suomen kielel, suaret lujittih. Suomen pravosluavnoi kirikkö on uuvven stiil’an. Se otti päivänlaskumualoin Äijypäivän päivymiärän laskun, sendäh Valamoin manasterile pidi ottua grigourienkalenduaran julianankalendгaran sijah. 1920-luvul uvven stiil’an ottamine eroitti Valamoin manasterin. Kymmenen vuvven jälles riijan loppiettih Suomen erivoiskat, kuduat tuldih suaristoh. Suurin oza manuahois kieldävyi Suomen arhiepiskopan Hermanan vallas. «Vahnan stiil’an» manuahat lähtiettih Serbieh, Grecieh, Makedonieh, Germuanieh, Amierikkah da Marokkoh.

Vuozinnu 1939–1940 talvisovan aigua manasteri oli voinutoimien alovehes. Manuahat, kuduat jo oldih Suomen kanzalazinnu, tuhukuun alus vuvvennu 1940 lähtiettih iäres suares. Net otettih arvokkahat tavarat, ezimerkise Valamoin Jumalan muaman obrazan originualan da kellot. 18. kevätkuudu Valamoin manasterin suuret kellot soitettih 12 kerdua, mi tarkoitti manasterin elaijan loppuu. Manuahat sijoitettih Heinävies Suomes da perustettih Uusi Valamoi-manasterin Papinniemes.

Sygyzyl vuon 1940 Valamoin suarel, manasteris perustettih bocmanoin da laivupoigien škola, kuduan opastujat lähtiettih puolistamah Leningruadua vuvvennu 1941. Vuvvennu 1944 suomelazet voiskat jätettih suari da myöhembäh suareh sijoitettih Pitkyrannan sel’l’ulouzuzavodan abutila, perustettih mečanhoidoala da nostettih uvvessah manuahoin meteostansii.

Vuvvennu 1950 endizis manuahoin pertilöis sijoitettih ruavon voinan niistielöin kodi, kuduah myöhembäh vägeh pandih elämäh voinan niistiet manderes (sežo Pietaries). Siirrettih mandereh vuvvennu 1984.

Vaigu vuon 1950 suarele ruvettih tulemah enzimäzet höyrylaivat turistoinke. Vuvvennu 1979 suareh perustettih rahoitettu aloveh-muzei da vähästy myöhembäh ruvettih kohendamah mustomerkilöi.

Oraskuun lopus vuvvennu 2010 manasterih tuli Konstantinopolan kirikön patriarhu Varfolomei.

Vuvven 2011 aigua episkopan Pankrati tiedoloin mugah manasteris eläy 217 ristikanzua (sežo skitat da pihat): 37 ieromanuahua, 12 ierodiakonua, 89 manuahua, 79 poslušnikkua. Manasteris ruadau 30–40 ruadajua.

Valamoin manasteri on Ven’an da Moskovan patriarhan vallas. Patriarhan Aleksi II mugah Valamoin manasteris on igumenan ohajavo, kudai on Valamoin manaserin vahnan siännön mugah. Pyhän Valamoin manasterin siännöt ollah Afonskiloin manasteriloin mugah: nimidä ei sua luadie ilmai käskyhaldivoiččijoin da manuahoin nevvoloi. Sendäh ainos on manuahoin hengikerähmö. 




#Article 299: Valentina Kondratjeva (323 words)


Valentina Kodratjeva on karjalankieline kirjuttai da runoilii, pajoloin tekstoin luadii. Häi kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel. Hänen kerdomuksii da runoloi alalleh painetah karjalankielizeh Oma Mua -lehteh da Taival-almanakkah.

Valentina Kondratjevan on anuksenkarjalaine kirjuttai. Hänen enzimäzii kerdomuksii painettih Oma Mua -lehteh vuvvennu 2009. Nämmä kerdomukset oldih “Akoin päivy”, “Tönčöi” da “Ni puččih, ni päččih”. Tämän jälgeh Valentina Kodratjeva on alalline Oman Muan kirjuttai da lugii.
Valentina Mihailovna rubei kirjuttamah vuvvennu 2008. Kirjuttua livvikse häi ei maltanuh, ei tiedänyh karjalan kielen kirjaimii. Allus algajen kirjutti kirililazil kirjaimil. Omua enzimästy pitkiä kerdomustu ”Kaksi pedäjiägi” rubei kirjuttamah kirillitsal. Sit otti Aberin da opastui livvin kirjaimikkoh ičepiänneh.

Valentina Kondratjeva on roinnuhes vuvvennu 1950 karjalazes Issoilan hierus, tänäpäi se kuuluu Immalan kyläh. Enne sil čupul oli mondu pikkarastu hieruu: Issoilu, Liettii, Niemi, Päččil. Pereh oli aiga suuri, tuatal da muamal oli kaheksa lastu. Valentinan tuattah oli karjalaine, muamah – inkeriläine. Muamal oli Rikkinen sugunimi, tuatal – Rikkijev. Pakkaskuul 1947 vuvvel Valentinan vahnembat mendih yhteh.
Perehes, hos emändän muamankielenny oli inkerinmurreh, ijän kaiken paistih livvikse. Valentinan muamah – Hilda Petrovna on Leningruadan alovehel rodivunnuh. Karjalah tulduu terväh opastui pagizemah livvikse da sit ven’aksegi. Lapset školah lähtiettih, nikudai ven’an kieldy ei maltanuh. Vie Valentinan omassah poigugi, konzu rubei käymäh päivykodih ei maltanuh ven’akse ni yhty sanastu.

Školan loppiettuu Valentina Kondratjeva lähti opastumah Sortavalah buhgalterikse. Buhgalterinnu ruadoigi enimät vuvvet. Nygöi on penziel. Penziel toizekse ruavokse rodih omal karjalan kielel kirjutandu. Se ruado on mieleh da ainos korgiel tazol ruattu.

Prouzan ližäkse Valentina Kodratjeva kirjuttau runoloi da pajoloin tekstoi. Omii runoloi äijän kerdua kävyi lugemah runoloin lugijoin kilbah, kudamua pietäh Anukses Brendojevan festivualin hantuzis. Hänen kirjutettuloi pajoloi pajatetah anukselazet pajojoukot.

Valentina Kodratjevan kerdomuksis on tozi kajalaine elos da tozi karjalazet rahvas. Poluudittuu syväin -kerdomukses  on kirjuttajan muaman elostu. Elos Hilda Petrovnal oli jygei. Voinan aigah häi oli nemsoin vallan ual. Sit händy karkoitettih omas muaspäi, työttih Germuanieh luageriloih. Sit Suomi lunnasti inkeriläzii. Jälgimäi tuldih Karjalah, omale roindumuale Leningruadan alovehele muga ni laskiettu ei.




#Article 300: Varkaus (111 words)


Varkaus on linnu Suomen Pohjas-Savos. Varkaus on perustettu vuvvennu 1929. Linnakse se rodih 1962. Varkaukseh liitettih 1. pakkaskuudu 2005 Kangaslammin kundu.

Lehtoniemi, Käpykangas, Könönpelto, Puurtila, Kangaslampi, Kuoppakangas, Päiviönsaari, Kommila, Taipale, Repokangas, Häyrilä, Kaura-aho, Luttila, Hasinmäki, Pussilanjoki, Käärmeniemi, Taulumäki, Savonmäki, Akonlahti, Kosulanniemi

Histourielline da čoma Taipaleen kanualu on yksi merkittäi nähtävys Varkaukses. Alovehel on nähtävis 1800-luvul peräizin olii vahnu kanualu dai modernu kanualu. Varkaukses sijaiččou Mekaanisen musiikin museo (Mehanillizen muuzikan muzei).

Varkauksen ystävyslinnat ollah Lu'an (Kitai),  Nakskov (Danii), Rjukan (Norveegii), Sandviken (Ruočči)
, Petroskoi (Ven'a), Rüsselsheim (Germuanii), Pirna (Germuanii),  Zalaegerszeg (Vengrii). Ystävyslinnoile on nimetty omii kohtii. Varkaukses on Zalaegerszegin aukio (lagevo), Rüsselsheimin aukio (lagevo), dai pihat: Petroskoinkatu, Sandvikeninkatu, Nakskovinkatu, Rjukaninkatu da Pirnankatu.




#Article 301: Vas'a Veikki (136 words)


Vasilii Saveljevič Ivanov (tovelline sugunimi; peittonimi Vas’a Veikki; on roinnuhes 8. kevätkuudu 1958) – karjalaine runoilii, kirjuttai, kiändäi, lehtimies. Veikki kirjuttau karjalan kielen livvin murdehel.

Veikki on karjalaine da roinnuhes kyläs. Lapsusaigah händy kazvatti buabo. Häi opastui Priäžän da Anuksen školukodilois. Vas’a Veikki oli sluužbas Mustanmeren laivastos da ruadoi Baltianmeren höyryläivastos. Häi loppi zaočno Leningruadan Arktikan opiston da Leningruadan valdivonyliopiston žurnalistiekan tiedokunnan. Enziozutuksennu oli ven’al kielel runo, kudai oli painettu Morjak Baltiki- Leningruadan lehtes da Olonetskaja pravda-lehtes vuvvennu 1985. Kuulužan karjalazen kirjuttajan Vladimir Brendojevan vaikutuksel Veikki algoi kirjuttua omii tevoksii omal karjalan kielen livvin murdehel. Hänen tevokset piästettih ilmoih Sever-, Carelia-, Kipinä-, Karjalan heimo(Suomi)-žurnualois da Oma Mua- lehtes. Veikki on Ven’an lehtimiehien liiton da Ven’an kirjuttajien liiton Karjalan ozaston ozanottai. Omas eloskerras Vas’a Veikki kirjuttau: taijos minä suvaičen realizmua, suvaičen kirjalližuttu, kudamah näh ruvetah ajattelemah. VeikkieläyPetroskois. 




#Article 302: Vaski (196 words)


Vaski Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (). Prostoi aineh vaski on sitkei kullankarvaine da rouzuvoi metallu (se on vaiku rouzovoi, ku ei ole oksidnoidu pl'onkua). Ristikanzu käyttäy sidä ammuzis aijois algajen.

Vaski on yksi enzimäzis metalloispäi, kuduadu ristikanzu käyttäy äijiä, sendäh gu sidä voi suaja kebjieh ruvaspäi da sih pidäy madal sulattamizen lämbötila. Se on yksi seiččemes metalloispäi, kudualoi ristikanzu tiedäy ammuzis aijois algajen. Tämä metallu on luonnos puhtahas nävös puaksumbah, migu kuldu, hobju da raudu. Vaskivuozisada, konzu käytettih äijiä vaskivehkehii, on kivivuozisuan jälgeh. S.A. Semjonovan da hänen ruadodovariššoin tutkimukset ozutettih, gu, hos vaski on pehmei, vaskizet ruadovehkehet ollah parembii, migu kivizet. Niilöin avul hallotah halgoloi, sruugatah, poratah da pilatah puuloi teriämbi.

Muinazis aijois sulatettih yhteh vaski tinanke – da roih bronzu. Sen avul luajittih orožii imi. Bronzuvuozisada tuli vaskivuozisuan sijah. Vasken da tinan segasulateh (bronzu) suadih enzikerran Lähi-Päivännouzus 3000 vuottu enne meijän aijan luguu. Bronzu oli kaikile mieldy myö, sendäh gu se on luja da sidä kebjieh taguo. Sen periä sidä käytettih, konzu luajittih ruado- da mečästysvehkehii, astieloi da čomenduksii. Kaikin nämmä ezinehet lövvetäh muinažuontiijollizis kaivamizis. Bronzuvuozisuan sijah tuli rauduvuozisada (se koskou ruadovehkehii).




#Article 303: Vatikan (106 words)


Vatikan, virallizesti Vatikanan linnuvaldivo (Civitatis Vaticanae, Stato della Città del Vaticano) on Itualien piälinnan Roman ymbäri, pindualal da vägiluvul muailman pienin iččenäine valdivo. Pinduala on vai 44 gektuarua. Muailman suuriman valdivon, Ven'an, pinduala on 38,8 miljounua kerdua suurembi Vatikanan pindualua.

Vatikanan iččenäine valdivon piämies on papa. Vatikanan valdivomuodo on teokratii, kogo poliittine valdu on papistol. Valdua käytetäh papan ližäkse tämän nimittämät kardinualat, kudamien ruadoh kuuluu uvven papan valličendu.
Vatikanal ei ole iččenästy poliittistu libo vojennoidu vaikutusvaldua. Sen infrastruktuuru riippuu Itualies. Valdivo ei kuulu Yhtistynnyzih kanzukundih, ga se toimiu sie tarkailijannu Pyhän istuimen kauti. Vatikanal on yhtelläh suuri kanzoinväline arvo, sendäh gu kogo katolistu kirikkyö ohjatah siepäi.




#Article 304: Ven'an kieli (158 words)


Ven'an kieli (ру́сский язы́к, russki jazyk) kuuluu päivännouzusluavilaizih kielih, kudamih kuulutah vie ukrainu, valgoven'a da ruteeni. Ven'an kielel pagizou läs 275 miljonua hengie, läs 165 miljonal se on muamankieli. Ven'akse kirjutetah kirillizin kirjaimin.

Ven'an kieli on Ven'an virralline kieli da sil on virrallizen kielen azemu vie Kazahstanas da Valgo-Ven'al. Ven'akse paistah muijalgi Iččenäzien valdivoloin liiton mualois sego ezimerkikse Mongolies. Ven'an kieli on yksi Yhtistynnyzien kanzakundoin kuvves virrallizis kielis. Ven'a oli aijemba Nevvostoliiton virralline kieli. Ven'an kieli on yksi muailman kaheksas suurembas kieles.

Ven'akse muamankielenny pagizou läs 161,7 miljonua rahvastu, kudamis 137 miljonua eläy Ven'al. Vierahannu kielenny sidä maltau läs 110 miljonua. Ven'an Federatsien ližäkse se on virralline kieli Kazahstanas, Kirgizies da Valgo-Ven'al. Ven'an kielel on alovehellizen vähembistökielen stuatussu Suvi- da Päivännouzu-Ukrainas. Tadžikistanas ven'an kielel on virrallizen kanzoinvälizen kommunikoindukielen azemu. Baltian mualois da Izrailis eletäh suuret ven'ankielizet vähembistöt. Ližäkse ven'ua vierahannu kielenny äijät maltetah Azerbaidžanas, Uzbekistanas da Mongolies.

Nygyven'an kirjaimet perustutah piäozin vuvven 1708 kirillizeh kirjaimistoh, niidy on 33:




#Article 305: Veskelys (178 words)


merge Veškelys

Veškelys () on vahnu karjalaine kylä Suojärven piiris Karjalas.

Enzimästy kerdua Veškelyksen prihodu oli mainittu dokumentois vuvvennu 1788. Vuvvennu 1858 mejän kyliä sanottih Veškel’skoe mirskoje obščestvo. Anuksen gubernien kartal vuvvennu 1908 tämä elopaikku oli kui Veškelyksen pogostu. Vuozinnnu 1927- 1930 Veškelys kuului Siämärven piirih.Vuozinnu 1930-1956 Veškelys kuului Priäžän rajonah. Vuvves 1956 kylä kuuluu Suojärven piirih. Sil vuvvel täs oli perustettu Veškelyksen souhozu. Souhozas oli jugei ruado: piettih žiivattua, kezäl niitettih heiniä, zvierofermal oli norkua, kazvatettih kartohkua.

Veškelyksen kylä sijaiččou seiččemen pienen järven rannal. Järvien nimet ollah Kirikköjärvi (järvel seizoi kirikkö), Matkajärvi (järvi on dorogupieles), Tervulambi (lammel lähäl laskiettih tervua), Maimulambi (järves oli äijy maimua), Čižma, Koverlambi, Joučenjärvi. Kylä on 38 kilometrua Suojarvelpäi liideheh.
Veškelyksen kyläh kuuluu 8 hieruu: Kirikkömägi, Pappil, Padagdja, Makkoilu, Vatčailu, Niikoilu, Pedri, Hoškoilu. 

Nygöi Veškelykses eläy 693 hengie. Niilöis läs 65% ollah karjalazet. 

Meijän kyläs on histourii-arhitektuurizii mustomerkilöi: Sorokinoin taloi da Georgien časounu.

Veškelykses on keskiškola, kus opastuu 96 opastujua. Vuvvennu 1998 kyläs avavui lapsienkodi.
 
Kyläs pruaznujah äijy pruazniekkua: Uuzi vuozi, Keviän vastavundu dai muudu. Joga vuottu kyläs on Veškelyksen pruazniekku – Sroičanpäivy1.




#Article 306: Veškelyksen kirjasto (199 words)


Veškelyksen kirjasto on Karjalan Veškelyksen kyläs suurimii karjalan kieldy da karjalastu kul'tuurua silmäl pidäjii laitoksii.

Vuvvennu 2014 Veškelyksen kirjastole rodih 110 vuottu. Nämmis vuozis kirjasto puaksuh vaihtoi tilat, muutteli yhtes taloispäi toizeh. Tänäpäi se ruadau Veškelys-etnokeskuksen talois, kudaman jälgivuozien aigah sai kohendua ECHO-projektan hantuzis. Kirjaston emändänny on monien vuozien aigah on karjalaine L’ubov’ Grigorjevna Prisoškova.

Veškelyksen kirjasto on juuri se kohtu kyläs, kunne tullah da kiirehetähgi tulemah kai kyläzet. Se yhtistäy heidy. Veškelyksen kirjasto kyläs on enzimäzii karjalazen kul’tuuran da karjalan kielen akkiloiččijoi. Kirjastos on pandu rattahile mondu projektua da ruaduo. Niilöile jo luguu ei tietä. 
Nämmis vuozis on ehtitty ruadua äijän. Kirjaston pohjale oli luajittu karjalaine folklourujoukko, kudai ruadau jo enämbi 30 vuottu. On pietty Veškelyksen perindöllisty jarmankua. On valmistettu spektakliloi karjalan kielel. On pietty Veškelyksen tiedäjät -kilbua. Kilbu pani kyläläzii tutkimah oman rannan istouriedu da perindölöi. Kilvan hantuzis on piästetty ilmah kirjua da kogonaine tiedosanakirju – entsiklopeedii – omas kyläs. On luajittu kaksi dokumentufil’mua kylän vahnimis rahvahis. Nämmii ruadoloi ruatah kirjasto da kirjaston pohjale perustetut Omamualazet-kluubu da yhteiskunnalline yhtistys ”Oma tulehmo”. 

Veškelyksen kirjastos kodirandua koskii kirjoin kollektsii on suurimii. Kirjasto tiluau lehtie karjalan da suomen kielel. Veres Oma Mua on ainos nägyvis. Tilatah omuagi Suojärven piirin lehtie. 




#Article 307: Veškelys (467 words)


Veškelys () on vahnu karjalaine kylä Karjalan tazavallas Suojärven piiris. Se on Veškelyksen kyläkunnan keskus.

Veškelyksespäi Petroskoissah, Karjalan piälinnassah, on läs 100 km. Se sijoittuu 7 pienen järven rannoil – Kirikköjärven, Matkajärven, Koverajärven dmi.

Veškelyksen kyläkunnas on mondu kyliä: ezim. Ar’koilu, Lagilambi, Kirikkömägi, Pappil, Padagju, Makkoilu, Vaččoilu, Nikkoilu, Pedri, Hoškoilu da muut.

Kyläs on keskiškola, lapsienpäivykodi, lapsienkodi, laukat, kul’tuurukodi, kirjasto da kylän histourien muzei.

Veškelys on aloveh, kus paistah Siämärven alamurdehel, kudai on livvin murdehen pohjazin alamurreh.

Vuonnu 1989 Veškelykseh tuodih puukirikkö (), kudai kuuluu XVI – XVII vuozisadah.

Vie yksi histourielline rakennus on Sorokinan taloi (XIX vuozisuan loppu).

Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu.

Nygöi Veškelykses eläy läs 630 hengie (2016).

Joga vuottu Veškylykses Sroičanpiän pietäh jarmankoi, kudamih tullah kylän kaikin rahvahat.

Veškelys muanitah enzimäzen kerran 1400-luvun lopun dokumentois kui Salmina Vešelyksen mäil («Деревня Салмина на Вешелукской горе»).
 

XVII vuozisuan allus kirjazes, kudai oli kirjutettu v. 1610, on sanottu, gu kylä jagavuu monih agjoih (uuzih kylih):

XIX- luvun keskes Veškelyksen nimi oli Гошкойлы libo Гошкила da sih kuulutah kylät: Вешкельский погост, Горсельская Гора, Питракиева Гора, Савкойла. V. 1926 Veškelyksen nimi oli Vaččoila (Ваччойла).

Kui kaikkiel karjalazis kylis, Veškelykses ristikanzoin piäruadonnu oli muanruado. Siämärven muas on äijy kivie. Sendäh pellot oldih pienet. Kazvatettih ruistu, kagrua, ozrua, hernehtu, pelvastu da liinua. Sežo kylvettih vil’l’oi da nagristu. Kapustua da turnustu ruvettih istuttamah, konzu roittihes enzimäzet kolhozat. Sežo istutettih kartohkua. Kezämökiseläjät tuldih Petroskois Siämärven rannale 1970-luvul. Hyö iče ollah niilöis paikoispäi da elettih talolois, kudamis rodittihes.

Kaskii ristikanzat käytettih 1940-luvun keskessah, a nagristu istutettiih paloloih voinangi jälles.
Veškelykses enne piettih lehmii, heboloi, lambahii da kanoi. Poččii ruvettih kazvattamah kolhozois 1930-luvul, a kozii voinan jälles. Pidiä kozii oli halvembi lehmii, sendäh gu verot kozih oldih pienembi. Karjalazien elokkahus rippui žiivattoin miäräs. Žiivatat ainos voi myvvä da niilöin avul voi väittiä muadu. Hyvä muanväitys tarkoittau hyviä vil’l’an tulostu.

Žiivatoile pidi varustua heiniä. Veškelykses ei varattu pahua siädy heinarren aijas. Sie käytettih erillizii rakennuksii hienän kuivuamizeh niškoi, kui Suomes.

Kalastus ainos oli tärgein elinhommu. Sen avul ristikanzat suadih d’engua. Veškelykses on äijy järvie da lambii. Niilöis on ahvendu, haugii, särgii, kuhua, lahnua da muudu. Ennevahnas pyvvettih kalua ezim. verkoloil, ongittamine oli lapsien ilo. Ga voinan aigah da sen jälles ei suannuh kalastua kyzymättäh suomelazes nadzoras. Silloi lapset, kudamat ongitettih rannoil, pellastettih perehet nälläs. Sendäh gu sih aigah ei kalastettu äijiä, kalua järves oli muga äijy, gu liemeh voi pyydiä, kuni vezi kattilazes kiehuu.

Kalastettih talvel, keviäl da sygyzyl. Kezäl ongitettih vai lapset da naizet ičele syömizekse, sendäh gu ižändät oldih sualoiruadolois.

Mečästys Veškelykses ei olluh hyvin kehitetty. Mečästäjii oli vähän: yksi-kaksi joga kyläs. Mečästettih linduloi da elättilöi syömizen da sobien niškoi.

Kalastuksen, mečästyksen, muanruadoloin da žiivatoin pidämizen ližäkse ristikanzat harjoitettih meččy-, seppy-, puččihommii da käziruadoloi. Joga kyläs oldih kirvesmiehet, reinsidojat, melliččyniekat imi.




#Article 308: Vieljärvi (146 words)


Vieljärvi (Vieljärven kylä, ) on kylä Priäžän rajonas, Karjalan tazavallas, Ven’al. Kuuluu Priäžän kanzallizeh kunnanpiirih. Kylän virralline Internet-sivu - 

Vuvvennu 1563 verokirjois mainitah Vieljärven pienii kyläzii: Korbiniemi, Jänöiselgy, Kibran kylä N’almärvel da Salo-suarel. Sen rahvas kazvatettih ruistu, ozrua, luajittih heiniä, pyvvettih kalua.

Vieljärvi kuuluu  Karjalan tazavallan Priäzän piirih.

Vieljärven kylien agjoi ollah pienembäzet kyläzet Ruizniemi, Pogostu, Jovensuu, Melliččy, Jänöiselgy, Niemi. Enne net oldih omapäizet kylät.

Vieljärves on kudamidä kacottavua da nähtäviä. Suurembii nygyaigazii ravieloi suavutuksii on Karjalan Kielen Kodi, kudai nostettih Vieljärven keskukseh vahnan päivykoin tilah. Niemel školan rinnal on Pyhän Il’l’an uuzi kirikkö, kudamas pyhinpäivin pietäh sluužbua. Hyvikse huogavundupaikoikse pätäh järven hiekkarannat. On niidy kui kyläs, järven rannois, mugai järven suaril, ezimerkikse, Salon suarel. Vieljärven kyläh vuvvennu 2013 nostettih Karjalan Kielen Kodi. 

Vieljärven paikkukundah kuuluu läs 1400 ristikanzua. Enämbät puolis ollah karjalazet. Kudakui suuri vuitti on ven’alastu, tietyin miärin valgoven’alastu, ukraintsua da muudu kanzua vähäzin.




#Article 309: Vieljärvi (järvi) (122 words)


Vieljärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Priäžän kanzallizeh piirih.

Järven pinduala on 55 km², piduhus – 17,7 km, levevys – 6,1 km, randuviivan piduhus – 163,2 km. Sen keskisyvys on 7,5 m, syvin kohtu on 11,4 m.

Vieljärven koillisrannal sijoittuu samannimine kylä Vieljärvi. Pohjasrannal ollah Jyrgil da Kukkoilu. Nämmien kylien kauti menöy federualline dorogu P21, kudai yhtistäy Petroskoin da Helsinkin.

Järven rannat ollah enimyölleh korgieloi da kivizii, rannoil kazvau segameččii. Lounasrandu on madal, paikoitellen suohine. Pohju enimyölleh on muvakas, lähäl randoi se on kivine da paikoitellen čuuruine, sežo täs löydyy rudua.

Järves on 15 suardu, kudamien yhtehizen randuviivan piduhus on 28 km.

Järves on 11 kalalajii: ezim. ahven, lahnu, haugi, riäpöi, särgi, matikku, kiiškoi, harvah löydyy siigua da lohtu.




#Article 310: Vienanmeri (119 words)


Vienanmeri on Pohjazen jiämeren lahti Ven’an luodehes.
Se on yksi pienimis Ven’an meris, pienembi sidä on vai Azovanmeri. Vienanmeren pinduala on 90 000 km² (yhtes äijien pienien suarien kel, kudamien joukos on Soloveckoin suaristo - 347 km²) – 1/16 oza Barentsanmeren pindualas. Vienanmeren vien miäry on 4,4 tuhattu km³. Vienanmeren suurin välimatku - Kaninan niemes Kemih – on 600 km.

Meren syvin kohtu on 343 metrii, keskisyvys – 67 metrii.

Vienanmeren da Barentsanmeren rajannu on Sv’atoi Nos - niemen (Kuolan niemimua) da Kaninan niemimuan väline liinii.

Vienanmereh langetah suuret jovet, kudamien joukos ollah Kemijogi, Mezen’, Onegajogi, Ponoi, Vienanjogi.

Piäportat ollah Arhangel’sk, Belomorsku, Kandalahti, Kemi, Mezen’, Onega, Severodvinsk.
Vienanmeren-Baltiekan kanualu (Stalinan kanualu) yhtistäy Vienanmerdy Baltiekan meren sego Volgan-Baltiekan vezimatkan kel.




#Article 311: Viktor Trošev (133 words)


Viktor Vasiljevič Trošev  (29. talvikuudu 1924 - 24. kylmykuudu 2018) oli Karjalan tundiettu fotokuvuajua.

On rodivunnuh Karjalan Kondupohjan piirin Käppisellän kyläh vuvvennu 1924 talvikuun 29. päivänny. Häi ruadoi paikallizis lehtis: Leninskaja Pravda, Junii Leninets, Molod’ožnaja gazeta, Severnii Kurjer, Punalippu, Karjalan Sanomat. Jälgimäzet ruadovuvvet Viktor Trošev oli karjalankielizen Oma Mua –lehten fotokuvuajannu. Eläkkehele lähti 74-vuodehizennu.
Vuvvennu 2003 Karjalan Žurnalistoin Liitto palkičči Viktor Troševua “Neros da arvos”. Häi on tämän palkindon enzimäine laureattu.
Viktor Ttrošev on andanuh lähes 19806 omua kuvua da negatiivua Kanzallizeh arhiivah. Nämmä ollah vuozinnu 1950-1997 luajitut harvinazet da ylen arvokkahat kuvat, sendäh ku hänen silmän nähten nostettih Kostamuksen linnua, salvattih suurii jogiloi da kuivattih suoloi.
Trošev 17-vuodehizennu vuvvennu 1942 lähti Izänmuallizeh voinah. Häi oli pulem’otčiekannu da minom’otčiekannu. Piäzi hengih da voinan loppi Avstrien Vena-linnas. Rohkevuos häi on sannuh kaksi Kunnivon ordenua.




#Article 312: Viktor Tsoi (230 words)


Viktor Robertovič Tsoi (21. kezäkuudu v. 1962 Leningruadu - 15. elokuudu v. 1990, Latvien SNT:n Kasterciems-hieru) oli nevvostolaine rock-muzikantu, pajoloin kirjuttai da taidoilii. Kino-nimizen rock-joukon perustai da liideru. Täs joukos Tsoi pajatti, soitti gituaral, kirjutti muuzikkua da runoloi. Händy kuvattih monis filmois.

Viktor Tsoi oli ainavo lapsi omas perehes. Tuatto, Robert Maksimovič Tsoi on inženieru Koreaspäi rodužin, muamo on Valentina Vasiljevna, liikundukul’tuuranopastai. Vuozinnu 1974-1977 Viktor opastui taidoškolas, kuduas rodih Palata №6 -nimine joukko. Sen johtai oli Maksim Paškov. V. Serovan nimellizen taidoammattiopiston loppiettuu Tsoi piäzi opastumah toizeh ammattiopistoh puunleikkuajakse. Nuorennu Tsoi suvaičči Mihail Bojarskoin da Vladimir Visotskoin luomisruadoloi, matkii Brus Lin imagoa.

Tsoi oli naizis Marianna Igorevna Rodovanskajan kel. Heil rodih poigu (Aleksandr Viktorovič Tsoi).

Vuvvennu 1990 Tsoi puutui avto-ozattomuoh da hedi kuoli.

Kezäl vuvvennu 1981 Viktor Tsoi, Aleksei Ribin da Oleg Valinski perustettih Garin da Giperboloid -joukko, kudai myöhembäh sai Kino-nimen. Kino rubei luadimah enzimästy al’bomua Boris Grebenščikovan da Akvarium-joukon avul. Kino-joukko pidi äijän konsertua da Viktor Tsoi sai suuren kuulužuon.
Sovetski žurnualu -lugijoin mugah Igla-filmas Moro-roulin täh Tsoi sanottih vuvven 1989 parahakse ozuttelijakse. Rolling Stone Russia -žurnualan mugah Tsoi on yksi «parahis muzikantois suures kinos».

Duumaijah, ku Tsoin kuolendu äijäl ližäi kuulužuttu Kino-joukole. Tsoin pajot ollah hyvin tundietut nuorižon keskes. Viktorua pietäh urhomiehenny. Moskovas on seiny Tsoin mustokse, sih on kirjoitettu Kinon pajoloin tekstoi dmi. Äijis linnois on Tsoin kunnivokse nimitettylöi uuliččoi. Monet joukot kirjutettih pajoloi Tsoin mustokse.




#Article 313: Vizakoivu (215 words)


Vizakoivu - sybläkkähän koivun erimuodo (Betula pendula Roth var. carelica (Mercklin), Betula pendula f 1.0 carelica) Sen rungos on omaluaduzii sangelmukii (pahkat), kudamil on kuvakas puupindurakendeh. Vizakoivu on omakuvaine, luja da kova. Vizakoivun puus roihes čoma väri: valpahankeldaine muzavumaksankarvazien kohtien kel.

Čoman ulgonävön da hyvälujuon täh vizakoivua pietäh suures arvos.Vladimir Dal’ muga musteli sidä: «Vizakoivu, koivupuun monikerdažus, pahku, solmet» «Arheolougiellizien lyödölöis mugah XIII vuozisuan algajen vizakoivua käytettih erilazien čomenduksien da elosvehkehien valmistamizeh näh....sil puul karjalazet heimot maksettih veroloi. Enzimäzet tiijot vizakoivus Ven’alazes literatuuras ilmestyttih vuvvennu 1766, konzu «mečän tiedäi» Fokel kuvaili Ven’an Karjalan da sen rinnakazien alovehien meččii. Ven’alaine arhitektoru V.P. Stasov on «yksi enzimmäzis ristikanzois, kudai käytti vizakoivas da toppolis luajittuu pertilomuu».
Vizakoivu sai oman nimen ven’alazen tiedomiehen K.E. Merklinan tutkimukses vuvvennu 1857.

	

Vuvvennu 1984 Karjalas perustettih 4 vizakoivun rauhoitettuu alovehtu: Kondupohjan alovehen «Utuki» (yhteisala 5,7 ga), Oniegurannan piirin «Kokkorevo» da «Tsareviči» (yleisala 28,9 ga) da Karhumäin «Anisimovščina» (yleisala 6,1 ga). Karjalan luonnos on läs 3 000 vizakoivuu. Karjalan tazavallas on hyväksytty alovehelline miärätty ohjelmu, kuduan avul vizakoivuu säilytetäh da kazvatetah.

Vizakoivun puudu käytetäh škatuliloin, tabakkuvakkazien, čomenduksien da sežo pertilomun valmistamizeh näh. Nygöi puaksumbah käytetäh šponua, sendäh gu vizakoivun puu on vähyös.
Vizakoivun eriluaduzen puustruktuuran periä se ei pystele, da sendäh vizakoivun puus valmistetah iškusoittimien puolii. Vizakoivun puul on kaksi vigua – pahku da monikerdažus.




#Article 314: Vladimir Brendojev (646 words)


Vladimir Jegorovič Brendojev (6. syvyskuudu 1931 - 24. ligakuudu 1990) – oli karjalaine kirjailii.

V. Brendojev oli roinnuhes Anuksen piirin Sammatuksen kyläs, muanruadajan perehes. Konzu Karjalas algavui muatalovuon kollektivizacii, hänen tuatto Jegor Semonovič Brendojev muutti perehen kel Petergofah, kus ruadoi puusepänny. Suuren Ižänmuallizen voinan allus lähti frontale. Muamo Marija Ivanovna lapsien kel tuli järilleh Karjalah, hyö ruvettih elämäh Anuksen piirin Mägriän kylän lähäl, Syrjä-kyläs. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah Vladimir oli suomelazien otetul alovehel, käi suomelazeh školah, kus opastui suomen kieleh. Yhtelaigua perehes da paikallizien eläjien kel häi pagizi livvin murdehel. Konzu tuatto tuli frontalpäi, pereh lähti elämäh Kuittižen kyläh. Vuonnu 1949 Vladimir loppi seiččiekluasan školan, ruadoi kodvazen puččiloinluadijannu Kuittižen tevolližuskombinuatal, tahtoi piästä muatalovusopistoh da roita agronoumakse. Ga yksi kapituanu nevvoi hänele lähtie merilaivastoh. Vladimir piäzi Belomorskan merenkulguopastuslaitokseh. Kolmen vuvven peräs sai diploman da kaksikymmen vuottu ruadoi merimiehenny kalastuslaivoil. Vuonnu 1972 rodih Karelribvod:an kalastusvardoičuslaivan kapituanakse.
Vuonnu 1981 händy otettih Kirjailijoin Liittoh.
Pahan tervehyön periä vuonnu 1983 Brendojev jätti meriruavon da läs vuottu ruadoi Nevvostoliiton tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen kielen, literatuuran da histourien Instituutas da oli Karjalan kirjailijoin Liiton Literatuurufondan täyzivaldaizennu edustajannu.
Vuonnu 1986 lähti penziele da muutti Petroskoispäi Anuksenlinnah. Kuoli sie vuonnu 1990.

Vladimir Brendojev oli enzimäzenny karjalan kielen livvin murdehel kirjuttajannu runoilijannu da kirjailijannu. Enzimäzii ven’ankielizii runoloi häi rubei kirjuttamah vie školalazennu. Vuonnu 1972 Neuvosto Karjala -lehten sivuloile jullattih kaksi hänen runuo livvin murdehel. Sil aigua hänen tevoksii ruvettih julguamah Punalippu-žurnualasgi. Häi kirjutti omas Anuksen muas, kus enne ei olluh ni yhty rahvahallistu kirjailijua.
Vuonnu 1980 Karjala-julguamo piästi ilmoile hänen enzimäzen Anusrandaine-nimizen runokniigan. Sie oli kolmekymmen hänen runuo sego kolme rahvahan pajuo da kaksitostu kiännösty. Tevoksien lirizmu, oman muan rakkahus kiinnitettih Karjalan sego Suomen lugijoin huomivuo.
Suomelaine runoilii Aku-Kimmo Ripatti kiändi Brendojevan runoloi suomekse. Oulun Pohjoinen -julguamos niilöi piästettih ilmoile vuonnu 1986. Kniigan algusanas oli kirjutettu, gu Brendojev on n’erokas runoilii. Hänen runot ollah helevät ku Anuksen muan koivužikot. Toiči net mustoitetah rahvahan pajuo, toiči - runoelmua armahas kodirannas. Myöhembi päivänvalgien nähtih karjalankielizet Brendojevan runokniigat, kudamien joukos oldih ”Hiilau huoli” (1983), ”Kadajikko” (1986). Roindumuan rahvahan kel vastavuksien jälles Brendojev kirjutti Kyl'mil-nimizen runokniigan (1988). Vuonnu 1989 ilmoile piäzi jälgimäine Brendojevan Sa olet armas... -nimine kniigu (1989).
Konzu Brendojev rubei kirjuttamah omal kielel, rahvas ruvettih uskomah muamankielen elvyttämizeh. Omil runoloil häi ozutti, gu karjalan kielel endizelleh voi kuvitella rahvahan elaijan eri puolii. Karjalan kieli oli hänele armahin.
Häi kirjutti luonnos, karjalazien da muamankielen jygies ozas, vesselis da atkalois elaijan azielois, jygies ruavos, käziruadolois, lapsis, rakkahuos.
Runoilijan surman jälles (1990) päivänvalgien nägi kolme runokniigua – ”Runoja” (1991), ”Sana, kuultu muaman suus” (1991), ”Jättie hyvä jälgi muale” (1999).
Huolimattah sih, gu Vladimir Jegorovič kodvan sluuži merilaivastos, häi ei kirjutannuh meres ni yhty runuo. Kogo rakkahuon häi andoi omale muale, sen eläjile, peldoloile da mečile. Hänen runoloin piähenget ollah hyväntahtoizet da ruadajat rahvas. Brendojevan runot mustoitetah rahvahanrunohuttu da niilöih on säveldetty äijii pajoloi. Niilöi pajatti Anuksen rahvahan hora.
Vladimir Brendojev uskoi karjalan kirjukielen hyväh tulieh aigah da rahvahan kul’tuuran elvyttämizeh.
Brendojev on sežo tundiettu kiändäi. Livvin murdehele häi kiändi A.Puškinan, M.Lermontovan, N.Nekrasovan, J.Baratinskoin, S.Jeseninan, N.Rubcovan, J.Jevtušenkon da toizien ven’alazien runoilijoin tevoksii. Hänen kiännöksis nävytäh rikas karjalan kieli da oigiesti vallittu sana. Häi yhtisti sanan tarkan merkičyksen karjalan kielen perindölöih da kaunehuoh.
Brendojevan runot on pandu Ven’an rahvahien literatuuru- opastuskniigah, kudai on tarkoitettu 9-11. kluasoin opastujile.
Kirjailijan kaikkien tevoksien piätiemannu on muaman, Anuksen muan, oman muan rahvahan, muamankielen rakkahus. Rahvas sežo ylen äijäl suvaittih runoilijua. 
Brendojev sai Karjalan Autonomizen Socialistizen Nevvostotazavallan Korgeiman Nevvoston Prezidiuman palkindon suures ruavos Karjalan rahvahallizen literatuuran kehittämisalal. Vuonnu 1988 häi sai J.Virtazen nimie kandajan palkindon. Runoilijan kuolendan jälgeh Karjalan kul’tuuran seuru (nygöi se on Karjalan Rahvahan Liitto) valmisti enzimäzen seurah kuulujan Vladimir Brendojevan tovestuksen. 
Vuvves 2001 algajen Anuksenlinnas joga vuottu pietäh Brendojevan mustole omistettuu karjalankielizen runohuon festivualii. Anuksen kirjaston seinäs on Vladimir Brendojevan mustolaudu.

Anusrandaine (1980)
Hiilau huoli (1983)
Kadajikko (1986)
Kyl'mil (1988)
Sa olet armas... (1989)
Runoja (1991)
Sana, kuultu muaman suus (1991)
Jättie hyvä jälgi muale (1999)




#Article 315: Vladimir Lukin (185 words)


Vladimir Lukin on anuksen karjalaine, karjalan kielen da karjalazen rahvahan puolistai, Anuksen karjalažet -yhtistyksen piälikkö. Vladimir Lukin jo monien vuozien aigah kuuluu Karjalazien vallittuloin nevvostoh da Karjalan piämiehen tyves toimijah Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien nevvostoh.

Vladimir Vasiljevič hätken aigua ruadoi opastajannu, sit vie hätkembän Anuksen piirin administratsies. Oli opastusozaston piälikönny, hoidi sotsiualukyzymyksii, oli administratsien varapiälikönny.

Vladimir Lukin on umbikarjalaine, rodinuhes Anuksen piirin Žilčoin hierus. Hänen tuattah oli Žilčoispäi, muamo – Yllözespäi. Perehes aiven paistih kahtel kielel: karjalakse da ven’akse, maltettih sežo suomen kieldy. Tuatto, Vasilii Lukin, ijän kaiken ruadoi šouferinnu, muamo, Anna Lukina, opastajannu, kul’tuurutaloin emändänny, sit ruadoi bol’ničas kantsel’aries.

Opastui Žilčoin školas. Konzu pereh muutti Yllözeh, Vladimir rubei käymäh Yllözen školah. Yheksändeh da kymmenendeh kluassah kävyi Anukseh. Jälles školua lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh fiiziekku-matematiekan tiedokunnale, kudaman loppiettuu äijän vuottu ruadoi fiiziekan opastajannu Alavozes da Anukses. 

Vuvvennu 2007 oli perustettu Anuksen karjalažet -yhtistys, Vladimir Vasiljevič on sen alalline piälikkö. Yhtistyksen piäruadoloi on karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehittämine. Yhtistys ruadau suurdu ruaduo piiris da Vladimir Lukin on sen joga ruavos. 

Vladimir Lukinan ruado on korgiesti arvostettu tazavallan tazol. Mies rodih Karjalas mennyt 2013 vuvven laureatakse.




#Article 316: Vodlajärvi (125 words)


Vodlajärvi () on Ven’an järvi, kudai sijoittuu Karjalan tazavallan Puudožan piiris.

Järven pinduala on 334 km², piduhus – 36,2 km, levevys – 15,9 km, randuviivan piduhus – 232 km. Sen keskisyvys on 3,1 m, syvin kohtu on 16,3 m.

Se on pitky järvi, kudai leviey pohjazespäi suveh. Rannat ollah madaloi da kivizii. Rannoil kazvau havumeččii (kuuzi, pedäi da lehtikuuzi). Vezi on muzavankeldaine da se lämbiey heinykuus 22-25 °C astiessah.

Järves on 196 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 34 km².

Järves kazvau kažl’ua da muudu liivua.

Vodlajärves on 20 kalalajii: ezim. riäpöi, siigu, kuha, lahnu, säyny, haugi, särgi, ahven, matikku, kiiškoi da pehoi.

Järvi jiädyy kylmykuus, avavuu oraskuun allus.

Järven rannal sijoittuu kylä Kuhaniemi (), kudai sijoittuu suvirannal.

Vodlajärvel Gil’ferding A.F. kirjutti 24 starinua 7 sanelijoilpäi.




#Article 317: Vojačču (126 words)


Vojačču (, ) on Karjalan tazavallan Segežan piirin pos’olku. Se on Vojačun linnukunnan haldivolline keskus.

Pos’olku sijoiččou Mainiemen niemimual. Täs ruadau raududorogustansii.

Enzimäzen kerran se muanitah vuvvennu 1620. Se kuului Soloveckoin manasterih. Vuvvennu 1647 Voickois pogostas oli kirikkö da 26 pihua. Vuvves 1742 vuodeh 1783 lähäl pos’olkua ruadoi Voickoi kaivos, kudamas kaivettih vaskie da kuldua (se oli enzimäine Ven’an kuldu).

Vuvvennu 1916 pos’olkan kauti ruvettih kulgemah poujezdat.

Vuvvennu 1954 rakendettih Vojačun al’uminiine zavodu.

Pos’olkan piälaitos on Vojačun al’uminiine zavodu.

Lähäl pos’olkua on vezivoimalu.

Vuvvennu 1906 täs oli ven’alaine kirjuttai M. Prišvin.

Vuodessah 1974 Vojačus eli da opastui keskiškolas ven’alaine valdivomies Rašid Nurgalijev. Vuvves 1979 vuodessah 1981 Nurgalijev ruadoi täs školas fiiziekan opastajannu.

Vojačus oli roinnuhes A.A. Kalinin (1975 – 2000), kudai on Ven’an muanivomies (kuolendan jälgeh).




#Article 318: Voltaire (158 words)


Voltaire [vɔl.tɛːʁ], oigiel nimel François-Marie Arouet [fʁɑ̃.swa ma.ʁi aʁ.wɛ] (21. kylmykuudu 1694 – 30. oraskuudu 1778), oli francielaine kirjuttai, kuduadu tundietah hänen filosoufizis kirjutuksis.

Voltaire oli ylen produktivnoi kirjuttai da häi kirjutti tevoksii läs kaikil kirjalližuon alovehil. Häi kirjutti ozutelmua, runohuttu, novellua, essiedy, histouriellistu da tiijollistu tevostu da enämbi 20000 kirjastu.

Voltairen suurin filosoufine tevos on Dictionnaire philosophique, kudai oli kogomus hänen Encyclopédie'h luajittulois kirjutuksis da toizis lyhyölöis kirjutksis. Hos sen kritiekku oli suunnattu Frantsien poliitillizii institutsieloi da Voltairen vihaniekoi vastah, sen piäkohtehet yksikai oldih Biblii da katoline kirikkö.

Nimi Voltaire, kuduan häi otti vuvvennu 1718 paiči kirjailiinimekse sežo argikäyttöh, on anagrammu hänen sugunimen latinalazes kirjutusformas Arovet da liigunimen le jeune (nuorembi) enzimäzis kirjaimis. Nimes on sežo yhtevytty perehen Poitoun alovehel sijaiččijan linnan nimen Airvault tavulois eri jälletykses.

Frantsielaine Ferneyn linnu, kuduas Voltaire eli jälgimäzet kaksikymmen vuottu, on tänäpäi nimetty Ferney-Voltairekse. Hänen linnu on tänäpäi muzei (L'Auberge de l'Europe). Voltairen kirjasto on pietty koskemattomannu Ven'an kanzalliskirjastos Piiteris.

Encyklopedii-kirjutustuː




#Article 319: Vottovaara (109 words)


Vottovaara on kallivoaloveh da vuaru (mägi) Sukkajärven poselenies, Mujehjärven piiris Karjalan tazavallas Ven'al.

Vuaru on sijoitunnuhes 20 kilometris liideheh Sukkajärven kyläspäi, 35 kilometris koillizeh Himol'aspäi da 40 kilometris Seesjärvespäi. Vottovaara on kaikis korgevin kohtu Karjalan Päivänlaskupuolizen ylängöl, se on 417,3 metrii korgiembi meren pindua. Vuaran pinduala on 6 neliökilometrii.

Vottovaara on muvvostau piduličan sellän, se on läs 7 kilometrii pitky..

Kiviseidoil oli tärgei merkičys saamelazile. Tutkijoin mugah seidoi ei voinnuh luadie ristikanzu, net ollah luonnonmugazii..

Elokuus 2011 Karjalan tazavallan halličuksen käskys Vottovaaran alovehes rodih luonnon mustomerki. Suojeltu aloveh on läs 1500 gektarua. Aloveheh kuuluu vuaru da aloveh sit ymbäri.

Vottovaaras ymbäri on vie muudu votto-algustu paikannimie: Vottojärvi, Vottomuks, Votto.




#Article 320: Vuonnini (143 words)


Voinnine (karj. Voinnini, ) on Karjalan tazavallan Kalevalan kanzallizen piirin pos’olku, kudai kuuluu Luusalmen kyläkundah.

Se sijoiččou Ridalakšen järven päivänlaskurannal, 54 kilometrin piäs Kalevalaspäi päivänlaskuh.

Kyläh kuuluutah moizet ozat: Čärkälänlahti, Lammasaho, Tervasenlahti, Riikolanniemi, Hiirivuara, Teppananniemi, Rasinaho da Keskikylä. Kyläh virratah jovet Vuonnisjoki, Kursmajoki da Myllyjoki. Täs on äijy suardu, salmie, niemie da suudu. Vezistölöis on äijy kalua.

Kezäl Voinnizeh tulou äijy matkailijua da kezämökiseläjiä.

Pos’olkas on kalmu, kudamah oli pandu 264 Nevvostoliiton salduattua, kudamat tapettih valgiensuomelazien intervencien aigua (1921 – 1922), Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal (1939 – 1940) da Suurel Voinal (1941 – 1945).

Vuonnu 1995 pos’olkas, kohtas, kudamas enne seizoi kuulužan runoilijan Vaassilan Kieleväzen kodi, perustettih mustopačas runoilijoile – ”Vaassilan kivi” (kuvanvestäi on Martti Aiha, Suomi). Mustopačas pystytettih Karjalan Sivistysseura da Kalevalaseura.

Vie yksi nähtävys on Kumin koski. Se sijoittuu 12 kilometrin piäs kyläspäi Voinnizen joves. Sen korgevus on 14,5 m.




#Article 321: Väri (186 words)


Väri on päiväzespäi libo muus valgolähtehes tulijua ualdomuodoistu sähkömagniettistu sädeilyy libo valguo. Jogahistu värisävyy vastuau oma uallonpiduhus. Pitkin uallonpiduhus on ruskiel da lyhin fiolietal.

Ristikanzu aistiu värin, ku valgo kuvastuu mistah värillizes kohtehes silmän verkokalvole. Eri ristikanzoil värien nägökygy on erijyttyine. Ristikanzan silmän verkokalvos on nellänjyttymiä valgoenergiele herkiä soluluaduu, kudamas yhtet ollah sumeinägöh erikostunnuzii savakkosoluloi. Toizet kolme ollah enimyölleh tarkan nävön keskuksen alovehele sijoitunnuzii tappisoluloi.

Värilöin yhtistämisty on ližiäjiä (additiivistu) da vähendäjiä (subtraktiviistu). Ližiäjäs libo additiivizes värisevoitukses värivalgoloin piävärilöinny ollah ruskei, vihandu da sinine. Kaikkie nämmii kolmie yhtistäjen rodieu valgiedu valguo. Vähendäjäs libo subrtraktiivizes värisevoitukses väriainehii sevoittajes piävärilöinny ollah keldaine, magentu da sianu. Kaikkie nämmii kolmie yhtistäjen rodieu mustua.

Ristikanzan silmän verkokalviloil on kolmenjyttymiä tappisoluu. Youngan da Helmholtzan teorien mugah yhtet niilöis aistitah sinizen, toizet ruskien da kolmandet vihandan värin. Teoriedu tugietah monet faktat, da nämmä kolme ollahgi additiivizes libo valgiedu ližiäjäs värinmuvvostukses piävärit, kudamien värizii valgoloi eri suhtehis yhtistäjen suahah kaikkii toiziivärilöi, libo sežo valgiel ozuttajia valguo. Täh pohjuau RGB-värisistiemu, kudaman vuoh värit muvvostetah mm. väritelevizoras da tiedokonehen ekruanal.
 

Kuva­taidehis on tavannu pidiä piävärilöinny ruskiedu, sinisty da keldastu, no tälle yhtelläh ei ole tiijollizii perustehii.




#Article 322: Värtsilä (266 words)


Värtsilä on Karjalan tazavallan Sortavalan piirin linnalaine pos’olku, Värtsilän linnukunnan keskus.

Se on Juuvanjoven varrel, siepäi Suomen rajassah on 5 kilometrii, Sortavalassah – 65 km.
Pos’olkan lähäl on raudutieazemu da suuri kanzoinväline Värtsilä–Niirala-raja-azemu. Ven’an da Suomen raja-azemas piäliči joga vuottu ajau läs miljonua hengie.

Kezä on lämmy, keskilämbötila on 13 gruadussua lämmiä, talvel on läs 9 gruadussua pakkastu. Harvah, ga voi olla, gu kezäl ilmu lämbenöy 30 gruadussissah lämmiä, talvel ilmu voi vilustuo 40 gruadussissah pakkastu. Vihmumiäry on 600 mm vuvves.

Nygyaigaizen pos’olkan paikas rahvas elettih I vuozituhandel enne Iisusan roindua (sen tovvendi suomelaine arheolougu Sakari Pälsi vuvvennu 1935).
Enzikerran Värtsiläh näh kirjutettih verokniigois vuozinnu 1499–1500, sil aigua sie oli kolme kodii. Värtsilä kuului Novgorodan muah.

Vuvvennu 1617 Stolbovan rauhansobimuksen mugah Ruočči sai Ven’alpäi alovehen, kudual oli Värtsilä.

Pohjan voinan jälles pos’olku rubei kuulumah Ven’an valdukunnan Suomen kniäzikundah. Vuvvennu 1834 sie oli rakendettu pieni sahalaitos. Vuvvennu 1851 sen azemeh rakendettih metalluzavodu, kus valettih järvi- da suoraudurudua (zavodu ruadau tässäh, ga sie ei valeta nygöi ni čugunua, ni teräsraudua). Nämmis laitoksispäi algavui suomelazen Wärtsilä-nimizen mašinoinrakenduslaitoksen histourii.

Vuvves 1918 algajen Värtsilä kuului iččenäzeh Suomeh.

Talvivoinan aigah (1939–1940) pos’olkas rodih äijy vahinguo.

Vuvvennu 1940 Moskovan sobimuksen mugah Värtsilä rubei kuulumah Neuvosto-Karjalah.

Vuvvennu 1946 Värtsilä sai linnalazen pos’olkan stuatusan.

Yksi suurimbis pos’olkan laitoksis on Värtsilän metallutuotehzavodu. Sie ruadau sežo meččyzavodu.

Joga päiviä Värtsiläspäi Sortavalah sego Petroskoih kävväh avtoubusat.

Pos’olkaspäi Värtsilä-raudutieazemassah on viizi kilometrii. Junat vietäh vai tavarua, rahvastu net ei vietä vuvves 1939 algajen.

Vuvven 2012 talvikuun 28. päivänny matkah lähti enzimäine Petroskoi–Sortavala–Jovensuu-juna. Ga nygöi pojezdat ei kävvä täh matkah, sendäh gu Värtsilä-raja-azemu vie ei ole valmis ottamah niidy vastah.




#Article 323: Värttinä (202 words)


Värttinä (karjalakse ”värtin”) on ymbäri muailmua kuulužu suomelaine folk-joukko.

Värttinä on perustettu vuvvennu 1983 Suomen Pohjois-Karjalan Riäkkyläh. Sizärekset Mari da Sari Kaasinen ollah sen perustajat. Sil aigua Värttinä oli ylen suuri, joukos oli 21 hengie pajattamas da soittamas.

Värttinäs allettih igivahnas karjalazes runoperindös: vahnois karjalazis runolois da kandelehel soitandas. Silloi se oli mieliruado muuzikantoile, ga terväh joukos ellendettih: pidäy tuvva nägövih unohtuksih jiännyh karjalaine pajoperindö da anna se kuuluu uudeh luaduh. Da kuulumah se rubei ei vaiku omas muas. Suomelas-ugrilastu kul’tuurua siirdäi da kylväi Värttinä, a joukko vie suomekse, ižorakse, mordvakse, marikse, saamekse, eestikse da setukse, rodih kuulužu kaikes muailmua. Joukko on käynnyh Pol’šah, Irlandieh, Yhtysvaldoih, Kanuadah, Japounieh da äijih toizih mualoih.

Värttinä kävyi pajattamah Karjalah kaksi kerdua. Toine kerdu oli vuvvennu 2013. Silloi Värttinä pajatti Eeppillizes fourumas Petroskois. Enzimäine tulendu Petroskoih oli kaksikymmen kuuzi vuottu enne tädä tostu matkua.

Tänäpäi joukos pajattamas on Mari Kaasinen, Susan Aho da Karoliina Kantelinen. Maril da Karoliinal ollah karjalazet juuret. Mari on rodužin Suomen Pohjois-Karjalas Rääkkylän kyläspäi. Karoliinan juuret tuatan puoles ollah Impilahtes.

Kaikin ollah ammatillizet rahvahan muuzikan tiedäjät. Mari da Susan opastuttih Sibeliuksen akademies, Karoliina väitti väitöskirjan Karjalan joigulois. Mari da Karoliina vie opastetah rahvahan muuzikkua Helsinkis. Kaikin kirjutetah tekstoi da muuzikkua Värttinäh niškoi.




#Article 324: Ylä-Kuittijärvi (127 words)


Ylä-Kuittijärvi () on Pohjas-Karjalan järvi Karjalan tazavallas Ven'al. Se kuuluu Kuittijärvilöin joukkoh da sijoittuu Kemin jovenalah. Järven liidehrandu kuuluu Kalevalan piirih, lounasrandu – Kostamukšen piirih.

Järven pinduala on 197,6 km², piduhus – 42 km, levevys – 19,6 km, randuviivan piduhus – 292,2 km. Sen keskisyvys on 7,4 m, syvin kohtu on 44 m.

Järvi on viärymuodoine, sih kuulutah keskioaza da kolme suurdu pitkiä lahtie: Vuonnizen suu, Vuokkiniemen suu, Jyvälahten suu. Rannat ollah liuguloi, enimyölleh kivizii, sie kazvau havumeččii. Järves on kažl’ua, šaraheiniä. Täs on enämbi 170 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 8,3 km². Suurimat niilöis ollah Pertisuari (1,07 km²), Kalmosuari, Petajasuari.

Järveh laskietahes Pista da Vuonnine, järvespäi virduau Jel’mane, kudai laskeh Keski-Kuittijärveh.

Järves on riäpöidy, särgii, haugii, ahvendu, siigua, kiiškoidu, harjustu, torpua.

Lounaslahten rannal on pos’olku Vuokkiniemi.




#Article 325: Édouard Manet (138 words)


Édouard Manet (23. pakkaskuudu 1832 Pariižu – 30. sulakuudu 1883 Pariižu) oli frantsielaine taidehmualuaju. Hänen stiil'u oli realizman da impressionizman välil.

Manet oli arvospietyn sud'd'an poigu, kuduan lähtemine taidoilijan urale oli vahnembile kauhistus.  Manet tietosteli vuozii hänen lapsusvuozien pianonsoitonopastajan, hollandielastu roinduperiä olijan Suzanne Leenhoffan kel, da tälle roinnuhuon poijan tuatto voi olla libo Manet libo hänen velli. Virrallizesti brihačču eziteldih Leenhoffan pienenny vellenny da Manet'n ristilapsennu. Manet nai Leenhoffas tuattah kuolduu vuvvennu 1863. 

Suvun varakkahuon täh Manet ei olluh rippuvaine mualavuksien myöndytulolois. Manet matkusteli monis kohtis. Nuorusvuozinnu häi matkai Brazilieh da kierdeli Jeuropas. Semmite Manet'n nuorusvuozien mualavuksis nägyi vaikuttehii hollandielazis da ispanielazis mualavuksis, kudamih häi oli tuttavunnuh matkoil.

Tekijä =Gilles Néret | Nimeke =Edouard Manet, 1832-1883: The First of the Moderns | Suomentaja = | Vuosi =2003 | Selite = | Julkaisija =Taschen | Tunniste = ISBN 978-3822819494




#Article 326: Čirka-Kem' (101 words)


Čirka-Kem’ () on Pohjas-Karjalan jogi. Se laskeh Kemijogeh (Vienanmeren ala).

Joven piduhus on 221 km. Se ottau allun kohtas, kus Kemijogi da Čirkajogi yhtistytäh. Se virduau moniloin järvilöin kauti da laskeh Jyškyjärveh.

Joven syvys on ei enämbiä 3 m.

Jovel ei kulgieta laivat, sendäh gu täs on äijy koskie. Monet kosket ei jiävytä. Suurin koski on Tahko-Padun. Jogi jiädyy tavan mugah ligakuun lopus – kylmykuus, avavuu sulakuun lopus – oraskuus.

Vezi on muzavu. Kazvi- da eläinmuailmu on tavalline Karjalan jogiloile da järvilöile.

Se on kuulužu jogi ristikanzoile, kuduat innostutah sportumatkailuh. Joven rannal on vai kaksi kyliä: pos’olku Borovoi da kylä Jyškyjärvi.




#Article 327: Čičiliusku (teatru) (107 words)


Čičiliusku (suom. Sisilisko, ven. «Ящерка», «Чичилиушку») on karjalankieline nuorižotyttiteatru, kudai on perustettu Petroskois vuvvennu 2005 Karjalan Rahvahan liiton aloittehes.

Teatran repertuarah kuuluu kuuzi spektaklii: Kuin hukka vasikalla muamona oli/Kui hukku vazikal muamannu oli (2005), Sinipetra/Sinipedru (2006), Varis/Varoi (2007), Samvuara/Samvuaru (2009), Koirien Kalevala (2012), Mie olen tipa, šie olet tipa (2014).

Ajatus nengomas nimes kuuluu sillozele Karjalan Rahvahan liiton paginanvedäjäle Pekka Zaikovale. Toizii vaihtoehtoloi oldih nimet Vihanduteatru da Lutikat.

Teatru ozuttau omii spektaklii vaigu karjalan kielel, sen eri murdehil. Teatru aktiivizesti pidäy ezityksii Petroskoile, karjalazis kylis Karjalan tazavallas, toiči ajelou Suomeh. Teatran ohjuajannu ruadau Natalja Golubovskaja.
Vuvvennu 2010 Čičiliusku-teatras tuli rahvahalline teatru. Arvon on myöndänyh Karjalan tazavallan Kul'tuuruministerstvu.




#Article 328: Čuaju (155 words)


Čuaju on čuajutuhjon lehtilöis valmistettavu juomine. Lehtet keitetäh, zavaritah da/libo havvotah. Enne sidä lehtet valmistetah eri taval.

Čuajuu kazvatetah plantacielois, kuduat sijoitetah mäin paltiel troppizes libo subtroppizes ilmastos. Kitais, Indies da Afriekas valmistetah suuri oza čuajuu. Čuajulehtet kerätäh käzil. Čuajun luadu riippuu monis syylöis, kudualois lehtilöin igä on yksi tärgiemis. Parahat ollah kazvin ladvan nuoret lehtet. Valmistusprocesan aigua lehtet kuivatah. Kallehimat čuajulajit maksetah sadoi jevruo kilos. Čuajulajit juatah valmistustavan rippujen ezimerkikse mustah, vihandah, valgieh da keldazeh čuajuh.

Čuajujuomine on ainehien yhtymy, kudai hyvin vaikuttau ristikanzan organizmah. Čuajus on kofeinua, taninoi, teaninua da metioninua. Taninat luajitah čuajus kačkeru, gu čuajuu havvotah kodvan. Teaninu da metioninu ollah rauhoittavat ainehet. Sidä paiči čuajus on fosforu, ftoru, kalii, uglevodu, pektinu. Erähien ainehien miäry rippuu čuajulajis. Sežo on tärgei zavarie čuajuu oigiel taval, gu hyövyllizet ainehet säilyttäs.

Enzimäi čuajuu käytettih liečeainehennu. Sidä ruvettih käyttämäh juomizennu kitailazen Tanan dinastien aigua. XVII-luvun keskiozas portugualilazet, gollandilazet da anglielazet ruvettih viemäh čuaju Kitais Jevrouppah.




#Article 329: Čuuppu (101 words)


Čuuppu () on Karjalan tazavallan Louhen piirin pos’olku. Se on Čuupan kyläkunnan haldivolline keskus.

Se sijoittuu Karjalan tazavallan koillizes, Vienanmeren Kandalakšan lahten Čuupansuun rannal. Pos’olkaspäi on 48 km Luohessah.

Vahnu Čuupan pogostu muanitah enzimäzen kerran vuvvennu 1574 Soloveckoin manasterin kirjois. Silloi sie oli 7 pihua da eli 10 hengie. Vuozisuan peräs Čuuppu tuli Ven’an sl’udukaivoksien keskukse.

Vuvvennu 1922 ruvettih kaivamah sl’udua da kvarcua.

Vuvven keskilämbötila on -0,3 °C.

Pos’olkas ruadau mečänhoidoala, keskiškola, kul’tuurutaloi.

Čuupas on Ven’an vahnimat sl’udukaivoksii.
Matvein Korgujevan suarnansanelijan musto- da kodialovehenmuzei.
Nevvostoliiton da Suomen välizel voinal v. 1944 tapettuloin Nevvostoliiton lendäjien kalmu.

Vuvvennu 2010 kirikkö paloi. Kellojallat säilytäh.




#Article 330: Šahmuattukiža (380 words)


Šahmuattukiža on strateegielline stolakiža, kuduah kižuau kaksi hengie. Heil on 64-kodaine šahmuattulaudu, kudual on erikoisšahmuattufigurua. Kiža yhtistäy taijon (šahmuattukompozitsii), tiijon sego sportan elementua. Sen nimi on tulluh persien kielespäi ― šah mat merkiččöy «šah kuoli».

Šahmuattoih kižatah sežo kižuajien joukot, toine tostu vastah libo yhty kižuajua vastah. Nengozii kižoi tavan mugah sanotah nevvondukižoikse. Voi olla nengoine kiža, konzu yksi n'erokas kižuaju yhtelaigua kižuau monen vastustajan kel (häi kižuau jogahizen kižuajan kel erillizel lavval). Voi olla vie mondu kižavariantua, kudualois ollah standartanvastaizet siännöt, figurat libo lavvan suurus.

Šahmuattukižal on vähimyölleh puolitostu tuhattu vuottu. On äijy versiedy, kudualoin avul sellitelläh kižan kehitysty sego levittämisty. Niilöin joukos ollah Indien, Vizantien da toizet versiet. Šahmuatoin roindumuannu pietäh Indiedy, kus VI vuozisual jälles Iisusan roindua kižattih čaturangah, kudai mustutti šahmuattukižua. Piästyy Indiespäi lähimualoih, čaturanga äijäl muutui. Persies čaturangan jälgeläzekse rodih šatrandž-kiža. IX–X vuozisual šatrandž piäzi Jevrouppah sego Afriekkah. Jevroupas kiža uvvessah muutui. XV vuozisuakse oldih jo net kižan siännöt, kudamii nygöi sanotah ”klassiekkusiändölöikse”. XIX vuozisual otettih käyttöh net siännöt, kudamien mugah ruvettih pidämäh kanzoinvälizii šahmuattukilboi. Vuvves 1886 algajen ruvettih pidämäh muailman šahmuattučempionuattoi. Vuonnu 1924 perustettih kanzoinväline šahmuattufederacii, kudaman johtol pietäh äijii kanzoinvälizii kilboi.

Šahmuattoih kižatah lavval, kudai on juattu 64 yhtenjyttyizekse kodazekse (8×8). Kodazien pystysriävyt on merkitty latinan kirjaimil a:s h:ssah hurualpäi oigiele, kodazien piduhusriävyt – noumeroil 1–10 alahanpäi yläh. Joga kodaine on merkitty kirjaimel sego noumeral. Kodazet ollah mustat da valgiet, nenga pystys- da piduhusriädylöin rinnalolijat kodazet ollah erivärizet. Lähälolii kodaine kižuajan oigies puolespäi pidäs olla valgei kodaine (niilöile, ket kižatah valgieloil šahmuatoil, tämä kodaine on h1, mustil – a8).

Kižan allus joga kižuajal on 16 šahmuattufigurua. Yhten kižuajan figuroi sanotah valgieloikse, toizen – mustikse. Iče kižuajiigi sanotah valgieloikse da mustikse.

Joga kižuajal ollah koroli, korolevnu (duamu), kaksi ladjua, kaksi slonua, kaksi hebuo da kaheksa peškua. Kižan allus valgieloi figuroi pannah enzimäzen da toizen (peškoi) piduhusriävyn kodazile, mustii – seiččemenden (peškoi) da kaheksanden piduhusriävyn kodazile.

Kižuajat vuorotellen siirretäh šahmuattoi. Enzimäzinny figuroi siirretäh valgiet kižuajat. Kižuaju siirdäy yhty figurua nengozien siändölöin mugah:
kaikkii figuroi, paiči hebuo, voi siirdiä kohtinastu viivua myö, sendäh gi figuran tiele ei sua olla tostu figurua. Vai hebuo voi siirdiä sile kodazele, kudaman iel on toine figuru.

Ei sua siirdiä figurua sile kodazele, kudamal on oma figuru.

Konzu figurua siirretäh kodazele, kudamal on vieras figuru, sit vieras figuru otetah iäre lavvalpäi.




#Article 331: Šipainiekku (129 words)


Šipainiekku on perindölline karjalaine avvonaine ruispiirai, kudaman syväimekse pannah riisu- libo ozrukuassua libo kartohkua. Ven'alazis syömizis šipainekku mustoittau 'kalitka'-nimizii piirualoi, kudamii pastetah Karjalan tazavallan ližäkse Vologdan, Leningruadan da Arhangel'skoin alovehil. Suomenkielizen perindön mugah piiruadu kučutah 'karjalanpiirakka'.

Suomes piiruadu pastettih enimyölleh Pohjas-Karjalan raja-alovehil. Jälles tostu muailman voinua, konzu suuret joukot rahvastu oli siirretty Suomen päivännouzupuolelpäi muijale Suomeh, piiruadu ruvettih pastamah muijalgi muas. Suomen kielen murdehis šipainiekoi kučutah piirakka, piiras, piiroa, kalitta.

Jevropan liitos registriiruitun receptan mugah šipainiekoin tahtahas pidäs olla vähimyölleh 50 % ruistu. Syväimenny voibi käyttiä vaigu riisuu, ozrua libo kartohkua, ga yhtelläh on olemas receptua, kudamis syväimenny käytetäh morkouhkua, muarjua libo brossua. Nengomil piirualoil on tavan mugah oma nimi. Rugehizii muarjupiirualoi, kudamii pastetah Suomen Kainus, kučutah rönttöziksi. Toiči šipainiekoi syvväh munavoinke.

Suomen Riäkkyläs joga vuottu pietäh šipainiekoin pastokižoi.




#Article 332: Šokoluadu (134 words)


Šokoluadu on syömine. Sidä luajitah enimyölleh ližäten kakaopabulois luajittuh kakaomassah tavan mugah zuaharii da maidošokoluadah sežo maiduo libo maidojauhehtu, eriluaduzii mavustehainehii da toizii ainehii.

Putin šokoluadu valmistuu kakaomassas, kudamah ližätäh kakaovoidu da vaihtelii miäry zuaharii, vanil'l'ua da lezitiinua. Vanil'l'ua libo vanilliinua ližätäh mavun täh da lezitiinua käziteltävyön täh. Parahimis šokoluadulois ei ole muudu razvua migu kakaovoidu eigo ni vanil'l'ua nigo vanilliinua.

Šokoluadu on väril maksankarvastu da se vaihtelou kakaopidoižuon mugah ylen mužavas valpahah. Kakao iččenäh andau kičkeräle. Sit vaiku kakaomassas da kakaovois luajitut mužavat šokoluadat ollah vägevän maguzet. Zuaharii da maiduo ližäten šokoluadus suahah magiembua da vähembi vägeviä. Šokoluadua voi sežo mavustua eri tavoin, oriehoin, kuivattuloin puunandimien, mintun libo koufein kel.

Ms. valgies šokoluavus ei ole nivouze kakaomassua, sendäh se tarkah ottajen ei ole nivouze šokoluadua.

Šokoluadu-sanan alguperä on Mehikon atsteekkien xocolatl (šokolatl) -sanas.




#Article 333: Šoltarven vepsäläzien etnogruaffine muzei (204 words)


Šoltarven vepsäläzien etnogruaffine muzei (vepsäkse Vepsän kul’turan muzei, Šoutjärven vepsläine etnografine muzei) on ainavo moine muailmas vepsälästy kul’tuurua säilyttäi da akkiloiččii. Seiččenäzenny ozastonnu kuuluu Karjalan Kanzallizeh muzeih. Muzei on Oniegan rannikon piirin vepsäläzes Šoltarven kyläs Karjalan tazavallas.

Šoltarven muzeile algu oli pandu vie vuvvennu 1967. Vuozinnu 1967-1980 muzeil oli rahvahan muzei -stuatussu. Sen perustajannu oli tundiettu vepsäläine oman muan tutkii, kirjuttai, vepsäläzen rahvahanrunohuon keriäjy R’urik Lonin.

Enziallus muzei oli kylän kirjaston tilois. Sie muzeil oli kaikkiedah kaksi pertisty da kaksi ozutteluu. Enzimäzeh oli pandu kačottavakse vepsäläzien vehkehty. Toine oli omistettu Vepsän muan ruadoloile.Sit muzei oli kylän školan internuatas. Sit laitoksele suadih oma taloi, kus se on tänäpäigi, perindöllizes vepsäläzes talois. Ravei kaksikerroksine taloi saraipordahien kel enne kuului vepsäläzele Melkinan perehele.

Tänäpäi Šoltarven muzeis on enämbi 8 0000 eri vehkehty, niilöis 3 000 ollah Loninan kerätyt. Nämä vehkehet on kerätty Karjalan, Voulogdan da Leningruadan alovehen vepsäläzis kylis.

Muzeis on mondu pertii da ozutteluu. On kogonazet perindöllizet eländypertit da saruat.

Vuvves 1980 muzei suau valdivollizen muzein stuatusan da on Karjalan Kodialovehen muzein, nygözen Kanzallizen muzein, ozastonnu. Vuvves 1987 jo on sen filiualannu. Vuvvennu 2010 Šoltarven muzei sai R’urik Loninan nimen.

Pietäh eri ekskursieloi vepsäkse da ven’akse. Kävyjöile taritah eri master-kluassoi vepsäläzien perindöllizis käzinerolois.

Ližiä suau lugie: 




#Article 334: Šotjärvi (172 words)


Šotjärvi (, ) on Suvi-Karjalan järvi (Priäžän piiris).

Järven pinduala on 74,04 km², piduhus – 15,6 km, levevys – 7,2 km, randuviivan piduhus – 54,2 km. Sen keskisyvys on 3,1 m, syvin kohtu on 10,1 m.

Järven suurin oza kuuluu Dessoilan kyläh. Se on piduličču, leviey luodehespäi liideheh. Vien väri on maksankarvaine.

Šotjärven kauti virduau Šuoju. Järveh laskietahes Mikkel’anjogi (ven. Миккелица) da Pedlojogi. Syvimät kohtat ollah järven keskiozas.

Järves on 43 suardu, kudamien yhtehine pinduala on 0,36 km².

Pohjas on rudua (enämbi 40% pohjan pindualaspäi) da muzavanvihandua mudua. Kivi- da čuurupohjua on läs 10% pohjan pindualaspäi.

Järvi jiädyy kylmykuus-talvikuus, avavuu oraskuun allus. Se on jiäs läs 135 päiviä (tämä lugu voi muuttuo 90-180 päävässah).

Lähäl randoi da jovensuuloi kazvau kažl’ua, vezilumoidu, čuloidu dmi. Järves on äijy ruakkau.

Järven luodehrannal ollah pos’olkat Sodder da Liete, kylä Kiviniemi. Liidehrannal sijoittuu kylä Salmennišku.

Järves on 16 kalalajii, ezim. ahven, särgi, siigu, riäpöi, säyny, matikku, haugi, kuha, lahnu, kiiškoi dmi. Enämbi kaikkie Šotjärves on ahvendu.

Šotjärven suvirannal kazvau kuustu da segameččii, pohjasrannal – pedäjiä da segameččii.




#Article 335: Pekka Mikšijev (138 words)


Pekka Mikšijev () on Ven'an rahvahalline da Karjalan arvostettu artistu. Pekka Mikšejev ruadau Karjalan Kanzallizes teatras enämbi 55 vuottu. Mikšijev on Videlen karjalaine.

Pekka Mikšijev on roinnuhes 14. kevätkuudu vuvvennu 1935 Videlen kyläs.

Vuvvennu 1957 Mikšijev loppi Leningruadan teatrualizen A. Ostrovskoin nimizen instituutan.

Karjalan Kanzallizes teatras Pekka Mikšijev ruadau piäle viijenkymmenen viijen vuvven. Täh aigah on ozutettu monii kymmenii rouliloi, suadu kaččojien da suurien kriitiekoin arvostus. Pekka Mikšijevan rouliloin luvus on äijy karjalazen miehen roulii. Erähät niilöis oldih karjalakse ezitetyt.

Omis juuris da omas kieles Videlen karjalaine Pekka Mikšijev on pyzynyh ainos. Häi on pannuh äijän vägie oman rahvahan kielen da kul'tuuran kehittämizeh. Juuri Pekka Mikšijev da hänen akkah Vieno Kettunen, kudaman kel on käzikkäi astuttu da eletty jo enämbi viittykymmendy viitty vuottu, oldih suamas Petroskoile oman rahvahan Oma Pajo -horua, oldih panemas rattahile Karjalan Rahvahan Liiton ruaduo.




#Article 336: Kupari (146 words)


Vaski — Mendelejevan sistiemallizen järjestyksen mugah on yhtendentostu joukon nelländen periodan alguaineh. Sen atomunoumer on 29. Sidä merkitäh Cu (lat. Cuprum). Prostoi aineh vaski on tavottu, sitkei kuldu-rouzovoi metallu. Se on rouzovoi, konzu ei ole oksidukalvuo. Rahvas käytetäh sidä jo ammuui.

Vaski on yksi käytettävimis metallois, sendäh ku sidä on kebjei suaha ruvas da sen sulatuksen lämbötila ei ole korgei. Vaski on seiččemes metallas, kuduadu rahvas tietäh ammuzis aijois. Se metallu vastavuu luonnos paksumpi, migu kuldu, hobju da raudu. 
Vaskikauzi oli moine aigu, konzu äijän levitettu oldih vaskituottehii. Enne vaskikauttu oli kivikauzi. 
Enne vahnas vaskistu käytettih sežo segasulatehennu yhtes tinan kel. Enzimäzen vasken da tinan segasulatehtu (bronzua) suadih jo enne 3000 vuottu eKr. Jälles kuparikauttu oli bronzukauzi. Bronzas enne vahnae luajittih orožua, astettu, čomendustu.
Ven'al enzimäzet vaskikaivokset roittih 2000 vuottu eKr. Niilöin jiännyksii löytäh Urualas (kaikis tundiettu kohtu on Kargalat), Kavkazan mägielöin tuas, Siberias da Altajas. 




#Article 337: Pyhäžy dielo (148 words)


Pyhäžy dielo  on Karjalan Kanzallizen teatran spektakli karjalan kielel. Ozutukses piäroulilois ollah kuulužat karjalazet artistat Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen.

Karjalan Kanzallizes teatras vuvvennu 2009 Pyhäžy dielo enzi kerdua ozutettih ven’akse. Spektakli on luajittu Baškortostanan kirjuttajan Florid Bul’akovan ozutelman mugah. Sen ohjuajannu on piiteriläine ohjuaju Andrei Dežonov.

Pyhäžäs dielos on vaiku kaksi roulii, kaksi piähengie – ukko da akku: Vasilisa da Grigorii.  Niidy ozutetah karjalazet Pekka Mikšijev da Vieno Kettunen.  “Pyhäžy dielo” livvikse oli luajittu  Pekka Mikšijevan 75-vuozipäivän kunnivokse. 

Spektaklis on ylen vägevy rah¬vahalline pohju. Sanasto ei ole linnalaine, kai tapahtuu kyläs, pagin on vahnois ristikanzois. Materjualu oli ylen hyvä karjalan kielel luajittavakse da pädöy akt’ouroile. 

Pyhäžän dielon kiändi livvikse Nikolai Filatov. Tämä oli jo toine kiännös, kudaman Nikolai Petrovič luadi Kanzallizeh teatrah niškoi. Äijiä enne mies oli kiändänyh Nekrasovan “Syysigävän” livvikse. Pyhäžy dielo rodih kolmas spektakli livvikse Karjalan Kanzallizes teatras. Ezmäine oli Leo Närjän “Huikkua pajuo, karjalaine”. 




#Article 338: Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu (424 words)


Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu on Karjalan vahnin tutkimuslaitos. Se on suurin tutkimuslaitos Ven’al, kus tutkitah itämerensuomelazien rahvahien, niilöin luvus Karjalan kanduravahien – karjalazien da vepsäläzien, kieldy da kul’tuururua. Monien vuozien aigah instituutas tutkitahgi Ven’an luodehpuolen ven’alazien kul’tuurua, Karjalan histouriedu da arheolougiedu, Suomen literatuurua.
 

vuvves 2016 instituutan johtajannu on histourien douhtoru Ol'ga Iljuha. 

Kielen, literatuuran da histourien instituuttah kuuluu arheolougien, histourien, etnolougien, literatuuran, rahvahanrunohuon, kielitiijon ozastot. Rahvahanrunohuon ozastoh kuuluu fonogrammarhiivu, kielitiijon ozastoh – paikannimilöin keskus. 

Istituutas ruattih kuulužat tiedomiehet: Dmitrii Bubrih, Nikolai Bogdanov, Eino Karhu, Viktor Jevsejev, Unelma Konkka, Martti Kuusinen, Grigorii Makarov, Roza Nikolskaja (Tarojeva).
 
Tänäpäi instituutas ruadau 49 tiedoruadajua, heis 8 ollah douhturit, 24 – kandiduatat. 

Instituutas on kerätty kallisarvoine materjualu. Sidä keriämäs oldih instituutan kaikkien ozastoloin rahvas: arheolougat da etnoulogat, folkloristat da kielimiehet, histourien da paikannimilöin tutkijat. 

Hedi instituutan perustettuu kerävöruado rodih sen piäruavokse, mindäh sendäh se on enzimäine ruado, konzu ottavut mihtahto tutkimukseh. Nämmis vuozis on ristin-rästin ajeltu Ven’an muan luodehpuoli. Rahvahis sai äijän kirjuttua. Onhäi rikas omal kul’tuural da perindölöil Karjalan mua, kus eläy kolme kandurahvastu: karjalazet, vepsäläzet da ven’alazet. Juuri karjalan da vepsän kielen, karjalazen da vepsäläzen kul’tuuran tutkimine on ainos olluh instituutas tärgevimii. Tämän verdastu nämmien kanzoin tutkimuskeskustu Ven’al ei ole. 

Enzimäzet tutkimusmatkat karjalazih da vepsäläzih kylih ei oldu helpot. Eigo olluh sih aigah tämän päivän tehniekkiä, eigo putin ololoi. Rahvahis alguu myöte kirjutettih käzil, a konzu käyttöh tuldih enzimäzet magnitofonat, oldihgo net jugiet, pidi kandua 16-kilohine bruja  da vie hyvin sidä kaččuo, ku ei murennus.

Sillozet tutkijat kirjutettih matkoin jälles: 

 

Eräs ruttoh yhtyy paginah, toine kerras ei ni rubie sanelemah kaikkie, midä maltau. Rahvastu pidäy maltua pagizuttua, pidäy suaja omah puoleh. Toiči äijän kerduagi pidäy yhtel samazel ristikanzalluo kävvä, midä hätkembän händy tiijät, sidä enämbän suat hänes kirjuttua. Onhäi tundiettu folkloristu Sandra Stepanova äijän kerdua käynnyh Mändysellän itkettäjällyö Praskovja Saveljevalluo. 

Rikas karjalazis da vepsäläzis kerätty materjualu rodih atlasoin, sanakirjoin, kielioppiloin, folklouran da paginluaduloin kogomuksien pohjakse, kudamii tarvitah da alalleh piästetäh ilmah instituutas.
 
Nämmii materjualoi tänäpäi kyzytäh da käytetäh tutkijat, yliopistoloin, konservatourien opastujat, horat da pajojoukot, muzeit.

Nauhale kirjutettuu materjualua instituutan fonogrammarhiivas on 4 000 čuassuu. Äijil niilöis igiä on 40 vuottu. Net ei olla igäzet, sendäh instituutas luajitah niilöi elektronmuodoloi, pannah kai tiedokoneheh. Se on suurimii da piälimäzii ruadoloi. Sidä targiedy ruaduo luadiu fonogrammarhiivu Valentina Kuznetsovan johtol.
 

Instituutas luajitah paikannimilöin elektronarhiivua. Instituutan paikannimilöin kartotiekku on parahimii Ven’al, sit on vai Karjalan muan 300 tuhattu nimie. 

Tänäpäi Kielen, literatuuran da histourien instituutan saital on harvinazien kirjoin pdf-versiet. Niilöin joukos on sanakirjua, suarnua, rahvahanrunohuon kogomustu. Karjalan kielen sanakirjatgi voibi löydiä sie. 

/
/ - harvinazet kirjat




#Article 339: Bronzu (122 words)


Bronzu on vasken da tinan segasulateh. Bronzannu mugai on vasken segasulateh al'umiinien, kremnien, berillien, tinan da toizien mettaloinke, paiči sinkii (se on latuni) da nikelia (se on mel'hioru). Tavan mugah jogahizes bronzas on ližiä - sinkia, tinua (svintsua), fosforua da muudu.

Perindöllisty tinan bronzua rahvas alettih sulattua jo Bronzukavven allus. Sana bronzu on tulluh italiankielizes sanas bronzo, kudai on tulluh persian kieles, kuduas sana «berenj» merkiččöy «vaski».

Bronzan sumbu on 7800-8700 kg/m³; sulattamizen lämbötila on 930—1140 °C.

Tinaine bronzu on vasken da tinan segasulateh, kuduas vaskie on enemmän. Se on yksi enzimäzis segasulatehis, kuduadu ristikanzu otti käyttöh. Moine bronzu on kova, luja da suluau kebjieh. 

Nygöi on olemas mondu bronzan lajii, kuduas ei ole tinua. Nämmis segasulatehis on kaksi libo enämbi komponentua.




#Article 340: Jogi (104 words)


Jogi on luonnon suuri alalline vien virdu, kuduas on luonnolline libo keinolluajittu jovenuomu.

Jovet ollah muailman vezikietton ozannu. Vezi jogeh tulou vihmois, muanalazis vies, jiäs da lumespäi.

Jogahizes joves on jovenladvu, sen allun kohtu da jovensuu, kuduas jogi laskehes mereh, järveh libo toizeh jogeh.

Jogii, kuduat lasketahes valdumerilöih, merilöih, järvilöih libo kuduat kavotah hiekkoih da suoloih, sanotah piäjogiekse, kuduat lasketahes piäjogis —sivujogikse.

Piäjogi yhtes sivujogienke perustetah jogisistieman.

Ven'al on otettu käyttöh moine jogiloin lajittelu suuruon mugah:

On olemas mägijovet da tazangojovet. Monil jogilöil ollah kui mägialat mugagi tazangoalat.

Segeža (jogi)

Vožma

Čirka-Kem'

Čirkajogi

Šelta

Šuojogi

Ofitsieran kartasto. Ven'an Ammundutarbehil varastettuloin voimien Genštuaban vojennoin-topogruabielline haldivo




#Article 341: Pajusuo (104 words)


Pajusuo () on Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin pos’olku. Se on Pajusuon kyläkunnan haldivolline keskus.

Pos’olku sijoiččou 80 kilometrin piäs suveh Petroskoispäi. 1 kilometrin piäs pos’olkaspäi on Pajujärvi ().

Pos’olkas on škola. Lapsienpäivykodi ei rua, sidä salvattih, konzu lapsien miäry vähendi. Sežo Pajusuos on feršalipunktu, lähimäine bol’ničču on Ladvas.

Pajusuo perustettih vuvvennu 1934 mečänruadopos’olkannu. 1. syvyskuudu vuvvennu 1935 meččypos’olkas avattih alguškola mečänruadajoin lapsih niškoi.

Vuvvennu 1941 pos’olkan rahvastu työnnettih pagoh muan syväh. Vuvvennu 1944 Nevvostoliiton da Suomen väline voinu loppui. Samah aigah perustettih Pajusuon lespromhouzu. Pos’olkan rahvahat ruvettih tulemah järilleh da 1. syvyskuudu vuvvennu 1944 Pajusuos uvvessah avattih alguškola.

Pos’olkah meččyruadoloih tuli uuzii ruadajii.




#Article 342: Šoutjärvi (109 words)


Šoutjärvi (, , ) on vahnu vepsäläine kylä Karjalan tazavallas Oniegan rannikon piiris. Se on Šoutjärven vepsäläzen kyläkunnan haldivolline keskus.

Kylä sijoiččou Oniegujärven lounasrannal.

Enzimäzen kerran se muanittih vuvvennu 1543.

Vuozinnu 1941 – 1944, Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah, kyläs oli suomelazii saldattoi.

Vuozinnu 1994 – 2004 kylä oli Vepsäläzen kanzallizen voulostin keskuksennu. 

Šoutjärvi on vepsäläzen kanzallizen kul’tuuran haldivolline keskus. Vuvves 1936 algajen on olemas Vepsäläine rahvahanhora, vuvves 1967 algajen ruadau Šoutjärven vepsäläine etnogruafielline muzei.

Kyläs on histourien mustomerki – Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigah (1941 – 1944) tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin kalmu.

Sežo tiä on kirikkö.

Ždanovan aittu, XIX vuozisuan lopun arhitektuuran mustomerki, tuodih Šoutjärvespäi Kižin muzeih.




#Article 343: F'edor Isakov (112 words)


Isakov F'edor Trofimovič (1918 - 1941) oli nevvostoliiton runoilii, kiändäi. Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh kuului (1938).

Isakov on roinnuhes Anuksen gubernien Koikarin kyläh. Häi on karjalaine. 

F'edor opastui Mund'ärvenlahten (nyg. Spasskaja Guba) seiččemenvuodehizes školas. Häi loppi Petroskoin opettajan ammattiopiston vuvvennu 1937.

Ruadoi karjalankielizen Karelia‑žurnualan toimitussekretarinnu.

Häi oli yksi enzimäzis runoilijois, kudamat ruvettih kirjuttamah runot karjalakse. 

Isakovan runot nähtih valgien vuvvennu 1935 erähis aijanmugazis lehtilöis.

Vuvvennu 1939 oli piästetty ilmoih Isakovan da Gippijevan Huondes-kogomus karjalan kielel. 

Isakov kiändi V. Majakovskin, M. Gor'kin, M. Lermontovan, T. Ševčenkon, N. Nekrasovan, Džambulan, Janku Kupalan, V. Lebedev-Kumačan, M. Svetlovan da M. Isakovskin tevokset karjalakse.
  
Suuren Ižänmuallizen voinan aigah F'edor Isakov oli Nevvostoliiton armies. Häi kuoli torah Tallinan rinnal
  




#Article 344: Vieno Fedotova (195 words)


Vieno Fedotova on karjalan rahvahan frazeolougien keriäjy da tutkii. Vieno Fedotova on Petroskoin valdivonyliopiston karjalan da vepsän kielen laitoksen  enzimäine johtai. 

On rodivunnuh 28. kezäkuudu vuvvennu 1934 Louhen piirin Kuorilakši-kyläs. Kazvoi Kalevalas, kus vuvvennu 1952 loppi keskiškolan. Hänen ven’an kielen da literatuuran opastajannu oli Unelma Konkka, kudai rodih kuulužakse karjalazen rahvahanrunohuon tutkijakse, karjalazien suarnoin da itkuvirzilöin enzimäzekse tutkijakse. 

Vuvvennu 1952 Vieno Petrovna piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh, kus opastui ven’an kieldy da literatuurua. Yliopiston jälles  ruadoi kaheksa vuottu ven’a kielen da literatuuran opastajannu Puadanen, Värtsilän da Petroskoin školis. Vuvvennu 1965 nägi ilmoituksen lehtes, ku Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah ečitäh ruadajua, kudai maltas karjalan kieldy da hänel olis korgeiškolan opastus. Händy otettih ruadoh instituutah laborantakse. 
 

Vuvvennu 1971 Vieno Fedotova piäzi opastumah aspirantuurah suomelas-ugrilaine kielitiedo (karjalan kieli) -alale.  Vuvvennu 1977 Tarton yliopistos Vieno Petrovna väitti väitöskirjan karjalan kielen frazeolougies da 19. sulakuudu vuvvennu 1978 hänes virrallizesti rodih filolougien kandiduattu. 
Vieno Fedotova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutasenämbi 40 vuottu. Täh aigah oli kerätty da sellitetty suuri ainavoluaduine materjualu, oli piästetty ilmah äijy tiedokirjutustu, kirjua, sanakirjua. Kielen, literatuuran da histourien instituutas on ruokos enämbi 100 tuhattu hänen kerättyy sanakartočkua, niilöin joukos frazeolougizmua, sanondua, deskriptiivusanua. 




#Article 345: Vieno Kettunen (138 words)


Vieno Kettunen () on Karjalan rahvahalline da Ven’an arvostettu artistu. Vieno Kettunen ruadau Karjalan Kanzallizes teatras enämbi 60 vuottu. Kettunen on vienankarjalaine.
 

Vieno Kettunen on roinnuhes  5. kevätkuudu vuvvennu 1937 Kuusiniemes Kalevalan piiris.

Viizitostu vuodizennu piäzi opastumah Karjalan Kanzallizen teatran (sillozen Karjalas-suomelazen druamuteatran) stuudieh.

Karjalan Kanzallizes teatras Vieno Kettunen ruadau piäle kuvvenkymmenen vuvven. Täh aigah on ozutettu monii kymmenii rouliloi karjalan, suomen da ven’an kielel, suadu kaččojien da suurien kriitiekoin arvostus. Vieno Kettuzen rouliloin luvus on karjalazen naizen roulii. 

Ukkoh – Pekka Mikšijev, Ven’an rahvahalline da Karjalan arvostettu artistu, Karjalan Kanzallizen teatran artistu.

Omis juuris da omas kieles karjalaine Vieno Kettunen on pyzynyh ainos. Häi on pannuh äijän vägie oman rahvahan kielen da kul’tuuran kehittämizeh. Juuri Vieno Kettunen da hänen ukkoh Pekka Mikšijev, oldih suamas Petroskoile oman rahvahan Oma Pajo -horua, oldih panemas rattahile Karjalan Rahvahan Liiton ruaduo. 




#Article 346: Muumipeigoi da händytiähti (139 words)


Muumipeigoi da händytiähti (suomekse Muumipeikko ja pyrstötähti) on nelläs Tove Janssonan kiännöskirju muumilois karjalan kielele. Tämän, kui iellizien da tulieloin kniigoin, kiändäjänny on Oman Muan piätoimittai Natalja Sinitskaja. Kiännöksien ilmahpiästäjänny on Suomes ruadai Karjalan Kielen Seura.

Muuminotkos tiijustetah: muale lendäy händytiähti – komiettu. Se tulou terväh da hävittäy muan dai Muuminotkon. Muumipeigoi Nipsunke tahtotah iče sellittiä se, tiijustua roinnougo midä pahua vai ei. Sendäh lähtietähgi eččimäh loittostu tiähtibašn’ua, ku omin silmin yhtes tiähtitiedäjienke kaččuo taivahah. Matkas mih vai ei jovvuta hyö, heijän šeikkailulois da sit kui kai ozakse loppuu hyvin, lugijat tiijustetah uvves kirjas Muumilois. 

Kirjan kiändäi Natalja Sinitskaja sanou, ku tämän kirjan s’užiettu on mieldykiinnittäi da terväh pyörii, ei vigelöittäi. Kirjua on helpo lugie da ellendiä. Sendäh oli helpo kiändiägi. Kieligi, kudamas kiändi kiändäi, ozuttihes helpokse, ei olluh sidä, midä ei suannus ellendiä da midä pidi kodvu duumaija. 




#Article 347: Galina Fedulova (112 words)


Galina Fedulova on karjalaine aktivistu, Anuksen Kanzallizen kirjaston kanzallizen da kodialovehliteratuuran ozaston emändy, Anuksen karjalažet -yhtistykseh kuului. 

Galina Fedulova on rodinuhes 23. pakkaskuudu vuvvennu  1959  Sudalan kyläh. Se on kahten kilometrin piäs Anuksespäi. 

Ruadoh Anuksen kirjastoh Galina Fedulova tuli hedi Karjalan kul’tuuruopiston loppiettuu, kus opastui kirjaston ruavon neroloih.

Enämbi kolmiekymmendy viitty vuottu Galina Fedulova ruadau Anuksen Kanzallizes kirjastos da enämbi kahtukymmendy vuottu on tämän kirjaston kanzallizen da kodialovehliteratuuran ozaston emändänny. 

Suuri vuitti ruadolois, kudamii luajitah Anuksen piiris karjalan kielen da karjalazien kul’tuuran säilyttämizekse da kehittämizekse, kuuluu tämän ozaston ruadajile. Suurin nämmis ruadolois on on Vladimir Brendojevale omistettu karjalazen literatuuran festivuali ”Täs synnyrannan minun algu”. Festivualin hyvyös äijät anukselazet ruvettih kirjuttamah omal muamankielel.




#Article 348: Viktor Jevsejev (216 words)


Viktor Jevsejev (13.07.1910 – 12.12.1986) oli Karjalan tundiettu folkloristu, filolougien douhturi, professoru, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan vahnin tiedoruadai. 

Viktor Jevsejev rodivui liygiläzien pereheh Jehkilän kyläh. Kylä on Suojärvie lähäl.
 

Opastui Leningruadan valdivonyliopistos da ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Jevsejev 1930-vuozil rubei tutkimah karjalastu rahvahanrunohuttu.

Jevsejev oli ristin-rästin ajelluh Karjalan. Häi kävyi sinne, kunne jygei oli puuttuo. Oli pohjazis kylis, Keski-Karjalas, kudamah sih aigah harvu ken kävyi, da Karjalan suvipuolel. Suvi tutkijal oli enimite ajeltu. Kävyi Tverin karjalazilluogi. Vuvvennu 1935 Jevsejev pyöräl kävyi läs 30 kyläh. Kaheksastostu päiväs oli ajeltu läs 500 kilometrii. Omien tutkimusmatkoin aigua häi kirjutti karjalazis ylen äijän eeppistu pajuo, suarnua, virty, joiguu. Enimät on pandu hänen luajittuloih kirjukogomuksih.

Vuvvennu 1958 Jevsejev väitti filolougien douhturikse. Häi tutki karjalas-suomelazen eeposan histouriellistu pohjua. On painettu enämbi viittykymmendy hänen tutkimustu tiedokirjoih da -žurnualoih.

Viktor Jevsejev on Karjalan nevvostotazavallan arvostettu tiedoruadai, Kalevala-tiedoseuran da Suomelazen kirjallizuon seuran liittolaine, monien palkindoloin suannuh.

Tutkijan 100-vuozipäiväkse Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas on valmistettu kirju, kudaman allus on sanottu tutkijan elokseh da ruadoh nähte. Sen jälgeh on hänen tutkimusruadoloin, häneh näh kirjoin da kirjutuksien luvettelo da hänen kerättylöin materjualoin, kudamat tänäpäi ollah ruokos Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivas, luvettelo. Enzimäzen luadi karjalazen literatuuran tutkii Natalja Čikina, toine on Valentina Mironovan luajittu.

/
/
/




#Article 349: Kniigu &quot;Karjalaine taloi&quot; (139 words)


Suuri tekstuKniigu Kaarjalaine taloi (ven'akse Карельский дом) on karjalazen taloin perinpohjaine tutkimus. Kirju on piästetty ilmah Petroskoin valdivonyliopiston julguamos vuvvennu 2010. Sen luadijoinnu ollah Petroskoin valdivonyliopiston professoru, arhitektuuran douhturi V’ačeslav Orfinskii da arhitektoru Irina Grišina.

Karjalaine taloi -kirju on nellän enne piästetyn kirjan jatkonnu. Vuvvennu 1997 nägi päivänvalgien kirju “Suisar: sen histourii, elos da kultuuru”, vuvvennu 2001 piästettih ilmah “Prokkol’a da sen lähimuat”, vuvvennu 2003 – Puanajärvi-kirju, vuvvennu 2008 – Siämäjärvi-kirju. Kai net ollah luajittu Petroskoin valdivonyliopiston projektoin hantuzis. Molletit Karjalaine taloi –kirjan luadijat ollah nämmiengi kniigoin luadijoinnu, heijän kirjutuksii karjalazien arhitektuuras suau lugie niilöis.

Materjualua “Karjalazeh taloih” nähte arhitektuuran tutkijat kerättih monien vuozien aigah. Enzimäzet tutkimusmatkat karjalazih kylih oldih vie 1950-vuozil. Keräl nämmis tutkimusmatkois oldih fotokuvuajatgi. “Karjalazeh taloih” on otettu kahten fotokuvuajan kuvat. Erähänny niilöis on voinuveteruanu Boris Boitsov, kudai monien vuozien aigah on kuvailluh Karjalan muan arhitektuurua.




#Article 350: Tamara Saveljeva (187 words)


Tamara Saveljeva on karjalaine kiändäi da kirjuttai. Tamara Saveljevan kiännöksii da kirjutuksii alalleh painetah Oma Mua -lehteh da Taival-almanakkah.

Tamara Saveljeva on roinnuhes voinan aigua Uutjärven Tyhjälän hieruh liygiläzien pereheh. Kazvoi suures perehes. Perehes kaikin dai kogo hierus paistih vaiku livvikse, hos ellendettihgi ven’ua. Tänäpäi Tamara Saveljeva eläy Piiteris.

Opastui Uutjärven, Vehkusellän, Kotkatjarven školis. Školan jälles piäzi opastumah Piiterin yliopistoh muatiijon tiedokunnale. Loppi aspirantuuran, väitti muatiijon kandiduatakse. Tutki suoloi, muan pindua aero- da sateliittikuvii myote. 
 

Ruadoi Piiteris suoloin tutkimuslaitokses da kosmossulaitokses. 

Perestroikan aigah rubei opastumah suomen kieldy Vierahien kielien korgeiškolas, sai opastundas Jyväskylän yliopiston tovestuksen. Sida paiči suomen kielen nero on tulluh Uutjärven školaspäi, kus urokat oldih suomen kielel. Jo kaksikymmen vuottu Tamara Saveljeva on suomen kielen opastajannu. Tutkimuslaitoksis ruadajes ei unohtannuh kieldy, ku lugi lehtilöi suomen kielel, kudamii oli myödävänny Piiteris. Opasti suomen kieldy Piiteris suomi-ven’alazes litseis, nygöi - Talovusyliopistos. 

Tamara Saveljeva kiändäy tundiettuloin ven’alazien runoilijoin runoloi da suarnoi. Suurimat kiännökset ollah Puškinan suarnat Kuldazes kalas, kudai oli painettu Omah Muah da lapsien Kipinä-žurnualah, Saltan suarih nähte, Kuldazes kukkizes. Kiännökses hyvin nägyy alguperäzen tekstan ritmu, muuzikku. Kiännökset on luajittu puhtahal karjalan kielel da hyvän rifman mugah.
 




#Article 351: Pagizemmo karjalakse (156 words)


Pagizemmo karjalakse (ven’akse ”Говорим по-карельски”) on filolougien kandiduatan Ol’ga  Žarinovan karjalan kielen livvin murdehen opastuskirju. Kirju piästettih ilmah vuvvennu 2012 Petroskois.

Pagizemmo karjalakse on livvin algukursu. Kniigas opastuksen alguaskelet da kieliopin šeikat on sellitetty ven’an kielel, mi on hyvä niilöile, ket vastevai ruvetah opastumah kieleh. Kieldy maltamatoi  ristikanzu suau ičeväil opastuo sih. 

Opastuskirjas on sellitetty livvin iäniopin da kieliopin šeikat, on seiččietostu eri teemua. Niilöin mugah opastut tervehtimäh, sanelemah iččie da omua perehty, rubiet tiedämäh koin, aijan, tervehyön, syömizien, mieliruadoloin sanastuo da äijy muudu. Materjualu on eriluaduine: on kieliopin harjaitustu, on dialogua, on tekstua lugiettavakse. Paiči kielen opastustu iččenäh tulou nägövih karjalaine kul’tuuru, kirjas on karjalan kielen idiomoi da sananpolviloi kohtas: Karjalaine sanou nenga.

Tärgei on se, ku opastuskirju on piästetty ilmah cd-diskanke, kudamas suau kuulta kirjan dialogat da tekstat. Tuolleh kielen opastui harjavuu oigieh sanomah livvin iänii da sanoi. Nämä dialogat on lugiettu diskale Karjalan Kanzalliskielizen  TV:n da raadivon toimittajat Nadežda Bukina da Ol’ga Kuzmina.




#Article 352: Savonlinnu (150 words)


Savonlinnu () on suomelaine linnu, kudai on sijoitunnuhes Suvi-Savos. Sie eläy 35 547 eläjiä (31.12.2015), da sen pinduala on 3 597,71 km², kudamas 1 358,65 km² on vetty. Savonlinnu tunnetah keskiaigazes Olavinlinnas da sie piettäväs Savonlinnan Ouperufestivualis.
Savonlinnan nuaburikundii ollah Enonkoski, Heinyvezi, Kitee, Liperi, Parikkala, Randusalmi, Ruokolahti, Riäkkylä, Sulkava da Varkaus. Nämmis Enonkoski on kogonah Savonlinnan ymbäröity. 

Vuvvennu 1475 valmistui Olavinlinnu, kudaman viereh Kyrönsalmen päivänlaskupuolele Savonlinnu muvvostui. Savonlinnan malmi (Nyslotts malm), kudai kuului Siämingih da oli sijoitunnuhes Olavinlinnan vieres, ylendettih linnakse Pietari Brahen kuhkutuksel vuvvennu 1639. Savonlinnan malmis elettih linnas ruadajat käziruadajat da muu rahvas, kudamat ei synnytty elämäh linnas.

Savonlinnan perustamisdokumentu on hävinnyh ajan kulgies, a perustamisvuozi 1639 on käynnyh ilmi äijis muis lähtehispäi.

Savonlinnan keskučču on sijoitunnuhes suaril, kudamat erotetah Saimuan sellät Pihl´aivien da Huabuvien toizistah. Linnan pindualas enämbi kolmannestu on vetty da suarii. Huabu- da Pihl´aivetty yhtistetäh kolme salmie, kudamat ollah päivänlaskupuoles päivännouzupuoleh Laitaatsalmi, Huabusalmi da Kyrönsalmi.




#Article 353: Gustav Rovio (221 words)


Gustav Sem'onovič Rovio (Enne vuottu 1910 hänel oli sugunimi Ravelin) (11. pakkaskuudu 1887 – 21. sulakuudu 1938) – Nevvostoaijan poliitiekku, revol'uciiliikundah yhtynyh Ven'al da Suomes, Karjalan kommunistoin alovehkomitietan enzimäine sekretari (1929-1935).

Oli roinnuhes  Piiteris ruadajan perehes, suomelaine.

Vuonnu 1905 pakkaskuun 9. päivänny otti ozua kulguh Talvidvorčalluo. Talvikuus händy otettih Ven'an sociualudemokrattizeh ruadajien partieh.
Vuonnu 1907 revol'uciiliikundah yhtymizen periä oli otettu kiini da ajettu iäre Vologdah, kuspäi häi pageni. Vuonnu 1910 uvvessah oli otettu kiini da ajettu Tulah. Samannu vuonnu pageni siepäi Suomeh, kus yhtyi Sociualudemokrattizeh partieh.

Vuozinnu 1913-1915 ruadoi Suomen nuorižon Sociualudemokrattizen liiton keskuskomitietan sekretarinnu. Tuhukuun revol'ucien aigah  sociualudemokrattizet ruadajien järjestöt kehoitettih Rovion Gustavua Helsingforsan milicien piämiehekse. 

Vuvven 1917 elokuus, Okt'abrskoin revol'ucien kynnyksel, Rovion fatieras peityi Lenin.

Rahvahienvälizen voinan jälles Rovio pageni Suomespäi Nevvosto-Ven'ale.
Vuozinnu 1920-1926 oli kommissuarannu Piiterin rahvahienvälizes ruskieloin oficieroin školas, Lännen (Päivänlaskun) vähembistökanzalližuksien Kommunistoin yliopiston Leningruadan ozaston johtajan sijahizennu.

Vuvven 1929 heinykuus algajen oli Karjalan kommunistoin alovehkomitietan enzimäzenny sekretarinnu.

Vuvven 1935 pakkaskuus algajen ruadoi Moskovas (Nevvostoliiton Korgevimas suvvos).

Vuonnu 1937 heinykuun 10. päivänny händy otettih kiini.

Vuonnu 1938 sulakuun 21. päivänny oli suudittu surmah da tapettu.

Händy reabilitiiruittih vuonnu 1955.

Vuozien 1930 allus Petroskoin Junost' -stadional oli G.Rovion nimi.
Petroskoin yhtel pihal on Rovion nimi.

Vuonnu 1974 Suomen opastusministerstvu andoi Leninan muziele (Suomi) Helsinki-linnas olijan endizen Rovion fatieran. Vuonnu 1976 fatieras luajittih Leninan memoriualuperti. Vuonnu 1995 memoriualufatieru salvattih.  




#Article 354: Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet (111 words)


Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet on karjalazen mifolougien tutkijan, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan  ruadajan L’udmila Ivanovan kirju. 

Karjalazien mifolougizien kerdomuksien haldiet on enzimäine kirju, kudamas on tarkah tutkittu Kegri, Syndy, Vieristänakku, vien da mečän haldiet. Tutkimuksen ližäkse kirjas on enämbi nelliäsadua mifolougistu kerdomustu, kudamat ollah kahtel kielel: karjalakse da ven’akse.

Kerdomuksii kirjan niškoi L’udmila Ivanova keräi iče da otti Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi. Instituutas tädä materjualua ruvettih keriämäh 1960-vuozil. 

Tutkijan mugah mifolougizii kerdomuksii vie tässäh suau kirjuttua rahvahas. Suurembii žanroi, kui runoloi da suarnoi, nygöi on jygiembi kirjuttua, ei joga toine musta niilöi. Ga kerdomuksii Synnys, meččähizes da vedehizes rahvas vie tässäh mustellah da sanellah.




#Article 355: Pakkaine (143 words)


Pakkaine on karjalaine, anukselaine Pakkasukko. Hänen kodi on Anukses. Joga vuottu talvel Anuksenlinnas pietäh Pakkazien kižoi.
 

Tarinan mugah Pakkaine rodivui 1. talvikuudu kauppumiehien pereheh. Häi rodivui matkas, konzu hänen tuattah da muamah ajettih jarmankaspäi kodih Anukseh. Pihal oli kova pakkaine, ga brihaččuine oli terveh da kestäi. Pakkaine kui tuattah da muamah rodih kauppumiehekse, rubei šalgu selläs ajelemah linnoi da kylii myöte. Joga taloih, kunne häi azetteli da kačahtih zirkaloh, jäi hänen kuvahaine. Hänen lähtiettyy kuvahaine elavui da rodih vie yksi Pakkaine, sendäh joga vuottu Anuksenlinnas pietäh Pakkazien kižoi. 

Pakkazien kižoi pietäh Anuksenlinnas joga vuottu talvel. Niilöih tulou Pakkasukkuo ymbäri Ven’ua, piälimäine Ven’an Pakkasukko Velikii Ust’ug –linnaspäi käi kižoih mondu kerdua. 

Pakkazien kižoih kuulutah kižoin avajazet da salbajazet, Pakkazien kilvat, Pakkazien vastavundat lapsienke, ilonpiendät da jarmankat.

Pakkazel on oma tiedovoittu dengaine – yksi diivo. Sen omistajale se tuou lykkyy. Dengaine on luajittu vuvvennu 2016. 




#Article 356: Priäžan lyydilaižed sananpolved (299 words)


Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjas on sananpolvie karjalan kielen lyydin murdehel Priäžän čupulpäi. Kirju piäzi ilmah vuvvennu 2012 Periodika-julguamos. 

Kirjan algusanois “Rahvahan mielevuden kuldaižed d’uuret” karjalan kielen tutkii da karjalan kielen sanakniigoin luadii Grigorii Makarov kirjutti: “Lyydiläzii sananpolviloi on kerätty da painettu vähä. Vuvvel 1893 Pyhärven opastai, kuulužu kodirannan tutkii Nikolai Leskov painoi etnogruaffizeh Živaja starina -lehteh kaheksa lyydilästy da liygilästy sananpolvie da 162 arbaitustu. Vuvvennu 1918 Juho Kujola otti net Virittäjä-žurnualah. Vuvvennu 1934 Kujola piästi ilmah Lyydiläine paginluadu -kirjan da vuvvennu 1944 Lyydiläzien murdehien sanakniigan. Mollembis on kuda-midä sananpolvie lyydikse. Pertti Virtarannangi kolmeozazes Lyydiläzet tekstat -kniigas on 96 lyydilästy sananpolvie da sanondua”. 

Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas mennyt vuozisuan puolivälis oli pandu algu karjalazen folklouran keriändäle. Samal aigua tutkijat kerättih sananpolviloi da sananpiälöi. Tämän ruavon tuloksennu rodih Grigorii Makarovan ilmah piästettu kirju  ”Karjalazet sanapolvet, sananpiät da arbaitukset”. Sit kirjas tutkii kehitti rahvastu keriämäh da työndämäh instituuttah sananpolviloi.
 
Sananpolviloin hyvänny tiedäjänny oli lyydiläine Anna Samsonova Priäžäspäi. Häi oli intellegentnoi da opastunnuh inehmine. Vuvvennu 1960 kylmykuul häi työndi instituuttah enzimäzen kirjazen. Sit oli kaksikymmen sananpolvie karjalakse, net oli kirjutettu kirillitsal. Nenga zavedihes inehmizen da instituutan yhtehine ruado, kudaman aigah Anna Samsonova työndi läs tuhattu sananpolvie da sanondua. Tutkijat käytettih hyväkse tädä materjualua. Suomes vuvvennu 1971 piästettih ilmah Priäžän lyydiläzet sananpolvet -kirju Suomelas-ugrilazen seuran kannatuksel. Kirju on kahtel kielel lyydikse da suomekse. 

Kirju “Priäžan lyydilaižed sananpolved” on enzimäine Ven’al painettu, kus on sananpolvie karjalan kielen lyydin murdehel. Kirjan pohjannu rodih Grigorii Makarovan luajittu da Suomes ilmah piästetty kirju “Priäžän lyydiläzet sananpolvet”.  Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjah niškoi Grigorii Makarovan poigah Viktor Makarov kiändi sen materjualan da algusanat ven’akse. 

Priäžan lyydilaižed sananpolved -kirjas kai materjualu on juattu teemoin mugah, sendäh on helpo löydiä pättävy sanondu tarvittavah šeikkah libo tapahtumah. Materjualu on rikas da suuri, sit hyvin nägyy karjalazen rahvahan viizahus da mielevys. 




#Article 357: Periodika-julguamo (363 words)


Periodika-julguamo on Karjalan tazavallan kansalliskielizii lehtilöi, žurnualoi da kirjoi ilmah piästäi laitos. Periodikan levon ual on viizi lehtilöin da žurnualoin toimitustu: Oma Mua, Karjalan Sanomat, Kodima, Kipinä da Carelia.

Julguamon johtai: Natalja Sinitskaja

Julguamo on perustettu vuvvennu 1991 kanzalliskielizien lehtilöin ilmah piästämizeh niškoi. Allus algajen julguamoh kuului kaksi kanzalliskielizien lehtilöin toimitustu Karjalan Sanomat da Oma Mua. Vuvven 1993 lopus “Periodikah” rubei kuulumah Carelia, vuvvenu 1994 – Kodima, vuvvennu 1995 – Kipinä. Vuvvennu 1995 kai karjalan, suomen da vepsänkielizet lehtet jo oldih yhten levon al. 

Karjalan kandurahvahien kielien da kul’tuuroin kannattamine da kehittämine, lehtilöin alalline ilmah piäständy, kirjoin painandu. 

Enzimäzenny Periodika-julguamon johtajannu oli Lidija Rämönen. Häi oli sit virras vuodessah 2013. Vuvven 2013 lopus da nygöi julguamon johtajannu on Aleksei Makarov. 

Julguamon haldivoiččijoinnu ollah Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Halličus, Kanzallizen poliitiekan ministerstvu, Opastusministerstvu da yhteiskunnallizet yhtistykset. 

Piäzöy ilmah joga nedälii karjalan kielel. Lehten perustandupäivy on 8. kezäkuudu 1990. 

Piäzöy ilmah joga nedälii suomen kielel. Lehten perustandupäivy on 5. ligakuudu  1920.  

Piäzöy ilmah joga nedälii vepsän da ven’an kielel. Lehten perustanduvuozi on 1993, sulakuu. 
 

Lapsien žurnualu karjalan, vepsän da suomen kielel. Piäzöy ilmah kerran kuus. Žurnualan perustanduvuozi on 1986, elokuu. Vuvvennu 2015  žurnualu on suannuh Sampo-palkindon.

Piäzöy ilmah suomen kielel kaksi kerdua kuus. Ližäkse toimitus piästäy ilmah kaksi almanakkua vuvves: Taival – karjalan kielel, Verez Tullei – vepsän kielel. Lehten perustanduvuozi on 1928, kevätkuu.
  
Vuvves 2016 kai lehtet da žurnualat piästäh ilmah värillizinny. 

Vuvves 1998 Periodika vagavah ottihes kirjoin painandah. Julguamo on piästänyh ilmah enämbi 250 kirjua karjalan, vepsän, suomen da ven’an kielel. Niilöin joukos on kaunehliteratuuran kogomustu, opastuskirjua, sanakirjua, paginsanakirjua. Periodikan ilmah piästetty kirjua voibi tilata, ostua julguamon saital. Julguamol on internet-laukku. 

Julguamo da lehtilöin toimitukset ollah monien palkindoloin da kunnivokirjazien suannuot, kui Karjalan tazavallan, mugai Ven’an muan tazol. Julguamon ilmah piästetyt kirjat alalleh puututah parahien kirjoin joukkoh Karjalan tazavallan Vuvven kirju -kilvas.
 

Periodikan lehtilöi da žurnualoi voibi tilata poštan kauti, julguamos iččenäh da julguamon saital: 

Oma Mua da Karjalan Sanomat luajitah omien lehtilöin pdf-versiet. Tilata niidy voibi julguamon saital da toimituksih tulduu.
 

E-mail: periodika@sampo.ru, periodika@rkperiodika.ru
tel./faksu (8142) 78-36-29, 78-30-12 
 

tel. +7 (8142) 78-05-10
omamua@mail.ru

tel. +7 (8142) 78-29-15
karjalansanomat@sampo.ru

tel. +7 (8142) 78-27-33
vepskodima@mail.ru

tel. +7 (8142) 78-47-32
carelia-lehti@ya.ru

tel. +7 (8142) 78-32-84
kipina@rkperiodika.ru




#Article 358: Sortavalan pajopruazniekku (308 words)


Sortavalan pajopruazniekku (suomekse Sortavalan Laulujuhlat) on vahnu karjalaine pruazniekku, kudai sai allun 1896 vuvvel Sortavalas da kudamua piettih linnas Vakkosalmen pajolaval. Se oli kanzonväline kul’tuurupido. Pajopruazniekkua ruvettih uvvessah pidämäh Sortavalas vuvvennu 2012. Tämän jälgeh sidä pietäh kezäl eri Karjalan da Suomen linnois Karjalaine pajopruazniekku (suomekse Karjalaiset laulujuhlat) –nimel.
 

Pajopruazniekkua piettih Sortavalas vuozil 1896, 1906, 1926 da 1935. Vuvvennu 1896, konzu piettih enzimäine pruazniekku, Sortavalan Vakkosalmen puustoh oli azetettu pajolava, sen luadijannu oli Yrjo Blomstedt.

Vuvvennu 1906 pajofestivualin hantuzis piettih kandelehelsoittajien kilvat. Iivana Bogdanov tuli niilois voittajakse.

Vuvven 1926 pruazniekkah niškoi Jean Sibelius kirjutti kantuatan ”Vainon virzi”.

Vuvven 1935 pruazniekan aigah oli avattu tundietun suistamolazen runonpajattajan Petri Šemeikan mustopačas. Paččahan luadijannu on Alpo Sailo.

Sortavalan  laulujuhlat ainos kerättih äijy rahvastu. Sortaval  hos oli pieni linnu da eläjiä sie ei olluh äijiä, ga muuzikkuelos linnas oli kehitynnyh. Kai rahvas: liäkärit da bankoin ižändät, opastajat da ofitsierat, muanruadajat da virgumiehet oldih muuzikas kiini. Silloi pikoi pienes kyläsgi oli oma pajojoukko. Sortavalan pruazniekku oli hyvä mahto rahvahal toizii kaččuo da iččie ozuttua.
 
Vuvvel 1935 piettyy pruazniekkua – suurdu Kalevalan pruazniekkua – Suomes pietäh merkittävimänny pajotapahtumannu. Silloi kezäkuul Sortavalan linnan rahvaslugu kazvoi viideh kerdah. Vakkosalmen puustoh tuli vähiä vajai kahtukymmendy tuhattu hengie. Eläjiähäi linnas oli vai nellipuolenke tuhattu.

Uvvessah pidämäh pajopruazniekkua Sortavalas ruvettih vuvvennu 2012 Reijo Pajamon da Reino Konozen kehoitukses.  Reijo Pajamo on filosoufien douhturi, perindöllizen muuzikkukul’tuuran tutkii. Mies piästi ilmah kirjan ”Sortavala, Laatokan laulava kaupunki”. Reino Kononen on Suomes  ruadajan Suojärven pitäjäseuran piälikkö. 

Vuvven 2012 pruazniekku kesti kaksi päiviä. Sidä piettih Sortavalan  linnan päivien hantuzis. Pruazniekan enzi piän oli seminuaru, kudamas paistih Suomen da Karjalan tutkijat: Reijo Pajamo, Tapio Hämynen, Irina Semakova, Oman Pajon johtai L’ubov’ Nikitina. Seminuaran teemannu oli Raja-Karjalan pajoperindö.
 

Tämän jälgeh pajopruazniekkua piettih:

Pajopruazniekan suurennu ruavonnu paiči pajojoukkoloin da horien yhteh keriämisty on karjalan kielen ezile tuondu pajolois, paginas da seminuarois da mollembien puolien rajoin rahvahien yhteisruavon kehittämine. 




#Article 359: Reijo Pajamo (204 words)


Reijo Pajamo on filosoufien douhturi, perindöllizen muuzikkukul’tuuran tutkii. Reijo Pajamo piästi ilmah kirjan ”Sortavala, Laatokan laulava kaupunki”. Häi oli niilöin joukos, ken kehoitti ruveta pidämäh uvvessah Sortavalan pajopruazniekkua. 

Reijo Pajamo on roinnuhes Sortavalah vuvvennu 1938. Hänel oli vajai vuozi, konzu sytyi talvivoinu. Toizen muailman voinan jallois pereh muutti Pohjois-Suomeh. 

Reijo Pajamo lapsennu kuuli rahvahan pajuo. Lieksan rannoil eläjes vuvvennu 1953 hänen tuattah perusti horan. Tänäpäi sil on Pielisen laulu -nimi. Reijo oli tuatanke joga horan harjoitukses. Tämä oli pohju sille, ku Reijos tuli horan johtai da tundiettu rahvahan muuzikan tutkii.

Reijo Pajamo on šeikkuperäzesti tutkinuh endisty horien ruaduo da pajatandua Karjalas. Tutkijan mugah, kai pikoi pienes Karjalan kyläs oli hos pieni, ga oma pajojoukko. ”Konzu kyläh tuli opastai, se keräi rahvastu horah. Kummua on. Tänäpäi mostu ei ole. Pajojoukot ollah vai suuris kylis, suuris keskuksis. Sih aigah joga kyläs da hierus oli se. Tuolleh nerokkahat nuoret pajattajat voidih kehittiä omua pajatandua. Pajojoukot käydih ozuttamah omua neruo paikallizih da suurembih pruazniekkoih. Tälleh kehityi heijän repertuaru. Tuolleh tuttavuttih toizih kul’tuuroih”, sellittäy Reijo Pajamo.

Reijo Pajamo valmisti kogonazen kirjan Sortavalan pajopruazniekas. Se piästettih ilmah vuvvennu 1985, sen jälgeh luajittih toine painos. Reijo Pajamo tutki, mittuine pajoperindö oli nämmil rannoil enne voinua. Voinan jälgehisty aigua pidäy tutkie erikseh. 




#Article 360: Joulupukki (400 words)


Joulupukki on suomelaine Pakkasukko, kudai jagau lapsile lahjoi Rastavakse. Suomen kielespäi suorah kiännetynny Joulupukki on Rastavan kozabošši. Suomes Joulupukin ielolijannuhäi pietäh kozabošin nägösty Rastavan piähengii. Tänäpäi Joulupukki on kui ymbäri muailmua kuulužu Santa Claus. Hänel on harmaipardu, ruskei turki da šuapku, očkat silmis. 

Joulupukin suomenkielizen nimen pohjannu vikse on vahnu suomelaine perindö nuuttipukkih da kegripukkih. Nuuttipukit, kudamat oldih enimyölleh kozabošin nahkah šurivunnuot, käydih taloispäi taloih Nuutinpäivänny (13. pakkaskuudu, Rastavan aijan loppupiän, vuodessah 1708 pakkaskuun 7. päivässäh). Hyö pajatettih da suadih pajatandas pienii lahjoi. Ihan kui Ven'al  smuutat. 

Vahnas valehjumalahuskondollizes Suomes nuuttipukki oli mies, kudai šuorivui kozabošikse. Häi pani kozabošin sarvet piäh, ku suas muuttuo šamanistizen perindön mugah kozabošikse. Hänel piäl oli tuohimuasku da muurin kiännetty turki. Kozabošši käveli taloispäi taloih da ryyppäili hänele tarittuu viinua. Häi sai pöllätellä lapsii da olla humalas. Toiči kozabošši jagoi lahjoi sanankuulijoile lapsile da viččua kuulemattomile. 

Markus Rautio sanoi Lapsien čuassu (suomekse Lastentunti) –raadivo-programmas Yleisradios vuvvennu 1927, ku Joulupukki eläy Korvantunturil Suomen Lapis. Sit Joulupukil on oma kodi. 

Tänäpäi suomelaine Joulupukki on ristikanzu. Häi on vessel harmaipardu mies. Suomelaine Joulupukki rubei šuorivumah ruskieloih sobih 1960-luvul. Häi on ijäkäs, sadoi vuozii elänyh mies. Toiči hänel käis näet puuhisty keppii. Joulupukin akku on Joulumuori da joulutontut (gnoumat) avvutetah Joulupukkii lahjoin luadimizes. Tontut myös kačotah, ket lapsis ollah hyvät da sanankuulijat. 

Joga lapsi voi kirjuttua kirjazen Joulupukile hänen virrallizele adresile: Joulupukki, 99999, Korvatunturi. Joga vuottu Joulupukki suau vähimyölleh 500 tuhattu kirjastu da poštukartočkua joga muailman kolkaspäi. 

Joulupukki lähtöy jagamah lahjoi Rastavua enne, 23. talvikuudu. Häi ajau ries, kudamua vietäh pedrat. Suomelaine Joulupukki ajau muadu myöte, amerikkalazelhäi pedrat lennetäh. Suomes Joulupukki ei tule pertih päčin truvaspäi, häi tulou veriäs. Pertih tulduu, häi tavan mugah kyzyi: ”Ongo täs talois sanankuulijua lastu?” 

Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.

Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

Pyykkönen, Petja: Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä Ortodoksi.net. Petja Pyykkönen, Hannu Pyykkönen ja Sonja Tammivuori. Viitattu 24.12.2008.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 47.

Edgren, Helena ja Lehtonen, Juhani U. E.: Nikolaus (noin 270 - noin 342) 2001. Kansallisbiografia. Viitattu 24.12.2007.

Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 49.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48-49.

Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48.




#Article 361: Uvven vuvven kuuzi (104 words)


Uvven vuvven kuuzi libo mitah toine puu (tavan mugah havvupuu) on puu, kudamua azetetah da čomendetah Uvven Vuvven pruazniekakse. Allus algajen se azetettih Rastavakse. Ven’al uvven vuvven puu azetetah Uvvekse Vuottu, monis toizis mualois – jo Rastavakse, kudamua niilöis pietäh 25. talvikuudu. 

Ven’al vie enne vallankumovustu rodih perindö pidiä Rastavua, kudamakse čomendettih kuuzi da luajittih lapsile pruazniekku.  Tädä voidih luadie vaiku elokkahat, sildy ku se ei olluh huovis hommu. Vuozien 1920 lopus Ven’al Rastavan kuuzi oli kielletty ku ”buržuaznoi”, ”pappilaine” da nevvostovastaine perindö.

Vuvvennu 1935 Pavel Postiševan kehoitukses Nevvostoliitos uvvessah ruvettih azettamah kuustu da pidämäh pruazniekkua. Kuuzi rodih Uvven Vuvven pruazniekan simvolannu, ei Rastavan. 




#Article 362: Karjalan Heimo (175 words)


Karjalan Heimo on Suomes ilmah piäzii žurnualu, kudaman julguajannu on Karjalan Sivistysseura. Karjalan Heimo piäzöy ilmah kuuzi kerdua vuvves kaksosnoumeroinnu. Se on vahnin Suomes ilmah piäzii karjalaine žurnualu. Se perustettih vuvvennu 1906. 

Karjalan Heimo oppiu aktiivizesti vaikuttua karjalan kielen säilyttämizeh da kehittämizeh. Lehti tariččou paginfouruman lugijoile da potakoiččou heidy kirjuttamah da ozuttamah omua mielikandua. Karjalan Heimo on yhteisruavos Ven’an karjalazienke da on Suomes eläjien karjalazien yhtehsidienny.
 

Karjalan Heimos sanellah karjalazis da suomelas-ugrilazis tapahtumis Suomes, Karjalan tazavallas da muijalgi. Tämän ližäkse Karjalan Heimos alalleh on lugijoin kirjutuksii, kudamis on heijän mustelmii da karjalazii da karjalan kieldy koskijoi dieloloi. Lehten kirjutukset ollah suomen kielel da karjalan kielen eri murdehil. 

Täl aigua lehten painandulugumiäry on läs 2 000 palua.

Karjalan Sivistysseuran jäsenmaksuh kuuluu Karjalan Heimo -lehti. Lehti voibi tilata eriksehgi Karjalan Sivistysseurah kuulumattah. Lehtie juatah myös Karjalan tazavallan školih, kirjastoloih da Karjalan Rahvahan Liiton halličukseh kuulujile. Lehti voibi tilata Karjalan Sivistysseuran kauti.
 

Karjalan Heimo -lehten toimitus
Piätoimittai Aila-Liisa Laurila
Lapinkaari 20 B 23, 33180 Tampere

paatoimittaja@karjalanheimo.fi

Karjalan Sivistysseuran adressi:
Karjalan Sivistysseura ry
Luotsikatu 9 D, 00160 Helsinki

toimisto@karjalansivistysseura.fi




#Article 363: Oma Pajo (198 words)


Oma Pajo on karjalazen pajon hora, kudai perustettih sygyzyl 1990. Horan repertuaras on enämbi 150 pajuo karjalan kielen eri murdehil da suomen kielel, karjalastu tansii da kižua. Oma Pajo on karjalazen pajon da karjalazen kul’tuuran säilyttäi da kehittäi. Horua tundietah ymbäri Karjalua da sen ulgopuolelgi: Ven’al da rajan tagua. Oma Pajo on yhtynyh monih kanzoinvälizih festivualiloih. 

Oma Pajo perustettih Karjalan Rahvahan Liiton kehoitukses sygyzyl vuvvennu 1990. Horan perustajien joukos oldih Karjalan kuulužat karjalazet artistat Vieno Kettunen, Pekka Mikšijev, Jelena Kornilova. Vieno Kettunen da Jelena Kornilova pandih lehteh ilmoituksen karjalazen horan perustamizes, sit kylmykuus 1990 oli enzimäine Oman Pajon harjaitus, kudamah tuli 18 hengie.

А. Riikkonen (1990—1991)
J. Išanin (1991—1997)
D. Muhorin (1997—1998)
I. Ledn’ov (1999-2017) 
 

Enimät Oman Pajon horalazet ollah karjalazet, heile karjalan kieli on muamankielenny. Monet horalazet iče kirjutetah pajoloin sanoi da kiänetäh pajotekstoi venän da suomen kielespåi.

Hora pajattau perindöllizii karjalazii pajoloi da uuzii kirjutettuloi kaikil karjalan kielen murdehil da suomen kielel da kai udmurtien kielelgi.

Vuvvennu 1995 – Oma Pajo sai rahvahan horan arvonimen (hora tovendi sen vuvvennu 2000).
Oma Pajo on yhtynyh da suannuh diplomat monis kanzoinvälizis, Kogo Ven’an da tazavallan festivualilois. 

Vuvvennu 2009 Karjalan rahvahan VI kerähmyö vaste nägi päivänvalgien Oman Pajon CD-disku. 




#Article 364: Toivo Lankinen (104 words)


Toivo Ivanovič Lankinen (1907—1970) – nevvostoaijan akt’ouru, Ven’an nevvostotazavallan rahvahan artistu, Karjalanarvostettu artistu, Stalinan nimizen kolmanden astien palkindon laureattu.

Rodivui 5. (28.) kezäkuudu vuvvennu 1907 suomelazeh pereheh Piiterin gubernien Sestroretskah. 

Loppi keskiškolan kuuzi kluassua. Vuvvennu 1928 muutti Karjalah. Nuorete ruadoi mečänkuadajannu, peräajol Rugajärven meččylaitokses, harjaitti mieliruadojoukkolois. 

Vuvvennu 1932 loppi Piiterin teatrutehnikuman Karjalan enzimäzen ozastostuudien da rubei ruadamah Petroskois Suomelazes druamuteatras (nygözes Karjalan Kanzallizes teatras). 

Teatras ozutti enämbän sadua roulii da oli läs 20 spektaklin ohjuajannu. 

Toivo Lankinen vallittih Karjalan nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuatakse. 

Akku - Darja Karpova, kuulužu karjalaine artistu, ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras. 

Kuoli 8. talvikuudu vuvvennu 1970. On pandu muah Petroskoile Peski-kalmužimale.




#Article 365: Leo Närjä (128 words)


Leo Närjä (09.06.1945 – 01.04.1993) on kuulužu karjalaine astistu, Karjalan nevvostotazavallan arvostettu artistu, monien vuozien aigah ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras. 

Karjalan Kanzallizeh teatrah Leo Närjä tuli ruadoh vuvvennu 1971 teatrustuudien loppiettuu. Teatras ozutti monii kymmenii rouliloi. Vuvvennu 1991 Leo Närjä kirjutti da pani lavale ozutelman karjalan kielen livvin murdehel ”Huikkua pajuo, karjalaine!”, kudai ylen hyvin otettih vastah kaččojat. Tämä ozutelmu on painettu monih kogomuksih. Niilöin joukos karjalazen literatuuran antolougii Karjalan pagin (2003) da Kanzallizen teatran luajittu kniigu Teatterin verho: näytelmät (2007). Jälgimäzes on Kanzallizen teatran ozutelmii karjalakse. Leo Närjän ozutelman ližäkse Antti Timozen Otatko minut, Karjalan mua? da Seppo Kantervon Laukkurit. Leo Närjä maltoi da kunnivoičči karjalan kieldy da karjalazii perindölöi. 

Akku – Eila Närjä (Hidman), ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras.
Tytär –  Elli Närjä, ruadoi Karjalan Kanzallizes teatras. 




#Article 366: Tilkuzet (261 words)


Tilkuzet on videleläine teatru, kudai ozuttau spektakliloi karjalan kielel.
 

Tilkuzet on perustettu vuvvennu 2007 vahnah karjalazeh kyläh Videleh. ”Nygöi karjalazet vähän paistah omal kielel. Huijustellahes. A kedäbo on huigei? Omii muamoloi da tuattoloi, kudamat annettih meile eloksen da nimen – karjalazet? Karjalan kieli on ”voimatoi”. Kodvazen peräs, eihäi rahvas roittane pagizemah, se häviey”, kirjuttau Tilkuzien ohjuaju Raisa Kudžijeva. Se oli tärgei syy teatrujoukon perustandale.
 

Tilkuzien alallizennu ohjuajannu on karjalaine Raisa Kudžijeva, kudai on kaikkien Tilkuzien spektakloin käzikirjutuksien luadijannu da nerokkahannu artistannugi. 

Kai artistat ollah videläläzet, karjalan kieldy maltajat da pagizijat. Suuri joukko artistoi on Videlen školan opastajii. 

Tilkuzet ozutetah spektakliloi karjalan kielen videlen murdehel. ”Ezityksis kerrommo, kui ennevahnas elettih hierun rahvas. Mustelemmo, midä olemmo kuulluh da nähnyh lapsennu. Ezityksien pohjannu ollah ven’ankielizet tevokset, kudualoi kaikin tundietah da suvaijah. Myö kiännämmö niidy karjalakse, sille kielele, kudamal paistah Videlen čupul. Meijän kieli on vähäzel tostu luaduu, kui toizis kohtis”, kirjuttau Raisa Kudžijeva.
 
Tilkuzet on luajittu nelli spektaklii karjalan kielel. 

Joga Tilkuzien spektaklis on karjalastu pajuo da tansii. Artistoin ruutat da kai spektakliloin vehkehet da lomut ollah hierulazet.  Laval ollah tovellizet karjalazet tabua da syväinjuurii myöte.  Heijän karjalan kieli on puhtas da oigei, rikas da kuvannolline.

Tilkuzii tundietah Karjalan tazavallas da sen ulgopuolel. Artistat kävväh ozuttamah omii spektakliloi karjalazih kylih, oldih ezittymäs Petroskois Kanzallizes teatrasgi. Omua neruo kävväh ozuttamah Suomehgi. 

Vuvvennu 2013 Tilkuzet piästettih ilmah kirju Videlen ”Tilkuzien” kummii.  Kirjah on otettu nelli teatran ozutelmua da niilöis kuulujua pajuo.  Kirjah on pandu artistoin kuvuagi. Teatran enzimäine kirju on luajittu Videlen karjalazet -yhtistyksen, Intra-fondan da Anuksen maidozavodan varoil. 

Tilkuzet luajitah omien spektakliloin dvd-fil’mat. 

Tulkuzet vkontakte-saital: 




#Article 367: Paimoi da paimendus (183 words)


Paimoi on ristikanzu, kudamua enne karjalazet palkattih paimendamah karjua. Häi oli tiedoiniekku. Paimoit kylis oldih tulolozet. Uskottih, buito hyö ollah parembat da vägevembät tiedoiniekat, migu omat. Paimoidu varattih da kunnivoittih. Tavan mugah yksi samaine paimoi palkattih moni vuozikse. 

Paimoi palkattih kogo kezäkse da maksettih hänele ruavos. Häi vuoroloil kävyi syömäh da juomah, yhtes taloispäi toizeh. Vuoroloil olid yödygi.

Joga paimoil oli oma torvi libo sarvi. Joga huondestu hänen sarvensoitandu nostatti emändät lypsämäh lehmii da ehtäl se keräi žiivatat yhteh.
 

Žiivatat enzi kerdua työttih pihale keviäl Jyrrinpäivänny 6. oraskuudu. Sinä piän paimoi kierdi karjan kolme kerdua, ku se olis terveh da pyzys yhtes. Häi sanoi luguloi. Hänel käis oli paimoin keppi, toiči palai päre da mitah raudaine vehkeh: kirves, veičči libo stoikku. 
Paimoi luadi sobimuksen mečänižändänke, hyvitteli sidä: andoi tabakkua, leibiä, ku se vardoiččis karjua meččyelätilöis da toizis pahuzis.
 

Paimoin ruavos oli äijy kielduo. Hänel ei suannuh syvvä muarjua kohti tuhjoloispäi,  ezmäi pidi kerätä mihtahto astieh, a sit äski syvvä. Paimoil ei suannuh leikata meččiä, meččuija, tappua maduo, muata puuloin al.

Žiivatan emändälgi ei suannuh työndiä da tulla vastah žiivatale pal’l’ahin jalloin, paikattah piäs. 




#Article 368: Pada (107 words)


Pada on saves libo ravvas luajittu aste syömizien varustandah libo piendäh niškoi. Pada on pyöryžy, sit eigo ole korvua, eigo pangua, eigo vartu. Padua pannah päččih da otetah päčispäi ufatkal. Karjalazel emändäl talois oli eri suurustu padua, joga padah niškoi oli oma suurus ufatku. Padoi luadi padaniekku käzil pyörijän padaniekan kruugan vuoh. Sit pada pandih päččih.
  

Enne padaniekat käveltih kylii myöte padazienke, myödih niidy. Uskottih: padaniekku ku pyhäkeskes ezmäzekse tulou kyläh, sit sulhastu ei tule.

Hänen paginois ni padah pandavua ei ole. 
Ei pie pual kattilua soimata: yhtenjyttyöt nogiperziet ollah.
Hos padazekse sanokkua, älgiä vai päččih pangua.  
Ei joga saves padua roih, ei kai jauhot talkunakse päi. 




#Article 369: Valentina Mironova (282 words)


Valentina Mironova on karjalazen rahvahanrunohuon tutkii, filolougien kandiduattu, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai. 

On rodinuhes Vieljärvel umbikarjalazeh pereheh 30. pakkaskuudu vuvvennu 1970.

Vuvvennu 1987 loppi Vieljärven školan. Vuvvennu 1992 loppi Petroskoin valdivonyliopiston filolougizen tiedokunnan suomen kielen ozaston, kus opastui suomen kieldy da literatuurua. 

Opastundan jälles kerras tuli ruadoh Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah. Vuvvennu 2011 väitti filolougien kandiduatakse, väitöskirjan teemannu oli anuksenkarjalazes Hiitolas kozičendu-runo. On yhtynyh monih konferensieloih da piästänyh ilmah mondu tiedokirjutustu.On käynnyh Karjalan eri kylih keriämäh rahvahanrunohuttu. On monien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan projektoin todevuttajannu, niilöin joukos on vahnoin arhiivumaterjualoin digitointi. Nämmien projektoin hantuzis on nähty päivänvälgien Viktor Jevsejevan kerätyn materjualan cd-disku, kudamas on karjalazen rahvahanrunohuon eri žanroi da karjalazien joiguloin disku.

Kuuluu Karjalan Rahvahan Liiton halličukseh, on aktiivine liittolaine. On alalline kanzalliskielizien lehtilöin da TV:n da raadivon toimituksien abuniekku. Alalleh kirjuttau karjalankielizeh Oma Mua -lehteh da karjalankielizeh lapsien Kipinä-žurnualah. On yhtynyh monih karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua koskijoih projektoih. 

Valentina Mironova. Anuksen karjalazien eeppizet pajot. Petroskoi, 2006. Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivas Valentina Mironova löydi  254 pajuo, niilöis 103 häi pani täh kniigah. Pajot ollah karjalan kielel, on annettu niilöin kiännös ven’an kielele. 

L'udmila Ivanova, Valentina Mironova. Kuldazet kukkizet, kaunehet kanazet. Juminkeko, 2014 («Магия поднятия лемби и свадьба в карельской народной культуре»).

Valentina Mironova. Vieljärven čupun fol’klouruperindö. Petroskoi. 2013 (»Фольклорные традиции Ведлозерья»). Kniigas on Vieljärven čupul kirjutettu tekstua: eepisty pajuo, hengellisty runuo, luguu, itkuvirty, častuškua, liiristy pajuo, lapsien rahvahanrunohuttu, arbaitustu, sananpolvie, tarinua da suarnua. 
Валентина Миронова. Сюжет о сватовстве в мифической стране Хийтоле в контексте карельской эпической традиции. Петрозаводск, 2016.

Vuvvennu 2018 Periodika-julguamos on piässyh ilmoih Valentina Mironovan da L´udmila Ivanovan kirju Dosvadebnaja obr´adnost´ i svadebnii ritual karelov.




#Article 370: Sergei Prokudin-Gorski (476 words)


Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski (18. (30.) päivänny elokuudu 1863, Vladimiran aloveh, Ven'an valdukundu – 27. päivänny syvyskuudu 1944, Pariižu, Frantsii) – ven'alaine fotokuvuaju, hiimiekku (Mendelejevan opastui), pedagougu. Häi luadi suuren panoksen fotokuva- da kinematogruafien kehitykseh.

Hänen tuatto, Mihail Nikolajevič sluuži Kavkuazas, leitenantannu häi jätti sluužban vuonnu 1862 da nai.

Sergei Prokudin-Gorski oli roinnuhes Funikova Gora -sugutilois. 
Kolme vuottu opastui Aleksandrovskois licies, ga ei loppenuh sidä.
Vuozinnu 1886-1889 käi kuundelemah luvendoloi Piiterin yliopiston fiiziekku-matematiekkutiedokunnas.

Vuozinnu 1888-1890 opastui vojennois liečeala-akadiemies, kuduadu ei loppenuh.

Tutki mualavustaiduo Suarin taidoakadiemies.

Vuonnu 1890 Prokudin-Gorski da Anna Lavrova (Ven'an metallantutkijan da Gatčinan zavodoin yhtivön johtajan tytär) mendih yhteh. Prokudin-Gorski oli oman mučoin tuatan laitoksen johtokunnas.

Vuonnu 1897 Prokudin-Gorski rubei pidämäh ezityksii omis fotokuvatutkimuksien tehniekkutuloksis. Vuonnu 1898 häi piästi ilmoile enzimäzii tälle aihiele omistettuloi kniigoi. Vuonnu 1900 Ven'an tehniekkuseuru ezitti Prokudinan-Gorskin mustu-valgieloi fotokuvii Muailman ozuttelus Pariižas.

Vuonnu 1902  Prokudin-Gorski opastui Berlinan lähäl olluos fotomehaniekkuškolas tiedodouhturi Adol'f Miten johtol. Samannu vuonnu Adol'f Mite luadi oman värifotokuvuamiskameran modelin.
 
Vuvven 1902 talvikuus Prokudin-Gorski ilmoitti väridiapozitiivoin luadimizes A.Miten kolmevärikkähän fotokuvan keinon mugah.

Ei ole tarkua tieduo, konzu Prokudin-Gorski aloitti värifotokuvuamisruavon. Voi olla enzimäzii värifotokuvii häi luadi vuonnu 1903 syvyskuus-ligakuus, konzu käi matkoile Suomen kniäzikundah.

Vuonnu 1904 Prokudin-Gorski luadi värikkähii fotokuvii Dagestuanas, Mustumeren rannikol sego Piiterin alovehes.

Vuonnu 1905 sulakuus-syvyskuus häi lähti suureh fotomatkah Ven'ua myö, kudaman aigah luadi läs 400 värikästy fotokuvua Kavkuazas, Krimas da Ukrainas.

Vuonnu 1906 sulakuus-syvyskuus Prokudin-Gorski oli Jevroupas, kus yhtyi tiedokerähmölöih da foto-ozutteluloih. Häi sai kuldumedalin Antverpenas pietys kanzoinvälizes ozuttelus da medalin Parahas ruavos värifotokuvuamizen alal Nicca-linnas olijas fotokluubaspäi.

Vuonnu 1906 talvikuus Prokudin-Gorski enzikerdua lähti Turkestuanah. Häi tahtoi fotokuvata päiväzen pimendysty 14. päivänny pakkaskuudu vuonnu 1907. Päiväzen pimendyksen fotokuvua ei roinnuh pilvežyön periä, ga Prokudin-Gorski luadi äijän värifotokuvua Samarkandas da Buharas.

Vuonnu 1908 oraskuus Prokudin-Gorski käi Jasnaja Pol'anah, kus luadi enämbi 15 fotokuvua, kudamien joukos oli mondu Lev Nikolajevič Tolstoin värikästy kuvua. Prokudin-Gorski kirjutti myöhembi, gu kirjailii Tolstoidu kiinnostettih uvvistukset kaikil aloil.

Sergei Mihailovič tahtoi todevuttua nengostu projektua, kuduan avul häi voinnus ozuttua omis värifotokuvis nygyaigastu Ven'ua, sen kul'tuurua, histouriedu da modernizaciedu. Suari Nikolai II käskyn mugah fotokuvuaju sai erikoisraudutievagonan. Vien kuvuamizeh näh hänele annettih pienen laivan, kudai voi kulgie madalua vetty myö. Urualan kuvuamizeh näh Jekaterinburgah tuodih Ford -mašin. Suarin käskyn mugah Prokudin-Gorski sai dokumentat, kudualoin mugah fotokuvuaju sai piästä Ven'an valdukunnan kaikkiele.
 
Vuozinnu 1909-1916 Prokudin-Gorski käi Venan muan äijih paikkoih da fotokuvai ennevahnallizii kirikkölöi, manasteriloi, zavodoi, linnoi da ristikanzoi. 

Vuonnu 1916 kezäl Prokudin-Gorski lähti jälgimäzeh fotomatkah, kudaman aigah luadi vaste nostetun Murmanskan raudutien suvipalan da Soloveckoin suariston fotokuvii.

Vuonnu 1917 Okt'abrskoin revolucien jälles Prokudin-Gorski otti ozua Korgien forokuvan da fototehniekan instituutan perustamizeh. Instituuttu  oli virallizesti hyväksytty 9. päivänny syvyskuudu vuonnu 1918, konzu Prokudin-Gorski jo lähti elämäh ulgomual. 
Vuozinnu 1920—1922 Prokudin-Gorski kirjutti mondu tevostu British Journal of Photography - nimizeh žurnualah. 

Vuonnu 1922 häi muutti Niccah, kus ruadoi yhtes L'umjeroin vellien kel.

Sergei Mihailovič Prokudin-Gorski kuoli Pariižas da on pandu muah ven'alazes Sent-Ženevjev-de-Bua -kalmumual.




#Article 371: Aleksandra Stepanova (222 words)


Aleksandra Stepanovna Stepanova on kuulužu karjalazen rahvahanrunohuon tutkii, filolougien kandiduattu, Karjalan tazavallan tiedoalan arvostettu ruadai. Enämbi 44 vuottu Aleksandra Stepanova ruadoi Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. 

On roinnuhes Vienan Karjalan Šompajärven kyläh karjalazeh muanruadajien pereheh 30. elokuudu vuvvennu 1930. 

Vuvvennu 1938 Aleksandra Stepanova lähti opastumah Haikol’an školah. Sih aigah opastus oli karjalan kielel. Enne voinua ehti loppie kolme kluassua. Evakos Ižänmuallizen voinan aigah sai loppie vaiku nelländen kluasan. Jo voinan jälles Aleksandra Stepanova jatkoi opastustu Uhtuon školas. Yheksändes kluasas hänen literatuuran opastajannu oli Unelma Konkka (tulii kuulužu folkloristu). Oman opastajan hyvyös Aleksandra Stepanova lähti opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh histourii-filolougizen tiedokunnan suomelas-ugrilazele ozastole. 

Vuvvennu 1957 opastundan loppiettuu Aleksandra Stepanovua työttih ruadoh Nilmijärveh, kus häi ruadoi kaksi vuottu opastajannu. Ruadoi vie Kalevalan da Kondupohjan piiris opastajannu. Vuvvennu 1962 tuli ruadoh Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttah Unelma Konkan kučus. Instituutas Aleksandra Stepanova ruadoi vuodessah 2007. 
Aleksandra Stepanova tutkii suarnoi, eepizii pajoloi, joiguloi, yhtelläh hänen ruavon piälimäzii tutkimuskohtii oldih itkuvirret. Vuvvennu 1969 häi vagavah ottihes itkuvirzilöin tutkindah. Händy enne tädä rahvahanrunohuon žanrua ei tutkittu nigo Ven’al, nigo Suomes. Vuvvennu 1980 Aleksandra Stepanova väitti filolougien kandiduatakse. Väitösruavon teemannu oldih karjalazet itkuvirret. 

On ajelluh ristin-rästin Karjalan keriämäs materjualua. Ruadajes oli enämbi 50 tutkimusmatkua eri Karjalan piirilöih da Kuolanniemimuale. 

Aleksandra Stepanova on piästänyh ilmah äijy kirjua da tiedokirjutustu karjalazes rahvahanrunohuos kui Ven’an, mugai Suomen puolen julgavolois. 




#Article 372: Paimoin torvi (168 words)


Paimoin torvi on paimoin soitin, kudamal häi soitti karjua paimendajes. Tänäpäi paimenih käyndy on unohtuksis, sendäh ei joga toine musta da tiijä, kui luadie paimoin torvi.

Paimoin torvi on puoldu syldy, tuohes da kahtes puupalazes luajittu. Net palazet oli sivottu yhteh tuohen vuoh. Suučuras torvi oli kaijembi, pera vällin. Midä pitkembi oli paimoin torvi, sidä helevembän iänen se andoi. Paimoin torven luadijes käytettih huabua, leppiä, pihl'ajua, pedäjiä. Tuohtu kiškottih oraskuul-heinykuul, konzu se parembi lähtöy puus. Tuohi pidi olla pehmei da ei hoikku. Luajittih tuohitorvetgi, vaiku yhtes tuohes.
 

Paimoin sarvi luajittih puus libo žiivatan sarves: lehmän, häkin libo kozan. Sarvet ezmäi keitettih da sit puhtastettih. Luajittih soittimeh loukot iäneh niškoi. Joga paimoi azui ičelleh soittimen da soitti sil vaiku iče. Ozuttua da kädeh andua soitindu nikelle ei suannuh – karjale voi roita pahua. Sendäh soittimii piettih kudžoinmättähäs libo tahnuos höštötukun ual. Nikonzu paimoi ei luadinuh soittimii myödäväkse. A niilöi soittimii, kudamat oldih vahnat, pädemättömät, nikonzu ei lykätty, net pidi poltua. paimoin soittimet ei oldu kestäjät, niidy toiči luajittih vuvvekse.
 




#Article 373: Ruskeala (mägiparku) (224 words)


Ruskeala-kivipuusto () on turistukompleksu, kudai sijaiččou Karjalan tazavallan Sortavalan piiris. Tämän kompleksan merkičyksellizin kohtu on pohjuvezil täytetty mramorukarjeru.

Turistukompleksu on 30 kilometris Sortavalas, Tohmajoen rannal.

Karjeran piduhus pohjazes suveh on 460 metrii, levevys on läs 100 metrii. Vien läbinägyvys on 15-18 metrii. 

Vahnan karjeran seinis on äijy štol'nii da štrekua, kuduat ollah yhtistetty hoduloil. Suuren Ižänmuallizen voinan jälles karjeru oli upotettu. Sie on säilynyh zavodan hallinon taloi, kudai on luajittu pienis mramorukirpičois.

Kivilouhimot, kuduadu löydi ekonoumiellizen seuran ozanottai Samuil Alopeus, allettih kaivamah vuvvennu 1765, Ekaterina II aigah. Enzimästy kaivamistu ohjai Andrei Pil'ugin.

Ruskealas louhitah nelli väriä mramorua — harmuadu, harmai-vihandua, valgiedu harmualoin täblienke da valgei-sinine-harmuadu. Täs ruavos ruadoi läs 500 paikallistu eläjiä.

Ruskealan mramorua käytettih, konzu srojittih Piiterin huonuksii da dvorčii. Sil on piälystetty Isaakijevskoin kirikön seinät, on luajittu Kazanskoin kirikön latet, on tehty Ermituažan ikkunpielizet. Vie Ruskealan mramorua suau nähtä Mramoran dvorčas da Mihailovskoin zamkas. XX vuozisuan keskel Piiterin metron Primorskaja- da Ladožskaja-stantsien muanalaziet zualat sežo luajittih Ruskealan mramoras.

Sil aigua, konzu srojittih Isaakijevskoin kirikkyö, vuozinnu 1818-1959, Ruskealah kävi arhitektoru Ogyst Monferran.

Vuozinnu 1939-1947 karjeru ei toiminnuh. Ruado mramoru-izv'oskan zavodal oli jatkettu vuvvennu 1947 da kestiy 1990-luvuh sah. Sil aigua louhitäh vähä mramorua, mramorua izv'oskah näh da kivimurendeheh näh.

Vuvves 1998 mramoran piäkarjeru on otettu valdivovardoičukseh.

Vuvvennu 1999 karjeru oli otettu turistumatkah Taivahankarvaine dorogu.

Vuvvennu 2010 Ruskealas snimaitih T'omnii mir -fil'mua («Тёмный мир»).




#Article 374: Meijän pajo (116 words)


Meijän pajo on priäžäläine karjalakse pajattai pajojoukko, kudai perustettih vuvvennu 1992. 

Meijän pajo luajittih sih aigah, konzu 1990-vuozil ottavuttih karjalazen pajon elavuttamizeh. Priäžän čupul jo ruadoi kuulužu Vieljärven da Pyhärven horat. Petroskoile oli suadu Oma Pajo. 

Enzimäzenny Meijän pajon ohjuajnnu oli Marija Matrosova.
Monien vuozien aigah horua ohjai Vera Ivanova. 
Tänäpäi horan ohjuajannu on Julija Tolmačova, soittajannu Dmitrii Muhorin. 

Meijän pajo pajattau karjalan kielel uuzii kirjutettuloi pajoloi da vahnoigi. Priäžäläine Aleksandr Saveljev  kirjutti Meijän pajoh niškoi pajoloin sanoi. 

Meijän pajuo hyvin tutah omal čupul, Karjalas da sen ulgopuolel. Pajojoukko kävyy pajattamah karjalazih kylih da monih festivualiloih yhtynyh. 

Omassah 20-vuozipäiväkse, kudai piettih vuvvennu 2012, meijänpajolozet ombelutettih ičelleh uvvet ruutat. Niilöin dizainerannu on Karjalan tundiettu taidolii Irina Porošina. 




#Article 375: Luonnon talovus (302 words)


Luonnon talovus on Karjalan Kanzallizen muzein alallizii ekspozitsieloi, kudai sanelou Karjalan kandurahvahien – karjalazien, vepsäläzien, ven’alazien – perindöllizis ruadolois vuozisavoin XIX-XX enzimäzen kolmandeksen aigua. Ekspozitsies on vahnua vekhehty, kuvua da materjualua. Ekspozitsii avattih vuvvennu 2013 Luonnon talovus -projektan hantuzis, kudamah suadih kannatustu Potaninan fondaspäi.

Ekspozitsii on juattu zualoin mugah. Enzimäzes on sanottu kandurahvahien veziruadolois, kudamih kuulutah kalan da merizvierilöin suandu, helmen pyvvändy. Ozutteluvehkien joukos on vahnu hongoi da kahtes puus luajittu hongoi, verkokuožali, jiäkengy, tuulaskobru da äijy midä muudu, midä pidi pyydöh lähtenyöle.

Toizes zualas on sanottu muanruadolois da meččyhommis. Täs voibi tarkembah tiijustua heinarres da leikkavos, žiivatoin piendäs da paimendukses, mečästämizes, muarjoin da grivoin keriämizes. 
Sidä paiči ekspozitsies suau kuunnelta žiivatoin da meččyzvierilöin iänii, paimoin soitandua da rahvahan luguloi karjalakse, kudamien joukos on enzimäzen kerran karjan pihale työnnändän lugu da lugu mečännenäs. Materjualu on otettu Karjalan Kanzallizen muzein, Petroskoin konservatourien da Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan arhiivaspäi.

Kolmas zualu on elostusperti. Sit pertis on omat ižändät: mečän, vien da koin ižändy. Niilöin tytit luadi Karjalan tundiettu muasteri Boris Kudr’avtsev. Pertis on äijy elostustu. ”Syömizien čupus” voibi tiijustua, midä keitettih da pastettih kandurahvas. Tiijustua, midä luajitah nižus, rugehes, kagras da ozras, suau toizes elostukses. Kolmas on omistettu rahvahan vahnale kalenduarale. Sih niškoi on luajittu kubiekat kuuloin nimienke da on vahnu puuhine kepin jyttyine kalenduaru. Keskipertii on vie yksi suuri nägyi elostus. Se on pohjazen muan makiettu, tälle muale on luajittu taloit da eläjät. Elostettuu rubiet tiedämäh, kui harjavuo elämäh korbimečäs.
Elostuspertis voibi kaččuo fil’mua d’oktin valutandas, pelvasniitin luajindas, muan kynnös, kalan keitändäs da šipainiekoin pastandas.

Kanzallizes muzeis kai tiijot da vehkehien nimet ollah kirjutettu kahtel kielel: ven’akse  da angliekse. Se on taba. Luonnon talovus -ekspozitsieh niškoi on luajittu opaskirjat karjalan kielen kahtel murdehel: livvikse da vienakse da vepsän kielel. Oma opaskirju eriluaduzien tehtävienke kandurahvahien kielil on luajittugi elostuspertih niškoi. 

/




#Article 376: Sirkka Rikka (153 words)


Sirkka Rikka (4.07.1912-20.01.2002) on nevvostolaine pajattai, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1943) , Ven’an nevvostotazavallan rahvahan artistu (1957).

Sirkka Rikka on Amerikan suomelaine. Rodivui Yhtysvallois Mičiganas 4. heinykuudu vuvvennu 1912. Hänen tuattah oli lehtimies, Yhtysvaldoih muuttunuzien suomelazien profsojuzuliikkehen eräs johtajis. Lapsennu da nuorete eli Detroitas.
Vuvvennu 1932 yhtes ukkohke muutti Nevvostoliittoh.
Vuvvennu 1937 loppi Petroskoin liečetiijon politehnikuman.
Vuvves 1939 on Valdivollizen Kantele-ansamblin solistu.
Vuvvennu 1948 loppi jatko-opastuksen kursat Leningruadan konservatouries.
Vuozinnu 1952-1965 on Karjalan valdivollizen filarmounien artistu. 
Vuozien 1990 keskipuoles eli Suomes. 

Sirkka Rikal oli omaluaduine, helei da puhtas iäni, sendäh rahvas ruvettih sanomah händy ”karjalazekse soloveilinnukse”. Sirkka Rikka pajatti muailman rahvahien pajoloi, niilöin joukos suomelazien, karjalazien, vepsäläzien, Nevvostoliiton rahvahien, irlandielazien, anglielazien, šotlandielazien, frantsielazien, germuanielazien, espanielazien da äijien toizien. Häi pajatti myös ouperoin arieloi da romansoi.

Ukko – Toivo Vainonen (1918-1985), nevvostolaine muuzikkumies, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1947), Karjalan nevvostotazavallan rahvahan artistu (1971). 

Leninan ordenu (22.09.1959)
Ruskien Ruadoflavun ordenu. 
Ven’an nevvostotazavallan rahvahan artistu (1957).




#Article 377: Otto Kuusinen (324 words)


Otto Vil'gel'movič (Otto Ville) Kuusinen (; 4. ligakuudu 1881, Laukaa, Suomen suurikn'ažestvu, Ven'an valdukundu – 17. oraskuudu 1964, Moskvu, Nevvostoliitto) – suomelaine, ven'alaine da nevvostoliiton poliitiekku da kirjuttai. Vuozinnu 1939-1940, nevvostoliiton da suomen voinan aigah, FDR-halličuksen ulgomualazien dieloloin premjer-ministru.

Vuozinnu 1940 – 1956 Karjalais-suomelazen sotsialistizen nevvostovallan prezidiuman enzimäine da jälgimäine johtai.

Otto Kuusinen rodivui 4.ligakuudu vuonnu 1881 Suomeh, Vaasan gubernien Laukaan kyläh, sovanombelijan pereheh. Otto opastui Jyväskylän gimnuazies.

Häi loppi Helsinkin yliopiston histouri-filologizen tiedekunnan (1905). Vuonnu 1904 häi piäzi Suomen sotsialis-demokruattizeh partieh, da kahten vuvven peräs häi roihes partien johtajakse. Otto yhtyi II Internatsionalan Kopengagenan da Bazel'skan kongressoih.

Vuonnu 1908 heinykuus händy valittih seiman deputuatakse (1908—1909 da 1911—1913).

Vuonnu 1918 Otto Kuusinen oli Suomen kanzandelegatsien (suom. Suomen kansanvaltuuskunta on Suomen vallankumovushalličus) opastundudieloloin deleguattannu. Ruskieloin voitetukse jiädyy Otto pageni Ven'ale. Häi yhtyi bolševiikkoih da vuonnu 1918 Moskvas oli Suomen kommunistizen partien yksi järjestäjis. Häi valmisti ammundutarbehil varustettuu vastahnouzuu Suomes.

Voinien välil Kuusinen ruadoi Kominternas da oli sen kahdeksan kongressoin deleguattannu. Häi oli sen järjestön yksi aktiviistois. Kominternas sanottih kogo muailman proletariatan diktatuurah näh. 

Talvivoinan allus Otto Kuusinen oli pandu halličuksen piämiehekse da Suomen demokruattizen tazavallan ulgomualazien dieloloin ministrakse. Toizennu talvikuudu vuonnu 1939 Kuusinen pani Suomen demokruattizen tazavallan nimen keskenäzen Avun da ystävyön sobimukseh Ven'an kel, kaččomata sih, ku sen halličus ei kontroliiruittu Suomen piälinnua – Helsinkii.

Voinan lopus Kuusizen halličus oli hajoitettu. Vuonnu 1940 kevätkuus oli perustettu Karjalais-suomelaine sotsialistine nevvostovaldu, kuduah kuului endine Karjalan avtonoumine sotsialistine nevvostovaldu, sežo Karjalan päivänlaskupuolizet alovehet, kuduat kuuluttih Nevvostoliittoh. 

Otto Kuusinen kuoli 17. oraskuudu vuonnu 1964 Moskvah. Rungu oli poltettu da pandu muah nekropolis, Kremlin seinän luo.

Vuonnu 1902 Otto Kuusinen venčaiččihes Saima-Paulina Dal'str'eman kel. Hyö erottih vuonnu 1923.

Oton da Saiman lapset:

Vuonnu 1923 Otto nai Aino Turtiazen kel. Vuozinnu 1931-1933 Aino peitoči oli Kominternan ruavos Amerikas, sit ruadoi voinuagentannu Japonies. Vuonnu 1937 Turtiainen piäzi t'urmah kahdeksakse vuvvekse. 

Moskvas, Astrahanas, Donetskas, Har'kovas da Alma-Atas on Kuusizen kadu.

Petroskois Sovetskaja-lagevol seizou Kuusizen mustopačas. Petroskoin valdivoyliopiston endine nimi oli Kuusizen valdivoyliopisto.




#Article 378: Karjalas-Suomelaine sosialistine nevvostotazavaldu (426 words)


Karjalas-Suomelaine sosialistine nevvostotazavaldu (Karjalas-Suomelaine SNT libo Nevvosto-Karjala) () oli yhtenny Nevvostoliiton kuvvestostu tazavallas vuvves 1940 algajen vuodessah 1956. Vuonnu 1956 heinykuun 16. päivänny Nevvosto-Karjala uvvessah muutettih Ven'an sosialistizen federatiivizen nevvostotazavallan ( Ven'an SFNT) Karjalan avtonoumizekse sosialistizekse nevvostotazavallakse (Karjalan ASNT).

Sen jälles, konzu Karjala sai palan Suomen raja-alovehis, kudamii Nevvostoliitto sai Moskovan rauhusobimuksen mugah, vuonnu 1940 ( 31. päivänny kevätkuudu) Moskovas piettih Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston VI kerähmö.
Täs kerähmös hyväksyttih zakon, kudaman mugah Karjalan avtonoumine sosialistine nevvostotazavaldu (Karjalan ASNT) muutettih Karjalas-suomelazekse sosialistizekse nevvostotazavallakse (Karjalas-suomelazekse SNT:kse) . Sih ruvettih kuulumah Karjalankannas da Pohjas-Luadogan aloveh sego Sallan da Kuusamon päivännouzuozat.

Kezäl 1940 endizile Suomen alovehile perustettih seiččie uuttu piirii  - Viborgan, Käkisalmen, Kurkijoven, Pitkyrannan, Sordavalan, Suojärven sego Jääsken piirit da kolme kylänevvostuo – Alakurtin, Kairolan da Kuolajärven – net kuuluttih Kiestingin piirih.

Silaigua Karjalas-suomelaine SNT rodih kolmandeksetostu Nevvostoliiton tazavallakse, sendäh gi Nevvostoliiton piäzakonah oli pandu muutoksii.

Tazavallan piälinnannu jäi Petroskoin linnu.

Jatkovoinan (suom. Jatkosota) aigah suomelazet valloitettih Karjalas-Suomelazen SNT:n suuriman ozan. Silaigua Nevvosto-Karjalan piälinnannu oli Belomorsk. Suomelazii voitettih vuonnu 1944 kezäl Kannaksen suurhyökkävyksen aigah.

Vuonnu 1944 Viborgan da Käkisalmen piirit luovutettih Venan SFNT:le (Leningruadan alovehele).
Vuonnu 1953 Alakurtin kylä rubei kuulumah Murmanskan aloveheh.
Vuonnu 1954 Moskovas olijas Ven'an ozuttelukeskukses avattih Karjalas-Suomelazele SNT:le omistettu ozuttelupaviljon (arhitektorat F.Rehmukov da A.Rezničenko).
Vuonnu 1955 (tuhukuun 24. päivänny) Kuolajärven kylä luovutettih Murmanskan alovehen Kandalahten piirile.

Vuozinnu 1954-1955 Suomen da Ven'an välizet yhtevykset ruvettih parenemah. Silaigua Suomen prezidentu oli J.Paasikivi, Nevvostoliiton johtajannu oli N. Hruščov. Vuvven 1956 allus Paasikivi kieldävyi menendäs vallittavakse prezidentakse, kevätkuus oli vallittu uuzi prezidentu Urho Kekkonen.

Vuvven 1956 allus Nevvostoliitto enne aigua andoi Suomele rauhusobimuksen mugah suavun Porkkalan, hyväksyi Suomen neitralitietan da ei vastustannuh sile liittyö Yhtestynnyzih Kanzukundih. Karjalas-Suomelazen SNT:n muuttamine Karjalan ASNT:kse ozutti suomelazile, gu Nevvostoliitto ei  olluh Suomen vihaniekannu.

Vuonnu 1956 (16. päivänny heinykuudu) Karjalas-Suomelaine SNT sai virallizen Karjalan ASNT:n stuatusan da uvvessah rubei kuulumah Ven'an SFNT:h. Stuatusan muuttamizen virallizennu syynny oldih kanzalližusmuutokset (läs 80 % Tazavallan eläjis oldih ven'alazet, valgoven'alazet da ukrainalazet) sego se, gu pidi vältämättäh vähendiä valdivolline toimikundu (kuduah vuonnu 1955 piettih 19,6 miljonua rublua).

Tazavallan stuatusan muuttamizen jälles oli muutettavu Nevvostoliiton gerbu. Enne sie oli 16 lentastu, vuvves 1956 algajen vuodessah 1991 (Nevvostoliiton häviemizessäh) valdivonmerkis oli 15 lentastu.

Karjalas-Suomelazen SNT:n mustopaččahannu on Nevvostoliiton rahvahien Ystävyön fontuanu Moskovas. 

Karjalazet da suomelazet oldih vähäluguzet rahvas. Vuonnu 1939 suomelas-ugrilastu rahvastu (karjalazii, suomelazii da vepsäläzii) oli 27%, vuonnu 1959 – 18,3 %.

Vuonnu 1940 endizien Suomen alovehien suomelazet da karjalazet (enämbi 400 tuhattu hengie) lähtiettih pagoh Suomen keskuspiirilöih, vuozinnu 1941-1942 hyö tuldih järilleh Karjalah da vuonnu 1944  uvvessah lähtiettih Karjalaspäi. Heijän azemes Karjalah tuldih elämäh ven'alazet siirdolazet eri kohtispäi.




#Article 379: Suuri karjal-ven'alaine sanakniigu (147 words)


Suuri karjal-ven'alaine sanakniigu on karjalan kielen, livvin murdehen normiruittu sanakniigu, kuduan luadijannu on Tatjana Petrovna Boiko, Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai.

Tädä sanakniigua Tatjana Boiko algoi kirjuttua vuvvennu 2011, a vuvvennu 2015, sygyzyl loppi sen ruavon.

Sanakniigas on läs 18 tuhattu sanua.

Sanakniigan toimitajinnu ollah bilolougien kandiduattu Svetlana Viktorovna Nagurnaja da GTRK Karelijan ruadai Ol'ga Valerjevna Ogneva. 

Ol’ga Ogneva lugi sanakniigua karjalan kielen puoles, Svetlana Nagurnaja - ven’an kielen puoles.

Paiči sanoin kiännösty, sanakniigan jogahizel sanal on kolme muoduo – substantiivois ollah yksikön genetiivu, yksikön da monikon partitiivu da verbilöis – yksikön enzimäine da kolmas persounu da monikon kolmas persounu.

Sie on mostu uuttu sanua, kui brauzer, interaktiivine kirjutuslaudu, langatoi yhtevys da muudu. 

Sanakniigah on otettu kirjaimikon uuzi c-kirjain.

Boiko T. P. Suuri karjal-van'alaine sanakniigu (livvin murreh) /Бойко Т.П.; Рос. акад. наук, Карел. науч. центр, Ин-т языка, лит. и ист. - Петрозаводск: Периодика, 2016.




#Article 380: Paikkarin Torppa (179 words)


Paikkarin Torppa on Kalevala-eeposan keriäjän Elias Lönnrotan kodikondu, kudai sijaiččou Sammatis Uvvelmual, Helsinkin lähäl.

Paikkarin Torpan ymbäri on kurrellizen aidu. Paikkarin Torppa on pieni puuhine kodi. 

Koin lähäl, pienel kallivol, puuloin keskes seizou Elias Lönnrotan mustopačas.

Elias Lönnrotan kodi on pieni, ylen vahnu, seizou se kivilöil. Veriät kois ollah madalat, ikkunat - pienet.

Kaikkiedah kodimuzeis on kaksi pertii, kuduat suau kaččuo – yhten sydämeh voibi piästä, a tostu suau kaččuo vai uksespäi. Pertit, kui ičegi kodi, ollah pienet, ga valgiet, seinät ollah rapatettu da kruasittu izv’oskal.
Tämän koin nosti Eliasan tuatto vuvvennu 1800 da Elias oli enzimäzenny lapsennu, kudai rodivui täh kodih.

Koin suures pertis on kaksi ikkunua, suuri päčči truvanke, stola laučoinke, škuappu, posudniekku, pieni stola lapsih niškoi, kravatti, kätkyt da kaksikerroksine puukravatti. Kätkyön rinnal seizou rukki.
Monet vehkehet muzeis ollah alguperäzet. Toizet – koupiet, kuduat ollah luajittu Eliasan vellen tyttären Miina Lönnrotan mustoloin mugah. 

Tostu pertii suau kaččuo vaiku uksespäi. Sie suau nähtä Elias Lönnrotan vanhusaijan kravatti, stola, zirkalo, kniigupualičču, Eliasan vellenn Henrik Juuhazen akan sundugu priduanoih nähte da kaksi douhturin šliäppiä – liečetiijon da filosoufien douhtorin.




#Article 381: Floran da Lavran kirikkö (142 words)


Floran da Lavran kirikkö Mägriel  on Karjalan vahnimii kirikkölöi. Kirikkö on nostettu kivikirikkölöin jyttyöh vuvvennu 1613 Ven’an voiton kunnivokse Ven’an da Ruočin välizel voinal.
 

Kirikkö on pedäimečikös dorogan huruas puoles, konzu lähtet Mägriespäi. Kirikön vieres on kalmužin. 

Kirikkö kandau Floran da Lavran nimie. Nämmien pyhien mustopäiviä pietäh 18. (31.) elokuudu. Ven’an pohjazes Florua da Lavrua kunnivoittih muanruadajat kui žiivatoin da muanruadajan talovuon akkiloiččijoi da vardoiččijoi. Nämmien pyhien obrazat enne oldih joga talois.

Floran da Lavran kirikkö on pieni puuhine kuvvikkomuodoine kirikkö. Kirikkö on salvettu parzis, vuozisuan XIX aigah on obšivoittu hoikkazil lavvoil sen aijan arhitektuuru-uvvistuksien myödäh. Kirikkö on ainavoluaduzii Novgorodan tyyppizii Ven’an puuhizen arhitektuuran mustomerkilöi. Sit on tundietun Novgorodan F’oudor Stratilatan kirikön piirdehii.
 

Kirikös sydämes kai on säilynyh läs muuttumattah. Päivännouzupuolen seinällyö altarin ies on säilynyh harvah kirikkölöis olii vahnu kolmekerroksine t’ablahine ikonostuassu.

Mägrien kirikkö on ruadai kirikkö. Sit alalleh pietäh sluužboi. 




#Article 382: Sinikka Malmi (178 words)


Sinikka Malmi on Karjalan Kanzallizen teatran artistoi. Häi ruadoi teatras läs 35 vuottu, ezitti kanzallizen, klassillizen, nevvostovallanaigazen da lapsien repertuarah kuulujua roulii. 

Sinikka Malmi on rodivunnuh 26. syvyskuudu vuvvennu 1930 Kondupohjas. Sinikka Malmi on Helmi Malmin tytär. 

Vuvvennu 1952 Sinikka Malmi piäzi opastumah tundiettuh Leningruadan teatran, muuzikan da kinematogruafien instituuttah. Hänenke yhtel kursal opastuttih moizet hyvin tundietut artistat kui Pauli Rinne, Pekka Mikšijev, Grigorii Godarev, Toivo Haimi, Villiam Hall, Viola Malmi, Jelena Kornilova da Erna Berg.
 

Opastundan loppiettuu vuvvennu 1957 Sinikka Malmi otettih ruadoh Karjalan Kanzallizeh teatrah. Hänen ezmäine rouli teatran laval oli Ol’eg Lebedevan mugah luajitus Tuattoloin nuorus -ozutelmas. Jefimčikan roulis Sinikka ozutti omua iččie nerokkahannu artistannu. 

Parahat Sinikka Malmin roulit oldih 1960-luvul. Net ozutelmat kuuluttih kanzallizeh repertuarah: Minna Kantan mugah luajitus Murdovarrastamine -ozutelmas häi ezitti Loviis Kristii, Teuvo Pakkalan mugah luajitus Tukkijovel-ozutelmas ezitti Annii. Myöhembi, 1970-luvun lopus samas Tukkijovel-ozutelmas Sinikka Mami ezitti jo Poro-Pirkon roulii. 

Sinikka Malmil oli äijy roulii komeedielois. Teatras ruadajes Sinikka Malmi ezityi lapsien ozutelmisgi da suarnois, net hätkekse jiädih mustoh kaččojile. 

Malmil oli kui piälimäzii, mugai sivurouliloi, joga hänen rouli oli lykykäs. 




#Article 383: Smolenskoin Jumaldoman kirikkö Anukses (167 words)


Smolenskoin Jumaldoman kirikkö Anukses on nostettu 1824-1830 vuozinnu klassitsizman tabah.
 

Kirikkö on Mariam-suarel Anuksenlinnas keskučas. Mariam-suari on läs 160 metrii piduhuttu da ei ole ni 50 metrii levevytty. Se on Anusjoven da Mägrienjoven yhtytändykohtal.

Se ku suarel kivikirikkyö enne oli puuhine kirikkö on sanottu vuvven 1646 kniigas. Sit kirikkö nostettih uvvessah da se rodih kivine. Arhiivas on säilynyh menoloin kirjutuskirju da luajittu kirjutus kirikön vuvven 1744-1749 nostatandumenolois. Mittuine se oli ulgonävöl ei tietä, on sanottu, ku sen suurus oli 18 x 7 syldy.
Vuvvennu 1819 Anuksenlinnan kirikköh kävyi molimahes tsuari Aleksandr I. Jo sih aigah kirikkö  oli pahas kunnos. Tsuari sanoi andua 20 tuhattu rubl’ua uvven kirikön nostamizeh libo endizen kohendamizeh. Nostamah sidä ruvettih vuvvennu 1824. 

Nevvostovallan aigua kirikkö hätken aigua oli salvas. Kellojallat oli murendettu. Talois ezmäi oli kinoteatru, sit vuvves 1974 algajen muzei. Vuvvennu 1989 taloi annettih järilleh kiriköle, kudamua ruvettih kohendamah. 

Smolenskoin Jumaldoman kirikkö on kivine kirikkö viijen kuupolanke, sit on  syöndyperti da kellojallat.  

Smolenskoin Jumaldoman kirikkö on ruadai kirikkö. Sit alalleh pietäh sluužoi.




#Article 384: Must'oi (110 words)


Must’oi () on pieni marjutuhjoine kanabron kazvipereheh kuului. Sen marjat ollah sinimustua värii da ollah syödävät. Must’oin marjat da lehtet ollah tervehytty parandajat.
 

Must’oin tuhjoine on 10-50 sentii korgevuttu. Pohjazes, semmite tundras, kazvai must’oin tuhjoine on kaikkiedah setämä senti. Lehtet kazvetah toine toizele peräh, jäičän muodohizet. Talvekse net pakutah. Kazvil on kiemur juuri, kudamas lähtöy äijy vezua. 

Must’oi kukkiu oraskuul. Sen kukat ollah vihandanvalgiet, lähtietäh yksitellen. 

Must’oin marjoi syvväh, keitetäh sit varen’n’ua, luajitah kiiselii, viinua. Pannah sidä piirualoin syväimekse. Talvekse sidä voibi kylmätä. 

Must’oin marjois on vähä puunandimien kislottua. Niilöis on äijy A da B viitamiinua, margantsua, sežo C vitamiinua, magniedu da kal’tsiedu. Must’oi on hyvä silmile, se parandau nägyö. 




#Article 385: Juomoi (181 words)


Juomoi (lat.  Vaccínium uliginósum) on pieni marjutuhjoine kanabron pereheheh kuului. Sen marjat ollah sinizet da syödävät. 

Juomoil on oksakas tuhjoine, kudai on 30-50 sentii piduhuttu, toiči sen varzi kazvau muadu myöte. Must’ois juomoi eruou sil, ku sen varzi kovenou, rodieu puun jyttyzekse. Sil vie on valpahembi varzi. Magu nämmil marjoil sežo on eriluaduine. Juomoin mehu on valpahembi, must’oinhäi fiolietovoinruskei. Konzu keriät must’oidu marjan nahkale puututtuu jiähäh fiolietovoinsinizet tačmat. Kudamat pahoi lähtietäh. 

Juomoin lehtet ollah ei vähembi kolmie sentii piduličat, kovattavat da hoikat. Syzyzyl juomoin lehtet ruskotah da pakutah, marjat vie halloissah voijah olla pal’l’ahal tuhjozel. 

Juomoin kukkazet ollah pienet, viiziteräzet, muah painujat. Marjat ollah sinizet pyöryžät, harvah piduličat. Net ollah mehevät da syödävät. Marju on 1,2 sentii piduhuttu. 

Juomoin tuhjoine on hyvä pakkazii kestäi da voi eliä sada vuodessah. 

Juomoin marjat ollah syödävät. Niidy syvväh vereksilleh, keitetäh niilöis varen’n’ua, luajitah mehuu da viinua. Juomoloih, niilöi varustajes, ližätäh toizii marjoi (must’oidu, buolua, garbaluo), kudamil on enämbäl tundui magu.
 

Juomoin marjat da mehu on diettah kuului syömine. Se parandau ainehien suluandua rungas da alendau zuaharimiäriä. Marjat lujendetah verisuonii, ollah hyvät syömizensulatandale da sydämele. 




#Article 386: Vagoi (168 words)


Vagoi on  (lat. Rúbus idáeus) on pieni tuhjoine, kudai kuuluu Rouzovien (Rosaceae) pereheh. Vagoil on ruskiet syödävät marjat. Vagoi kazvau kuattuloin meččien kohtal, mečis, vičikkölöis, jogiloin rannoil. Sidä kazvatetah savusgi.
   

Vagoi on talvekse lehtii kaimuaju pieni tuhjoine, kudamal on moni-igäzet juuret, kudamis lähtöy kazvamah muale vezua. Vagoin vezat ollah 1,5-2,5 metrii piduhuttu. 

Vagoin juuri on kiemur, puun jyttyine, monien sivujuurilöinke. Sen vezat kazvetah oigieh. Enzimäzen vuvven vezat ollah pehmiet, heinän jyttyöt, mehevät. Toizennu vuon net kovetah da roitah maksankarvazet. Jälles kukindua da niilöih marjoin kazvandan jälles net kuivetah, ga tossuvuon sit juures  lähtöy uuttu vezua.
 
Vagoin lehtet ollah piduličat, kazvetah toine toizele peräh, piälepäi ollah muzavanvihandat, toine čura on valpas. 
Vagoin kukat ollah läs 1 senti piduhuttu. Keski-Ven’al vagoi kukkiu kezäkuus heinykuussah, toiči elokussahgi.

Marjat ollah ruskiet, vähäzel karvakkahat. Enimyölleh vagoin tuhjoh marjua rodieu tossuvuon.

Vagoin marjua syvväh vereksilleh, niilöis keitetäh varen’n’ua, marmeladua, mehuu, viinua. Talvekse niidy voibi kylmätä. Vagoin lehtii kuivatah da keitetäh niilöis čuajuu.

Vagoin marjat ollah hyvät tervehyöle. Rahvas syvväh niidy kylmändäh, net alendetah žuaruugi. 




#Article 387: Kadai (110 words)


Kadai on () on ainosivihandu havvutuhjo, kudai kuuluu Kiparisoin () pereheh. Kazvau havvumečikkölöis, segamečikkölöis, kuattuloin meččien kohtal, meččyaholoil, kazvoitunnuzien mägilöin rindehil, jogiloin rannoil, toiči luadiu tuhjožikot. 

Kadai voi olla kolme metrii korgevuttu. Kukkiu oraskuul. Marjat (käbymarjat) kypsetäh tossuvuon sygyzyl.
 

Kus kazvau kadajua, ilmu on äijiä puhtahembi. Kadajan marjoi käytetäh tervehytty parandajes. Niilöi käytetäh mavustehennu syömizien varustajes, semmite lihan da linduloinlihan varustajes. Survottuloi marjoi ližätäh soussih, liemeh, suolattuh kapustah, faršah. Kadajan puudu käytetäh karandišoin da käzikeppilöin luadijes. Kylis kadajas luajitah kylyvastoi. 

Kadaimarjois luajittu juomine on hyvä tervehyöle, se on kustuvedäi da hyvä nahkua parandai. Kadajas luajittuu voidu käytetäh revmatizmah, nevralgieh, sivuloin kiviständäh. Juurii käytetäh keuhkoloin taudiloih. Oksilois keitetty juomine avvuttau allergies. 




#Article 388: Skål (104 words)


Skål on istouriellizen rekonstruktsien kluubu, kudai oli perustettu vuvvennu 2006. 

Kluuban nimi tulou skandinaavizes skål-sanas, kudai ruočin kieles merkiččou mal’l’ua. 

Kluubu ”Skål” on perustettu vuvvennu 2006. Enzimäzinny kluubalazinnu oldih Julija Zaitseva, Dmitrii Pantelejev, Dmitrii Vorobjev. Enzimäzenny kluuban piälikönny oli moskovalaine Mihail Kožanov.

Histouriellizen rekonstruktsien Skål-kluuban rahvas ommeltah da luajitah moizii sobii da vehkehii, kudamii piettih viikingoin aigah (IX – XI vuozisuat) slaavilazet, Skandinaavien eläjät, korela-heimo da suomelazet. Rekonstruktorat ”kiännytetäh” heijän elaigua, vojennoidu kul’tuurua da neroloi.

Nygöi Skål-kluubas on läs 30 hengie, suurin vuitti heis eläy Petroskois. Ongi heijän keskes moskovalastu da piiterilästy, Mončegorskan da Segežan eläjiä. Äijät heis ollah kluubas sen perustamizen päiväs algajen. 




#Article 389: Počinbuolu (119 words)


Počinbuolu (lat. Arctostáphylos úva-úrsi) on tuhjo, kudai kuuluu kanabron (Ericaceae) pereheh. Kazvau Ven’an Jevrouppuozas, Siberis, Loittozes Päivännouzus. Kazvai havvu- da lehtimečis, avvonazil hiekku- da kivikohtil, palateksil da kuattuloin meččien kohtal kazvau tukkunah.

Počinbuolu nägemäl on ku buolu. Sen varvat vai ollah lyhembät da marjan sydämes on luuhut. Se on ainosvihandu tuhjo, sen varzi kazvau muadu myöte da voi olla kaksi metrii. Počinbuolu kukkiu oraskuul. Marjat kypsetäh heinykuul-syvyskuul. Marjat ollah kuivaččimet, ei ole mehty niilöis. 

Počinbuolua käytetäh mujuttamizes da tervehytty parandajes. Karjalazet počinbuolan kuoreh mujutettih langua, jupkan loimii, sit net roittih muzavansinizet. Niilöin marjoi syvväh mečästyslinnut. 

Lehtilöis keitettyy juomistu juvvah kuzipuzurin taudiloih. Lehtilöi da varzii otetah keviäl enne kukindua libo sygyzyl, konzu jo marjat ollah kogonah kypsät. Niidy sit kuivatah. 




#Article 390: Rauduheiny (142 words)


Rauduheiny (lat. Achilléa millefólium, ven. тысячелистник обыкновенный) on monivuodehine heinykazvi, Astroin (Asteraceae) pereheh kuului. Ven’al kazvau läs kaikkiel, paiči Siberin pohjazii piirilöi da Loittostu Päiväzennouzuu. Kazvau niittylöil, mečäs, tuhjožikkolois. 

Rauduheinän varzi on oigei da voi olla  120 sentii korgevuttu. Rauduheinän juuri on levii da sangei, monien hoikkazien juuriloinke, muanalazien vezoinke.  Rauduheiny kukkiu kezäkuus algajen ligakuussah. Sen kukat ollah pienet valgiet libo rouzovoit, kazvetah tukkunah. Rauduheinän andimet kypsetäh heinykuul-syvyskuul.

Rauduheiniä käytetäh tervehytty parandajes, mavustehennu, metty andajannu da dekoratiivizennu kazvinnu. Mavusteheh niškoi otetah kazvin lehtii da kukkazii, ei oteta vartu. Kuivattuu pilkottu kazvii käytetäh viinua luadijes, pastoksis, ližätäh sidä kazvi- da kartohkurokkah, razvazih da kazvisyömizih, gul’ašših, soussih. Yhtelläh rauduheiniä mavustehennu käytettäjes pidäy olla tarkannu, pidäy tiediä miäry. Kerras liigu käytändy ei ole hyvä tervehyöle. 

Tervehytty parandajes käytetäh rauduheinän lehtii da kukkazii. Rauduheiny on verdy azettai. Sidä juvvah vačantaudiloih, kuzisistieman taudiloih. Rahvas käytetäh sidä unirohtonnu.




#Article 391: Pedäi (111 words)


Pedäi (lat. Pínus sylvéstris) on ainosvihandu puu, kudai kuuluu Pedäipereheh (Pinaceae). Luonnos pedäi kazvau Jevroupas da Aazies.
 

Pedäi voi olla 40 metrii korgevuttu. Sen rungo voi olla 0,5-1,2 metrii levevytty. Kaikis suurimat puut kazvetah Itämeren suvirannikol, net ollah 45-50 metrii korgevuot. Pedäi kukkiu kezäkuul, sen andimet kypsetäh tossu libo kolmandennu vuon.
 

Pedäjiä käytetäh rakendamizes. Valutetah sit tervua da d’oktii. Pedäi on hyvä tervehyöle. Lehtenkandazis luajittuu juomistu juvvah rygimizeh da bronhoin taudiloih. Lehtenkandazii otetah talvel libo kevättalvel da kuivatah niilöi. Pedäjän havus da käbylöis luajitah pedäjän voidu, kudai on kibuu da spazmoin vastah, käytetäh sidä maksankivitaudiloih. Pedäjän voidu vie käytetäh ingal’atsieloin luadijes. Pedäjän havus luajitah pedäiekstraktu, kudamua käytetäh rungua pestes ihon hyväkse.




#Article 392: Pelvas (198 words)


Pelvas (lat. Línum usitatíssimum) on yksivuodehine heinykazvi, kudai kuuluu Pelvaspereheh (Linaceae). 

Pelvahan roindualovehennu pietäh Välimeren rannikon, Indien da Kitain mägižikköalovehii. Ven’ale pelvas tuodih Aaziespäi. 
 

Pelvas kazvau puolitostu metrissäh. Sen varzi on oigei, pystöi kazvaju, hoikku. Se kukkiu kezäkuul-elokuul. Pelvahan kukkazet ollah sinisty värii. Sen siemenet kypsetäh heinykuul-elokuul. 

Pelvastu kylvetäh siemenil 1,5-2 sentii syvevyöle muah, puaksuttavah, vagoloin välit ollah 7,5 sentii. 

Pelvahan kazvatandu da ruandu ollah ammuzet ruavot. Karjalazetgi ruattih pelvastu, se oli naizien ruado. Vuozisuan XIX aigua Anuksen gubernien korgiedu luaduu pelvastu viettih Ven’ale da ulgomuale. Vuozisuan XX keskipuoles Anuksen guberniespäi viettih Piiterih 15-20 tuhattu puudua pelvastu, siepäi sidä viettih ielleh Anglieh, Gollandieh, Frantsieh, Suomeh.

Pelvahas luajitah kangastu. Enne karjalazet pelvaskangahas luajittih miehien da naizien paidoi, ferezilöi, vyölöi, peredniekkoi, paikkoi, magavosobii, pyhkimii da käzipaikkoi. Liinulangas kuvottih verkuo, luajittih nuorua da ruadosobua. Pelvas pädi purjehvenehien parussoih niškoi. Tänäpäigi pelvaskangahas ommellah äijän sobua.
Pelvahan siemenis luajitah voidu. Sidä käytetäh syömizien varustajes, yhtelläh enne kaikkie pelvasvoi pidäy tehnizih tarkoituksih. Sit luajitah luakkua, oliifua, mujuu, vetty kestäjii kangahii da klejonkoi. Pelvasvoi on hyvä poltateksien lieččijes da ihole. 
Pelvassiemenii käytetäh tervehytty parandajes, se pädöy vaččutaudiloih da syömistorven tuadiloih. Pelvasvoidu käytetäh kui vaččua notkendai da kuzivedäi.
Pelvahan aiganot ollah hyvä syömine maiduo andajile žiivatoile. 




#Article 393: Pihl'ai (122 words)


Pihl’ai (lat. Sórbus aucupária) on puu, kudai kuuluu Rouzovien (Rosaceae) pereheh. Pihl’ai kazvau äijis kohtis, sen marjat ollah hyvin nägyjät – ruskiet. Net ei pakuta syvystalvessah, toiči talvelgi vie ollah puus.

Pihl’ai on talvekse lehtii langeilii puu, kudai voi kazvua 20 metrissäh. Kukkiu oraskuul-kezäkuul. Pihl’uan kukkazet ollah valgiet. Marjat kypsetäh elokuul-syvyskuul. 

Kazvau läs kaikes Jevroupas, Ezi-Aazies, Kavkuazal. Ven’al pihl’ai kazvau Jevrouppuozas, Urualal, Pohjas-Kavkuazal. Se suvaiččou havvu- da segameččii, meččyaholoi veččikkölöin keskes. 

Pihl’uan marjois on äijy C vitamiinua da karotinua. Marjois keitettyy čuajuu juvvah vitamiinoin vähyön profilaktiekkah. Kuivattu pihl’uan marju kuuluu heinykogomuksis, kudamii tarvitah vitamiinoin vähyös. Hyvä siroppu vitamiinoin vähyöh voibi luadie vereksis marjoisgi. Pihl’uan marjoi käytetäh vägevien viinoin luadijes. Luajitah niilöis n’amuloi, marmeluadua, varen’n’ua, povidlua. Pihl’uan puus luajitah pertilomuloi, čomnduksii da takardusvehkehii.




#Article 394: Kondupohjan muzei (245 words)


Kondupohjan muzei on Kondupohjan piirin muzei.

Kondupohjan muzei oli perustettu 28. kezäkuudu vuvvennu 1984. 

Kondupohjan muzei kerdou da ozuttau Kondupohjan piirin histouriedu. Muzeis ollah kui alallizet, mugai väliaigazet ozuttelut. 

Kaikkiedah Kondupohjan piirin muzeis on läs 2 000 eksponuattua. 

Muzeis on kolme  ozutteluzualuu alallizien ozutteluinke.
Yksi alallizis ozuttelulois on ”Kui seppy Ilmoilline sulhaizikse kävyi”. Tämä ozuttelu on interaktiivine, sie suau kuulta ”iändy” da kaččuo videoloi. Iče ozuttelu kerdou lyydiläzien histouries, heijän eloksen tavois da perindölöis. Zualas ollah eriluaduzet brujat, ruadovehkehet, kalan pyvvändynevvot, kodivehkehet, kuožalit, astiet, da kai regi da aidu. On muzeis syömizien retseptukniigoi, sinne on kerätty lyydiläzis kirjutettuu ainehistuo. Täs zualas suau nähtä fotokuvua – vahnua da uuttu, kuduat ozutetah lyydiläzien nygösty da ennevahnastu elaigua. Kuvis suau nähtä lyydiläzien svuad’boigi.

Toine muzein zualu on ”Oniegantagazen piirin metallu da kivi”. Tämä ozuttelu ruadau vuvves 2009 da ozuttau Kondupohjan piirin metalluvehkehii. Niilöin joukos ollah puuškien jadrat, kello, huuhmar da petkel, vaskikopeikoin keräilemy da muudu rauduvehkehty.
Sie on ozutettavannu Belogorskoin mruamoru. Se on valgei da sit mruamoras luajittih kolonnua da suveniirua, kudamii sežo suau nähtä  Kondupohjan muzeis. Erähät niilöis ollah luajittu XX-vuozisuan lopus.

Muzein kolmandes zualas on Kondupohjan vezistansien da sel’l’ulouzu- da bumuagukombinuatan ”histourien vuitti”. Sie ei ole äijiä ozutteluezinehty Suuren Ižänmuallizen voinan periä. Yhtelläh siegi suau nähtä mieldykiinnittäjiä eksponuattua – 1940-luvun andilahan ruutat, čuajut gaziettukul’azes, sobien pezomuilu da fotoapparuattu. Paiči sidä muzeis on äijy vahnua dokumentua, fotokuvua, gaziettua da muudu vehkehty.

Muzein huolenpivos on Uspenskoi kirikkö.

Proletarskaja piha,13, Kondupohju, Karjalan tazavaldu, Ven'a, 186225.
tel. 8 (814) 514-22-96




#Article 395: Peiboi (153 words)


Peiboidu on eri mečis, se ei suvaiče vai nuordu, vaste vai vezoile työndynytty meččiä leikattuloin meččien kohtal. Peiboidu on myös linnan puustolois. Karjalas sidä on kaikkiel, pohjazembis piirilöis vaiku vähembi.
 
Peiboi on muuttolindu. Suvi-Karjalah enzimäzet peiboit tullah sulakuun allus- sulakuun keskipuoles. Pohjazih piirilöih tullah sulakuun loppussah-oraskuun algussah. Enzimäzikse ainos tullah ižäčyt. 

Peiboi on kirjavu. Ižäčyn alapuoli da šokat ollah muzavanmaksankarvazet, piä da n’okku ollah taivahankarvazenharmuat, očas peiboil on mustu tačmu. Selgy on ruspakko-maksankarvaine, hännän alapuoli – vihandettavu. Siives olgupiän kohtas on suuri valgei tačmu. Emäččylöin väri on enämbäl harmuan-muzavanruskei. Peiboil on kuului, viheldäi da omaluaduine iäni.
 

Peiboit luajitah pezät kaikkih puuloih, paiči huabua. Toiči luajitah tuhjoloihgi: kadajah da buzinah. Pezät ollah 1-18 metrin korgevuol, enimyölleh 3-5 metrin korgevuol. 

Emä haudou 4-6 jäiččiä. Sil havvondah da poigazien syötändäh pezäs menöy 12-13 päiviä. Peiboit havvotah poigazii vaiku kerran kezäs.
 

Peiboit ruvetah lähtiemäh lämmih mualoih jo elokuun lopus-syvyskuun allus. 

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 396: Kodičiučoi (108 words)


Kodičiučoi (, ) kuuluu čiuččoloin pereheh. Se on talvilindu da hyvin tundiettu kaikkiel. Kodičiučoi eläy ristikanzan kodiloi lähäl. Karjalan suves kodičiučoit toiči eletäh linnoin da kylien ulgopuolel, pohjazeshäi ei pezoituta niilöis vouse.

Kodičiučoin eländy rippuu ristikanzas. Kodičiučoit pezoitutah taloloih da rakenduksis, kudamis eläy libo ei elä nikedä. Luajitah niilöi ragoloih libo pöntölöihgi. Peziä luajitah ižä da emä. Luajittuu peziä čiučoit käytetäh monien vuozien aigah. Talvel muatah niilöis, keviäl vaiku vaihtetah levitekset sit.

Karjalas kodičiučoit havvotah poigazii kaksi kerdua kezäs. Havvondu algavuu sulakuun lopus-oraskuun allus, kezäl algavuu kezäkuun toizel puoliškol-heinykuul. 

Nämä linnut syvväh syömizen jiännöksii. Vaiku pezoitutandan aigah net syötetäh poigazii böbökil.

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 397: Kottaraine (131 words)


Kottaraine on pieni lindu, 18,7-21,2 piduhuttu, sen paino on 75 grammua. Kottarazen aglu on lyhyt, n’okku pitky, tervävy da alhapäi painui, havvonduaigah se on keldaine, toizel aogua – mustu. Kottarazen väri on mustu. 

Kottaraine on muuttolindu. Keviäl Karjalah se tulou jo 21. kevätkuudu, ga enimyölleh sulakuun enzimäzinny päivinny. Enzimäzikse kottarazet tullah Suvi-Karjalah. Ižäčyt tulduu ruvetah kaččomah da hoidamah pöntölöi, vietäh niilöispäi mullozien pezien jiännöksii da čiuččoloin talvipezii.Karjalan kottarazien talven vietändykohtat ollah Velikobrituanies da Pohjazen meren rannikol. 

Karjalas kottarazet pezoitutah enimyölleh pöntölöih, kudamii äijin pannah rahvas. Konzu pöntälöi ei ole, luajitah pezii levoloin kon’kulavvoin alle. Toiči pezoitutah meččih, kudamat ollah linnoin da kylien, niittylöin da peldoloin lähäl.
 

Kottaraine rubieu haudomah poigazii sulakuun lopus-oraskuun allus, haudou se vaiku kerran kezäs. Poigazet lähtietäh pezäspäi oraskuun lopus-kezäkuun allus.

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 398: Valgeipästärikki (199 words)


Valgeipästärikki (, ) kuuluu pästärikkilöin pereheh. Se on muuttolindu. Karjalas sidä on kaikkiel da äijy. 

Suurimas vuitis karjalan paginluadulois linnun nimi perustuu nimilöin pä(i)stärikkida väistärikkieri muunnoksih. Randusuvi-Suomengi paginluadulois on tunnettu nimi väistäräkki.Salmis lindustu on kučuttu sežo nimel jiänpotkiene.

Valgeipästärikki on pieni linduine. Sil on hoikku, piduličču rungu. Piä on kaidu, n’okku – hoikku, terävy da oigei. Siivet ollah pitkättävät, hoikat. Linnul ollah pitkät kynnet. Tädä linduu tunnet terväh, astujes se puaksuh kumardeleh da lekuttau händiä. Valgienpästäräkin väri on enimyölleh valgei, harmai da mustu. Piä on valgei da mustu. Selgy on harmai, rinnas on suuri mustu tačmu, vačču on valgei.

Karjalas valgiedu pästärikkii on enämbi vezistölöin rannikkoloil. Pezoitundan aigah se voi eliä kuadunuzien meččien kohtal, ojazilluo. Toiči eläy meččykylis da linnoisgi.

Suvi-Karjalah nämä linnut tullah aijoi, sulakuun enzimäzinny päivinny libo sulakuun keskipuoles. Pohjazeh tullah vaiku sulakuun lopus-oraskuun allus.

Luadimah peziä nämä linnut ruvetah aijoi da kezäs ehtitäh kaksi kerdua hauduo paigazii. Enzimäine havvondu algavuu oraskuun puolivälis, toine – kezäkuun lopus-heinykuun allus. Linnut luajitah peziä kivilöin alle, kallivoloin ragoloih, puuloin juurih, toiči kololoih. Kylis da linnos luajitah pezii levoloin alle, ikkunoin naličniekoin tuakse, halgoloih.
 

Kuu kiurus kezäh, puoĺi kuudu peibozes, pästärikis ei ni päiviä.

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 399: Korbivaroi (195 words)


Korbivaroi (lat. Corvus corax L., ven. ворон) kuuluu varoloin pereheh. Eläy tundran alovehis mägimeččissäh. Karjalas korbivaroidu on kaikkiel. Se on talvilindu.

Hos korbivaroidu on kaikkiel Karjalas, yhtelläh sanuo, ku sen lugu on ylen suuri Karjalas ei sua. Ezimerkikse, Kivačun rauhoitetul alovehel, kus korbivaroih niškoi ollah parahat eländyolot, 36 neliökilometril muadu pezoittuu kaikkiedah viizi puarua tädä linduu. Karjalas korbivaroidu on Vienanmeren rannikol da suariloil,  mečis, järvilöin da jogiloin rannoil, kuattulois mečis, peldoloil, talvel – linnoisgi. 

Korbivaroin väri on mustu. Varoloin perehen lindulois se on suurin, se painau 1,5 kilossah. Sil on suuri, korgei da terävy n’okku.

Tuhukuul korbivaroil algavuu pezoitundu. Tämän kuun puolivälis linnul on kiimuaigu. On tietty, ku korbivaroi luadiu puaran vaiku kerran. Puaran pezoitundualovehet ollah samat, yhty samua peziä net käytetäh monien vuozien aigah. Korbivaroi luadiu pezän kallivoloin ragoloih libo puuh. 

Karjalas korbivaroi enne toizii linduloi rubieu haudomah poigazii, vie kevätkuun toizel puoliškol-sulakuun allus. Se haudou 3-7 jäiččiä, enimyölleh 4-6.  Sygyzyssäh poigoveh ei levie. 

Korbivaroi ei ole čirču lindy, se syöy kazvi- da elättisyömisty. Äijy korbivaroidu suau nähtä kuadopaikoil, zvierisouhozoin lähäl. Syvväh net jyrzijöi, linduloin jäiččii da poigazii, šižiliuhkuloi, kaloi, böbökkii. Kazvisyömizis syvväh vil’l’oin siemenii da marjoi. 

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 400: Kägöi (135 words)


Kägöi (lat. Cuculus canorus L., ven. кукушка обыкновенная) kuuluu kägölöin pereheh. Karjalas eläy kaikkiel. On muuttolindu. 

Sen piduhus on 32-34 sentii, paino – 80-190 grammua. Ižäčyl rungan alapuoli da piä on muzavan harmuadu värii, kaglu sežo on harmai, ga valpahembi, tuhkanharmuadu värii. Rindu on valgei mustien junozienke. Emäččy voi olla ruspakko ylähänpäi da valgei alahanpäi, molemmbis puolis mustien junozienke.
 

Kägöi on muuttolindu. Karjalah kägöi tulou keviäl, oraskuun enzimäzel puoliškol. Pohjazeh se tulou möyhembä – oraskuun lopus- kezäkuun allus. 

Kägöi eläy eri luaduu mečis da kuattuloin meččien kohtal.

Kägöil kiimuaigu on keviäl da kezän allus. Kägöi ei luaji puaru vaiku kerran.

Kägöi ei luaji peziä. Sen poigazien kazvattajinnu Karjalas puaksuh ollah čiuččoloin pereheh kuulujat linnut. Kägöin poigazet rodivutah terväh, 11,5 päivän peräs. 

Kägöi syöy kazvisyömisty, böbökkiä da liipoilindustu, madostu.

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 401: Kyyhköi (109 words)


Kyyhköi (, +) kuuluu kyyhkölöin pereheh. Kyyhköidy on joga Karjalan linnas da suures kyläs. Linnoin da kylien ulgopuolel sidä ei ole. Kyyhköi on talvilindu.

Kyyhköi on 29-36 sentii piduhuttu, sen paino on 265-380 grammua. Kyyhköin piä, kaglu da rindu ollah tuhkan harmuansinize  vihandan, keldazettavan libo purpurnoin metalluläpetyksenke kaglas da rinnas. 

Kyyhköi eländytaba on kiini ristikanzas. Kyyhköi luadiu pezän kodiloin vuiškoile, levoloin alle, silloin alle. Ruveta luadimah peziä kyyhköi voi joga aigua. Talvikuul da tuhukuul suau löydiä kyyhköin peziä jäiččienke. Yhtelläh enimyölleh nämä linnut havvotah poigazii keviän da kezän aigua. Erähät puarat voijah kazvattua vuvves 4-5 eri poigovehtu.
 

Kyyhköi syöy kaikenmoizien syömizien jiännöksii. 

В.Б. Зимин, Э.В. Ивантер. Птицы. Петрозаводск, 2002




#Article 402: Karjalan tazavallan kanzalline arhiivu (155 words)


Karjalan tazavallan kanzalline arhiivu Karjalan tazavallan on valdivolline kaz'onnoi laitos, kudai säilyttäy Karjalan histourien dokumentoi XVIII vuozisuan allus nygyaigah sah.

Vuvvennu 1918 Anuksen opastanduozastoh oli perustettu arhiivoin ozasto. Gubernien arhiivnoifondan ohjuajannu vuvvennu 1919 oli pandu A.F. Kirikov.

Vuvvennu 1922 oli perustettu Karjalan alovehn arhiivub'uro. Sen johtajannu oli pandu A.F. Nuorteva.

Vuvvennu 1924, 18. kezäkuudu oli avattu Keskiarhiivub'uro. Sen enzimäzennu johtajannu oli N.V. Hrisanfov.

Vuvvennu 1925 Arhiivan nimi muutettih Keskiarhiivan haldivokse.

Vuvvennu 1939 Arhiivan nimi muutettih Karjalan Avtonoumzen Nevvostotazavallan Valdivollizen keskiarhiivakse.

Vuozinnu 1941-1956 arhiivu oli Karjalas-Suomelazen sosialistizen nevvostotazavallan Valdivollizen keskiarhiivannu.

Vuozinnu 1949-1955 Arhiivan johtajannu oli D.Z. Gendelev. 

Vuvvennu 1963 Arhiivah liitettih Karjalan Nevvostotazavallan fotodokumentoin arhiivu.

Vuvvennu 1998 Arhiivu sai kanzalline-stuatuksen da sen nimi muutettih Karjalan tazavallan Kanzallizekse arhiivakse.

Vuvvennu 2007 Arhiivah liitettih Uvven histourien Karjalan valdivolline arhiivu.

Nygöi arhiivas on 7317 fondua da 1 980 760 säilyttämisyksikkyö.

Arhiivan johtajannu on Žarinova Ol'ga Mihailovna.

Arhiivas ruatah 116 ristikanzua.

Tel. (8142) 78-52-16, 78-45-54, 78-05-19

Arhiivu ruadau argipäivinny 9.00-17.00.

 




#Article 403: Adrienmeri (125 words)


Adrienmeri on Välimeren lahti Italien da Balkanien niemimuan välil. Se on Itualien, Slovenien, Horvatien sego Bosnien da Hertsegovinan rajal.

Meri sai oman nimen ennevahnallizes Adrii-portaspäi, kudai oli Po- da Adidže -jogien rannoil. Enzimäi greikkalazet sanottih Adriekse vai meren pohjasozua, ga myöhembi tämän nimen sai kogo meri. Riimalazet sanottih merdy Mare Seperum:akse libo Mare Hadriaticum:akse.

Kahten tuhanden vuvven aigah Po- da  Adidže-jogien del'tat siirryttih Adrienmeren syväh nenga äijäl (täs kohtas Adrienmeren vezi on madal), gu nygöi Adrii on 25 km:n piäs merelpäi.

Adrienmeren pinduala on 144 tuhtattu km², syvys — 20 metris (meren pohjasozas) 1230 metrissäh (meren liidehozas). Meren pohju on notkonnu (ojandehennu). Sie on foraminifeerallistu mudua da hiekkua, rannalluo on  čuuruu,  čärii, hiekkua. Otranto-niemi yhtisti Adrienmeren Ionien meren kel suves. Adrienmeren levevys on 93-222 km.




#Article 404: Starije Bigi (316 words)


Starije Bigi on udmurtielaine kylä, kudai vuvvennu 2013 sanottih enzimäzekse Suomelas-ugrilazen muailman piälinnakse. Suomelas-ugrilazen nuorižon MAFUN-yhtistysen kilvas, sen loppuozas, Starije Bigi jätti jällele karjalazen Veškelyksen da eestiläzen Obinitsan. 

Starije Bigi on vahnoi udmurtielazii kylii. Eläjiä kyläs on 630 hengie. On yksi libo kaksi perehysty tulolastu, hyö vai ei malteta udmurtien kieleh. Dostalit ollah udmurtielazet da paistah omah kieleh. Paistah kaikin: vahnembua polvie rahvas, nuorižo da lapset.
 

Igiä kyläl on enämbi nelliäsadua vuottu. Enzimäzet eläjät tuldih nämmile mualoile Vužgurt-kyläspäi. Sit kyläs, sanotah, oli vai yksi silmykaivoine da naizile, kudamat tuldih viele, pidi hätki vuottua, kuni suajah rengit täyttiä. Sendäh rahvas lähtiettih kyläspäi iäre toizih vie eloittamattomih kohtih. Löyttih korbimečäs čoma kohtu, kus oli äijy silmykaivuo da jiädih sinne elämäh. Sil kohtua, sanotah, kazvoi pitkähkö da ylen pehmei sammal – big-big žui. Se andoigi nimen kyläle. Kylä endizelleh on čomal kohtua da kui kyläs, mugai sit ymbäri on puhtahus, nikus ni yhty toppastu ei nävy. Se sendäh ku rahvas ollah moizet, eigo čällätä, eigo rikota omua eländykohtua. 

Jo enämbi kahtukymmendy vuottu kyläs ruadau kul’tuurutaloi, kudai on oman rahvahan kul’tuuran akkiloiččii. Talois ruadau mondu kerhuo da joukkuo. Kävväh niilöih aiguzet da lapset.  Školas opastujua lastu on enämbi sadua, enimät kävväh kul’tuurutaloingi opastuksih. 
Kul’tuurutalois pietäh kaikenmostu piduo oman rahvahan kielen da kul’tuuran kehittämizekse. Niilöi vie enämbäl ruvettih kehittämäh Piälinnoin kilvan jälles. Kilbuhäi oli reknattu pidiä sikse, ku sit kohtas, kudai tulou piälinnakse, olis iellisty kehitysty, ku voittajan selgäh lähtiettäs toizet kylätgi da heil rodis himuo ruadua oman kylän libo linnan hyväkse. Bigis sidä ellendettih hyvin. Kilbu endisty enämbäl yhtisti kyläläzii. Kyläs tiijustettih muijal da sih rubei tulemah turistua.  

Midä tänäpäi voijah tarita turistoile kyläläzet? Eländysijat. Kyläs ruadau mondu gostindutaloidu. Kul’tuurutalois ruadau Baba Lidan paja, kus nevvotah, kui pidäy kuduo, punuo, pieksiä voidu, varustua perindöllizii udmurtielazii syömizii, sikse pihah on salvettu päčči. Gostienke kižatah perindöllizih kižoih da gostitetah magiel heinyčuajul piirualoinke. Tämän vuoh kyläläzet voijah suaha ližiä varua oman ruavon kehitändäh. 




#Article 405: Edvard Gylling (504 words)


Edvard Otto Vilhelm Gylling (30. kylmykuudu 1881, Kuopio, Suomen suuriruhtinaskundu, Ven’an imperii - 14. kezäkuudu 1938, Nevvostoliitto) oli suomelaine sotsiualudemokruattine poliitiekku, Suomen parluamentan deputuattu vuozinnu 1908-1910 da 1911-1918, vallankumovusmies, Ruskien gvardien štaban piälikkö, Karjalan ruadokommunnan enzimäine ohjuaju, filosoufielllizien tiedoloin douhtoru. Gylling oli kaikkien Nevvoston toimehpaniikomitietan ozanottajannu.

Otto rodivui 30. kylmykuudu 1881 Kuopios. Hänen tuatto Uno Aleksandr Gylling oli raududorogan inžinieru, muamo oli Jevgenija Viktorija Klotil’da Ganrietta Helsingius.

Lapsuus- da nuoružusaijan Edvard vietti vahnembien kois – Kalaan usad’bas Ikaalizen vieres.

Jyväskylän lyseon lopiettuu vuvvennu 1900 häi piäzi opastumah yliopistoh Helsingforsah.  

Vuvvennu 1903 hänes rodih talovustijon da statistiekan magistru. Gylling tutkii Suomen ruadorahvahan elaigua kylis. 

Filosoufien doktoran arvonimen suaduu häi ruadoi Gelsingforsan yliopiston dotsientannu da statistiekannu 1910-1918. 

Vuvvennu 1905 Gylling yhtyi Suomen sotsiualudemokruatizen partien huruah marksilazeh puoleh.

Vuozinnu 1906-1908 häi ruadoi partien «Sosialistinen Aikakauslehti»  -painoksen piätoimittajannu. Lehti perustettih Edvard Gylling, Yrjö Sirola, Otto Kuusinen da Sulo Vuolijoki.  

Vuozinnu 1913-1917 Gylling oli Suomen sotsiualudemokruatizen partien toimehpaniikomitietan ozanottajannu, 1917-1918 – Suomen sotsiualudemokruatizen partien paginanvedäjänny.

Vuvvennu 1918 Gylling yhtyi Suomen Kommunistizeh partieh, sen Keskuskomitietan kundah.

Suomen vallankumovuksen aigua  vuvvennu 1918 Edvard Gylling ruadoi vallankumovuksen halličukses den’guvaroin aziimiehenny, sen jälles vallamkumuvuon halličuksen paginanvedäjän sijahizennu. Vuvven 1918 sulakuus algajen Edvard oli Ruskien gvuardien Piäštaban piälikönny. Häi yhtyi Viipurin puolistukseh.

Vallankumovuos menetyksen jälgeh Gylling ruadoi peitoči. Vuvven 1918 lopus häi muuttui Ruoččih da ruadoi Stokolmas Suomen kompartien piäkomitietan ulgomuab’uros. Vuvvennu 1919 Gylling ruadoi III Kommunistizen internatsionualan Skandinavien komitietan sekretarinnu.

Vuvvennu 1919 syzyzyl Edvard Gylling työndi Vladimir Leninale iče kirjutetun Kehoitus Karjalan kommunnas -dokumentan. 

Kehoituksen tarkoituksennu oli perustua Svir’-joves Jiäokeanassah sijoittavan Karjalan kommunnan, kuduan avul vois sellittiä erähät probliemat. Sen mugah Karjalan kommunnale pidi roita buržuiliston Suomen valdivon sotsiualizekse vaihtovariantakse.

Vuvvennu 1920 oraskuus Gylling  suomelazen kommunistu-emigrantan J. Sirolanke tuldih Moskovah, kus hyö piettih paginua Leninanke Karjalan avtonoumizen tazavallan perustamizeh nähte. Gylling kehoitti Leninua andua Karjalale  talovehellizen da aiga levien avtonoumien. Lenin hyväksyi Gyllingan kehoituksen.

Vuvvennu 1920 oraskuus  Gylling yhtyi Nevvostoliiton kommunistizen partieh.

Kezäkuus 1920 tuhukuussah 1921 Gylling oli Karjalan ruadokommunnan vallankumovuksen komitietan enzimäzenny paginanvedäjänny. 

Elokuus 1920 Gyllingan  johtol norvegielaine inžinieru H. Langset valmisti Karjalan ruadokommunnan kehityksen pluanan projektat.

Vuvvennu 1922 Gylling oli Karjalais-Murmanskan vojennoin vallankumovuksen komitietan paginanvedäjänny.

Vuvvennu 1923 heinykuus Karjalan ruadokommunnu muutettih Karjalan avtonoumizeh sotsiualizeh nevvostotazavaldah. Gyllingas rodih Rahvahien Komissaroin Nevvoston paginanvedäi (vuodessah 1935). 

Jygien läžindän periä uvvennu 1923 Edvard Gyllingas otettih huruan jallan. Häi käytti jalguprotiezua.

Vevvennu 1930 syvyskuus  perustettih Karjalan tiijoilline tutkimusinstituuttu. Sen piälikökse rodih Gylling, säilyttäjen halličuksen piämiehen virran. Hänen sijähizekse rodih Karjalan valdivollizen muzein johtai Stepan Makarjev. Sen ližäkse Gylling ruadoi opastajannu Karjalan valdivollizes pedagougizes instituutas. Häi oli ”Karjalan ekonoumiekku da statistiekku ” – žurnualan redaksies.

Vuozinnu 1935-1937 Gylling ruadoi Rahvahienvälizen ekonoumiekallizen instituutas Moskovas.

Vuozinnu 1933 da 1936 Gylling oli yksi Karjalan tiedosanakniigan redaktorois. Ga tiedosanakniigu ei piästetty ilmoih, sen erähät redaktorat (kui E. Gylling, A. Makarjev, N. Vinogradov) suudittih da ammuttih.

Vuvvennu 1906 24-vuodehine Edvard nai Fanny Elisabeth Achrenas (17.10.1885-6.09.1944), Ikaalizen liäkärän tyttäres. Edvardua da Fannyö venčaittih Ikaalizen linnan kirikös 14. kezäkuudu 1906.

Vuvvennu 1938 Fanny Gylling suudittih  kodimuan pettäjän perehen hengenny kaheksakse vuvvekse ruadoluagerih. Häi kuoli  Karagandan luageris 6. syvyskuudu 1944. Fanny reabilitiiruittih 4. sulakuudu 1956. 




#Article 406: Hyybiilinnut (254 words)


Hyybiilinnut libo hyybilinnut(latinan kieles Strigiformes libo Striges) ollah linduloin lahko. Muailmal on enämbi 420 hyybien laajii. Hyybiet eletäh muailman joga mual.

Lyhyöt tiijöt: suuri piälakku, suuret pyörät silmät, lyhyt n’okku, pitkät da terävät kynnet.

Mečäs hyybien harvah näet. Se ei ozuttai rahvahale. Puaksumbah kuulet sen iänen. Konzu kuulet sen enzi kerdua, ga et unohta, rubiet eroittamah toizien linduloin iänis. Kirguu hyybii omah luaduh, sanou: huu, huu. Nägemälgi lindu on omaluaduine. Mustathäi tundiettuu hyybiedy kuulužas mul’tfil’mas kondies da sen dovarišas počinpoigazes, kui lindu autoi heile kirjuttua hyvittelysanat, konzu dovarišat lähtiettih roindupäiväle.
Hyybiel, sen iče tiijät, ollah suuret silmät. Net ollah liikumattomat, ainos kačotah kohti. Sanotah buito hyybiet nimidä ei nähtä päiväl, ga se ei ole tozi. Kui silmy, mugai korvu hyybiel on ylen tarku, tarkembi da herkembi migu kažil. Hyybii kuulou nelläh kerdah parembi sidä. Sendäh rahvas toiči sanotah hyybielöi siivekkähikse kažiloikse.
Eletäh hyybiet yksitellen da ollah mečästäjät linnut. Net meččuijah pienii elättilöi, enne kaikkie hiirii da rottii, pienembii linduloi. Syvväh böbökköigi. Sanotah ku hyybiet meččuijah yöl, ga erähät niilöis voijah päivälgi. Hyybii kui lendäy ni kuule, ni vihjua et. Tulou maguajan linnun luo dai tabuau omih kynzih, se ni havaččuo ei ehti.
Omua peziä hyybii ei luaji, tulou elämäh vahnoih, toizien linduloin hyllättylöih pezih. Libo haudou poigazii kololoih da kallivoloin hallelmuksih. Hyybiet azutah puarat vai kerran elokses. Havvotah poigazii vaiku kerran vuvves. Erähänny vuon ku ollou kylläl syömisty, ga havvotah kaksi kerduagi. Havvondah menöy kogonaine kuu. Hyybiel rodieu 3-10 poigastu. Poigazet roitah sogiet, nerottomat da maltamattomat. Emä- da ižähyybiet mollembat kačotah da syötetäh niidy.




#Article 407: Egeinmeri (101 words)


Egeinmeri on Balkanan niemimuan, Vähä-Aazien da Krit-suaren välis olii Välimeren oza. Sie on läs 2000 suardu. Egeinmeri on Griekanmuan da Turcien rajal.

Egeinmeri yhtyy Mustahmereh koillizes (Dardanelli-salmen, Mramoranmeren sego Bosfor-salmen kauti), Välimereh – suves (monen salmen kauti). Egeinmeren pinduala on läs 179 tuhattu km². Sen rannat ollah kivikkähät, meres ymbäri on äijy madalua mägii, kus on steppi- da hiekkumua.

Meren äijy suardu on endine tazangomua, kudai myöhembi uppoi vedeh. Egeinmeren suurimbat suaret ollah Krit, Lesbos, Rodos, Samos, Evbei. Meren syvys on 200-1000 m (suurin syvys on 2529 m suves).

Egeinmereh uppoi Britannik-gospitalilaivu, kudai oli samanluaduine, kui Titanik-laivu. Egeinmeren liidehozua sanotah Ikarienmerekse.




#Article 408: Borum (101 words)


Borum (, merkitäh B-merkil) on viijes elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Boruman atomnoumer on 5. Se on sistiemallizen järjestyksen toizes periodas, 13. joukos.

Välläs olotilas Borum on väritön, harmai libo ruskei kristalline libo mustu muvvoton aineh. On tuttu enämbi 10 Boruman allotrooppistu muoduo, kudamien luajindu da keskenäzet siirrot miärätäh lämmöl, kudamas booru oli suadu. 

Fransielazet hiimiekat Ž. Gei-L’ussak da L. Tenar suadih boruman enzimästy kerdua. Hyö hiilutettih boruman angidridu B2O3 metallukalienke. Monen kuun peräs H. Devi sai boruman sulatun B2O3 elektroliizan vuoh. 

Ainehen nimi roih arabian sanas burak (arab. بورق‎) libo persialazen sanas burah (pers. بوره‎), kudamil sanottih Burua (Na2B4O7·10H2O).




#Article 409: Peter Coon (122 words)


Peter Coon (tovelline nimi on P'otr Vasiljev, on roinnuhes 23. kylmykuudu vuvvennu 1961, Petroskoi, Karjal) – muzikantu, äijil eri soittimil soittai, säveldäi, pajotevoksien kirjuttai.

Muuzikkulaijit: kantri, rok.

P. Vasijev kirjuttau tevoksii da muuzikkua  Jousnen Jarved -nimizele joukole, kudai pajattau vepsän kielel. Hänel on  Coon Records Oy -muuzikkustuudii. Vasiljev ruadoi yhtes nengozien muuzikkustuudieloin kel, kui Warner Finland, Uho production, Megamania, Johanna Kustannus, HMC, NMC, First Music publishing, Viva Music.

P. Vasijev kirjutti tundietun Tol'ko s toboi -nimizen balluadan ven'an kielel, kuduadu pajattau Stas Pjeha.

Vuvvennu 1987 Vasiljev barabanahpergajannu käi moneh konsertumatkah Ven'an tundietun Zeml'ane -rok-joukon kel.

Vuvves 2008 algajen oli Coon Records Oy (Suomi) -stuudien johtajannu.
Vuozinnu 2003-2010 Vasiljev oli  Carelian Faces -festivualin (Suomi-Karjal) johtajannu.

Vasiljev oli yhtehizes ruavos nengozien joukkoloin kel, kui:




#Article 410: Anna Vasiljeva (101 words)


Vasiljeva Anna Andrejevna (Hanna Jousne) (on roinnuhes 30. oraskuudu vuonnu 1983, Petroskoi, Karjalan Tazavaldu) – pajattai, taidoilii, kirjuttau tevoksii  Jousnen Jarved -muuzikkujoukole, kudai pajattau vepsän kielel.  Hänel oli kolme taido-ozutteluu. Hanna Jousne yhtes taidoilijan Vladimir Fominan kel valmisti Mandala Ioanna Krestitel'a -nimizen taidoruavon.

Anna Vasiljeva oli yhtehizes ruavos nengozien muzikantoin sego muuzikkujoukkoloin kel, kui:  Coon Records Oy, Kursk -joukko, Peter Coon, Janne Saksa, Das Kuhn -joukko.

Taido-ozuttelut oldih Helsinki-linnas («Hopeinen Sivellin»), Sočis (”Renuar”), Piiteris (”Art-živopis'”) da Petroskois (taidosalon).

Vuonnu 2012 päivänvalgien nägi Jousnen Jarved -joukon Ei sa sabutada joged -nimine al'bom.  
Vuvvennu 2020 Jousnen Jarved -pajojoukko piästi ilmoih al'boman Valdan Kajag.




#Article 411: Carl Linnaeus (199 words)


Carl Linnaeus (vuvves 1761 algajen Carl von Linné; 23. oraskuudu 1707, Råshult, Ruočči – 10. pakkaskuudu 1778, Uppsala, Ruočči) - ruoččilaine luonnontiedäi (kazvitiedoilii, eläintiedäi, minerualutiedäi) da liečetiedäi. Linnaeus opastui Lundan da Uppsalan yliopistolois. Vuvvennu 1732 häi yksin lähti tiedomatkah Lappih da astui piäl 2000 km viijen kuun aigua. Linnaeus eli mondu vuottu Hollandies, kus puolisti väitösruavon da piästi ilmoih kazvitiijollizii kirjutuksii, kudualoin periä hänes rodih muailman kuulužu tiedomies. Vuvves 1741 algajen kuolendassah Linnaeus oli Uppsalan yliopiston professoru.
 
Linnaeus oli roinnuhes köyhän kyläpapin pereheh. Eläjes häi sai kuulužuttu kui Ruočis, muga i toizis mualois. Hänes rodih monien akadiemieloin da tiedoyhtymien ozanottai. Ruočis Linnaeus palkittih Pol’arnoin tiähten kunnivomerkil da sanottih dvor’aninakse. Monis mualois perustettih Linnaeusan yhtymät, kuduat levitettih hänen teourieloi. Londonan Linnaeusan yhtymy täh aigassah on yksi muailman suurimii tiedokeskuksii. Täl yhtymäl on bohatin Linnaeusan ruadoloin kogomus,kudai sirrettih Britanieh Ruočispäi. 

Linnaeus on kazvi- da eläinmuailman klassifikatsien yhtenäzen sistieman perustai. Täs klassifikatsies viettih yhteh kaikki biolougiitiijon iellizet tiijot. Yksi Linnaeusan piätevoksii on käyttöh pandu bilolougien objektoin terminolougii. Sežo Linnaeus eroitti biolougiilajin sistematiekan algukategouriennu. Häi luadi kazviloin sugupuolisistieman klassifikatsien, kudai käytettih XVIII- da XIX-vuozisual. Nygöi Linnaeus pietäh yhtenny ruočin kirjukielen perustajii. Linnaeus yhtyi perustamah Ruočin kuningaskunnan tiedoakadiemiedu. Hänen avul yliopistolois ruvettih opastamah luonnontiedoloigi.




#Article 412: Michael Faraday (140 words)


Michael Faraday (22. syvyskuudu 1791, London – 25. elokuudu 1867) oli anglielaine fiiziekku da hiimiekku. Faraday oli Londonan kuninkuallizen seuran ozanottai (1824), Piiterin tiedoakadiemien ulgomualaine kunnivoitettu ozanottai (1830). Tiedomies yhtyi i monih toizih tiedoyhtymieh. Michael Faraday löydi sähkömagniettizen induktsien, kudai on pohjannu sähkön nygyaigazes tevolližusvalmistamizes. Häi luadi sähkömotoran enzimäzen modelin. Faradayn erähih löydölöih da keksindölöih kuulutah enzimäine transformuatoru, sähkövirran hiimiivaikutus, diamagnetizmu. Tiedomies enzimäzenny ennusti sähkömagniettizii aldoloi. Faraday perusti sähkömagniettizen kentän teourii.

Michael Faraday rodivui köyhän sepän pereheh. Perehen talovehellizen tilan periä 13-vuodine Michael lähti ruadamah kirjastoh. Brihan mieldy kiinitettih kirjat da tiedosanakirjojen kirjutukset sähkötiijos da hiimies. 20-vuodizennu olles Faraday piäzi kuulužan hiimiekan Humphry Davyn luvendoloih. Aijan kuuluttuu hänes rodih Davyn abuniekku, da hänen kuolendan jälles, hänen jatkajai. Vuvvennu 1821 Faraday nai Sarah Barnardan (1800- 1879). Pereh oli lapsetoi. Faradayn tervehys algai huonota1840-luvul, mi hillendi hänen tutkimusruaduo. Häi kuoli vuvvennu 1876.




#Article 413: James Clerk Maxwell (139 words)


James Clerk Maxwell (13. kezäkuudu 1831, Edinburgh, Šotlandii - 5. kylmykuudu 1879, Cambridge, Anglii) - britanielaine fiiziekku, matemuatiekku da mehaniekku. Häi oli Londonan kuninguallizen  seuran ozanottai (1861).  

Sugujuuriloi myöte Maxwell oli šotlandielaine. Häi oli roinnuhes edinburghilazen advokuatan John Clerkan da Frances Cayn pereheh da oli ainavo lapsi. Maxwell opastui Edinburghan da Cambridgen yliopistolois. Maxwell pani allun nygyaigazeh klassizeh sähködinuamiekkah (Maxwellan uravnieniet), pani käyttöh fiiziekkutiedoh sähkömagniettine kenty- terminän. Häi tutki sähkömagniettizii aldoloi, vallon da sen painien sahkömagniettistu luonduo. Maxwell oli yksi guazoin kinettizen teourien perustajii. Tiedomies ozutti termodinuamiekan toizen allun (muga sanottu Maxwellan demonu), sai tärgiet tulokset molekulufiiziekas da termodinuamiekas. Maxwell oli värivalokuvan  prinsipan perustai. Häi kirjutti äijän ruaduo mehaniekkah, optiekkah da matemuatiekkah nähte. Häi tutki Saturnan rengahien pyzymisty. Häi valmisti piästämizeh ilmoih niškoi Henry Kavendišan käzikirjutukset. Sežo Maxwell keksi mondu tiedolaitehtu. Maxwellua pietäh suurennu fiiziekannu, kui Newton da Einstein.




#Article 414: Lintulan manasteri (152 words)


Lintulan Manasteri on Pyhän Sroičan Manasteri. Se on pravoslavnoi monuahin'oin manasteri, kudai nygöi on Suomen puolel Heinäveden aloven Palokin hierus. Manasteri lähti voinua pagoh Karjalaspäi Kivennaval. Manasterin kirikös pietäh sluužbua huondeksil da illoil.
Manasteril luajitah tuohustu, myyväh niilöi da suahah elostu. A kezän aigua sinne kävväh turistat da ostetah manasterin suveniiroloi.
Monuahin'at kiännetäh da kirjutetah äijy pravosluavnoidu kirjalližuttu da luajitah obrazoi.

Lintulan manasteri on rodinuhes Kivennaval vuvvennu 1894, silloi F. P. Neronov lahjoitti manasterile muanpalan Lintulan hierus Karjalankannaksel. Manasterin nimeksi tuli Lintulan Pyhän Sroičan Manasteri. Lintulan manasterin nimi tulou lähimmäzen hierun da joven nimes. Manasterin roindu oli jygei.Perustaminen ei ollut helppoa, sendähgu Suomes elettih silloi Ruočin vallan aigua. 

Enzmäizet ristityt tuldih manasterih toizis manasterispäi, ezmerkikse Penzan Mokšan linnaspäi, da toizisgi Ven´an kohtispäi. Vuozisuan allun eläigu manasteris oli ruoduo täyzi da köyhy. Ližäksi venäläzet tahtottih sorduo pravoslavnoin uskonduo.

Manasterin muatušku on Mikaela. Manasteris eläy 9 sizärdy.

Honkasalontie 3

puh. 0206 100 500
lintulan.luostari@ort.fi




#Article 415: Santtu Karhu &amp; Talvisovat (129 words)


Santtu Karhu  Talvisovat on karjalaine folk-rock -muuzikku joukko, kudai pajattau karjalan kielen livvin murdehel.

Vuvvennu 1987 Petroskoin valdivoyliopiston filolougien tiedokunnan opastui Aleksandr Medvedev kyzyi ičes, mindäh Suomes da Estounies on rock-muuzikku karjalan kielel, a Karjalas ei ole. Sil aigua häi piätti luadie moizen joukon da pajattua omal livvin murdehel.

Vuvvennu 1988 Santtu Karhu yhtes oman enzimäzen muuzikku-joukonke Hel'sink-Petroskoi -telemostas pajatettih Mustas Kois -pajo («В чёрной заре»). Sen jälles tämän pajon tekstu oli jullattu erähäs suomelazes opastuskniigas, kui nygyaigazen karjalan kielen näyteh.

Vuvvennu 1989 Santtu Karhu perusti muuzikku-joukon, kudai nimitettih Talvisovat (). Oli snimaittu Airotoi veneh -videokliippu, kuduadu äijän kerdua ozutettih MTV-kanualal da karjalan TV:n programmois.

Vuvvennu 1995 Talvisovat-joukko hävii. Vuvvennu 1998 Santtu Karhu kirjutti Petroskois akustiekkual'boman Pahoin Brihoin Pajatukset («Песни плохих парней»). Sinä vuon Karhu uvvessah keräi joukon yhteh.




#Article 416: Anna Usova (153 words)


Anna Usova rodivui 18. oraskuudu vuvvennu 1970 Videlen kyläs, Anuksen piiris, Karjalan tazavallas, Ven'al. Loppi Videlen keskiškolan da Petroskoin valdivonyliopiston. Anna Usova on Karjalan raadivožurnalistu vuvves 1991. Häi joga nedälii pidäy literatuuru-ohjelmoi karjalan kielel. Hänen avul raadivon kuundelijat tiijustetah, mittumii karjalan, suomen da vepsänkielizii kaunehkirjutuksii on painettu jälgiaigua. Iče häi on hyväsydämelline naine, hyvin da ystävellizesti vastavuu kirjuttajien kel, kuduat puaksuh lugietah omii kerdomuksii da runoloi da sanellah omas ičes. Anna on nuori kirjuttai, häi kirjuttau runoloi da kerdomuksii  karjalan kielel. Hänen kerdomukset voitettih eri kilvois. Naine on kirjutannuh runoloi Videlen kyläh näh da eri rahavahien elokses. Vuonnu 2018 ilmoile piäzi enzimäine kirjuttajan runo- da proozukniigu Lyhyt san oza. Se on tarkoitettu lugiettavakse lapsile da aiguizilegi. Lugijat löytäh kniigas karjalankielizii pajoloigi. Kirjuttajan runoloi painetah Taival-almanakas da Oma Mua -lehtes. Vuonnu 2019 Anuksen karjalaizet liitto piästi kerävökniigan Omal mual, kus oldih painettu uvvet Annan runot da runot venäjänkielizien kiännöksienke,kudamii luadi venälaine runoniekku Georgi Cernobrovkin.




#Article 417: Aleksandra Aniskina (120 words)


Aleksandra Aniskina () on Karjalan Kanzallizen teatran akt'ouru. Häi ruadau teatras jo piäl seiččie vuottu. Aleksandra on roinnuhes 3. tuhukuudu.

Aleksandra piäzi opastumah Karjalan Kul’tuurukolledžah vuvvennu 2006. Sinä vuon Kul’tuurukolledžah otetah opastumah nuordu Kanzallizeh teatrah niškoi. Akt'oran diplomuspektaklinnu oli ”Hädä hellän syväimen periä”, kuduadu ozutetah nygöigi.

Aleksandra Aniskina ruadau teatras vuvves 2009. 
Paiči Teatrua, Aleksandra ruadau vie Kul’tuurukolledžas, sie häi opastau ozuttajan neron perustehii niilöil opastujile, kuduat tahtotah olla pruazniekoin juondajinnu.

Paiči sidä Sandran iändy suau kuulta Russkoje radio -stansiel. Neidine ruadau ruadivol jo läs kymmendy vuottu. Enne sidä häi ruadoi Karjalan ruadivos da Junost’-ruadivostansiel.

Joudaval aigua Sandra vedäy eriluaduzii pruazniekkoi da pidoloi. Neidine vedi moizii suurii pidoloi, kui linnan päivy, tazavallan päivy, Olimpiuadantulen estafiettu, Ruočin kul’tuuran päivät da toizii.




#Article 418: Koležma (130 words)


Koležma on vahnu pomorskoi kylä Karjalan tazavallas Belomorskan piiris.

Kylä sijaiččou Koležman jovensuus Vienan meren Onieganlahtes, 30 kilometrin piäs Sumski Posadaspäi.

Kalastus on rahvahan piäruado kylän perustamizes algajen. Koležmas on pieni kalastusportu. 

Nevvostoliiton aigua ruadoi vuvvennu 1930 perustettu kalastuskolhouzu. Kolhouzan enzimäzenny johtajannu oli Pakulin T.G.

Kyläs ruadau škola, feršalipunktu.

Kylä perustettih XVI luvul.

Koležman voulosti sijoittui Vienan Karjalan päivännouzuozas. Voulostih kuuluttih Koležma, Pertojärvi, 
Ruiga da Virandajärvi.

Koležman voulosti hyllättih 1920-luvul da sen aloveh rubei kuulumah Sorokan piirih.

Kyläs on Suuren voinan aigua tapettuloin Karjalan frontan lendäjien velleskalmu.

Sežo Koležmas on žiivatankazvattajan J.I. Judinan rinduvestos (1879 – 1954).

Vuvvennu 1907 voulostis elettih ven’alazet da niidy oli 1034 hengie.
Vuvvennu 1926 Koležmas eli 1168 hengie, kudamis 1167 oli ven’alazii da yksi karjalaine.
Vuvvennu 1996 kyläs eli 260 hengie, äijät oldih pomoriloin jälgeläzet.




#Article 419: N’uhča (102 words)


N’uhča on pomorskoi kylä Karjalas, se kuuluu Sumposadan kyläkundah.

Kylän da joven nimi on roinnuhes saamen sanaspäi nühhč(a-), kudai karjalakse merkiččöy «joučen».

Se sijoiččou Belomorskan piiris Karjalan da Arhangel’skan alovehen rajal, samannimizen joven rannal, 5 kilometrin piäs Vienan meresäi. N’uhčas on samannimine raududorogustansii.

XV vuozisual kylä kuului Novgorodan posadniekan Isak Boretskin akale Marfa Boretskajale, XV – XVI vuozisadoil kylä rubei kuulumah manasterih Solovetskoloil suariloil. Vuvvennu 1702 rakendettih muadorogu (), kudai otti allun N’uhčan pristanispäi. 5 tuhattu rahvastu srojittih dorogua: kuattih puuloi, luajittih mežua, pandih parziteloi, rakendettih sildoi.

Vuvvennu 2001 N’uhčas eli 474 hengie. 

Kyläs on Suuren voinan aigua tapettuloin Nevvostoliiton saldattoin velleskalmu.




#Article 420: F'odor Glinka (216 words)


F'odor Nikolajevič Glinka (8. (19). päivänny kezäkuudu vuonnu 1786, Sutoki-kylä, Smolenskoin aloveh – 11. (23). päivänny tuhukuudu vuonnu 1880, Tveri) – ven'alaine runoilii, kirjailii, kuului dekabristoin seuroih.

Vuozinnu 1805-1806 oli generualan M.A. Miloradovičan adjutantannu, otti ozua Austerlican bojuh.

Vuonnu 1808 päivänvalgien nähtih Glinkan kirjutukset voinumatkois (1805-1806) nimel ”Ven'an oficieran kirjazii Polšas, Avstries da Vengries”.

Vuonnu 1812 uvvessah lähti armieh  Miloradovičan adjutantannu da oli voinumatkas vuvven 1814 loppussah. Ven'ale tulduu, piästi ilmoile  ”Ven'an oficieran kirjazii” -jatkokniigan (vuozinnu 1815-1816). Sie oldih kirjutukset vuvven 1812 Ižänmuallizes voinas (8-ozaine kniigu). Vuozinnu 1813-1814 oli ulgomuanmatkois Ruskien armien kel.

Häi kuului dekabristoin peittoseuroih, myöhembi yhtes M.F.Orlovan da A.N.Muravjovan kel perusti Ven'an literatuuran ystävien vällän yhtevyksen. 

Glinkua otettih da pandih kiini Petropavlovskoin linnah vuonnu 1826 kevätkuun 11. päivänny. Piästettih välläle vuonnu 1826 kezäkuun 15.päivänny, eroitettih voinusluužbaspäi da karkoitettih Petroskoih, kus F'odor Glinka rubei ruadamah Anuksen gubernien johtokunnan nevvonandajannu. Oman toimindan ližäkse häi tutki Anuksen guberniedu, karjalazien elaigua, luonduo. Hänen muantiijonkiinnostuksen tuloksekse tuli suuri runotevos. Glinka oli enzimäine, ken kiändi ven'akse Kalevala-eeposan. Häi kirjutti sežo kaksi suurdu runotevostu, kudamien joukos oldih Karjalan meččien neidine da Karjal.

Vuonnu 1830 Glinkua siirrettih Tverih, kus häi nai Avdotja Pavlovna Goleniščeva-Kutuzovas (1795-1863). Muantiedoseuran käskyn mugah Glinka ruadoi ennevahnallizien kalmumättähien tutkimusruadoloi Valdain lähäl. Hänen tutkimustevos sai  Muantiedoseuran palkindon.

Vuonnu 1835  F'odor Glinka jätti oman virran da rubei elämäh Moskovas.




#Article 421: George Washington (201 words)


George Washington (22. tuhukuudu 1732, Bridges Creek, Virginii - 14. talvikuudu 1799, Mount Vernon, Virginii) oli ameriekkalaine valdivonruadai, Yhtysvalloin enzimäine rahvahan vallittu prezidentu (1789-1797), yksi Yhtysvalloin perustajis, Kontinentallizen armien piämies, Yhtysvalloin vällysvoinan ozanottai, ameriekkalazen Prezidentan instituutan perustai. Suuri orjienomistai.

George Washington oli roinnuhes muanruadajan pereheh. Vuvvennu 1752 häi sai perindökse Mount Vernon –muaalovehen. Samannu vuvvennu mies yhtyi voinutoimih fransuzoih da indeitsieh vastah, puutui vangičukseh. Vuvvennu 1759 Washington nai Martha Custis Dandridges da rubei panemah kundoh omua taloidu. Hänes rodih yksi Virginien bohatois muanomistajis.

Washington oli yksi Enzimäzen kontinentallizen kongresan deleguatois. Brituanieh vastah ammunduriidoin jälgeh hänet vallittih Kontinentallizen armien piämiehekse. Voiskoin muutettuu Washington ohjai niidy Bostonan kierros algajen vevvennu 1776 anglien voiskan kapitul’atsiessah Jorktownan lähäl vuvvennu 1781. Kylmykuus 1783 Pariižan rauhansobimuksen azutettuu George Washington loppi virran da lähti elämäh Mount Vernon –muaaloveheh.

Washington vallittih Konstitutsien konventan paginanvedäjäkse. Vuvvennu 1787 tämä yhtymy valmisti Yhtysvalloin konstitutsien. Vuvvennu 1789 hänet vallittih Yhtysvalloin enzimäzekse prezidentakse. Vuvvennu 1792 Washington uvvessah vallittih prezidentakse. Kolmel kerdua häi iče kieldävyi prezidentan ruadovirras. Enne lähtyö häi sanoi jälgisanoi rahvahale.  

Prezidentan ruadovirran loppiettuu Washington lähti elämäh Mount Vernon –muaaloveheh da puaksuh kävi nostettavah piälinnah. Kongressu andoi Washingtonale Kodimuan tuatan arvonimen. Washington kuoli 15. talvikuudu 1799. Hänet pandih muah Mount Vernonas 18. talvikuudu.  




#Article 422: Jeuropan riäpöi (169 words)


Jeuropan riäpöi () — Riäpöikalat ollah siigoin roduu, eletäh suolattomas vies.

Riäpöikala ei ole suuri, voibi olla 13-20 sentii, erähät kazvetah 35 sentissäh.
Riäpöi omal nävöl pohodiu sel´odkah. Rungo bokispäi ongu näpistetty, alimaine leuguluu on pitkembi ylimästy. Alimazeh leuguluuh syndyy sangevunnuh ylimäzen leuguluun n´okku.
Suomuksii on suuri miäry (bokkii myö voibi olla 91-96 suomustu).
Sellän väri on harmuan- sinine, vačču – valgei, sellän da hännän evät olah harmuat. Muut rungon kohtat ollah valpahat libo valgiet.

Riäpöit eletäh enimyölleh järvilöis, harvah – jogilois. On niidy kalastajat pyvvetty Botniekan da Suomen lahtilois Baltiekan meres.
Parembi eländykohtu riäppölöil on puhtas hiekku libo savi järvenpohju. Kalaparvi järvilöis pyzyy syväl kohtal, ei suvaiče lämmiä vetty.
Riäppölöi enimyölleh pyvvetäh Ven´an pohjozes da Suomes (69%), Skandinaavies, Daanies, Litvas, Valgoven´al, Germuanies da Šotlandies.

Ven´al riäpöit eletäh suuris järvilöis: Oniegan, Luadogan, Čudskoin, Pleščevan da Valgies meres.
Kalastajat ei kačota riäpölöin pienevyöh, niile ainos löydyy pyydäjiä.
Riäpöi pädöy rahvahan syöndystolal tuorehennu, suolatunnu da savvutunnu.
Kaikin kalanmuagarit suvaijah riäpölöin mähändöi.
Riäpöit ongen ankuriloih puututah harvah. Enimyölleh niidy pyvvetäh kalastushommujat verkoloil.




#Article 423: Karibien meri (140 words)


Karibien meri on Keski- da Suvi-Ameriekan välil olii  Atlantin sivumeri. Sen pohjazes da pävännouzupuoles ollah Suuret da Pienet Antillit. Luodehes Jukatanan salmen avul meri yhtyy Meksikon lahteh, lounaspuoles Panaman kanuavan avul meri yhtyy Tyynehmereh.

Karibien meri on 9° da 22° välil p.l. sego 89° da  60° välil pl.p., sen pinduala on läs  2 753 000 km². Meren suves ollah Venesuelu, Kolumbii da Panamu, päivänlaskupuoles – Kosta-Rika, Nikaragua, Gonduras, Gvatemala, Beliz da Jukatan, pohjazes – Kuuba, Gaiti, Jamaika, Puerto-Rico, päivänouzupuoles – Pienien Antillien valdivot. 

Rozvot tuldih Karibien meren Tortuga-suarele da Port-Rojal-linnah  XVII vuozisual. Yhtenny enzimäzis rozvolois oli Frensis Dreik, kudai valloitti Ispanien laivaston Nombre-de-Dios-portas vuonnu 1572. Hänen ruaduo jatkoi  Henri Morgan, kudai vuonnu 1671 käi Panamah da myöhembi oli Jamaikan varagubernuattorannu. 

Rozvoloin paras aigu oli vuozinnu  1700—1730. Vuozinnu 1716—1718  tundiettuloinnu Karibien meren rozvoloinnu oldih Mustupardu da Stid Bonnet sego Čarl'z Vein.




#Article 424: Ukki Väinämöinen (203 words)


Ukki Väinämöinen (sežo Vasilii Leontjevič Sidorov, Василий Леонтьевич Сидоров, Vasilii Levonen, Василий Левонен) (Tunguda, Arhangel’skan gubernii, Ven’an Imperii, 1885 – Vuokatti, Suomi, 1942) oli karjalaine da suomelaine yhteiskunnalline ruadai. Vuvvennu 1921 häi johti Karjalan rahvahannouzuu Nevvoston Ven’ua vastah. Ei virrallizesti häi johti vastahnouzijoi Päivännouzu-Karjalan rahvahannouzun aigua.

Vasilii Leontjevič Sidorov (Suomes tundietah nimel Vasilii Levonen) oli roinnuhes Vienan Karjalah Tungudan kyläh vuvvennu 1855. Turtsien voinah aigua vuozinnu 1877-1878 yhtyi Ven’an suomelazien voiskah. 

Karjalan natsiolistizien partizuanoin yhtymän piämiehenny olles Levonen sai suuren kuulužuon. Muga sanottu Meččypartizuanat-yhtymy rodih Ven’an Rahvahienvälizen voinan aigua Karjalan ruadokommunan alovehel. Levonen vallittih piämiehekse sendäh ku häi oli bol’ševizmua vastah, antikommunistannu da ristitynny ristikanzannu. Sen ližäkse häi oli popul’arnoi karjalazien keskes. Levonen oli pieni kazvol, hänel oli pitky pardu, kuduan periä häi oli Kalevalan Väinämözen nägöine. Täs rodih Levozen peittonimi ‘’Ukko Väinämöine’’.

Vuvven 1921 lopussah vastahnouzijoin voiskat da sen piämiehenny olles Ukki Väinämöine, kudualoile autettih suomelazet omatahtozet, tarkastettih suuri pala Pohjois-Päivännouzu-Karjalua. Vaste sit nevvostolaine johto piätti luadimah Karjalan frontu, kuduan piämiehenny rodih A. Sed’akin. Sinne työnnettih läs 20 tuhattu voinumiesty. Vuvvennu 1922 tuhukuus Ruskei armii voitti jälgimäzen vastahnouzijoin voiskan Uhta-kyläs. Läs 30 tuhattu karjalastu, kuduan keskes oli Vasilii Levonengi, lähtiettih pagoh Suomeh.

Suomeh pajettuu Vasilii Levonen kogonah sogeni. Häi kuoli vuvvennu 1942.




#Article 425: Särgi (126 words)


Särgi tavalline (). Net lajii myö ollah sugusiivizien kaloin karpoin roduu (). On vie äijy kalalajioi myö, kudualoil ollah omat nimet: taranit da  voblat.

Särgilöi suau vastata kaikkie Jevroppua myö päivännouzus Suvi Angliessah da Pirinejevassah, Pohjozespäi Al´poissah, Siberin jogilois da järvilöis, Kaspien da Araalien meribasseinois.

Lähimäzis kalalajijois särgii suau eroittua hambahien ogalittoloin vuoh, kuduat ollah mollembis puolis yhtes riävys lainohambahii myö (niidy on 5-6 mollembis puolis), suomukset kalan ollah karjat (40-50 suomustu bokkurivis), kidanlopuspäi algavutah sellän evät, kuduat siirytäh mahapuolehpäi. Selgy väril on muzavu, toiči vie ozutahes sini da vihandu väril, bokat da maha ollah hobjanvärizet,  mahan da tagapuolen evät ollah ruskiet, piälyksen väri ozutahes kuldazekse ruskien täplänke.

Erähii särgilöi suau vastata, kudualoil ollah silmät da evät keldazet, kulduväri suomuksienke, kuduat bokkupuolis da selläs ollah ruskiettavat.




#Article 426: Jahtu (109 words)


Jahtu (niderl. jacht, tulluh verbilöis (jagen) – ajua iäre, mennä peräh) – enziaijois oldih kebjiet. Jahtu (terväh siirdyi) ravei, kuduas oli yksi libo enämbi kajuuttua vedi erähii persounoi, sinne kunne oli mietitty.

Nygöaigaine tiijustus – jahtu, kudai pädöy sportkilboih, turistumatkoih libo huogavundumatkah.

Jahtoih ei päijä reisovoit laivat-venehet kuduat vietäh joukkoloin rahvahii, niidy vie sanotah komerčeskoikse matkoikse. Jahtoil ei ole paikkoi, kus vois vesselästi vediä aigua da huogavuo.

Eroitetah jahtoi

Enzimäzet mainitukset puarussusportivnoloih jahtoih näh oldih XVII sadavuozil. Enimät nygyaigazet puarusnoit jahtat päitäh turistumatkoih näh, niih on ližätty abumotor (rippujumotor), ku suas parembi manevriruija portas da siirdyö vetty myö, konzu ei ole tuuldu. Puarusnoit jahtat motoroittah päijäh vaiku sportkilboih näh.




#Article 427: Matikku (113 words)


Matikku,vie tavalline matikku () – yksiainavokalois eläis suolattomas vies. Kalajoukko tr´oskoobraznoi (Gadiformes). Ammattikalastamizes pietäh kallehennu.

Matikku on pitkäččyruholline, ei ole korgiettavu, a ezipuoles on pyörättävy, tagapuoles on buiteku äijäl ahtistettu.

Piä on sangiettavu, sen pitkevys on pitkembi ruhon korgevuttu. Silmy pieni.  Suu suuri puolialalline. Alallineleugu on lyhembi yläleuguluudu.

Ruhon väri rippuu vienpohjas, sen valos da läbinägevyös. Myös kalan ijäs, väri voibi muuttuo: enimyölleh muzavan-ruspakokse libo mustan-harmuakse, kudai voibi valpastuo ruavastumizel. Ruhon bokis puarattomat evät ollah suurien valpahien täplöinke. Formu da suurus varjiruiččehes. Maha da evät ollah valpahat.

Matikku on kirkiembi vilus vies. Kudo algavuu talvikuus – tuhukuussah. Kaikkii parembi kalansuandu on enzimäzien halloin aigua päivänlaskus – nouzendassah. Syöy pienii kaloi da selgyrangattomii elättilöi.




#Article 428: Karjalan Kielen Seura (410 words)


Karjalan Kielen Seura on Suomes ruadai yhteiskunnalline yhtistys, kudaman piäruavonnu on karjalan kielen kehittämine da kannattamine. Yhtistyksen alallizennu piälikönny on Suomen pravoslavnoin kirikön piälimäine da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu Leo (Leo Makkonen). Arhijepiskoppu Leo on Salmin karjalaine, karjalan kieli on hänele muamankielenny.  

Karjalan Kielen Seura perustettih vuvvennu 1995 Suomen Jovensuun linnah. Yhtistyksen perustamizen pohjannu enne kaikkie oli Ven’an karjalazien ezimerki. Ven’al jo 1980-vuozien lopus ottavuttih karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran kehitändäh. Karjalan kirjukielen livuttamine rodih mollembil puolil rajua suurekse da tärgiekse ruavokse. Karjalan Kielen Seuras ainos tunnustettih, ku luadie kieles muzeikieldy ei ruveta, se ei ole liittolazien ruavon tarkoitus. Tädä kelii novvettih da novvetah nygöigi ruavol da dielol. 

Karjalan Kielen Seuran ruadovuozis on suadu toven äijän. Suurin suavutus on Suomes karjalan kielele vähembistökielen stuatusan suandu. Sih niškoi Suomen prezidentu Tarja Halonen ualekirjutti käskyn 27.11.2009. Tädä päiviä tänäpäi Suomen karjalazet pietäh karjalan kielen päivänny. Se on pruazniekkupäivy, kudamua ruvettih viettämäh vuvves 2016. 

On luajittu muudugi suurdu ruaduo. Itä-Suomen yliopistos rubei ruadamah karjalan kielen professuuru da karjalan kielen enzimäzenny professorannu oli vienankarjalaine filolougien douhtoru da Petroskoin valdivonylipiston professoru Pekka Zaikov. Itä-Suomen yliopistos ruvettih opastamah karjalan kieldy sivuainehennu. Opastettavannu ollah karjalan kielen kaksi piämurrehtu: liygi da vienankarjal.  

Karjalan Kielen Seuran hyvyös Nurmekseh oli suadu karjalankieline kielipezä. Vuvvennu 2015 kevätkuul Yle:l rubei kuulumah uudizii karjalan kielel. Tämä ruado sai ruaduo läs 20 vuottu kestänyzien nevvotteluloin jälles. Uudizien vedäjänny on liygiläine Natalja Gilojeva. 

Nämmih suavutuksih sai piästä enne kaikkie yhtistyksen piälikön hyvyös. Arhijepiskoppu Leo on aktiivine karjalazien da karjalan kielen puolistai. Händy kunnivoijah da kuullah. 

Karjalan Kielen Seura alalleh pidäy kirjutuskilboi karjalazien keskes. Tuolleh livutetah kirjutusruaduo, kehitetäh da pannah karjalazii kirjuttamah omal muamankielel. Täh aigah on pietty jo mondu kirjutuskilbua, joga kilvas oli oma teemu da joga kilvan jälles painettih kniigu kilbuniekoin kirjutuksienke, kudamat ollah kaikil karjalan kielen murdehil. Omua kirjutusneruo jiävittih liygiläzet da lyydiläzet, vienalazet da tverinkarjalazet, rajakarjalazet. 

Karjalan Kielen Seuran julguanduruado on vuvves 2005 algajen on olluh seuran suurimii ruadoaloi. Yhtistys on jullannuh enämbi 60 kniigua da enämbi 10 iänikniigua, piästänyh ilmah pajodiskuagi. Jullattuloin kniigoin joukos on kotkatjärveläzen Zinaida Dubininan livvikse kiännetty ”Kalevala”, on Natalja Sinitskajan kiännettylöi kniigoi Muumilois, on kielioppii, sanakirjua da paginsanakirjua, kerdomuksien da runoloin kogomuksii. Tämän kaiken ližäkse Karjalan Kielen Seura piästäy ilmah Karjal-žuarnualua lehtenny da verkoversienny.

Karjalan Kielen Seural on kniigulaukku internetas. Jogahine voi tilata seuran jullattuloi kniigoi ičelleh. Kniigulaukku ruadau seuran sivuloil: www.karjal.fi. Samal saital ruadau seuran digikirjasto, kus voibi löydiä, kui vahnua, mugai uuttu kniigua karjalan kielel. 

Karjalan Kielen Seuran toimisto ruadau Jovensuus Pohjoiskatu, 6 -adresil. 




#Article 429: Karjalan Sivistysseura (349 words)


Karjalan Sivistysseura on Suomes ruadai yhteiskunnalline yhtistys, kudaman ruavon tarkoituksennu on yhtistiä karjalazii mollembil puolil rajua ruadamah oman kielen da kul’tuuran hyväkse. Karjalan Sivistysseura on vahnimii karjalazii yhtistyksii Suomes.

Karjalan Sivistysseura perustettih vuvvennu 1906. Yhtistyksen enzimäine nimi oli Wienan Karjalaisten Liitto da sen perustajinnu oldih vienankarjalazet kaupiččijat da heijän ruaduo kannattajat suomelazet. Liiton piäruavokse rodih Vienan Karjalan hengizen da ainehellizen tilan kohendamine. Vuvvennu 1917 yhtistyksen nimi muutettih Karjalan Sivistysseurakse.

Wienan Karjalaisten Liiton da Karjalan Sivistysseuran piäliköt:

Karjalan Sivistysseuran ruavos vastuau halličus, kudamah rahvastu vallitah joga vuottu yhtistyksen vuozikerähmös. Halličukseh kuuluu yheksä hengie.

Karjalan Sivistysseural on kolme ala-ozastuo: Kemin ala-ozasto, Pohjas-Viena-seuru Oulus da Kyykkäkerho Helsinkis. Karjalan Sivistysseura on yhtesruavos toizienkegi karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua edehpäi vedäjien yhtistyksienke kui Suomes, mugai Ven’al. Yhtes on todevutettu äijy projektua.

Karjalan Sivistysseuran ruadoalat ollah kieli da kul’tuuru, histourii da perindöt, julguanduruado da kyykkä-kiža.
Julguanduruado seuran perustandupäivis algajen on olluh suurii ruadoaloi. Enzimäine seuran varoil ilmah piästetty kniigu oli aberi ”Pieni Alku-opastaja Vienan Karjalaisille”. Se nägi päivänvalgien vuvvennu 1907. Tämän jälgeh on piästetty ilmah eri karjalan kieldy da karjalastu kul’tuurua koskijua kniigua. Niilöin joukos opastuskniigua, tutkimustu, kaunehliteratuurua da kniigua lapsile. Karjalan Sivistysseuran hyvyös vuvvennu 2015 nägi päivänvalgien ”Kalevala” vienakse. Sen kiändäjänny on Raisa Remšujeva.

Karjalan Sivistysseural on oma lehti – ”Karjalan Heimo”. Sen enzimäine noumeru piäzi ilmah vuvvennu 1906 Karjalaisten pakinoita -nimel. Se on vahnin Suomes ilmah piäzii karjalaine žurnualu.
Karjalan Sivistysseura on ainos oppinuh panna tallele karjalastu kul’tuurua da perindölöi. Seural on oma arhiivu da Carelica-kirjasto, kudamas on enämbi 500 eri tevostu, niilöin joukos harvinastu. Arhiivan da kirjaston materjualoi suau käyttiä jogahine, niilöil on oma ruadoaigu.

Joga vuottu Karjalan Sivistysseura pidäy vuozikerähmön, kudaman aigah sanelou da pidäy otčottua omas ruavos. Vuozikerähmön hantuzis luajitah karjalazien heimopäivät, kudamih tervehtulluot ollah kai karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah kiinnostunnuot. Vuozikerähmö da heimopäivät pietäh ainos nedälin lopus da joga vuottu niilöin piendykohtu muuttuu. Täh aigah niilöi on pietty jo eri Suomen linnois.

Joga vuottu Karjalan Sivistysseura jagau abudengoi karjalastu juurdu olijoile opastujile kui Suomes, mugai Karjalan Tazavallas. Seura pidäy kilbuagi karjalan kielen livuttamizekse. Eräs niilöis on vuvvennu 2016 pietty Wikipedien kilbu. Sen hantuzis kehitettih karjalazii kirjuttamah karjalankielizeh Wikipedieh.




#Article 430: Hrom (119 words)


Hrom (, merkitäh Cr-merkil) on 24. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Hroman atomnoumer on 24. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, sivujoukon 6. joukos.
Helpo aineh hrom on kova valpahansinisvalgei metallu. Toiči se pannah mustoin metalloin joukkoh.

Hrom oli avattu KeskiUrualan vuoriloil, Berezovskan kullan roindukohtas. Lomonosov mainitti sidä enzimästy kerdua omas kniigas, da sanoi ruskiekse tinaruvakse, PbCrO4 Enzimäzet metallurgien perustukset -kniigas (1763 vuozi). Nygyaigaine nimi on krokoit.

Hroman nimi tuli greikkalazen χρῶμα-sanas (väri, muju), sendäh ku metallu on erivärine. 

Hrom on levitty alguaineh. Sen piäyhtistehet ollah hromanraudu (hromit) FeO·Cr2O3. Toine on krokoit PbCrO4.

Suurimat roindupaikat ollah SAT (Suvi Afrikan Tazavallas – 1 paikku muailmas), Kazahstanas, Ven’al, Zimbabves, Madagaskaral. Sežo net ollah Turcien, Indien, Armenien, Brazilien alovehil da Filippinoil. 




#Article 431: Miihkali Perttunen (130 words)


Mihaila (Miihkali) Arhipanpoigu Ivanov-Perttunen (syvystalvel 1815 — 3. syvyskuudu 1899) oli tundiettu runonpajattai. Händy tietäh sežo nimel Miihkali Arhippainen.

Miihkali Perttunen, Vienan Karjalan sluavakkahan runonpajattajan Arhippa Perttuzen poigu, oli roinnuhes kirikönkniigoin mugah Valtasenvaaran Arhipan talois, Latvajärven kyläs, Vuokkiniemen piiris vuonnu 1815. Ei ole tarkah sellitetty, mi oli hänen tovelline roinduaigu, perindöllizen vienalazen tavan mugah verotuksellizien syylöin periä voidih ilmoittua lapsen viäry roinduaigu.

Miihkali oli sogei, sendäh gi händy kučuttih Sogie-Miihkalikse. Händy pajatutettih äijät ristikanzat — sego runonkeriäjät mugai matkumiehet, sanottih, gu Miihkali hyvälmielel pajatti jogahizele kuundelijale.

Miihkalin akan Palakan sizär Okahvie Mäkeläinen oli  sežo hyvä runonpajattai. Miihkalilpäi runontaido siirdyi Anni Tenisovale.

Jovensuun Ilosuares, Karjalantaloin ies on Miihkali Arhippaizen pačas, kuduan on vestänyh Alpo Sailo (pystytetty vuonnu 1973) I.K.Inhan fotokuvan pohjal.

Vuonnu 1991 Arhippa Perttuzen fondu pystytti Vuokkiniemele aijemban paččahan koupien.




#Article 432: Kodihiiri (186 words)


Kodihiiri (lat. Mus muskulus) se on griziju kodihiiri, se maltau hyvin eliä ristikanzoin rinnal. Eläy kogomual, niidy on kaikkii suurin miäri.
Hiirii voijah pidiä , ku kodielättilöiny
Hiiren nägö:
Pieni pitkän hännänke elätti: rungon pitkevys on 6,5 - 9,5. Händy on 60/% pitkembi runguo, katettu sarvisuomuksil, kuduat mennä pyöräzinny, niilöin piäl ollah harvazet karvat. Paino on 12-30 g. Korvat puolipyöräzet, pienet. Karvu -muzavu libo ruspakon-harmai, maha - tuhkan-harmavus valgiessah. Kodihiiris eroitetah valgieloi, mustii da keldazii, harmuan-sinizii da erivärizii. Emä hiiril on 5 nännii
Kui vietäh eländyaigua:
Eletäh ihan eriluduzis kohtis, sie kus eletäh rahvas, puaksuh mennä elämäh pertilöih, sarvualoih. Pohjozes enne viluu ecitäh lämmin eländykohtu talvekse.
Net voijah mennä sinne kus ollah säilymäs villät, kazvikset da muut rahvahan syömizet. Keviäl hiiret jätetäh lämmin kohtu da siirytäh luonnon paikkoih
Kodihiiret ollah ylen kirkiet, ylen terväh nellöillah, voijah nosta yläh, hyppie da vie hyvin maltetah uidua. Kävelläh eccimäh syömisty yksii samazii troppii myö, kuduat hyvin suau nähtä.
Syömizet
Syvväh enimyölleh siemenii, dyvii. Syvväh hernehii, babuloi, voijah syvvä syöjii da niilöin jäiccii, no hiirel ainos pidäy olla vetty, eiga ylen terväh kuolou. Konzu on äijy syömisty, peitetäh niidy varakse.




#Article 433: Kobal’tu (117 words)


Kobal’tu (, merkitäh Co-merkil) on 27. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Kobal’tan atomnoumer on 27. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 9. joukos.
Helpo aineh kobal’tu on hobjanvalgei, vähän keldaine metallu valpahanruskien libo sinizen sävynke. 

Kobal’tan yhtistehet on tunnettu ylen ammui. Sinizet kobal’tust’oklat, mujut lövväh Muinazen Jegiptan ruuhis. Tutanhamonan ruuhes on löydy sinizen kobal’tust’oklan palat. Niken ei tiijä, mih näh jegiptalazet valmistettih st’oklua da mujuloi kobal’tas. Enzimäzeksi sinisty mujuu valmistettih vuonnu 1800.

Kobal’tan nimi tuli germuanien kobold-sanas (koinižändy, gnomu). Kobal’tuminerualoin (kudualois on arsenikum (As)) poltajes erittyy myrkylline arsenikuman oksidu. Norviegielazet ajateltih, ku gnomu luadiu pahua niilöile, ken sulattau rudua.

Vuonnu 1735 ruoččilaine tiedomies Georg Brandt sai kobal’tan. Häigi tiijusti, ku tämän elementan yhtistehet mujuttau st’oklua sinizekse. 




#Article 434: Nikeli (101 words)


Nikeli (, merkitäh Ni-merkil) on 28. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Nikelin atomnoumer on 28. Se on sistiemallizen järjestyksen nelländes periodas, 10. joukos.
Helpo aineh nikeli on plastine, hobjanvalgei metallu, kuduadu hyvin taguo. Vähänaktiivine hiimiellizesti. 

Elementu sai oman nimen germuanien mifolougien pahas henges. Se peitoči andoi vasken eččijoile minerualua, kudai oli vaskennägöine. Germuanien nickel-sana merkiččoi balovniekku. Ruvoin tagojes eritytäh arsenikuman guazat. 

Nikeli oli avattu vuonnu 1751. Enne sidä kivenlouhiet käytettih nikelii st’oklukeittämizes. Monet opittih suaja vaski täs ruvas, ga ei onnistui, sendäh sidä sanottih Kupfernickelakse, midä merkiččou «Vaskilemboi». Vuonnu 1751 ruoččilaine minerualogu Kronštedt tutkii tädä rudua. Häigi sai uvven metallan.




#Article 435: Grigorii Vvedenskii (283 words)


Grigorii «Riigo» Jefimovič Vvedenskii (20. syvyskuudu 1782 – 23. talvikuudu 1865) oli karjalaine pappi. Händy pietäh karjalan kirjukielen perustajannu, sendäh gu häi kiändi Biblien Matvein jevangelin karjalakse vuvvennu 1820.

Grigorii Vvedenskoin tuatto oli karjalaine pappi Tveris Kozlovan hierus, muamo – Tresnan volostin Prudovan hieruspäi, sežo karjalaine. Hänel oli ven’alaine akku Matr’ona Mihailouna Gubokoin hieruspäi. Roittih heile šeiččei poigua da nelli tytärdy.

Vvedenskoi opastui Tverin seminuaras, kuduan loppi v. 1808. Häi ruadoi opastajannu ezmäi vuvven Ostaškovan Niilan manasteris, sit Duhounois učiliščas, kudai oli Kruasnoin Holman kaikis suurin škola da valmisti opastujii Tverin seminuarah. Pandih händy papikse 7. sulakuudu v. 1813, da sinä vuon häi tuli Kozlovale ruadamah papinnu omassah tuatos tuači. Karjalazet rahvas kučuttih händy Riigo-pappi. Heijän rovus kai miehet oldih papinnu, dai roittihgi pappiloikse sežo hänen kolme poigua.

Vvedenskoin Matvein jevangelin kiännös kiinitti sežo kielitiedoilijoin mielii. Vuvvennu 1864 estounielaine F. J. Wiedemann piästi kiännöksen uvvessah ilmah latinalazel kirjaimikol Londonas. Suomelastu kielitiedoilijua August Ahlqvistua myö Wiedemannan latinalazes tekstas oli äijän pahua, da häi luadi oman versien sanastonke da kielitiijollizien huomaičuksienke, kudai viidi Helsingis 1865 vuvvennu «Suomi»-kniigas. Vuvvennu 1990 Ahlqvistan versii piästettih uvvessah ilmah «Carelia»-lehten noumerois 11–12/90.

Vvedenskii kiändi Zolotinskoinke karjalakse sežo Markan jevangelin, vaigu Sinodu nikonzu ei piästänyh sidä ilmah. Vuvvennu 1959 karjalaine kielitiedoilii Grigorii Makarov löydi kiännöksen käzikirjutuksen Leningradan arhiivaspäi. Jevangelin kiännöš nägi ilmua vaste vuvvennu 1971 «Прибалтийско-Финское языкознание» -lehtes.

Vvedenskoidu pietäh karjalan kirjakielen perustajannu. Suomelaine etnolougu da arheolougu Theodor Schwindt kirjutti vuvvennu 1883, gu tiedomiehien tiijot karjalazien kieleh näh Tverin alovehel perustutah juuri Vvedenskoin Matvein jovangelin kiännökseh. 1800-luvul elänytty suomelastu tiedomiesty da kirjuttajua Carl Axel Gottlundua myö Matvein jevangelin karjalaine kiännös oli parembi suomelastu, kudaman uuzi versii oli jullattu v. 1819. Suomelaine kielitiedoilii Eino Leskinen mainiččou Vvedenskoidu erähänny kaikkii suurimis karjalažuon merkimiehis.




#Article 436: Kegri (255 words)


Kegri on vahnu karjalaine pruazniekku, kudai piettih 1.-2. kylmykuudu, konzu kai kezäruavot loppiettihes da algavuttih uvvet – talviruavot. Pruazniekku oli tuttu kaikile: liygiläzile, vienalazile, lyydiläzile da Tverin karjalazile. Tänäpäi pruazniekan piendyperindö unohtui, vähä ken karjalazis mustau sidä. 

Konzu kai peldoruavot oli loppiettu, ouvešit kerätty da pandu kuoppih, žiivatat salvettu, sit piettihgi Kegrin pruazniekkua. Karjalazien uskomuksien mugah Kegri oli Jumal, kudai kačoi da vardoičči karjua. Mittuine se oli kaččuo, niken ei musta da ei malta sanuo sendäh, ku Kegri oli rahvahale nägymätöi. Toinah se oli mustupiä da sukkel. Anuksen čupun Riipuškalan kyläs rahvas ravies da vesseläs brihaččuzes sanottih: 
 ”Tukat on mustat gu Kegril, ylen on boikoi, hyppiy gu Kegri”. 

Kegrinny loppih yksi aigu, alagavui toine – talviruadoloin aigu. Akat ruvettih kezriämäh, miehet kudomah verkoloi. Kegrikse neidizile da naizile pidi hos yksi keräine liinuniittii kezrätä. Se pidi panna ikkunale, ku Kegri tulis da nägis, ku händy vuotettih. Rahvas sanottih: 
 ”Kegri keräzen kyzyy. Kegrisuovattan pannah ikkunale pelvaspivo libo liinukerä”. 

Tverin Karjalas XX vuozisuan enzimäzel puoliškol Kegrinny oli taba šuorivuo  smuutikse. Nuoret dai keski-igäzet pandih piäle muurin kiättylöi turkiloi, luajittih ičele pardumaskoi da hierottih rožii nogeh. Otettih kädeh ufatkoi, koukkuloi, keppilöi da käydih pöllättelemäh lapsii. Lapset varattih nämmii Kegrilöi, lahjoitettih niilöile langukerii, gostitettih lettuloi da uskaldettih olla sanankuulijoinnu. 

Kegri oli omien kuolluzien mustelendupäivy. Kegrii vaste heile lämmitettih kyly da kučuttih heidy kylyh. Kois sil aigua varustettih heile stolat. Sit kylyh kävyi kai kodipereh. Kylyspäi tulduu ižändät varustettih kuolluzile magavosijat, a iče istavuttih stolah syömäh. Nenga luajittih, ku tulien vuvven vil’l’at oldas hyvät, karju terveh da kois kai olis hyvin. 




#Article 437: Kuničču (290 words)


Kuniččulibo niädy(Martes martes) on mečäs eläi pedoelätti. 

Kuničan rungan suurus on 30-50 sentii, sil on turbei händy da kolmikon jyttymät korvat. Rungan piduhus sellän korgevimas kohtas jallanpohjissah on 15 sentii. Elätti painau 0,5-2 kiluo. Ižäčyt ollah emäččylöi vähästy suurembat. Elätin turki on maksankarvastu värii, kulkun kohtas on keldaine tačmu. Talven aijakse kuničan jallanpohjih kazvau karvua. Se avvuttau elätile kebjieh liikkuo lumikivoksis da jiädy myöte.

Kuničču on kirmei, vedrei da ylen sukkel pedoelätti, kudamal on hyvä vainu, nägö da kuulo. Kuničču liikkuu enimyölleh pimien aigua, päivän aigua se huogavuu kustahto peittokohtas. Meččykuničat eletäh yksitellen. Joga elätil on oma muapala eländäh niškoi. Sen rajat merkitäh hajumerkilöin vuoh. Emäččylöil muapalat ollah pienembät migu ižäččylöil. Kuničču liikkuu hyppijen, muale jiäy kaksi puarua piduliččua jälgie. Hil’l’ah liikkujan kuničan jälgilöin välit ollah läs 80 sentii. 

Elätin päivän liikundumatku rippuu syömizien kyllyös. Ku ollou syömisty tarbehen mugah, sit kuničan päivän liikundumatku ei ole enämbiä 0,5 tuhattu gektuarua. Elätin piäsyömizenny ollah hiirijyrzijät, linnut, oravat. Pihl’aivuozinnu kuničču rakkahal syöy tädä muarjuagi. Kezäl elätti syöy linduloin jäiččiä, šlöpöidy, šižiliuhkuu da böbökkiä.

Kiimuaigu kuničal on kezäl, enimyölleh heinykuul. Tulien keviän, kaheksan-yheksän kuun mendyy, emäččy kandau kolme-nelli poigastu. Net rodivutah sogiet da avuttomat. Yhtelläh kazvetah terväh da kezän lopukse poigoveh leviey, nuoret elätit ruvetah elämäh ičepiänneh.

Kuničan vihaniekannu ollah reboit, hukat, ilvekset da suuret linnut: haukat, hyybiet da muakotkat. Ga ei ainos pedoelätit tapeta kuniččua syömizen täh. Toiči net muite vai hävitetäh konkurentua, kudai sežo tavoittelou suaja niilöin syömizii. Vihaniekois kuničču piäzöy juostol, puuloih peittyjen. 

Karjalas kuniččua on kaikkiel, kusgi enämbi, kusgi vähembi. Elätti suvaiččou vahnoi havvumeččii, kudamis on äijy koluo puulois da kuadunuttu puudu. Kuničal ei ole alallistu kodii, poikkevuksennu on vaiku poigazien kazvatanduaigu. 

Kuničču on kallis mečästyselätti. Vuozittain kuničan lugu vaihteleh äijäl, vuvvennu 2016 Karjalas oli 7,5 tuhattu tädä elättii.




#Article 438: Kuor´oi (146 words)


(Jevroupan) kuor'oi () – nävöl on sugusiivine kala. Kuor'oloin perehjoukkoloi myö (Osmeridae). Kuor'oidu pietäh  läbikävyjänny kalannu. Kuor'oloin erirovut voijah eliä yhtellizis järvilöis. Kuor'oit eletäh kaikkiel da niidy on ylen äijy.

Ruho on pitkäččy, suomuksii ei ole. Suu on suuri. Bokat ollah hobjankarvazet, selgy muzavanvihandu. Syvväh  zooplanktonnolizii syöjii, pienii kalazii da mähändiä. Kuvunaigua kogo rungo, piä da evät katetahes bul'kuloil. Tuoreh kuor'oi nenäh tulou vihandal ogurčal.

Kuor'oit kazvetah da eletäh Baltiekan, Pohjanmeren basseinois, Oniegas, Luadogas da monis pohjazen järvilöis. Enimyölleh kalansuandu menöy Jevroupan päivänlaskupuoles – sie on suurin vuitti kalansuandois.

Kuor'oin kudu algavuu jälles jiänlähtendiä, konzu vien lämbö roih 4 gruadussii C, paras kuvunaigu roihes 6 – 9 gruadusin aigah. Kuor'oi nouzou El'bahpäi sadoi kilometrilöi. Valgien meren kuor'oit mennäh kuvunaigua jogiloih da ojih. Loitombi merdy voijah siirdyö 2-3 kilometrii, a voijah olla ihan suan metrin peräs. 

Kogo kuvunanaigu menöy vähembän nedälii, voibi olla 2 – 3 päiviä.




#Article 439: Maidopyhälasku (147 words)


Maidopyhälasku () on suuri pruazniekku karjalazil. Se on ainos nedälii enne Suurdu pyhiä. Kui muuttuu Suuren Pyhän piendyaigu, mugai Maidopyhälasku on čislas liikkuu pruazniekku. 

Maidopyhälaskunedäli on jälgimäine nedäli enne Suurdu pyhiä, konzu suau syvvä argie. Täl nedälil joga talois emändät pastetah val’l’oidu, kyrziä, čupukkua. Kerran ku et pastanne, ga ei ni Maidopyhälasku tunnu. Pastettu čupukku rahvahan mielen mugah on kui kevätpäiväine. Maidopyhälaskunedälilhäi kaimatat talvie da vastatah kevätty. 

Enne karjalazet Maidopyhäslunedälil čurattih da ajeltah heboloil, uskottih sit pitkiä pelvastu kazvau. 

Joga Maidopyhälaskunedälin päiväl on oma nimi da omat ruavot ruattavannu. Enne ezmässargen vastattih gostii, tossargen  čurattih regyzil, ajeltih hebozil, suksiteltih. Kolmanpiän tavoitettih enämbän pastua. Nellänpiän da piätteniččän piettih anopin da muatuškan illaččuloi, suovattan – navon päivy- da ildukeččoloi. Pyhäpäivy oli prošken’n’upyhäpäivy. Sinä piän kyzyttih dai kyzytäh nygöi prošken’n’ua, sanotah: ”Prosti minuu, gu midä lienne pahua puutui ruadua libo sanuo konzu”. ”Jumal prostikkah! Dai sinä minuu prosti!”, kuuluu vastah. 




#Article 440: Jumalan tulendu Jerusalimah (131 words)


Jumalan tulendu Jerusalimah on hristianskoi kallis pruazniekku, kai pravoslavnoit rahvas sidä pietäh ylen kallehennu. Tulou meijän muale se nedälii enne Äijiäpäiviä, voibi olla kuvves pyhäpäivy Suuriman Pyhänaigua.

Iisus Hristos Suurennu Herrannu tuli Jerusalimah, kus rahvas pal’moin oksil kevätkukkienke vastattih kallistu Gost’ua. Tämä pruazniekku on yksi kallehis Vuvven kahtestostu pruazniekois.

Pruazniekal ollah vie toizet nimet: Virboipyhäpäivy da Pal’mupyhäpäivy.
Pravosavnolois Ven’an Pyhäkniigois vie on sanottu Kukkienkandajakse Nedälikse, a prostoi rahvas sanotah Virboinedälikse. 
Vilulois pohjois mualois da Ven’an mual pal’moin oksii muutettih virboloin viččoih.

Jevangelies Matvein (21:1-7) on kirjutettu, ku apostolat Iisusan käskyy myöte otetah Vifanies oslua sälgyzenke (sil niken ei tule vastah, ku muga ruadua on käskenyh Iče Iisus Hristos).
Oslan selläs tulou Jerusaliimah Iisus Hristos, kus hänel tullah vastah rahvas, kuduat suurel ihalmol, hänen ies katetah dorogu sovil, mattoloil da pal’moin oksil.




#Article 441: Valgei griba (230 words)


Valgei griba (,  ) on valgieloin grivoin roduu. Se on čoma kaččuo da gribaniekoin paras kerättävy. Valgiekse sidä sanotah sendäh, ku leikattuu se ei mustene, jiäy valgiekse.  

Valgei griba voi kazvua suurekse. Sen jalgaine on 8-25 sentii korgevuttu da 7 sentii, harvah 10, järevytty.  Šliäppy on 7-30 sentii diametras, toiči kai 50. Šliäppy syväinpuolespäi on valgei libo vähäzel keldazettavu, ulgopuolespäi väri voi muuttua valpahanmaksankarvazes muzavanmaksankarvazessah. Tämä griba voi painua kahteh kilossah. 

Nägemäl valgei griba on ku sil on kargei magu da leikattuu on rouzovoi

Valgiedu gribua kazvau pedäjikkölöis, koivikkolois, segamečis. Niidy voibi löydiä kuuzen, pedäjän, koivun da tammin ual. On moine mieli, ku enämbi niidy on sit, kus on must’oižikkuo da buolužikkuo, kazvau kiärmöisiendy da on kudžoimätästy. Mečäs ku roinnou kiärmöisiendy, sit vältämättäh rodieu valgiedu gribuagi. Valgiedu gribua kazvau heinykuus syvyskuun puolivälissäh.  Net voijah kazvua yksitellen, ga puaksumbah kazvetah kogonazil perehil. Löydänet yhten, kačahtai ymbäri, vältämättäh lövvät ližiä. 

Valgiel grival on hyvä da erinomaine magu. Valgiedu gribua keitetäh, žuaritah, kuivatah, marinuijah. Niilöi voibi pidiä vereksenny keittämättäh jiäškuapan pakastimes. Valgies grivois keitetäh rokkua, pannah sidä soussih. Tädä gribua ei vaiku Ven’al syvvä, suvaijah sidä frantsielazet da italielazet, da ylen suomalazed. Valgei griba on hyvä tervehyöle. Japounilazet tiedomiehet lujoitetah, ku valgies grivas on puhalduksii vastustajii ainehii.

Vuvvennu 1961 löyttih valgei griba, kudai painoi enämbi 10 kiluo da sen šliäppy diametras oli 58 sentii. Tämä uudine oli Moskovan raadivos 20. syvyskuudu vuvennu 1961. 




#Article 442: Oravangriba (113 words)


Oravangriba (, ) on Lekcinuman grivoin roduu. Se on syödävy griba. Oravangrivakse sidä sanotah vikse sendäh, ku sen šliäpän väri on yhtenjyttyine kui oravan väri. 

Oravangrivan šliäppy on ruspakko. Leikattuu leikavuskohtas se siništyy. Diametras se voi olla 30 sentii. Oravangrivan jalgaine on harmai mustis ”suomuksis”. Grivan jalgu lehmängribah verratunnu on sangiembi da kovembi, šliäppy sežo on lehmängrivan šliäppiä kovembi.

Oravangribua kazvau lehti- da segamečis, kai tundrasgi. Oravangriba suvaiččou märgii huavikkoloi. 

Oravangrival on hyvä magu. Sidä keitetäh, žuaritah, kuivetah, marinuijah da suolatah. Sit on äijy valgijastu, oravangribua voibi syvvä lihas tuači.  Oravangriba on hyvä tervehyöle. Se puhtistau verdy, ajau iäre jygielöin metalloin suolii, toksiinoi da myrkylöi, lujendau immunitiettua (tavvinvastustu), on hyvä šuoliston ruadoh niškoi.




#Article 443: Lehmängriba (129 words)


Lehmängriba () on Lekcinuman grivoin roduu. Se on syödävy griba. 

Lehmängrivan šliäppy ei ole kirjavu, se on maksankarvastu värii. Diametras šliäppy voi olla 15 sentii. Grivan jalgaine voi kazvua 15 sentissäh da on valgei harmualoin da mustien ”suomuksienke” rouno. Lehmängrivan jalgaine on hoikembi oravangrivan jalgastu. Grivan šliäppygi on pehmiembi oravangrivan šliäppiä. Leikattuu leikavuskohtas lehmängriba mustenou.

Lehmängribua kazvau lehti- da segamečis, enimyölleh koivualoin ual. Sidä löytäh mečän reunoil, aholoil, troppazien vieres, ojien rannoil, sie, kunne pastau päiväine. Lehmängribua rodieu jo kezäkuus da kazvau niidy ligakuussah. Lehmängriba kazvau terväh, ga terväh se rodieu vahnaksegi. 

Lehmänngribua keitetäh, žuaritah, kuivetah. Sen magu ei ole pahembi valgien grivan libo oravangrivan maguu. Yksi paha puoli on sit, ku se mustenou keittäjes, žuarijes da kuivates. Grivan väri rodieu ihan mustu, ga maguh se nikui ei vaikuta. 




#Article 444: Äijypäivy (119 words)


Äijypäivy (, , ivr. פסח Pesaḥ), Voskresenie Hristovo () – Kallis kogo rah vahal aigu Iisusan Yläh Nouzemine – on vahnanaigaine da ylen kallis Hristianskoi Pruazniekku.

Tuli se pruazniekku Iisusan Hristosan Ylähnouzenduaigua – se on ihan Bibleiskoin historien centru da funduamentu kogo hristianskoin opastundan.

Ortodoksilazet rahvas Äijänpäivän stuatussua  pietäh kallehemban kallehennu pruazniekannu, kuduadu suau tunzie sanois «pruazniekoin pruazniekku da ilolline  ilo».

Nygyaijal sana Äijypäivy joga vuottu laskehes kuun da päiväzen kalendarii myöte. Sentäh Pruazniekan Päivät ainos muututah.

Jevreiskoi sana Pesah merkiččöy iudeiskoidu Äijiäpäiviä.  Se vie yhtevyy sanoinke siiriči menendy, kudai mustoittau sih näh, konzu Jumal meni siiriči Jevreilöin kodiloi, tappajen enzilapsii Jegiptas.

Yhtenäzet merkit Pruazniekkah näh:

Äijiäpäiviä pruaznuijah jälles keviän tävvellisty kuudu. Tävvelline kuu, kudai tulou enne keviän ravnodenctviedu.




#Article 445: Keldusieni (162 words)


Keldusieni (, ) on kieldusienien roduu. Se on syödävy sieni. 

Keldusienen šliäppy on tratin (voronkan) muodoine, sil ollah ebätazazet reunat ualdoloilleh. Se on 2-12 sentii diametras. Šliäpän pindu on silei, kettu sitpäi lähtöy pahoi. Keldusienen šliäpäspäi lieväh lähtöy jalgaine, niilöin välis ei ole tarkua rajua. Keldusienen šliäppy on 1-3 sentii järevytty da 4-7 sentii pitky. Sienen väri on valpahankeldaine libo kalbieh oranževoi. 

Keldusienes on äijy vitamiinua, semmite tsinkua, da muudu tervehyöle hyviä ainehtu. Sienes on moizii ainehii, kudamat hävitetäh märgytaudiloin tuojii. Sidä paiči keldusienen syöndy on hyvä syöjien hävitändäs. Se on hyvä nägöh niškoi, kuivale ihole da rungan märgykalvoloile. 

Keldusiendy kazvau enimälleh tukkunah. Löydänet yhten, kačahtai ymbäri – vältämättäh lövvät ližiä. Keldusieni on sit puoles erinomaine, ku sit nivouse ei ole madostu da böbökkien toukkua. Keldusiendy kazvau havvu-, lehti- da segamečis. Net ruvetah kazvamah heinykuul da kazvetah ligakuussah. Äijy keldusiendy rodieu jyrylöin jälles. 

Keldusiendy  keitetäh, suolatah, marinuijah. Semmite magei keldusieni on žuaritunnu. Keldusienes keitetäh rokkua, ližätäh sidä soussih da käytetäh sidä syväimenny. 




#Article 446: Leppysieni (194 words)


Leppysieni () on Laktarius-sienien roduu. Se on syödävy sieni. 

Leppysieni on helpo tunnustua. Sil on pyöryžy da mygyry šliäppy, kazvahuu se rodieu tratin (voronkan) muodohizekse. Leppysienen šliäppy on silei. Sen väri on keldazettavah ruskei libo ruspakko. Šliäpäs ymbäri ollah mustat junot. Šliäppy on plotnoi da katkieju. Se voi olla 4-12 sentii diametras. Leppysienen jalgaine voi kazvua kymmenessäh sentii. Se on silindrumuodoine, ondo da silei. Ulgopuolespäi se on ruspakko libo muzavanruskei, sydämespäi valgei. Leppysienes lähtöy sagei ruskiettavu maido, sil on magiehko fruktoil rouno tulii haju. 

Leppysieni on ruspakkuo värii, sendäh ku sit on äijy beta-karotinua. Sidä paiči täs sienes on askorbiinuhappamehtu da B-joukon vitamiinua. Leppysienes on myös kletčatkua, zuahariainehtu, vetty. Sienes on ravvan, kalien, fosforan, natrien, magnien, kal’tsien minerualusuolua, sendäh se on hyvä tervehyöle. Erähänny tärgienny da kallehennu on leppysieneh kuului luonnon antibiotiekku – laktriovilin. Se on vägevy monien bakteerieloin hävitändäs. Kallis on leppysienes valgijazen miäry. Kuulužien grivoin joukos se on syömizien sulatukses eräs parahis. 

Leppysiendy kazvau havvu- da lehtimečis. Leppysieni  suvaiččou päivypastuo, sendäh enämbi sidä on mečän reunoil da nuoris mečikkölöis. Ven’al leppysiendy kazvau kaikkiel. Net ruvetah kazvamah heinykuun lopus. 

Leppysiendu  suolatah da marinuijah. Niidy keitetäh da žuaritah. Erähis mualois leppysieni on hyvä herkusyömine. 




#Article 447: Irina Andrejevna Fedosova (191 words)


Irina Andrejevna Fedosova (17. (29.) sulakuudu 1827, Safronovan kylä, Anuksen gubernii – 10. (22.) heinykuudu 1899, Lisicino-kylä, Anuksen gubernii) – rahvahan runonpajattai.

Irina Fedosova oli roinnuhes Andrei Jefimovičan da Jelena Petrovnan Julinoin perehes. Kuuzi -vuodehizennu Irina lähti ruadoh, 12 -vuodehizennu rubei itkemäh iänel svuad'bois. Vuozien 1840 lopus Zaonežje-alovehes tyttyö tiettih hyvänny iänel itkijänny. Vuonnu 1864 yhtes perehen kel lähti elämäh Petroskoih. Vuozinnu 1880 runonpajattai käi Moskovah, Piiterih, Nižni Novgorodah. Vuvves 1895 naine eli Piiteris valdivollizen peittonevvojan T.I.Filippovan fatieras (Moika-joven randupiha, 74). Keviäl vuonnu 1899 tuli järilleh Karjalah. Häi on pandu muah Kuuzirannan kirikön kalmoil Jusova Gora-kylän lähäl (Oniegan rannal).

Rahvahan runohuon tutkijat tallendettih enämbi 30 000 Fedosovan runuo, niilöin joukos ollah itkut-runoelmat, iänel itkut, liirizet pajot, starinat, balluadat, suarnat, sananpolvet, histouriellizet da hengellizet pajot.

Vuozinnu 1895-1896 Fedosova ezitti runoloi Piiteris, Moskovas, Nižni Novgorodas da toizis linnois. Silaigua ruvettih sanomah, gu hänen taido maagizesti  vaikuttau toizih ristikanzoih.
Omis matkois Fedosova vastavui äijien vuozien 1890 Ven'an taido- da literatuurualoin ruadajien kel, kudamien joukos oldih M.Gorki, F.Šal'apin, N.Rimski-Korsakov, M.Balakirev. Kirjailii M.Gorki (Voplenica- sego Žizn' Klima Samgina -nimizis tevoksis) hyvin kuvaili Irina Fedosovua.

Vuonnu 1896 hänen iäni oli tallendettu ennevahnallizeh fonogruaffulaitteheh,  sidä voi kuulta tässäh. 




#Article 448: Kuorisieni (170 words)


Kuorisieni (, ) on Kuorisien roduu. Se on syödävy sieni. Kuorisiendy syödävis grivois sanotah kaikkiel da enimäl kazvajakse. 

Kuorisienen šliäppy ezmäi on kerän libo puolikerän muodoine, kazvahuu rodieu lačakko libo tratin muodoine, harvattavah on mygyry. Šliäpän reunat ollah kiärityt libo oigiet, voijah olla leikatut rouno. Šliäpän väri voi olla eriluaduine: rouzovoi, keldaine, vihandu libo toine. Se rippuu grivan luavus. Kuorisienen jalgaine on tsilindrumuodoine, tazaine da valgei. 

Kuorisienis on äijy tervehellisty ainehtu, vitamiinua da minerualuainehtu. Vitamiinois niilöis on PP, B1, B2, C, E -vitamiinua, minerualuainehis – raudua, kaliedu, magniedu, kaltsiedu, natriedu. 

Kuorisiendy enne kaikkie kazvau havvu- da lehtimečis. Kazvau niidy sežo segamečis da suoloil. Kuorisiendy rubieu kazvamah kezäkuus, yhtelläh paras aigu nämmien grivoin keriändäh niškoi on elokuun alluspäi syvyskuussah. Kuorisiendy rodieu vihmoin jälgeh. Kerätes pidäy olla tarkannu, nämmä sienet ollah ylen hendozet, sendäh niidy kerätäh erikseh toizis grivois da sienis. 

Kuorisiendy suolatah, marinuijah da keitetäh. Enne valmistandua vai nämmä grivat pidäy livottua da pidiä vies setämä čuassuine. Enne žuarindua, suoluandua da marinuičendua parembi on viizi minuuttua keittiä niidy. Nenga lähtöy kargevus. 




#Article 449: Vahalaukku (248 words)


Vahalaukku () on Kuorisienien roduu. Se on syödävy sieni da syödävis sienis vikse magevimii. Karjalakse vie sidä sanotah vahoi. Vahalaukkuu on eri lajii. 

Kaččomattah sih, ku vahalaukkuu on eri lajii, nägemäl net ollah läs yhtenjyttymät. Sienen šliäppy on mygyry, kazvahuu rodieu lačakokse da sen keskeh rodieu syvä haudaine. Diametras šliäpän suurus voi olla 4-12 sentii. Vahalaukun jalgaine on luja da kova. Se voi olla 3-6 sentii korgei da 1-2 sentii levei. Maiduo lähtöy sienespäi hyvin. Sil on valgei väri da kačker magu. 

Vahalaukku on ylen hyvä tervehyöle. Sit on C, B6 vitamiinua, gl’ukozua, fruktozua, foliihappamehtu da äijy minerualuainehtu. Vahalaukul on kylmändyksii, kivistyksii, bakteerieloi, tavvintuojii mikrouboi vastustajii ominažuzii. Se lujendau imunitiettua da auttau loppullizes tervehtyndäs taudiloin jälles, andau vägie jälles älyllisty da fiizisty väzyndiä, parandau nägyö, kynzii, hibjua, tukkii. 

Ven’al vahalaukku on tundiettu sieni, sidä kazvau kaikkiel da hyvin. Se vikse sendäh, ku vahalaukku suvaiččou kazvua koivuloin uale. Yhtelläh sidä on segamečisgi. Enimilleh vahalaukkuu kazvau vahnoin puuloin uale. Erähät sienen lajit ruvetah kazvamah kezäkuun lopus da vie ligakuus voibi kerätä niidy. Enin siendy rodieu heinykuun lopus elokuun loppussah. 

Vahalaukkuu suolatah, marinuijah da kuivatah. Enne valmistandua vahalaukut pidäy livottua da hätken pidiä vies, kargei magu niilöis lähtöy iäre. Sit sienet pidäy keittiä da enzimäzet viet, kudamis net kiehuttih, kuadua iäre. Sit äski vahalaukkuu voibi suolata libo marinuija. Vahalaukkuu voibi kylmätägi, ga temperatuuru pakastimes pidäy olla ei enämbiä migu 18 gruadussii pakkastu. Sit vuvven aigah vahalaukule ei rodei nimidä, sienen hyvät puolet säilytäh. Yhtellah paras on syvvä niidy enzimäzes puoles vuvves.




#Article 450: Voigriba (155 words)


Voigriba (, ) on Boletaceae- grivoin roduu. Se on syödävy griba. Oman nimen voigriba on suannuh sendäh, ku sen šliäppy on voihine da koskettajes libieččäine rouno. 

Voigrivan šliäpän muodo on mygyräs lačakossah. Šliäppy on silei da voihine rouno. Kuori kebjieh lähtöy šliäpäspäi. Grivan jalgaine yhtehine, silei libo ”jyväzilleh”, sidä ymmärdäjän rengahanke. 

Voigrivas on äijy B-joukon vitamiinua. Niilöis on kletčatkua, uglevodua, aminohappamehtu, razvanjyttysty ainehtu. Voigrivan kai ainehet ollah hyvät syömizien sulatukseh niškoi. Voigriboi nevvotah syvvä piänkivistykseh da podagrah. Paiči tervehellizii ainehii, voigrivas on eräs pahagi. Niilöis on äijy hetinua, kudai ei sulua rungas, sendäh nämmii griboi ei pie liijakse syvvä. Toizekse, voigriba ”imöy” ilmaspäi pahoi ainehii, sendäh kerätä niidy pidäy puhtahis kohtis. 

Voigribua kazvau havvumečis, pedäjien da lehtikuuzien uale. 

Voigriba on ylen magei griba. Marinuitut voigrivat ollah herkusyömine. Niidy syvväh keitetyn da žuaritun kartohkanke, lihan da kalanke, eriluaduzien saluatoinke. Sidä paiči voigriboi žuaritah, havvotah, keitetäh da kuivatah. Vereksis dai kuivattulois grivois keitetäh rokkua, ližätäh niilöi soussih.  




#Article 451: Hrizantiemu (125 words)


Hrizantiemu (, ) on yksivuodizien da kaksivuodizien heinykazviloi roduu. Kuuluu astroin pereheh. Hrizantiemua on eri luaduu.

Hrizantieman lehtet kazvetah toine toizele peräh. Net ollah eriluaduzet muvvon da suuruon puoles. Niilöin reunat ollah hallatut libo ogaloil rouno. Lehtet enimmäkseh ollah valpahanvihandan. Kazvin kukat ollah pienet, tukulleh kazvajat. Net ollah eri värii. 

Hrizantiemua kazvau muailman keski- da pohjasalovehil, enimilleh Aazies. Tädä kukkua kazvatetah dekoratiivizennu kukannu. Täl kazvatandutaval on tuhatvuodine histourii. Kitais, kuspäi on rodužin monet hrizantiemoin lajit, tädä kukkua istutettih saduloih vie 551 vuvvel enne meijän aijanluguu. Jevrouppah kazvi tuodih XVII vuozisual, Ven’ale – XIX vuozisual. Ven’al erähii hrizantiemoin lajiloi voibi kazvattua pihal, toizii – vaiku kazvihuonuksis. Tädä kukkua kukkienkazvattajat suvaijah sendäh, ku net ollah värien puoles kirjavat, kukitah hätken da niilöis helpoh voibi kazvattua uuttu kukkua. 




#Article 452: Rohtuvoikukku (190 words)


Rohtuvoikukku (, ) on Voikukkien roduu tundiettu kazvi. Se kuuluu astroin kazvipereheh. 

Rohtuvoikukku on monivuodine heinykazvi kukkuvarrenke, kudai voi kazvua 30 sentissäh. Kukan juuri ei ole šuarakas, se on läs 2 sentii järevytty. Lehtet ollah siliet, piduličat, 10-25 sentii pitkät. Joga kukan ozas on valgiedu sagiedu maiduo, kudamal on kargei magu. Rohtuvoikukku kukkiu oraskuus-heinykuus, andimet kypsetäh kezäkuus-heinykuus. Rohtuvoikukkua istutetah siemenil da vezoil. 

Rohtuvoikukku on eräs kaikkiel kazvajis kukis, semmite äijän sidä kazvau heinikkötazangol. Se kazvau niittylöil, aholoil, dorogupieles, kujoloil da kodiloin rinnal. Puaksuh kazvau rikkuheinänny peldoloil, sadulois da ogrodois. Rohtuvoikukkua kazvau Ven’an Jevroupan ozas, Kavkuazal, Siberis, Loittozes Päivännouzupuoles, Sahalinal da Kamčatkal. 

Tervehyön parandukses käytetäh rohtuvoikukan juurdu, lehtie, heiniä, mehuu. Lehtie, heiniä da mehuu kerätäh kezäkuus, juuriloi – aijoi keviäl libo myöhä sygyzyl. Niidy kuivatah. Kazvi on hyvä sappitaudiloih, žuaruu alendajes, vačan notkendukseh, rygimizeh, rauhoittumizeh, kibuu alendajes da on kebjei unirohtu. 

Äijät kanzat syvväh tädä kazvii. Nuoris lehtis luajitah saluattua, ližätäh sidä borščih, keitetäh sit varen’n’ua da luajitah viinua. Erähis mualois kazvin lehtilöi suolatah ihan kui kapustua.

Rohtuvoikukkua puaksuh käytetäh rahvahan kosmetiekas. Voije nuoris lehtilöis on ylen hyvä hibjale. Se rodieu luja, kostei da nuori. Kukkazis keitetty keitos hävittäy kurmiččuloi da pigmentutačmoi.




#Article 453: Nartsissu (123 words)


Nartsissu (, ) on yksialgulehtehizien kazviloin roduu, amarillisoin perehty. Nartsissoi on eri luaduu. Niilöin roindumuannu pietäh Suvi-Jevrouppua da Välimeren mualoi: Ispuaniedu da Portugualiedu. 

Nartissu on heinykazvi, kudamal on luja laukku juurennu da hoikat piduličat lentat rouno lehtet. Net ollah muzavanvihandat da levevyön puoles eriluaduzet. Kukat ollah valgiet, keldazet libo kaksivärizet. Niilöil on äimel juovuttai haju. 

Nartsissu on eräs kallehii dekoratiivizii kevätkukkazii. Sidä istutetah kukkavagoloile, kylvettylöile nurmikkoile. Nartsussu, kui t’ul’pan da kroukussu, on aijoi keviäl kukkii kazvi. Se kukkiu da andau siemendy keviäl da kezän allus. Nartsissu luonnon ololois endizis Nevvostoliiton mualois kazvau vai Karpuatois. Joga vuottu Ukrainah Hust-linnah oraskuun enzimäzenny puoliškonnu tulou äijy turistua ihailemah kazvajua nartsissoin alanguo. Se on Jevroupan suurin nartsissualango. Pienembät alangot ollah Al’pois, Rumiinien mägilöis, Balkuanoil da Suures Brituanies. 




#Article 454: Pengerel (ozutelmu) (141 words)


Pengerel on karjalankieline ozutelmu. Sen kirjuttajannu on priäžäläine kirjuttai da runoniekku Aleksandr Saveljev.

Pengerel-spektaklis ozutetah erästy karjalastu kyliä, kus jogahizel oli oma talovus, ga silminnägyvis kai hävii. Enzimäi salbavui škola, sit kluubu da sen jälles laukku.
Kyläh jiädih elämäh Klava-buabo da kaksi mužikkua – Miikul da F’odor. Rahvas tullah kyläh vaiku kezäkse. Kyläläzien vastavundukohtu on Klava-buaban koin penger. Pengerel taratetah kuulumizii – mužikat da akat paistah elaijas, poliitiekas, omas karjalan kieles. Paginal ollah oma tervehys, Ven’an da kogo muailman uudizet.
Täs spektaklis kai probliemat on ozutettu juumoran kauti. Tämänmostu elaigua eläy jogahine Karjalan kylä sendäh, ku probliemat ollah yhtenjyttyzet kaikkiel – ei ole ruadopaikkua, oman piän elättämizekse rahvahal pidäy kerätä muarjua. Kyläläzil ei ole valdua omis kylis, meččiä kuatah, mečästykseh da kalastukseh pidäy olla luba, ku myönnet omassah kerättyy muarjua libo gribua – maksa verot.

Oma Mua -lehti, n:o 14 2017.




#Article 455: Päiväzenkukku (239 words)


Päiväzenkukku (, ) on yksivuodine heinykazvi. Kuuluu Astroin perehen Päiväzenkukkien rodukundah. 

Päiväzenkukan varzi voi kazvua 3 metrissäh. Se on oigei da karjoin karvazienke. Lehtet ollah piduliččah syväinmuodohizet, terävyn’okkazet, muzavanvihandat. Voijah olla 40 sentii pitkät. Kazvin kukat ollah suuret, diametras 30-50 sentii. Päivän aloh net kiännytäh päivypastoh päi (ga se vaiku nuoril kazviloil). 

Päiväzenkukku kukkiu elokuul 30 päivän aigua. Sen andimet – siemenet – ollah ”kobristunnuot”, 8-15 millimetrii pitkät da 4-8 millimetrii leviet. Voijah olla valgiet, harmuat, mustat da junokkahat. 

Päiväzenkukan roindumuannu on Pohjas-Ameriekku. Arheolougat tovestetah se, heijän mugah indeitsat vie 2000 vuottu tagaperin kazvatettih tädä kazvii. Jevrouppah päiväzenkukku tuodih XVI vuozisuan allus. Luajittih se ispuanielazet, kudamat ruvettih kazvattamah sidä kazvitiedosadulois. Ven’al päiväzenkukkua ruvettih kazvattamah tsuari Pedrun I aigah, kudai enzi kerdua nägi sen Gollandies. Tänäpäi päiväzenkukkua kazvatetah ymbäri muailmua, enne kaikkie siemenvoin valmistamizeh niškoi. 

Päiväzenkukas tärgiet ollah siemenet. Yhtes päiväzenkukan siemenes voibi kazvattua kogonaine kukku, kudamas sit rodieu läs 3 tuhattu mostu siemendy. Päiväzenkukan siemenii syvväh verekselleh, niidy žuaritah, luajitah niilöis voidu, kudamua sanotah siemenvoikse libo pyhävoikse. Siemenii ližätäh pastoksih, saluattoih, luajitah niilöis kozinuakkoi. 

Päiväzenkukkua käytetäh rohtukazvinnu. Sen kuivattulois lehtis da reunukukkazis luajitah juomistu syöndyhimon parandamizekse. Rahvahan liečetiijos reunukukkazis keitettyy juomistu juvvah žuarun alendamizekse. Siemenvoi sežo ei ole vaiku kallis eineh, ga myös hyvä rohtu. Sidä käytetäh kibielöi nivelii hierojes, juvvah sidä vačan notkenduksekse. Enne päiväzenkukan vereksii siemenii nevvottih syvvä bronhientulehtukseh, allergieh da mal’arieh. Päiväzenkukan siemenis on eri happamehtu, E vitamiinua da magniedu. Jälgimästy on kai enämbi migu ruisleiväs. 




#Article 456: Päivänkukkaine (158 words)


Päivänkukkaine (, ) on monivuodine kukkii heinykazvi. Kuuluu Astroin pereheh. Päivänkukkastu on läs 20 eri lajii. Kuulužin niilöis on rohtupäivänkukkaine (, ), kudai on rohtukazvinnu da kudamua käytetäh kosmetiekas.  

Päivänkukkaine ei ole korgei heinykazvi. Sen kukat ollah 4-20 millimetrii diametras. Net ollah čomat, valgei-keldazet. 

Päivänkukku rubieu kukkimah eri alovehil ei aigah. Kukkijua kazvii voibi nähtä kaiken kezän aigua, toiči vie kylmykuun allus. 

Päivänkukkastu kazvau Jevruazies, Ameriekas da Suvi-Afrikas. Jevruazies enne kaikkie on rohtupäivänkukkastu da hajupäivänkukkastu. Ven’al päivänkukkastu on keskialovehil, Siberis, Altais. 

Päivänkukkastu käytetäh rohtukazvinnu, kosmetiekas, aromalieččimizes. Erähii lajiloi piädykauti kazvatetah sadulois dekoratiivizennu kazvinnu. Bukiettoih panduu net ollah ylen čomat kaččuo. Kosmetiekas päivänkukkazen ekstraktua ližätäh voidieloih. Päivankukkazes luajittuu vetty käytetäh tukkien pestes, tukat roitah läpettäjät da tervehet. Aromalieččimizes päivänkukkaine on rauhoittumizeh niškoi. 

Kuivattuu da veresty päivänkukkastu ammui jo käytettih liečetiijos. Niilöis keitetyt juomizet da ekstraktat ollah kylmändysvigua vastustajat da liävät antiseptiekat. Keitetäh päivänkukkazes čuajuugi, kudamua juvvah šuoliston ahtistuksih da paskutaudih. Tämä čuaju on myös higeh iškii da higie vedäi.  




#Article 457: Afiinat (101 words)


Afini on Griekan muan piälinnu. Se on Keski-Grecies. Afini on Griekan muan  ekonoumiekku-, kul'tuuru- da haldivolline keskus. Linnu sai oman nimen Afina -viizavuon Jumalattarespäi. 

Afini-linnal on rikas histourii. Klassiekkukavven aigah (V vuozisual enne Iisusan roindua) valdivo oli ylen korgiesti kehitetty.

Afini-linnas elettih filosoufat Sokrat, Platon da Aristotel', kudamat oldih Jevroupan filosoufien alguhpanijoinnu. Tragiekat Eshil, Sofokl da Evripid oldih druaman alguhpanijoinnu. Ennevahnallizes Afini-linnas oli rahvahanvaldu. 

Vuvven 2001 tiedoloin mugah, Afini-linnas eläy kolmas oza kogo Gretsien eläjis -  3 361 806 hengie. Yhtes kvadruattukilometris on  8 160 hengie. Linnan keskuksen korgevus meren pinnan piäl on 20 metrii, linnan alovehes on lagevoloi sego mägilöi.




#Article 458: Kuz’manhattu (125 words)


Kuz’manhattu (, ) on monivuodine kukkii kazvi. Kuuluu Kuz’manhattuloin pereheh. 

Kazvil on ”nelliseinäine” varzi, kudai voi kazvua yhteh metrissäh. Lehtet ollah tazazien reunoinke, kazvetah juuri kazvin varres libo niilöil on lyhyt lehten varzi. Kukkastu on mondu, net kazvetah tukkunah da ollah keldastu värii. 

Kuzm’anhattu kukkiu kezäkuus-elokuus, sen siemenet kypsetäh syvyskuul-ligakuul.  

Kuz’manhattuu kazvau pohjazes muanpuoliškos lauhkien ilmaston ololois, suvialovehis, semmite Välimeren rannikol. Hyvin kazvau aholoil, kuattuloin meččien kohtal, meččyreunoil, kuivil niittylöil. 

Kuz’manhattuu käytetäh rohtukazvinnu. Kazvis luajittuu juondurohtuu juvvah monih taudiloih. Se ylen hyvin auttau depressielois. Juvvah sidä paskutaudih. Käytetäh sidä suun puhtistajes da igenien voidajes. Kuz’manhattu alendau kibuu da on hyvä alallizih piänkivistyksih. Rahvas sanotah, ku tämä kazvi piästäy 99 tavvis. Pidäy mustua, ku kuz’manhatun hyvät ainehet voijah olla pahaksegi, ku ristikanzal on kuz’manhatun käyttöh kielduo. 




#Article 459: Kalendula (183 words)


Kalendula (, ) on yksi- libo monivuodine heinykazvi. Kuuluu Astroin pereheh. Kalendula on rohtukazvi. 

Kalendula voi kazvua 70 sentissäh. Kalendulan kukat ollah keldazet libo oranževoit. 

Kalendula kukkiu hätken, rubieu kukkimah kezäkuus da loppou kukindan myöhä sygyzyl, toiči ligakuus. 

Kalendula kazvau Suvi-Jevroupas, Lähäzes Päivännouzus da Ezi-Aazies. Kazvi suvaiččou päivänvalgiedu, on ylen vuadii kostieh da muah niškoi. 

Kazvii käytetäh rohtukazvinnu da dekoratiivizennugi. Lieččijes käytetäh vaiku kazvin kukkazii, kudamii kerätäh kukindan aigua, konzu kazvi on jo tävves kukas. Kukkazii kuivatah. Kuivattuloi kukkazii voibi pidiä ei enämbiä migu kaksi vuottu. Kalendula on kylmändysvigua vastustai da hyvä antiseptiekku. Sidä käytetäh leikkavuksien parandamizes. Kazvis luajitut rohtut ollah kibuu alendajat, sappii vedäjät, rauhoittajat, syväimen ruaduo parandajat, verenpainuo alendajat. 

Kalendula on syödävy kazvi. Sil on vägevan kargei magu, monis mualois sidä käytetäh mavustehennu da ližätäh tahtahah. Kazvin kukkazii suolatah, suolattuu ližätäh rokkah da saluattoih. Kalendulan hajuu ei suvaija äijät pahat saduu rikkojat böbökät, sendäh kalendulan kukkuvagu roih parahite nämmien istuteksienke rinnal. Indies da Kitais tädä kazvii käytetäh monis ritualois. Jevroupan katoulizeh uskoh kuulujat pietäh sidä impyön, Neičyt Marijan kukkazennu. Hätken ku kaččelet tädä kukkastu, sinun mieli paranou. Kukkazelhäi on kirjavu väri. 




#Article 460: Stroičan Päivy (113 words)


Stroičan Päivy () tulou pruaznuittavakse, konzu siirdyy 50 päiviä ÄijäsPäiväs, sidä vie sanotah Pätidesätniksakse. Kogo nedälii pietäh kallehennu,ku muale apostoloin piäle on heittynyh Pyhä Hengi. Duuhoin Päiväkse – sanotah sidä päiviä karjalazet. Duuhoin da PyhäHengien Päiviä pietäh kallehennu hristianskoinnu  vuvven piäpruazniekannu.

Stroičan Päivy – Viijeskymmenes Päivy jällel ÄijiäPäiviä. Tradicioloi myö täl päiväl Pyhä Hengi heityi Apostoloin piäl. PyhäHengi () on pruazniekkupäivy da sidä pruaznuijah nedälin peräs.

Enzimäine pruazniekan nimi tuli, konzu PyhäHengi heityi Apostoloin piäle, sen heile uskaldi Iisus Hristos, enne hänen nouzendua taivahah.

Pyhän Hengen heityndy  merkiččöy Jumalan Kolminaizuttu: 
 Tuatto, Poigu da Pyhä Hengi. Ainos piemmö mielis tämänmostu malittuu: Pyhä Jumal, Pyhä Vägevy, Pyhä Kuolematoi armasta meidy. Kačo da Vardoiče meidy riähkähizii.




#Article 461: Lemmekki (138 words)


Lemmekki (, , muinas-gretsien kieles kiännetynny tarkoittau  «hiiren korvua») on yksi- da monivuodine heinykazvi. Kuuluu Buračnikkazien (lat.  Boraginales) pereheh. Monii lemmekin lajiloi kazvatetah dekoratiivizinnu.

Lemmekki ei ole suuri kazvol, sen varzi on varbakas, 10-40 sentii pitky. Kai kukku on ”karvaine” rouno. Lemmeken lehtet kazvetah toine toizele peräh juuri varrespäi. Kukkazet ollah taivahankarvazet keldazien ”silmienke”, toiči rouzovoit libo valgiet.  

Lemmekki kukkiu oraskuus algajen kezäkuun puolivälissäh. Parembi da hätkembi lemmekki kukkiu pilvežäs kohtas, päivypastos kukinduaigu lyhenöy, kazvi kukkiu sit läs 20 päiviä. 

Lemmekkii kazvau Jevroupas, Aazies, Amerikas, Suvi-Afriekas, Avstralies da Uvves Zelandies. Kazvi suvaiččou kostieloi alovehii. Lemmekkii kazvau aholoil, kus on hyvä da uuzi mua. Erähäi lajit, kui suolemmekki, voijah kazvua jogiloin rannoil, suoloin lähäl, ojazien myödäh. 

Eräs lemmekin laji – Myosotis czekanowskii – on akkiloittavannu, se kuuluu Ven’an Federatsien Ruskieh kniigah.

Rahvahan liečetiijos lemmekkii tässäh käytetäh rohtukazvinnu keuhkoloin taudiloih. 




#Article 462: Ruiskukku (112 words)


Ruiskukku (, ) on yksi- da kaksivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Astroin pereheh. 

Ruiskukal on oigei varzi, kudai voi kazvua 50-80 sentissäh. Kukkazet voijah olla valgiet, taivahankarvazet, keldazet, rouzovoit, fiolietovoit, sinizet, ruskiet da muzavanruskiet. Net ollah suuret da yksitellen kazvajat. 

Ruiskukku rubieu kukkimah keviäl da heittäy kukindan sygyzyn puolivälis. 

Ruiskukkua kazvau kaikkiel Jevroupas istuteksien välis, semmite ruispeldoloil. Ruiskukku on rikkuheinänny niilöis. 

Ruiskukan lehtilöi käytetäh mavustehennu konservoičendas da lihasyömizis. Niidy pannah paštietoin da kalbassuloin valmistajes, suolates. Liečetiijos käytetäh sinisty ruiskukkua. Sen kukat ollah kustu vedäjät, higeh iškijät, žuaruu alendajat da hyvät puhalduksien parandamizeh, kudamat on roittu počkien pahua ruandua. Sidä paiči ruiskukkua käytetäh kosmetiekas. Ruiskukkazii nämmii tarkoituksih ruvetah keriämäh heinykuus elokuussah da sit kuivatah. 




#Article 463: Riimu (162 words)


Riimu (it. Roma) on Itualien piälinnu, Riiman muakunnan da Lacio -alovehen haldivolline keskus da muan suurin linnu. Se sijaiččou lähel Itualien päivänlaskupuolistu rannikkuo, Tiberjoven varres. Riimas eläy läs 2,9 miljounua eläjiä (kylmykuu 2015). Toizii tundiettuloi kohtii ollah Ispuanien pordahat, Pantheon da Forum Romanum. Riiman histourielline keskučču on Unescon muailmanperindökohtu. Vatikanan linnuvaldivo on iččenäine valdivo Riiman rajoin sydämes.

Riimu, kuduadu kučutah ”iguizekse linnakse”, on läs 3000 vuvven igähine, da sil on pitky histourii Riiman valdukunnan, katolizen kirikön, yhtistynnyön Itualien kuningaskunnan da nygözen Itualien tazavallan piälinnannu vuvves 1870 algajen.

Riimua sežo sanotah ”seiččemel mäil olijakse linnakse”. Enzimäi eländykohtat oldih Palatin -mäil, myöhembi rahvas ruvettih elämäh Kapitolii- da Kvirinal -lähimäil. Äijiä myöhembi rahvas ruvettih elämäh vie n'elläl Riimas olijal mäil.

Riimu on yksi vahnembis muailman linnois, Riiman valdukunnan ennevahnalline piälinnu. Vie antiekkuaijois (III vuozisada jälles Iisusan roindua) Riimua puaksuh sanottih ”Iguizekse linnakse”. Yhtekse enzimäzis nenga sanonuzis ristikanzois oli riimalaine runoilii Al'bii Tibull (I vuozisada enne Iisusan roindua). Riimua sanottih ”iguizekse linnakse” ennevahnallizen sivilizacien häviendän jällesgi.




#Article 464: Persudušmanku (197 words)


Persudušmanku (, ) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu jasnotkovien  (lat. Lamiáceae) pereheh da on dušmankoin roduu. Kai dušmankan lajit ollah duuhukkahat, sendäh ku enimis niilöis, persudušmankasgi, on äijy mentolua. Kazvi on kuulužu savunistuttajien keskes da sen kazvatandas rodih kogonaine tevolližus, semmite Ven’an Voronežan da Krasnoduaran alovehel.

Persudušmankal on oigei oksakas juurikko hoikkazien hivuskarvazien juuriloinke. Sen varzi on oigei, 30-100 sentii piduhuttu, ondo, ”nelliseinäine”, varbakas, lehtikäs da pal’l’as libo harvazien lyhyzien karvazienke. Lehtet ollah n’okas terävät, lehten varren kohtas – syväimen muodozet, reunois – terävypiihizet. Kukkazet ollah pienet, valpahanfiolietovoit

Persudušmanku suvaiččou märgii da valgieloi kohtii. Istutetah sidä juuriloin palazien vuoh, kudamat ollah 6-10 sentii piduhuttu. Istuttua pidäy aijoi keviäl, muah 7-8 sentii syvevyöle. Voibi istuttuagi ligakuul da kylmykuul. 

Persudušmanku rubieu kukkimah kezäkuun lopus da kukkiu syvyskuussah. 

Persudušmankua, ku sen lehtilöis on äijy mentolua, käytetäh liečetiijos da rahvahan liečetiijos, sežo kosmetolougies da pertilöin verestämizes. Mentolua ližätäh monih voidieloih, kudamat avvutetah nahkutaudiloih, pannah sidä hammaspastoih, tuolleh se hävittäy pahan hajun suus. Sidä käytetäh monien syväinrohtuloin valmistajes, se kuuluu myös piäčakkovoidieloih da tiputuksih.

Persudušmankan lehtilöi kerätäh allus kukindua, huondespäiväl kuivan siän aigua. Liečetiijos ližätäh niilöi heinyčuajuloih, kudamat avvutetah vačan da sappitaudiloih, rauhoittumizeh. Sidä paiči persudušmankan lehtilöi da nuorii vezoi käytetäh mavustehennu.




#Article 465: Kodifialku (161 words)


Kodifialku (, ) on yksi- libo kaksivuodine fialkoin pereheh kuului heinykazvi. 

Kodifialkal on hoikku, pystöi kazvai vähäl oksakas juuri. Sen varzi on oksakas, ”kolmeseinäine”, pal’l’as libo vähäzel karvakas, ondo sydämes, 10-45 sentii pitky. Puaksuh juures lähtöy kazvamah mondu oigiedu libo muadu vaste leviejiä vartu. Lehtet kazvetah toine toizele peräh lehtivarres. Kukas on viizi kukanterästy. Ylähäzet kukanteräzet ollah keskimäzii suurembat da ollah muzavanfiolietovoit libo valpahanfiolietovoit. Kaksi keskimästy kukanterästy ollah samua värii libo valpahembat, libo keldazet. Alahaine kukanteräine on valgiettavu. 

Kodifialkua kazvau Jevroupas da Aazien lauhkielois alovehis. Muah niškoi kazvi ei ole čirčy, suvaiččou vaiku märgii kohtii. Istutetah sidä siemenil aijoi keviäl muah 1-2 sentin syvevyöle. Kuivan aigua kazvi pidäy valella. 

Kodifialku rubieu kukkimah kuun peräs orahile mendyy da kukkiu enzimäzih halloissah. 

Kodifialkua käytetäh rohtukazvinnu. Kerätäh da kuivatah lestittylöi kazvin varzii. Leikatah net kukindan aigua da kuivatah pihal pilvekses libo hyvin tuulatettavas pertis. Kuivattuloi kazviloi voibi pidiä ruokos puolentostu vuvven aigua. Net ollah kustu vedäjät da rygijes logua vedäjät. Kodifialkua istutetahgi dekoratiivizennu kazvinnu.




#Article 466: Nukkul (178 words)


Nukkul (, ) on monivuodine libo kaksivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Jasnotkovien ()  pereheh. Erähät nukkulan lajit ollah kallehet rohtukazvit. 

Kazvanuon kazvin piduhus on 30-200 sentii. Sen juuri on oigei. Kaikil nukkulan lajiloil on oigei ”nelliseinäine” varzi, toiči se on varbakas. Lehtet kazvetah lehten varres. Alahazet lehtet ollah ylähäzii suurembat, voijah olla 15 sentii pitkät. Kukkazet ollah pienet. 

Nukkulua kazvau Jevroupas, Keski-Aazies, Lähäzes Päivännouzus, Siberis. Kazvandupaikoinnu ollah jogiloin rannat, niityt, ahot, tyhjät muakohtat, murdopaikat kodiloin rinnal da raudutiepengeret, jyrkändehet da vahnat hiekanotandupaikat. Nukkul suvaiččou savi-hiekkastu da azoutan rikastu muadu. 

Jevroupas enimälleh kazvau Syväinnukkulua (), kudai tuodih sinne Aaziespäi da juurutettih jälgimäzen tuhanden aigua, ammuzis aijoishäi tiettih sen rohtuominažuzii. Kazvii piädykauti kazvatettih kodiloilluo. Keskiaijan vuozil joga manasteris da yliopistos oldih omat nukkulan istutekset. 

Nukkul kukkiu kaiken kezän aigua. 

Kaksi nukkulan lajii – Syväinnukkul (lat. Leonurus cardiaca) da Karvunukkul () – ollah rohtukazvit. Kazvii kerätäh kukindan allus. Kerätes leikatah varren yläpuolet, 30-40 sentii pitkät. Ei pie leikata vaiku enämbiä 5 millimetrii järevyzii varziloi. Kuivattuu nukkulua voibi pidiä ruokos kolmen vuvven aigua. Nukkul on hyvä rauhoitusaineh da sidä käytetäh syväimen da suonien taudiloih. 




#Article 467: Pedrinnybly (191 words)


Pedrinnybly (, ) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu Astroin pereheh. 

Pedrinnybly on 50-150 sentii pitky. Sen juuri on pitky, kovattavu, kiemur da oksikas. Varzii kazvis on mondu, net ollah oigiet, ”čuppuloilleh”, varbakkahat yläpuoles, vähäzen karvakkahat libo pal’l’ahat. Lehtet kazvetah toine toizele peräh da ollah pitkäčyt jäičän muodohizet. Kukat kazvetah tukkunah da ollah keldastu värii. Kazvil on omaluaduine haju. 

Pedrinnybläžiköt ollah kodiloin rinnal, rikottuloil heinymualoil, čärižikkölöis, raudutiepengeril. 

Pedrinnybly rubieu kukkimah tossuvuon istutettuu. Se kukkiu heinykuul- syvyskuul. Sen andimet kypsetäh elokuul-syvyskuul. 

 

Muinazet jegiptalazet, persielazet da gretsielazet käytettih kazvii kuolluzien rungien balzamoičendas. Pedrinnyblän juurilois suajah vihandua mujuu. Erähis mualois kazvin lehtilöi käytetäh syömizien varustandas. Niilöi pannah saluatoin da konservoin majendamizekse, mavukse lik’ouroih da pastoksih. Pohjazet rahvas pandih pedrinnybliä iškiettylöin žiivattoin da elättilöin piäle, ku lihat ei hapattas. 

 

Pedrinnybly on rohtukazvi. Sen kukkii kerätäh kukindan allus, leikata niilöi pidäy ei enämbiä migu nelliä sentii. Kuivatah kukkazii hyvin tuulatettulois pertilöis libo kuivuandulaittehis, kudamis temperatuuru ei pidäs olla enämbiä 40 gruadussii. Kuivates šeluo kazvii pidäy hil’l’akkazin, ku kukkazet ei pakuttas. Kuivattuloi kukkazii voibi pidiä ruokos kolmen vuvven aigua. Pedrinnybliä käytetäh syöjien hävitändäh, semmite lapsil. Se on hyvä syöndyhimon da syömizensulatuksen parandamizeh, maksan da šuoliston taudiloih, astmah da revmatizmah. 




#Article 468: Vezirottu (425 words)


Vezirottu (, )  on elätti, kudai on jyrzijöin roduu. Vezirotan roindumuannu on Pohjas-Amierikku, kuspäi sit sidä tuodih Jevruazieh da Ven’alegi. Karjalah vezirottua tuodih moni joukkoloinnu vuozinnu 1932-1946.  Elätti hyvin juurdui da rubei leviemäh kogo tazavallan alovehii myöte. 

Nägemäl vezirottu on rotan nägöine, ga äijiä suurembi sidä. Aiguzen vezirotan ruhon piduhus voi olla 36 sentii, hännän piduhus – 29 sentii. Elätin paino on 700-1600 grammua. Vezirotal on pitky, läpettäi da tuuhei turki. Se on yhty värii, kuldazenruspakospäi muzavanruskiessah. Ruhon alapuoli ainos on vähästy valpahembi selgiä da sivuloi. Elätti vaihtau turkin kerran vuvves, ga se vaihtandu libuu pitkäkse. Tavan mugah se algavuu oraskuul da loppuu tuhukuul, keskikezäl vaihtandas on azetusväli. Elätin käbälät ollah lyhyöt, suurien da levielöin jallanpohjienke. Elätil on omaluaduine huulien rakendeh, sendäh se, kui majaigi, voi grizie kazviloi vies vedeh läpehtymättäh. 

Vezirottu on hyvin harjavunnuh elämäh veziololois. Se hyvin uidau da čukelduu, voi olla vies viizi minuuttua da uidua sit aijas 100 metrissäh. Pitky bokispäi lačakko händy suomuksil da harvazien karvoinke on elätile vies hyvänny ohjavorattahannu da melannu. Korvat da huogaimet čukeldujes salbavutah , tuolleh vardoijah elättii vies. Vezirottu enämbäl liikkuu pimien aigua libo aijoi huondeksel. Talven aigua se on aktiivine enimälleh valgien aigua. Jiän pinnale se nouzou harvah, enimälleh suau syömisty jiän ual. 

Karjalas vezirottua on enämbi lounahas, kus 100 gektuaral muadu on 3-4 vezirotan perehty. Pohjazes sidä on vähembi. Se sendäh, ku Suvi-Karjalan viet ollah vezirotan syömizien puoles rikkahembat. 

Vezirottu suvaiččou pienii madalikkoloi järvilöi kiemurdelijoin rannoinke da suariloinke da hil’l’ah virduajii jogiloi da ojazii kazvoitunnuzien rannoinke. Vezirotale tärgei on vezi- da suokazviloin kazvandu niilöis kohtis, net ollah elätin piäsyömizenny da myös vezistön kogonaine jiädymättömys. Elätti eläy pezis da mökkizis. 

Karjalas vezirottu kandau poigazii kaksi-kolme kerdua vuvves. Keviäl kiimuaigu on silloi, konzu lähtöy jiä. Emä kandau 2-11 poigastu, enimälleh 6-8. Net rodivutah pal’l’ahat, sogiet, painon puoles läs 20 grammua, ihan avuttomat, yhtelläh ylen terväh kazvetah. Emä imettäy poigazii läs 30 päiviä, imetändän lopus jo rubieu andamah niilöile hienostu heiniä. Kuunigäzet poigazet jo iče voijah lähtie pezäspäi syömizien eččoh. Tavan mugah poigoveh ei leviä tulieh keviässäh.
Toine kiimuaigu vezirotal on kezäkuun puolivälispäi heinykuussah. Erähät emät kannetah kolmanden kerrangi, ga se on ylen harvah da vaiku Karjalan suvialovehil da hyvinnu vuozinnu. 

Vezirottu on hyvä syömäri. Se syöy päiväs puolen oman painomiärän. Syömizien luadu vaihteleh vuvvenaijan myödäh. Keviäl vezirottu syöy jiännyzien šaraheinän, bretkoin da kordehen varzii, čuloin varzii da juuriloi, toiči pajun kojua. Kezäl da sygyzyl syödävien kazviloin joukko suurenou. Talven aigua elätti enimälleh syöy bretkoin da kordehen juuriloi, syvysvezoi da niilöi näivistynnyzii ozii. Syöy vezirottu myös elättisyömisty, enimälleh ruakkua da havvinkukkarozii mol’l’uskoi. Kalua tavan mugah ei syö. 




#Article 469: Neisvinogruadu (183 words)


Neisvinogruadu (, ) on monivuodine kazvi, kudai kuuluu vinogruadoin pereheh. Sidä on läs kymmendy eri lajii. Neisvinogruadua äijän kazvau Pohjas-Amierikas da Päivännouzu-Aazies. Ven’al sidä kazvatetah dekoratiivizennu kazvinnu.

Neisvinogruadu on 10-15 metrii pitky liuanu. Sil ollah usat, kudamien vuoh kazvi tartuu karhakkoloih pindoih da eriluaduzih tugiloih. Tuolleh se kazvau yläh da kattau omal varrel da lehtilöil pystyoigieloi pindoi. Kazvin lehtet ollah šuarakkahat, jogahizes lehtes on viizi suurdu lehtivezua. Lehten varzi on 6-8 sentii pitky. Neisvinogruadan kukkazet ollah pienet da kazvetah tukulleh. Kazvin pienet andimet ollah muzavansinisty värii. Net ei olla syödävät. 

Neisvinogruadan roindumuannu on Pohjas-Amierikku. Karjalas ylen viluloin talviloin aigah se kylmäy. Se ylen terväh kazvau, mi on hyväkse dai pahakse. Hyvänny puolennu on se, ku lyhyös aijas se kattau suuren pinnan. Toizes puolespäi, ku et ruvenne kaččomah sidä da leikkuamah liigoi vezoi, se kattau kaiken, mih vai puuttunou. 

Ven’al neisvinogruadua istutetah pystyoigieh vihoittamizeh niškoi. Sen vuoh voibi čomendua aidua, pimendiä avvonastu lebokodastu pihas, vardoija krinčoi, galdarii libo mansardua tuules da vihmas.  Sidä paiči neisvinogruadažikko eistelöy guazoin, pölylöin da liijan hälyn piäzemisty huonuksih da lebokodazih. Räkkikezänny neisvinogruadan vihandu ”hursti” voi vardoija kodii liijas lämbiendäs.    




#Article 470: Cinku (103 words)


Cinku (, merkitäh Zn-merkil) on 30. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Cinkan atomnoumer on 30. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, toizes joukos, sivujoukos.
Normaallizis ololois helpo aineh cinku on valpahansinis-valgei rapakko muutosmetallu.

Cinkan da vasken segasulateh oli tuttavu vie ennevahnazes Grecies, Jegiptas, Indies (VII vs), Kitais (XI vs). Vuonnu 1746 germuanilaine A. S. Marggraf sai puhtahan cinkan. Andreas Sigismung tarkah kirjutti omas tutkimustavas, kudaman mugah sit ruvettih valmistamah cinkua. Marggrafua puaksuh sanotah cinkan löydäjänny.

Liber Mineralium II kniigas Paracel’s enzimästy kerdua mainičči cinkua zincum- libo zinken-sanal. Tämä sana varmah on tulluh germuanien Zinke-sanas, midä merkiččöy «pii» (metallucinkan kristallat ollah nuagloin nägözet).




#Article 471: Gallium (108 words)


Gallium (, merkitäh Ga-merkil) on 31. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Galliuman atomnoumer on 31. Se on sistiemallizen järjestyksen 4. periodas, 13. joukos. Kuuluu kebjielöin metalloin joukkoh.

Helpo aineh gallium on hobjankarvas-valgei (libo valpahanharmai) rapakko metallu.

D.I.Mendelejev ennusti galliuman olemistu. Vuonnu 1869 kun häi luadi alguainehien hiimiellisty sistiemallisty järjestysty, häi jätti tyhjiä paikkua kolmandeh joukkoh tiedämättömih elementoih niškoi – alumiinien da kremnien analogoih. Hyvin tutkittuloin susieduelementoin ominažuksien pohjal Mendelejev tarkah kuvaili galliuman fiiziellizii da hiimiellizii ominažuksii da ennusti avuamizen tutkimustabua – spektroskopia.

Vuonnu 1875 20. syyskuudu fransielaine tutkii Pol’ Emil’ Lekok de Buabodran sai helpon ainehen galliuman, tutki da nimitti sidä. Galluim latinan kielel on Gallia (Fransii).




#Article 472: Orapihl’ai (258 words)


Orapihl’ai (, ) on korgei tuhjo libo pieni puu, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh. Orapihl’ai on lehtipuu da talvekse sen lehtet pakutah. Orapihl’uadu istutetah dekoratiivizennu da rohtukazvinnu. Sen andimet ollah syödävät.

Orapihl’ai on 3-5 metrii korgevuttu, toiči kai 10-12 metrii. Puaksuh sil on mondu runguo da se kazvau tuhjožikonnu. Orapihl’uan koja on maksankarvaine libo harmai. Oksat ollah lujat, oigiet libo vähäzel kiemurdelijat, harvah kazvetah alahpäi. Monet orapihl’uan lajit ollah ogahakkahat. 

Kazvin lehtet ollah jäičänmuodozet, harvah pyöryžättävät, 1-12 sentii piduhuttu, pal’l’ahat libo vähäzel karvakkahat. Pitkis oksis lehtet ollah suurembat. Sygyzyl orapihl’uan lehtet ollah keldazet, kelduruspakot da purpurnoit. Monil lajiloil net ei muuteta omua värii, pakutah vihandoinnu libo muzavanruskiennu. 
Kukkazet roitah menijän vuvven lyhyzih bokkuoksien n’okkih. Net ollah valgiet, savus kazvajil lajiloil toiči ollah rouzovoit libo ruskiet. Orapihl’uan muarjat ollah pienet, 0,5-4 sentii. Kypsetäh syvyskuul-ligakuul. Net ollah kovazenke. Muarjoin väri rippuu kazvin lajis. Net voijah olla kelduruspakon-keldazet, ruskiet, kirjavankelduruspakot, harvah läs kogonah mustat. 

Orapihl’uadu enimyölleh kazvau Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehis, enne kaikkie Pohjas-Amierikas da Jevruazies. Orapihl’ai kazvau yksinäh da luadiu tuhjožikot tuhjoloin keskeh, mečänreunoile, kuattuloin meččien kohtale da aholoile. Muah niškoi kazvi ei ole čirčy, yhtelläh parembi kazvau syvis, ei märris ojitettulois muavägevis mualois. Kazvi hyvin kestäy talviviluloi da suvaiččou valgiedu. 

Orapihl’uan puu on kova da luja, sendäh kazvi voi eliä hätken, 400 vuodessah. Orapihl’uan puudu käytetäh ruadobrujien varziloin da eriluaduzien kodivehkehien luadimizes. 

Vuozisuas XVI algajen orapihl’uadu käytetäh liečetiijos. Enne sidä nevvottih vaiku paskutaudiloih da dizenterieh. Vuozisuas XIX algajen kukkazis da lehtilöis  keitettyy čuajuu ruvettih juomah veren puhtistamizekse, jo XX vuozisuas kazvin kukkazii da lehtilöi nevvotah syväimen da verisuoniloin taudiloih. 




#Article 473: Tuomipihl’ai (188 words)


Tuomipihl’ai (, ) on tuhjo libo pieni puu, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh. Tuomipihl’ai on lehtipuu da talvekse sen lehtet pakutah.

Tuomipihl’uan lehtet kazvetah toine toizele peräh, ollah prostoit, pyöryžät libo piduličat. Kazvetah lehtivarres. Lehtilöin reunu on hienozil libo suuril piilöil rouno. Yläpuolespäi net ollah muzavanvihandat, alapuolespäi valpahanvihandat. Sygyzyl net ollah keldazettavah ruskiet libo muzavanruskiet. Kazvin kukkazet ollah valgiet libo rouzovoit, kazvetah tukkunah. Tuomiphl’uan muarjat ollah sinizenmustat libo ruskienfiolietovoit harmuattavan kuorikerroksenke. Diametras net ollah 10 millimetrissäh. Net ollah syödävät, magiet da Keski-Ven’al kypsetäh heinykuul-elokuul. 

On 19 tuomipihl’uan eri lajii. Net kazvetah Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehis: Pohjas-Amierikas, Pohjas-Afriekas, Keski- da Suvi-Jevroupas, Kavkuazal, Krimal, Japounies. Tuomipihl’ai helpoh harjavuu uuzih ololoih da terväh juurduu. Ven’al tädä reheväh kukkijua tuhjuo äijän istutetah saduloih da puustoloih. Tuomipihl’ai voi kazvua luonnonkazvinnugi, sen siemenii kannellah linnut. 

Tuomipihl’uan muarjoi syvväh vereksilleh, niilöis on äijy A da C vitamiinua. Niilöis luajitah varen’n’ua, želetty, pastilua da viinua. Kuivattulois muarjois keitetäh kampottua da kiiselii. Muarjat annetah niilöile čoman värin.

Sendäh ku tuomipihl’uan muarjois on P vitamiinua, niilöi nevvotah syvvä da juvva niilöis luajittuu mehuu elähtynnyzile rahvahile, net lujendetah verisuonii, vastustetah syväininfarktua da suonivarikouzua. Tuomipihl’ai parandau undu da lujoittau rungua.




#Article 474: Orapihl’ailiipukku (162 words)


Orapihl’ailiipukku (, ) on liipoilinduine, kudai kuuluu kazviliippoloin (lat. Pieridae) pereheh. Sidä hyvin tutah saduloin istuttajat da kazvattajat. Tämän liipukan toukat ollah fruktu- da muarjukazviloin syöjät Jevruazies da Pohjas-Amierikas. 

Orapihl’ailiipukku on suurehko liipukku, 50-70 millimetrii. Se on valgei, sen sullat ollah mustis junozis – niilöis on ku gruaffine piirros rouno.  

Orapihl’ailiipukku toizih päiväl lendäjih liipukkoih verratunnu ei ole varačču, sidä helpoh voibi ottua käzih. Vikse sendäh Jevroupas sen lugu on ylen äijäl vähennyh. Enne tämä liipukku oli hyvä juablokkupuuloin syöjy, sendäh sidä hävitettih. Monis mualois tämän täh se hävii. Anglies, ezimerkikse, jälgimäzen orapihl’ailiipukan tavattih vuvvennu 1925. 

Karjalas lendäjiä orapihl’ailiipukkua voibi nähtä kezäkuul da heinykuul. Nämmä liipukat puaksuh kerävytäh parviloih niittylöil da silmykaivoloil da rumah imietäh vetty niilöis. Karjalas orapihl’ailiipukku rodivuu da rubieu kehittymäh orapihl’uas, pihl’uas, tuomes. Toukat eletäh joukkoloilleh. Kezän lopus luajitah pezä lehtis, se pyzyy kiini siimoin vuoh. Talvi vietetäh sit da keviäl lähtietäh iäre pezäspäi. Ezmäi  ruvetah syömäh lehtenkandazii, sit lehtii, avavumattomii halvazii, kukkazii. Oraskuun lopus- kezäkuun allus net kuorivutah. 




#Article 475: Kelduviheldäi (186 words)


Kelduviheldäi (, ) on kirjavu lindu, ainavo kelduviheldäjien pereheh kuului, kuduadu on Pohjazen muapuoliškon lauhkien ilmaston alovehil. Karjalas kelduviheldäi on muuttolindu. 

Kelduviheldäi eigo ole pieni, eigo liijakse suuri lindu. Se on šn’uakan suuruine. Ižäččy on äijiä kirjavembi emäččyy. Sil enimälleh ollah kirjavankeldazet sullat. Siivet da händy ollah mustat. N’okku on rouzovoinmaksankarvaine. Emäččylöil keldazes väris tuači on harmuan- libo keldazenvihandu väri. Siivet da händy ollah muzavanruskiet. Ryndähäs da bokis piduzin ollah muzavat sulgujunozet. N’okku emäčyl on muzavanruskiehko. 

Kelduviheldäjiä on Jevroupas da Aazies päivännouzupuoleh päi Jenisei-jogessah. Karjalas kulduviheldäjiä ei ole äijiä. Sidä on suvipiirilöis da loitombakse Karhumäin piirii se ei lennä. Karjalah talven jälles kelduviheldäi tulou myöhä, oraskuun jälgipäivinny libo heinykuun allus. Eloittuu lehtimeččih da harvendettuloih segameččih. 

Karjalas kelduviheldäi rubieu pezoittumah kezäkuun puolivälis- heinykuul. Sendäh ku kelduviheldäjän lugu Karjalas ei ole suuri, äijät linnut muga ei ni luajita puarua. Kelduviheldäjäl on omaluaduine pezä. Se on lujah kiini oksis da rippuu niilöis ku liedžuverko rouno. Peziä luajitah emäččy dai ižäččy. Emä haudou 3-5 jäiččiä, puaksumbah 4. Jäičät ollah valgiet, vähäzen rouzovoit. 

Kelduviheldäi syöy enne kaikkie kaikenmoizii selgyrangattomii meččyelättilöi, enimälleh böbökkiä da niilöin toukkua. Sygyzyl nämmä linnut puaksuh syvväh muarjua. 




#Article 476: Sagarvo (283 words)


Sagarvo (, ) on pedoelätti, kudai kuuluu kuničoin pereheh. Sagarvo eläy vies dai muan piäl. 

Sagarvol on piduličču ruho da lyhyöt käbälät, sormien välis ollah leviet välinahkazet. Elätin piä ei ole suuri, lačakko, lyhyzien odva nägyjien korvienke. Sagarvol on pitky, lihakas, ruhon kohtas sangiehko da lačču händy, kudai on elätile ohjavorattahannu uidajes da čukeldajes. Elätin karvu on muzavanruskei libo maksankarvaine. Bokis väri on valpahembi, vačan kohtas – hobjaine. Aiguzen sagarvon ruhon piduhus on 60-127 sentii, hännän piduhus – 32-59 sentii, paino – 4-10 kiluo. 

Sagarvo enimyölleh liikkuu hämärän aigua. Se on hyvin harjavunnuh elämäh vies.  Elätti hyvin uidau da čukeldau. Uidau sagarvo ylen terväh. 

Karjalas sagarvuo on kaikkiel, yhtelläh enämbi sidä on päivännouzun piirilöis: Puudogan, Karhumäin da Kondupohjan, kus erähis jogiloin kohtis on 1,5-2,5 elättii 10 kilometrin puduhizen rannan kohtah. 
Sagarvo suvaiččou kalakkahii 10-20 metrii da enämbälgi levevyzii jogiloi, kudamil on talven aigua jiädymättömii koskiloi, da pienien lambiloin da jogiloin libo ojazien yhtytändykohtii. 

Sagarvo ei ole liijakse harjavunnuh elämäh yhtes kohtas, sendäh se puaksuh matkailou yhtes jovespäi libo lammispäi toizeh. Tämä tapahtuu enimälleh sygyzyn lopus da talven allus, toizel aigua elätti liikkuu enimälleh saman vezistön rajois. Päiväs se voi liikkuo kymmenessäh kilometrii.  

Sagarvo syöy enne kaikkie kalua, kudamua häi hyvin maltau suaja vies. Puaksumbah se tabuau ahvendu, särgii, haugii, matikkua da harjustu. Kalan ližäkse se syöy šlöpöidy, ruakkua da vie vien lähäl pezoittujii linduloi, niilöin poigazii da jäiččii, pienii jyrzijöi da böbökkii. 

Karjalas sagarvol kiimuaigu on kaksi kerdua vuvves, ezmäine – talven lopus-keviän allus, toine – kezäl. Emä kandau 2-5 poigastu, puolivuodessah net ollah yhtes emänke. 

Sagarvo on kallis mečästyselätti. Sil on čoma da ylen luja turki. Karjalas sagarvon meččuičendah on omat rajoitukset, meččuija sidä suau luvan suaduu. Annettuloin lubien luguu pietäh silmäl.  




#Article 477: Rohtuvalerjuanu (142 words)


Rohtuvalerjuanu (, ) on monivuodine heinykazvi, kudai kuuluu valerjuanoin pereheh. Se on rohtukazvi, lieččijes käytetäh kazvin juurii. 

Kazvi on 1,5 metrii korgevuttu. Sen juurikko on lyhyt da sangei, sit lähtietäh kazvamah hoikat juuruzet. Kazvin juuriloil on vägevy da hyväletulii haju. Kazvin varzi on oigei. Midä lähembä kukkazii se on, sidä oksakkahembi on. Kazvin kukkazet ollah duuhukkahat, pienet, 4 sentissäh diametras, valpahanfiolietovoit libo rouzovoit.

Rohtuvalerjuanan roindumuannu on Välimeren rannikko. Sidä kazvau lauhkien ilmaston alovehil da subtropiekois. Ven’al sidä on joga Jevroupan ozas. Rohtuvalerjuanu parembi kazvau märris kohtis, suodunuzil da alangoniittylöil, turbehsuoloil, jogiloin rannoil, tuhjožikkolois da aholoil. 

Kylvetäh kazvii siemenil aijoi keviäl. Enzimäzenny vuon kazvetah juurdu lähäl olijat lehtet, kukkimah kazvi rubieu vaiku tossu vuon da kukkiu läs kaiken kezän. Kazvii voibi kazvattua juurin palazisgi. Juuret sih niškoi kaivetah syvyskuun allus, suvialovehil – ligakuul.  

Kuivattuloi kazvin juuriloi käytetäh rauhoitusainehennu, unettomuoh, verisuonien ahtistuksih, korgieh verenpainoh.




#Article 478: Ruskei höydöipuu (282 words)


Ruskei höydöipuu (, ) on oksakas tuhjo libo pienehkö puu, kudai kuuluu Adoksovien (lat. Adoxaceae) pereheh höydöipuun suvun lajiloih. Karjalakse sidä vie sanotah ruskei kalinpuu. Kazvin muarjat ollah syödävät. Niilöi da kuordu käytetäh tiedo- da rahvahan liečetiijos. 

Ruskei höydöipuu on nellässäh metrii korgevuttu. Se voi kazvua enämbän 50 vuottu. Sen lehtet kazvetah lehtivarrespäi. Net ollah jäičänmuodozet libo piduličat, 6-12 sentii piduhuttu. Niilöin reunat ollah piihizet. Kazvin kukat kazvetah ”šuarakkahannu vastannu”, kudai on 6-10 sentii diametras. Kukat ollah valgiet libo rouzovoinvalgiet. Muarjat ezmäi ollah vihandat, sit romoruskiet da kypsät – läpettäjänmustat. Net ollah mehevät, ga niilöil on kargiehko magu. Jälles enzimäzii pakkazii kargevus häviey libo lievenöy. 

Ruskei höydöipuu kukkiu oraskuun lopus -heinykuun allus 10-14 (15-25) päivän aigah. Muarjat kypsetäh elokuul-syvyskuul. 

Ruskei höydöipuu ei ole čirčy muah da ilmastoh niškoi. Se kazvau terväh, on pakkazii da kuivua keziä kestäi. Yhtelläh enämbän ruskiedu höydöipuudu kazvau Jevroupan da Aazien lauhkien ilmaston alovehil. Ven’al sidä ei kazva vaiku juuri Pohjazes. Kazvi suvaiččou valgiedu, ga voi kestiä pilvestygi. Pilvekses tavan mugah kazvih ei rodei muarjua. 

Ruskei höydöipuu on rohtukazvi. Kerätäh da kuivatah sen kuordu da muarjoi. Kuordu kiškotah puun rungos da oksis keviäl, kuni kazvis vie ei ole lehtenkandu työndynyh. Silloi kuori parembi lähtöy. Kerätyy sidä vähäzel ahavoijah, sit kuivatah avvonazel ilmal libo kuivuandulaittehis 50-60 gruadusis lämmiä. Pidiä ruokos sidä voibi nelläh vuodessah. Käytetäh sidä verdy azettajannu. Kazvin vereksii da kuivattuloi muarjoi käytetäh vitamiinuainehennu da tervehytty lujendajannu. Sidä paiči net ollah kustu vedäjät, niidy nevvotah vačantaudiloih da kylmändäh. 

Kazvii käytetäh vie mujuainehennu. Sen muarjat annetah langale ruskien värin, kuori – mustanvihandan . 
Kazvin muarjois luajitah mehuu, viinua, kiiselii. Niilöi pannah piirualoin syväimekse da mavukse lihasyömizih. Muarjois on äijy pektinua, sendäh niidy käytetäh marmeluadan valmistamizes. Muarjoin mehus luajitah uksussua. 




#Article 479: Tuija (135 words)


Tuija (, ) on havvupuu, kudai kuuluu kiparisoin pereheh. Sidä enne kaikkie istutetah dekoratiivizennu kazvinnu. 

Tuija on ainos vihandu pieni puu libo tuhjo. Se harvah kazvau 11 metrii korgevimakse. Toiči luonnos kazvetah 70 metrii pitkät tuijat, niilöin rungo diametras sit on kuuzi metrii. Tuijan havvu on nieglanmuodoine, pehmei, valpahanvihandu. Ijäkkähembien kazviloin lehtet ollah muzavanvihandat, suomuksenmuodozet. 

Jevrouppah tuijua tuodih Päivännouzun Aazies libo Amierikas. Tuijan kazvatandu ei ole jygei. Se on savvun da viluloin kestäi. Erähät tuijan lajit hyvin kestetäh pakkaziigi. Talviaijakse sidä voibi kattua kuuzen oksil.

Tuijua istutetah pihale nägöalan čomenduksekse. Sidä käytetäh myös kujoloin, dorogupielien čomendajes da elävien puuaidoin luadijes. 

Tuijua käytetäh liečetiijos. Tuijas luajitun voin hajun iččeh hengähtämine da voin ližiämine pezevyjes avvuttau rauhoittuo, ližiäy vägie, kirmevytty da hyviä mieldy. Rahvahan liečetiijos tädä voidu käytetäh syömizensulatuksen elimien ruavon parandamizeh, počkien kylmändysvigoih da kustuvedäjänny ainehennu. 




#Article 480: Tuomi (237 words)


Tuomi (, ) on ei korgei puu, toiči tuhjonmuodozennu kazvai, kudai kuuluu Rouzovoin pereheh.

Tuomi on 0,6-10 metrii pitky puu. Sen ladvu on pitkähkö da tuuhei. Lehtet kazvetah toine toizele peräh, ollah jäičän- libo ellipsanmuodozet, pal’l’ahat, hoikat, n’okas terävät.  Lehten varret ollah 1-2 sentii pitkät. Tuomen kukkazet ollah valgiet, harvah rouzovoit. Kazvetah pitkinny tuuhieloinnu kistilöinny, net ollah 8-12 sentii pitkät. Tuomen kukkazil on vägevy haju. Kypsien muarjoin väri on mustu, sydämes – vihandu. Muarjat kypsetäh heinykuul-elokuul.

Tuomi rubieu kukkimah aijoi keviäl, oraskuul-kezäkuul. Kukkiu čomasti da tuuhieh, sendäh sidä istutetah dekoratiivizennu puunnu. Yhtelläh muarjua puuh rodieu ei joga vuottu, sille vijannu ollah myöhäzet keväthallat da kaikenmoizet syöjät.

Tuomie kazvau Pohjas-Afriekas, Jevroupas, Aazies. Ven’al sidä kazvau kaikkiel. Kazvi suvaiččou kostieloi muldumualoi, kudamis pohjuviet ollah lähäl muapindua. Enimyölleh tuomie kazvau jogiloin rannoil, jogiloin lähäl olijois mečis da tuhjožikkolois, meččyaholoil, hiekkumualoil. 

Käyttö

Tuomie käytetäh tervehytty parandajes. Kerätäh da kuivatah tuomen kypsii muarjoi, kuordu, lehtilöi da kukkazii. Kuordu kiškotah aijoi keviäl. Kuivattuu sidä voibi pidiä ruokos viijen vuvven aigah, muarjoi – 3-5 vuvven aigah, kukkazii – vuvven aigah. Muarjat pätäh paskutaudiloih, niilöil on bakteerieloin hävittämizen da vitamiinoin ližiämizen, tervehytty lujendamizen da kylmändysty vastustajien ominažuksii. Net parandetah šuoliston da vačan ruaduo. Tuomen kuori on higeh iškii, žuaruu alendai, kustu vedäi. Lehtet pätäh vitamiinoin vähyöh, kukkazet – leikkalmuksien liečindäh. 

Tuomen muarjoi syvväh vereksilleh, survottuloinnu zuaharinke. Niilöis keitetäh viinua. Tuomen mehul mujutetah pastoksii da viinua. Survottuloin kuivattuloin muarjoin jauhuo pannah piirualoin syväimekse, keitetäh sit kiiselii. 




#Article 481: Jekaterinan kirikkö (Petroskoi) (108 words)


                     
Jekaterinan kirikkö () on pravoslavnoi, arhitekturnoi mustokirikkö Petroskpoin linnan. Sijoittihes Vol´noin uulučal Kalmižiman ogruadas. 

Rakendettu kirikkö on 1877-1878 vuozil, staroobrädckoil kalmižimal. Kirikkö on merkitty 100 vozi päivil Petroskoin zavodal, nimi on annettu  imperatrican Jekaterinan II Kirikön rahoitus on tulluh Petroskoin upcis: N.F Pikin, M.A. Pospelov, Mesčanin F.L. Čehonin, I.F Stogov – Peterburžskoi mecenuattu suatti lahjakse kogo rakennuksen parret, häi oli Solomennoin zavodan ižändy. Lahjai vie vaskes luitut Kirikön utvarit. 3000 rubl´ua  žertvuičči toizen gildien kupcu Jegor Konstantinjvič Savuškin.

Yöl 13 päivy oraskuudu 2012 vuvvel tapahtui tulipalo, kudaai polti kellojallat da seinät.  Ikonat da muut kirikön vehkehet

Uskojazet rahvas  piästettih tules. Kirikkö myös oli uvvessah nostettu da remontat pietty.




#Article 482: Kudžoi (110 words)


Kudžoi () – syöjien kudžoloin riävyt. 

Nämmä syöjät kerävytäh 3 kastah: emä, ižä da ruodajatkudžoit.
Emät da ižät ollah siivienke, ruodokdžoit – siivittäh. Syöjien usazet ollah pahkazil: emä da ruodokudžoloil 0n 11-12 pahkastu, ižäkudžoloil -12-13, erähil on 4-6 vie voibi olla 10 pahkastu.

Kudžoit eletäh perehilleh pezis, kudualoi sanotah kudžoloinpezikse.
Niidy luaitah mual, puuloin jiänöksil, kivilöin al, vie voijah erähät kerätä pezä eriluaduzis palazis.
Niilöin keskes on ruadamattomii kudžoloi, kuduat eletäh vierahis pezis. 
Ollah vie kudžoit ižändät, kuduat eletäh käskyläzienke, Erähät vie eletäh ristikanzoin kodilois.

Syvväh kudžoit kazviksien mehuu, jäičienaigua enimyölleh syvväh
pin'oloi da toizii syöii. Erähät syvväh  siemenii da sienii. Eletäh kaikkie mieruo myö, a Antarktiidas niidy ei ole.




#Article 483: Väzipuu (238 words)


Väzipuu libo d’alai, libo ulmus (, ) on väzipuuloin pereheh kuului puu. 

Väzipuu on aiga suuri puu. Se voi kazvua 40 metrissäh, sit puun rungo diametras on kaksi metrii. Erähät väzipuun lajit ollah pienembät, tuhjoloin jyttymät. Talvekse väzipuun lehtet langetah iäre. Net langetah aijembah migu äijis toizis puulois. Puun lehtet kazvetah toine toizele peräh da ollat prostoit. Väzipuun ladvu on tuuhei da enimälleh ei ole läbinägyi, sendäh puus rodieu hyvä pilves. Puun kukkazet ollah pienet da ei olla čomat kaččuo. Monil lajiloil net roitah puuh vie enne lehtilöin puhkenendua. Sendäh siemenetgi kypsetäh aijoi, Piiterin kohtal – kezäkuus, Kavkuazal – sulakuul-oraskuul. Net ollah tuulen kannettavat da terväh juurrutah märgäh muah. 

Väzipuun igälangu on 80-120 vuottu, erähät kazvetah 400 vuodessah. Kazvandan enzivuon puuhut on 10-15 sentii, sit joga vuottu se kazvau 30-40 sentil da rodieu ylen oksakkahakse. Vuvven 40-60 ijäs vuvven aigah väzipuu kazvau jo läs 20 sentil, sit kazvandu yläh hillenöy. 

Väzipuun nuoret vezat da koja ollah hyvä syömine žiivatoile. Väzipuudu äijän istutetah linnoih da kylih – pihoile, puustoloih da saduloih, tielöin reunoile. Väzipuu hyvin kestäy oksien leikkavuksen da sen jälles hätken aigua pidäy luajittuu muoduo. Väzipuun kojua käytetäh mujuloin suandah. 

Väzipuu on märgiä kestäi da happanendua vastustai. Sidä puun ominažuttu maltettih käyttiä Keskiaijan Jevroupas, kus sydämespäi kaiverdettulois puun rungolois luajittih vezibutket. Väzipuudu käytettih myös Londonan enzimäzen sillan tugipaččahien luadijes. Puu yhtelläh hävittäy vies happanendan vastustusominažuot, konzu sil roih kosketustu muanke.
Väzipuudu käytetäh pertilomuloin luadijes, puuseppyruadolois da mašinoin rakendamizes.




#Article 484: Syvyshehku (194 words)


Syvyshehku libo daalii, libo georgiinu (, ) on Astroin pereheh kuului monivuodine kazvi. Syvyshehkua on 42 eri lajii. Niilöin kukkazet ollah aiga suuret da kirjavat. Oman latinankielizen nimen kukku sai kuulužas ruoččilazes kazvitiedoilijas Anders Dal’as, Karl Linnein opastujas. Ven’ankieline nimi georgiinu on annettu sežo kuulužan kazvitiedolijan, muantiedoilijan da etnogruafan Iogann Georgin mugah.

Syvyshehkan varzi on oigei, šuarakas, silei libo vähäzel karvaine, ondo. Se voi olla 2,5 metrii pitky. Kazvin lehtet ollah prostoit, puarakkai kazvajat, 10-40 sentii pitkät. Juuret ollah sangieččazet. Joga vuottu kazvin muan piäl kazvai oza kuolou, muah jiäy vai juuri. Kazvin kukat ollah suuret da čomat, värii myöte eriluaduzet. Syvyshehku kukkiu hätken.

Enimälleh georgiinua kazvau Meksikan, Gvatemalan da Kolumbien mägižikkömualois. Meksikkua pietäh tämän kazvin roindumuannu. Ylen ammui tämän kazvin juuriloi syödih muinas-actekat. Jevroupashäi sen magu ei roinnuh mieldy myöte, ga kukkazen čomuoh sie miellyttih da ruvettih sidä istuttamah.

Syvyshehku ei ole čirčy kazvanduololoih niškoi. Se voi juurduo da kazvua ihan pilvežäh kohtah. Yhtelläh tämä vaikuttau sit kukkazien suuruoh da värih. Ku oldas čomat kukkazet hätkembän, syvyshehkua pidäy istuttua puolipilvežäh kohtah. Vie yksi kazvatanduolo on novvettavu – mua ei pidäs olla liijakse märgy, eiga kazvin juuret hapatah. Sendäh alangomualoih syvyshehkua ei pie istuttua.




#Article 485: Sofokles (207 words)


Sofokles on afinalaine dramaturgu, tragiedieloin kirjuttai. Häi Eshilan da Jevrepidanke yhtes on yksi kolmes suures da piälimäzes antiekan tragiedieloin kirjuttajas.

Sofokles rodivui vuvvennu 495 enne meijän aijanluguu Kolon-kohtas, Afinoin lähäl. Omas roindukohtas häi kirjutti sit Edip Kolonas -tragiedies. Sofokles oli elokkahaspäi perehespäi da sai hyvän opastuksen. 

Miehen piäruavonnu oli tragiedieloin kirjutandu Afinan teatrah niškoi. Enzimäine nelliozaine ozutelmu, kudai oli pandu lavale vuvvennu 469 enne meijän aijanluguu, toi Sofoklesale voiton Eshilanke kilbailtes da avai dorogan toizile voittoloile, kudamii tuliel aigua Sofokles sai toizien tragiekkoin kel kilbailtes. Arvostelijan Aristofan Vizantiiskoin mugah Sofoklesan kirjutettuu tragiediedu oli 123, niilöin joukos Antigonagi.  

Sofokles toi äijän uuttu ozutelmah. Häi ližäi akt’ouroi, heidy rodih kolme, lyhendi horien ozat, luadi parembakse dekoraciet, maskat da ozutusvehkehistö. Tragiediet hänen hyvyös roittih nelliozazet, dekoratsiet mualatut. Uvvistuksien vuoh häi luadi ozutukses liikkui da kaččojile mieleh painui. 

Kaikkiedah on säilynyh kogonah kaheksa dramaturgan ozutelmua, niilöin joukos Ajaks, Antigona, Edip-cuari, Elektra, Filoktet, Edip Kolonas, da äijis ozutelmois on säilynyh vaiku palazii. 

Sofokles oli vessel da paginakas ristikanzu, ei kieldävynnyh iloloin piendäs. Hänen lähimäzinny ystävinny oldih Perikl da kuulužu histourien tutkii Gerodot. 

Sofokles kuoli, konzu hänel meni 90 vuozi, vuvvennu 405 enne meijän aijanluguu Afinois. Linnalazet luajittih hänele verhanannandupačas da joga vuottu kunnivoittih kui urhoidu. Sofoklesan poigah Iofon sežo rodih Afinoin tragiekakse. 




#Article 486: Nikolaus Kopernikus (256 words)


Nikolaus Kopernikus (pols. Mikołaj Kopernik, germ. Niklas Koppernigk, ; 19. tuhukuudu 1473, Torun’ - 24. oraskuudu 1543, Frombork) oli pol’šalaine tiähtientiijustelii, matemuatiekku, konehmuasteri, ekonomistu. Händy tundietah muailman geliotsentrizen sistieman kirjuttajannu, kudai rodih enzimäzen tiedorevol’utsien allunnu. 

Kopernikus rodivui kauppumiehien pereheh Torun’as da aijoi jäi orboikse. Händy kazvatti diädö muaman puoles. Paiči Nikolausua, perehes oli vie kolme lastu. Vie tässäh kiistelläh tutkijan kanzas. Kopernikusan muamah oli nemsu, tuatan kanzua ei tietä. Tietois on vaiku se, ku häi oli rodivunnuh Krakovah. Kopernikushäi kirjutti latinakse libo nemsoin kielel, ni yhty hänen kirjutettuu dokumentua pol’šan kielel ei löytty.  

Vuvvennu 1491 Kopernikus piäzi opastumah Krakovan yliopistoh, kus opastui rakkahal matemuatiekkua, liečetieduo da jumalansanua, yhtelläh enimälleh händy kiinnosti tiähtientiedo. Yliopiston loppiettuu häi ei suannuh nimittumua tiedoarvonimie, sendäh perehes piätettih, ku häi jatkau jumalansanan opastundua. Vuvvennu 1497 Kopernikus ajoi Itualieh da piäzi opastumah Bolonskoih yliopistoh. Sie paiči jumalansanua, oigevustieduo da muinaskielii, hänel oli mahto tutkie tiähtientieduo. Vuvvennu 1500 häi lähti iäre yliopistospäi, muga ei ni suannuh diplomua da ajoi Riimah. Sit ajoi Paduanskoih yliopistoh, kus jatkoi liečetiijon opastundua. Vuvvennu 1503 häi loppi opastundan, sai diploman da kanounizen oigevuon douhturin arvonimen. 

Jo 1500 vuozien aigah uuzi tiähtien sistiemu selgieh oli mieles tutkijal. Häi rubei kirjuttamah kniigua, kudamas uudeh luaduh sellitti muailmua. Tutkijan piälimäine ruado oli Taivahallizien objektoin liikundas -tutkimus, kudamua häi kirjutti läs 40 vuottu. Se oli painettu Nyrnbergas vuvvennu 1543. 

Kopernikus paiči tutkimuksii ruadoi muudugi ruaduo. Hänen projektan mugah Pol’šas otettih käyttöh uuzi raududengoin sistiemu, Frombork-linnas häi rakendi gidromašinan, kudai andoi vetty kaikkih kodiloih. Liäkärinny olles häi vuvvennu 1519 oli kulgijan ruttotavvin vastustamizen ruadolois.

Kopernikus kuoli 24. oraskuudu 1543 vuvvel 70 vuvven ijäs insul’tah.
 




#Article 487: Louis Pasteur (385 words)


Louis Pasteur (27. talvikuudu 1822 – 28. syvyskuudu 1895) oli frantsielaine mikrobiolougu da hiimiekku. Pasteur mikrobiolougien puoles sellitti muijotuksen kävyndiä da ristikanzan monien taudiloin pohjua, mindäh sendäh rodih erähänny mikrobiolougien da immunolougien alguhpanijois. Hänen tutkimusruavot kristalloin rakendehes da pol’arizatsien ilmivös ollah stereohiimien pohjannu. Pasteur pani loppuh monii vuozisadoi kestänyön kiistan erähien eloformien ičerodivundas, koittehien vuoh sen sellittäjen. Hänen nimi on kuulužu ei vaiku tiedomiehien keskes hänen keksityn da jällespäi hänen nimen suannuon pasterizatsien tehnolougien hyvyös. 

Pasteur oli roinnuhes Frantsies Juras vuvvennu 1822. Hänen tuattah oli nahkua ruadai da Napoleonan voinien veteruanu. Pasteur opastui Arbuan kolledžas, kus oli nuorimannu opastujis. Opastujes häi kiinnostui lugemizeh da rodih opastajan abuniekakse. Sit häi sai nuoriman opastajan virran Besansonas da yhtel aigua jatkoi opastundua. Sigäläzet opastajat kehitettih händy Korgevimah normualuškolah Pariižah. Häi piäzi opastumah sih vuvvennu 1843 da loppi sen vuvvennu 1847.
 
Pasteur oli nerokkahannu taidoilijannu, hänen nimi oli XIX vuozisuan portriettutaidoilijoin luvettelos. Hänen 15-vuodizennu mualatut kuvat nygöi ollah ruokos Pasteuran instituutas Pariižas. Pasteur ei jatkanuh piirustandua, sendäh ku kiinnostui hiimieh. 

Kodvazen aigua häi oli fiiziekan professorannu  Dijonan yliopistos, sit rodih hiimien professorakse Strasburgan yliopistos. Sie vuvvennu 1849 häi tuttavui yliopiston rektoran tyttärenke – Mari Lorananke. Sinä vuon hyö mendih yhteh da heile rodih viizi lastu. Vaiku kaksi lastu eli täydeh igäh, kolme kuoli lavantaudih. Omat gor’at pandih Pasteurua tutkimah da eččimäh rohtuo tartujih taudiloih, lavataudihgi. 
Vuvvennu 1854 Pasteur pandih uvven luonnontiedoloin tiedokunnan piälikökse Lilles. Vuvvennu 1856 häi muutti Pariižah, kus rubei Korgeviman normualuškolan opastusalan johtajakse da ottavui opastuksen uvvistandah. Tutkindoloin sistiemu tämän myödäh rodih äijiä vagavembi, se avvutti hyvien tuloksien suandas, tiedoloin lujittamizes da ližäi opastuslaitoksele arvožuttu. 

Pasteuran nimi on annettu enämbi migu 2000 uuličale muailmas. 
Ven’al Pasteuran nimi on Epidemiolougien da mikrobiolougien tiedo- da tutkimusinstituutal Piiteris. Se on perustettu vuvvennu 1923. 

Vuvvennu 1961 Kanzoinväline tiähtientiijustelijoin liitto andoi Louis Pasteuran nimen kruatterale Kuudaman vastupuoles. 

Pasteur tutki biolougiedu da parandi rahvastu, ga häi ei suannuh nigo liečetiijon, nigo biolougien opastustu.

Vuvvenu 1868 (45 vuvven ijäs) Pasteural oli verenvalundu aivoloih. Häi rodih niistiekse, ei voinnuh ruadua hurual käil da huruadu jalgua ribaitti muadu vaste. Häi vähäl ei kuolluh, ga jäi hengih da parani. Tämän jälgeh häi luadi suurimat ruavot: luadi rokotusainehen siberin märgäh da rokotuksen uravuoh. Konzu tutkii kuoli, tiijustettih, ku suurin vuitti hänen aivolois oli rikottu. 

Pasteur oli palkittu läs kaikkien mualoin kunnivomerkilöil. Kaikkiedah häi sai läs 200 eri palkinduo. 




#Article 488: Eukleides (111 words)


Eukleides on muinas-gretsielaine matemuatiekku, meijän aigassah enzimäzen säilynyön matemuatiekan teoriellizen tutkimuksen kirjuttai. Eukleidesan elokses on vähä tieduo. Kiistämättömänny on se, ku häi ruadoi Aleksandries III vuozisual enne meijän aijanluguu. 

Eukleides on Aleksandrien školan enzimäine matemuatiekku. Hänen piälimäzenny ruavonnu on Allut-tutkimus, kudamas häi šeikuiččou planimetrien, stereometrien da erähii numeroin teorien kyzymyksii. Sit ruavos häi luadi yhtehvevot ielolijan muinas-gretsielazen matemuatiekan kehitykses da luadi hyvän pohjan matemuatiekan tulieh kehitykseh niškoi. Tutkijan toizis ruadolois on mainittavu Figuuroin jagamizes -tutkimus, kudai on säilynyh arabien kielele kiännetynny, nelli kniigua ”Koonizet leikkavukset”, kudamien materjualat kuulutah samannimizeh Apollonien Pergskoin tevokseh, myös ”Porizmat”, kudamii suau lugie Pappa Aleksandriiskoin ”Matemuatiekan kogomukses”. Eukleides kirjutti mondu tutkimusruaduo tiähtientiijos, optiekas, muuzikas da toizis alois. 




#Article 489: Arkhimedes (273 words)


Arkhimedes (287 enne meijän aijanluguu – 212 enne meijän aijanluguu) on muinas-gretsielaine matemuatiekku, fiiziekku da inženieru Syracusaespäi. Luadi suurii tiijollizii löydölöi geometries, azui pohjan mehaniekale da gidrostatiekale. On monien tärgielöin keksindölöin azui. 

Arkhimedesan elokses kirjutettih toizet. Nämmä kirjuttajat elettih äijiä myöhembi, sendäh tävvelleh uskuo nämmii tiedoloi ei sua. 

Arkhimedes rodivui Syracusaes Sicilian suarel. Hänen tuatannu toinah oli matemuatiekku da tiähtientiijustelii Fidii. Arkhimedes opastui Aleksandries, senaigazes tiedo- da kul’tuurukeskukses. Opastundan loppiettuu häi tuli järilleh Siciliale. 

Plutarhan mugah Arkhimedes oli kogonah matiemuatiekan vallas. Häi unohti syöndäs da nivouse ei kaččonuh omua iččie. Arkhimedesan ruavot oldih läs kaikis senaigazen matemuatiekan alois. Häi luadi ylen hyvii tutkimuksii geometries, arifmetiekas, algebras. 

Yhtelläh piälimäzet suavutukset matemuatiekas koskietah niilöi kyzymyksii, kudamat tänäpäi kuulutah matemuatiekan anualizah. Gretsielazet vie enne Arkhimedesua maltettih lugie monikulmahizien da pyörikkölöin pindualua, prizman da tsilindran, piramiidan da kounusan tilavustu. Ga Arkhimedes löydi yhtehizen pindualoin da tilavuksien miäriändytavan. 

Parahannu omis suavutuksis tutkii pidi kerän pindualan da tilavuksen miäriändiä. Enne händy tädä niken ei maltanuh ovvostua. Arkhimedes kyzyi luadie omal kalmal kerän tsilindran sydämes. 
Arkhimedes kirjutti äijän ruaduo matemuatiekas. Hänen tutkimukset voibi sanuo ennitettih aigua, oldih kahtu vuozituhattu iel. Vaste XVII vuozisual tutkijat voidih jatkua da kehittiä kuulužan matemuatiekan ruaduo. 

Arkhimedes on kuulužu monis mehaniekan keksindölöis. Vibu oli tundiettu vie enne händy, ga Arkhimedes tävvelleh sellitti vivun ruandan teorien da käytti sidä tozielokses. Plutarh kirjuttau, ku Arkhimedes azui Syracusaen portas äijän vivun mehanizmua noston kebjendämizekse da jygielöin gruuzoin vedämizekse. Hänen keksittyy arhimedan vintua vien ammuldamizekse tässäh käytetäh Jegiptas. 

Arkhimedes rakendi planetuarien – ”ilmusfieran”, kudaman liikkujes sai kaččuo, kui liikkuu viizi planiettua, Päiväzen da Kuudamazen nouzuu, Kuudamazen vaihtokauzii da pimendyksii, niilöin mollembien häviendiä taivahanrannan tuakse. Arkhimedes tutki myös planiettoin välii. 




#Article 490: Leonhard Euler (167 words)


Leonhard Euler (15. sulakuudu 1707 – 7.(18.) syvyskuudu 1783) oli švetsuarielaine, germuanielaine da ven’alaine matemuatiekku da mehaniekku, kudai luadi ylen suuren ruavon nämmien tiedoaloin kehittämizekse. Häi tutki myös fiziekkua, tiähtientieduo da toizii tiedoaloi. Euler on enämbi migu 850 tiedoruadoloin kirjuttai, niilöin joukos on kaksikymmen perinpohjastu da perustehellistu monogriefiedu. Euleran tutkimukset koskietah matemuatiekan anualizua, differentsiualugeometriedu, numerualoin teouriedu, lähimiäräzii lugemizii, ilmumehaniekkua, matemuattistu fiziekkua, optiekkua, ballistiekkua, laivoinrakendamistu, muuzikan teouriedu da toizii aloi. Häi syvästi tutki liečetieduo, hiimiedy, kazvitieduo, ilmassovvandua, muuzikan teouriedu, äijii jevroupan da muinazii kielii. Euler oli Piiterin, Berlinan, Torinan, Lissabonan da Bazelin tiedoakadeemieloin akadiemiekku, Pariižan Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai. 

Vähimilleh puolen elokses Euler eli Ven’al, kus luadi arvokkahan panoksen ven’alazen tiijon perustamizeh. Vuvvennu 1726 händy kučuttih ruadamah Piiterih, kunne häi muutti vuvven peräs. Vuozinnu 1726-1741, myös vuvves 1766 algajen häi oli Piiterin Tiedoakadeemien akadiemiekannu. Vuvven Ven’al olduu häi jo hyvin maltoi ven’an kieldy da erähii omii kirjutuksii (semmite opastuskniigoi) julgai ven’akse. Enzimäzet ven’alazet akadiemiekat-matemuatiekat (S. Kotel’nikov) da tiähtientiijustelijat (S. Rumovskii) oldih Euleran opastujat. Hänen jälgelästy vie tässäh eläy Ven’al.  




#Article 491: Gottfried Leibniz (157 words)


Gottfried Leibniz (21. kezäkuudu (1. heinykuudu) 1646 – 14. kylmykuudu 1716) oli saksonalaine filosouffu, lougiekku, matemuatiekku, mehaniekku, fiiziekku, juristu, histouriekku, diplomuattu, keksii da kielentutkii. Häi oli Berlinan Tiedoakadeemien perustai da sen enzimäine prezidentu, Frantsien Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai. 

Leibniz iče Newtonas rippumattah luadi matemuatiekan anualizan – differentsiualu- da integrualulugemizen. 

Leibniz on kombinatouriekan tiedoalannu alguhpanii. 

Häi luadi pohjan matemuatiekan lougiekale. 

Sellitti kaksikerdazen sistieman lugemizen numerualoinke 0 da 1. 
Mehaniekas otti käyttöh ”elävän väen” ellendyksen da kirjutti energien säilyttämizen zakonan. 

Psiholougies Leibniz kehitti ajatustu ičentundemattomas psiihizes elokses. Häi on XVII vuozisuan filosoufien loppuhpanijannu da germuanielazen klassizen filosoufien ielolijannu, filosouffizen sistieman – monadolougien – alguhpanijannu. 

Leibniz arbai, ku yhtet energiet muututah toizih, nenga sellitti fiziekan tärgevimän pritsipan – ”vähimäzen tevon pritsipan”. 
Häi enzimäine kiändyi Ven’an vallasolijan tsuaripolven rodivundan kyzymyksih. Enzimäine germuanielazes histouriogruaffies kiinnitti huomivuo sih, ku kieliprobliemat da genealougii ollah kiini toine toizes. Häi perusti kielien histouriellizen rodivundan teourien da azui niilöin genealougizen lajittelun, oli germuanielazen filosouffizen da tiijollizen sanaston luadii. 




#Article 492: Al-Khwarizmi (208 words)


Al-Khwarizmi on keskiaijan IX vuozisuan eräs kuulužimis tiedomiehis, matemuatiekku, tiähtientiijustelii, muantutkii da histouriekku. 

 
Tieduo tutkijan elokses on säilynyh ylen vähä. Arvatah, ku häi oli roinnuhes Hivas vuvvennu 783. Hänen roindumuannu on Horezm, kudai kuului nygözen Uzbekistuanan da erähih Turkminien mualoih. Tutkijan kuolenduvuvvennu pietäh 850 vuottu. 

Al-Khwarizmi oli roinnuhes tiijon da kul’tuuran tärgielöinny nosto- da kehitysvuozinnu. Roindumual häi tuttavui indielazeh da gretsielazeh tiedoh, ruadamah Bagduadah tuli jo opastunnuonnu da maltajannu tutkijannu. Sie häi eli da ruadoi enimän omas elokses da halif Al-Mamunan aigah (813-833) oli ”Viizahuon koin” piälikönny. ”Viizahuon kodi” oli kui Tiedoakadeemii, kus ruattih tiedomiehet Siiries, Jegiptas, Persies, Horasanas da Maverannahraspäi. Sit oli suuri kirjasto, kus ruokos oli vahnua kirjutustu, da observatourii. Sit arabien kielele kiännettih monii gretsielazii filosouffizii da tiijollizii ruadoloi. Al-Khwarizmi kyzyttih luadimah instrumentoi muan tilavuksen da piduhuon ymbärysmiäriämizekse. Arvatah, ku vuvvennu 830 Al-Khwarizmi kirjutti enzimäzen tundietun arabielazen traktuatan algebras. 

Al-Khwarizmi enzimäine ezitti algebrua iččenäzenny tiedoalannu liinii- da nellikköuravnenieloin laskendas, luadi nämmien uravnenieloin lajittilun. 

Tiedomiehen ruavot arabien kielespäi kiännettih latinan kielele, sit uuzile jevroupan kielile. Niidy otettih matemuatiekan opastuskniigoin pohjakse. 

Tiähtientiijos tiedomies kirjutti äijy hyviä tutkimustu. Niilöis häi saneli kalenduarois, planietoin sijoittumizen miäriändäs, luadi astrolougizii taulukkoloi, sellitti kuudamazen nägevytty. 
Muantiijon alal Al-Khwarizmi kirjutti ”Muan kuvuamizen kniigan”. Sit oli muailman kuvuamistu, kartu da tärgielöin kohtien koordinuattoin luvettelo. 




#Article 493: Michel de Montaigne (192 words)


Michel de Montaigne (28. tuhukuudu 1533 – 13. syvyskuudu 1592) on frantsielaine Renessansan aigukavven kirjuttai da filosouffu, Koittehet-kniigan kirjuttai. 

 
Sai hyvän opastuksen kois, sit loppi kolledžan da rodih juristakse. 

Sud’d’an ruavon jätettyy, 1572 vuvvel 38 vuvven ijäs, Montaigne rubieu kirjuttamah ”Koittehii”. Sen enzimäine painos kahtennu kniigannu nägi päivänvalgien vuvvennu 1580. Ven’ankielizen vuozinnu 1954-1960 painetun ”Koittehien” kiännöksen pohjannu on kniigan jo nelläs painos. ”Koittehis” on kirjuttajan iččeh tunnustuksii da ristikanzan hengen luonduo kuvuamizii. Kirjuttajan mugah, joga ristikanzas kuvastuu kai rahvaskundu. Häi otti ezimerkikse oman ičen, erähänny rahvaskundah kuulujannu, da ylen tarkah tutki omii hengellizii liikundoi. 

Tiedomiehen filosouffistu kandua sanotah skeptitsizmakse, ga hänel se on omua periä. Montaignen skeptitsizmu on eräs eloksen skeptitsizman, kudaman pohjannu on eloksen kargei kogemus da ristikanzoih pettymine, da filosouffizen skeptitsizman sevoiteh, jälgimäzen pohjannu on luja mieli ristikanzan tiedoloin pravvattomuos. Monipuoližus, hengelline tazapaino da terveh mieli pellastetah tiedomiesty mollembien skeptitsizmoin jyrkis reunimazis ellendyksis. Montaigne tunnustau ičensuvaičuksen ristikanzan tegoloin da ruadoloin piälimäzekse syykse da häi ei paheksi sidä, hänen mugah se on luonnolline da kai tarvittavugi ristikanzan ozakse, sendäh ku ruvennou ristikanzu ottamah vastah vierahii interessoi kui omii rouno, sit häi ei rodei ozakkahakse da ei sua hengele hoivua da rauhua. 




#Article 494: David Hume (284 words)


David Hume (7. oraskuudu (26. sulakuudu) 1711 – 25. elokuudu 1776) oli šotlandielaine filosouffu, empirizman, psiholougizen atomizman, nominalizman da skeptitsizman ezittäi; erähien tutkijoin mugah agnostiekku; ekonomistu da histouriekku, Šotlandien Tiijonandamisaijan eräs suurimis ezittäjis. 

Nuorete Hume kävyi Edinburgan yliopiston luvendoloile, kus sai opastuo oigevustiijon perustehet da muinas-gretsien kielen. Vuvvennu 1726 omahizien käskendäs häi jätti yliopiston, heijän mugah Davidas pidi tulla hyvä advokuattu.

Vie nuorennu Humel oli kiinnostus filosouffieh da literatuurah. Häi äijän mietti moralin kyzymyksis da 20 vuvven ijäs rubei kirjuttamah omii mielii uskondos, ga jällespäi polti tetratin, kudamah kai kirjutti. Omat tahtottih, ku David ruadas oigevustiijon alal, ga händy viettih omah puoleh Ciceron da Vergilius. Liijallizen älyruavon periä Humen tervehys paheni da häi siirdyi toizeh ruadoh. Vuvvennu 1734 Hume muutti Bristolih, kus oppi ruadua kaupputalois, ga sentämän kuun mendyy ellendi, ku se ei ole hänen ruado. Sammannu vuon Hume lähti kolmekse vuottu Frantsieh Pariižah da Reimsah. Kaksi vuottu häi oli La-Fleš-školas, kus omal aigua opastui R. Dekart. 

Roindumuale tulduu häi rubei filosouffakse. Vuvvennu 1738 oli painettu ”Traktuatan ristikanzan luonnos” kaksi enzimästy ozua. Hume enne kaikkie šeikuičči sit tiedoloin tovelližuttu da varmuttu niilöis. Humen mugah tiedoloin pohjannu on kygy, nero, kudai iččenäh on vastahottamizien (mielikuvien, tundoloin da affektoin) sevoiteh. Traktuatan toine oza oli omistettu psiholougizile affektoile. Vuvven peräs nägi päivänvalgien kolmas oza, kudamas Hume šeikuičči moralii. 
Vuozinnu 1741-1742 Hume julgai Moralin da poliitiekan kuvaukset -kniigan. Sen jälgeh häi rodih tundiettu da kuulužu.   

Jo vuvvennu 1751 Hume tunnustettih kirjuttajannu Edinburgas. Vuvvennu 1752 Juristoin yhtistys valličči händy Advokuattoin kirjaston (nygözen Šotlandien Kanzallizen kirjaston) kaiččijakse. 
Vähästy enne kuolendua Hume kirjutti ”Omaeloskerran”. Sit häi kirjutti omas ičes, kui leppeisydämellizes, avvonazes, paginakkahas da vesseläs ristikanzas, kudamal on himuo literuatuurukuulužuoh, kudai tottu paisten ”nikonzu ei kovendannuh minun syväindy, kaččomattah monih ozattomuksih”.  




#Article 495: Adam Smith (148 words)


Adam Smith (5. (16.) kezäkuudu) 1723 – 17. heinykuudu 1790) on šotlandielaine ekonomistu, filosouffu-etiekku, eräs nygyaigazen ekonomiekan teourien alguhpanii. Smith oli enzimäzii, ken kiändyi David Humen opastuksih. 

Smith 14-vuodizennu rubei opastumah Glazgon yliopistos. Vuozinnu 1740-1746 häi oli Oksfordan yliopiston opastujannu, kus tuttavuigi David Humen filosouffieh. Vuvvennu 1751,  jälles anglielazen literatuuroin luvendoloin piendiä, häi rubei opastamah Glazgon yliopistos lougiekkua, sit moralistu filosouffiedu. 

Moralizien tundoloin teourii -kniigu, kudai nägi päivänvalgien Londonas vuvvennu 1759, on eräs kuulužimis da tärgielöis Smithan tevoksis.  

Vuvves 1763 Smith matkustelou Jevroupas. Frantsies häi tuttavui da äijän vastavui Dalamberon, Gol’bahan, Gel’vetsien, Vol’teran kel, ekonomistoinke – fiziokrattizen teourien alguhpanijoinke. Vuozinnu 1960 Smith kirjutti äijän filosouffizii, niilöin joukos naturfilosouffizii probliemoi koskijoi kuvauksii. Net nähtih päivänvalgien vaste Smithan kuolendan jälles. 

Šotlandieh tulduu Smith kirjutti oman tärgevimän ruavon ”Kanzoin rikkahuon luonnon da syylöin tutkimus”, kudai piäzi ilmah Londonas vuvvennu 1776.

Vuvves 1777 algajen Smith oli kuningahan sluužbas tullikomissien ruadajannu.

Kuoli Edinburgas. 




#Article 496: Immanuel Kant (197 words)


Immanuel Kant (22. sulakuudu 1724 – 12. tuhukuudu 1804) oli germuanielaine filosouffu, germuanielazen klassizen filosouffien alguhpanii, Tiijonandamisaijan da Romantizman rajal ruadanuh. 

Kant opastui arvokkahas Collegium Fridericianum –gimnuazies. Vuvvennu 1740 piäzi opastumah Königsbergan yliopistoh. Tuatan kuolendan periä Kantal pidi jättiä opastundu da ruveta avvuttamah perehty, sendäh kymmenekse vuottu häi rodieu kodiopastajakse Judšenas. Juuri sil aigua, 1747-1755, häi kirjutti da julgai oman kosmogounizen ennustusmielen Päiväzen sistieman rodivundas alguperäzes uvus. 
Vuvvennu 1755 Kant väitti douhturikse, mi andoi hänele mahton opastua yliopistos. Kantal algavui sit 40 vuottu kestänyh opastajan ruado.
Seiččeivuodizen voinan aigah (1758-1762) Königsberg, kus eli da ruadoi Kant, kuului Ven’ale. Se aigu filosouffah niškoi oli vähäproduktiivine, häi kirjutti vai erähii muansäräityksii koskijoi kuvauksii. Voinan jälgehine aigu, vastukarai, oli hyövykäs, Kant piästi ilmah äijän tiedokirjutustu. 

Kantan ruavos vuottu 1770 pietäh ”kriittizen” kavven alguvuvvennu. Sinävuon 46 vuvven ijäs händy pandih Königsbergan yliopiston lougiekan da metafiiziekan professorakse, kus häi vuodessah 1797 pidi eriluaduzii luvendoloi – filosouffiedu, matemuatiekkua da fiiziekkua koskijoi. 

Sil aigua Kant kirjutti omat perinpohjazet ruavot, kudamien hyvyös häi sai XVIII vuozisuan kuulužan da arvokkahan ajattelijan nimen da kudamat ylen äijäl vaikutettih muailman filosouffizen ajattelun tulieh kehitykseh:

Kant luadi pohjan elättimuailman sugupolvilajittelule, kehitti mielen rahvasrovun luonnollizes kehitändäs, tutki nouzu- da laskuvezilöi. 




#Article 497: Karl Marx (383 words)


Karl Heinrich Marx (5. oraskuudu 1818 – 14. kevätkuudu 1883) oli germuanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu, kirjuttai, runoilii, poliittine lehtimies, yhteiskunnallizel alal ruadai. Marx oli Friedrich Engelsan dovariššu da hänenke yksimieline. Engelsanke yhtes Marx kirjutti ”Kommunistizen puolovehen manifestan” (1848). Marx on poliittistu ekonoumiedu koskijan klassizen tiedoruavon  kirjuttai ”Kapitualu. Poliittizen ekonoumien kriitiekku” (1867).

Marxan ruavon pohjale rodivuttih moizet alat kui:

Kai nämä alat yhtes kuulutah ”marksizmah” da ollah kommunistizen liikkehen pohjannu.

Triras gimnuazien loppiettuu Marx piäzi opastumah yliopistoh, ezmäi Bonnan, kus opastui vaiku kaksi opastuskauttu, sit Berlinan, kus opastui oigevustieduo, histouriedu, taijon histouriedu da filosoufiedu. 

Vuvvennu 1839 häi kirjutti tutkimusruavon ”Epukuran, stojikoin da skeptizen filosoufien histourien tetratit”.

Vuvvennu 1841 Marx enne aigua loppi yliopiston da kirjutti väitöskirjan ”Eruo Demokritan naturfilosoufien da Epikuran naturfilosoufien välil”, kudaman väitti Jenan yliopistos, Berlinan yliopistoshäi väitändy oli dengoin puoles hänele vaigei.
Silloi Marx oman mielikannan mugah oli Hegelin jälgeläine idealastu. 
Yliopiston loppiettuu Marx muutti Bonnah. 

Vuozinnu 1842-1843 Marx ruadoi Rhenische Zeitung -lehten toimittajannu da redaktorannu. Ezmäi häi sanoi, ku pidäy kieldävyö tsenzuuras, sit avvonazesti rubei kritikuimah halličuksen ruaduo. Jällespäi monis omis kirjutuksis häi kuhkutti prussien monarhien vallan lykkiändäh vallankumovuksen vuoh da sen demokruatiekse vaihtandah. Vallasolijat ei voidu olla vaikkani, sendäh kevätkuul vuvvennu 1843 lehti salvattih. Marx vie enne sidä lähti ruavospäi iäre, ga se ei pellastannuh lehtie. Ruado lehten toimitukses pal’l’asti, ku Marx ei ylen hyvin tiijä poliittistu ekonoumiedu, sendäh häi rubieu perinpohjin tutkimah sidä, jatkajen lehtimiehen ruaduo. 

Vuvvennu 1943 Marx muutti perehenke Pariižah, kus tuttavui Heinrich Heinen da Friedrich Engelsan kel. Juuri Engels kiändi Marxan mielet ruadajan rahvaspuolen eländytilah. Pariižas Marx oli kosketuksis ruadajan rahvahan yhtistyksienke.

Vuvvennu 1845 tuhukuul Marx karkoitettih Pariižaspäi da häi muutti Br’usselih, kunne tuli Engelsgi. Sie hyö yhtes kirjutettih Germuanielaine ideolougii -ruado, kudamas kritikuittih Hegelin da nuorien hegeliläzien mielii. Hyö mollembat ruvettih kuulumah kanzoinvälizeh peitoči ruadajah da kuhkutusruaduo pidäjah ”Oigienmugazien liittoh”. Liiton kehitykses kirjutettih kommunistizen liiton programman – tundietun ”Kommunistizen puolovehen manifestan”, kudai jullattih 21. tuhukuudu 1848 Londonas.

Tuhukuun 1848 vallankumovuksen allettuu Marxua karkoitettih Belgiespäi, häi lähti järilleh Pariižah, sit kevätkuun vallankumovuksen jälles – Germuanieh, Kölnah, kus Engelsanke yhtes puutui piästiä ilmah jogapäivästy vallankumovuksen lehtie ”Neue Rheinische Zeitung”. Lehti heitti ruandan, konzu Germuanies 1849 vastahnouzemizis oli voitettu vastahnouzijat. Marxua karkoitettih Germuaniespäi, häi lähti perehenke Pariižah. Siepäigi händy karkoitettih da pereh muutti Londonah, kus Marx eli kuolendassah da kirjutti omat tärgiet ekonoumizet tevokset, niilöin joukos ”Kapitualangi”. 




#Article 498: Friedrich Nietzsche (424 words)


Friedrich Nietzsche (15. ligakuudu 1844 – 25. elokuudu 1900) oli germuanielaine ajattelii, klassine filoulogu, säveldäi, runoilii, omaluaduzen filosouffizen alan perustai, kudamal piädykauti ei ole akadeemistu luonduo da sendäh se on kuulužu ei vaiku filosoufoin keskes. Sih kontseptsieh kuuluu tovelližuon omaluaduine arvostus, kudamas ebäiltävinny ollah moralin, uskondon, kul’tuuran da yhteiskunnallis-poliittizien välilöin perustehet da kudai jällespäi rubei kuulumah eloksen filosoufieh. Se on kirjutettu aforistizeh tabah, sendäh ellendämizen puoles on kiistanalaine da eri mielih suattai. 

 
Nietzsche rodivui päivännouzun Germuanies, silloi yhtehisty Germuanien valdivuo ei olluh, sendäh voibi sanuo häi oli Prussien kanzalaine. Nietzschen pereh oli uskovaine, hänen tuattah oli l’uterilaine pappi. Lapsennu Nietzsche aijoi rubei lugemah da sit opastui kirjuttamah da kai iče rubei kirjuttamah muuzikkua. 

Nietzsche opastui Bonnan yliopistos teolougiedu da filolougiedu, ga terväh petyi opastujien argiololoih, da konzu oppi vaikuttua omih dovariššoih, rodih heijän keskes ellendämätöi da hyllätty. Se oli eräs syylöis Leipzigan yliopistoh lähtendäkse. Yhtelläh uvves kohtas filolougien opastumine ei tuonnuh  Nietzschel hyviä mieldy, hänen hyväh lykkyh kaččomattahgi: vie opastujannu olles 24 vuvven ijäs händy kučuttih klassizen filolougien professorakse Bazelin yliopistoh – ennekuulumatoi tapahtumu Jevroupan yliopistoloin histouries. 

Nietzsche oli mieldynyh Richard Wagneran muuzikkah da hänen filosouffizih nägemyksih. Vuvvennu 1868 kylmykuul häi tuttavuu tundietun säveldäjänke. Yhtelläh ystävys ei kestänyh hätkie, sendäh ku 1872 vuvvel Wagner muutti Bairotah, kus hänen muailman nägemykset ruvettih muuttumah, kiändyi hristianskoih uskoh da rubei enämbäl kuulemah rahvahan mielii. Se ei roinnuh mieldy myöte Nietzschel, sendäh ystävys loppih. Vuvvennu 1888 Nietzsche kirjutti Kazus Wagner -kniigan, kudamas sanelou omii mielii Wagnerua kohtah. Myöhembä Nietzsche tunnusti, ku germuanielazen säveldäjän muuzikku vaikutti hänen mielih da kniigoin, filolougizien da filosouffizien ruadoloin kirjutandutabah. 

Nietzschen mielet äijäl vaikutettih uuzien filosouffizien aloin rodivundah – ekzistentsializmah da postmodernizmah. Hänen nimie mainitah kieldävymizen teourien – nigilizman – rodivundas. Häi oli myös moizen alan alguhpanijannu,  kui nitsšianstvu, kudai levii Jevroupas da Ven’al XX vuozisuan allus. 

Nietzsche kirjutti yhteiskunnan eloksen tärgielöis kyzymyksis, enne kaikie uskondos, psiholougies, sotsiolougies, moralis. Kantah verratunnu häi ei vaiku kritikuinnuh puhtastu älyy, ga lähti ielleh – ebäili ristikanzan älyn kai nägyjät suavutukset, oppi luadie ristikanzan olotilan arvostandan oman sistieman. Omas moralis häi oli aforistine, sendäh puaksuh ellendämätöi. Häi ei andanuh lopullizii vastavuksii, puaksumbah pöllätteli ”vällien mielien” tulendal, kudamat ei olla mennyön aijan vaikutukses. Nämmii ristikanzoi häi sanoi ”yliristikanzoikse”. 

Nietzsche kirjutti enämbi kymmendy kniigua filosoufies, teolougies, filolougies, mifolougies. Ielleh erähät niilöis:

Bazelin yliopistos  Nietzschel enzi kerdua rodih mieliluavun voimattomus. Tervehyön parandamizekse hänel pidi lähtie kurortale Luganoh. Parandustu ei roinnuh, sendäh vuvvennu 1879 Nietzsche jätti professoran virran da kai hänen tulii elos oli borču tavvinke. Taudii vastah häi kirjuttigi omii tevoksii. 

Vuvvennu 1889 händy pandih mielipuolizien bol’niččah. Vuvvennu 1900 häi kuoli. 




#Article 499: John Mill (168 words)


John Stuart Mill (20. oraskuudu 1806 – 8. oraskuudu 1873) oli brituanielaine filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu da poliitiekan alal toiminuh. Luadi suuren panoksen yhteiskundutiedoh, politolougieh da poliittizeh ekonoumieh. Mill on eräs liberalizman suuris alguhpanijois. Häi puolisti personualizen vällyön kontseptsiedu rajattomua valdivollistu tarkastustu vastah. Mill on ulitarizman kannattai. On olemas mieli, ku Mill on XIX vuozisuan anglielazis filosoufois kuulužin. Erähinny vuozin Mill kuului Brituanien parluamentah. 

Mill lapsennu oli rakas opastumah da hänel oli neruo sih. Kolmevuodizennu häi rubei opastumah klassistu gretsien kieldy, kuvven vuvven mail iče kirjutti histouriedu koskijua ruaduo. Kymmeneh vuodessah häi ehti lugie Platonan kuuzi dialougua, 12-vuodizennu rubei opastumah korgevimua matemuatiekkua, hiimiedy, lougiekkua da poliittistu ekonoumiedu. 

Poliittizen ekonoumien perustehet -kniigu jullattih vuvvennu 1848. Kniigan piäozat on omistettu tuotandole, jagamizele, vaihtamizele, kapitalizman progresale da valdivon roulile ekonoumiekas. 

Mill kaikel väil puolisti sanan vällytty da vastusti tsenzuurua. Häi oli demokruatien teorietiekku, kui poliittizen, mugai ekonoumiekallizen. Mill kritikuičči buržuaznoin muailman pahoi puolii – rahvahan eriarvožuttu, dengoin kul’tua, ruadajan rahvaspuolen madalua elostazuo. 

Mill oli enzimäine parluamentah kuului, ken nosti kyzymyksen naizien valličusoigevukses. 




#Article 500: Fernan Magellan (166 words)


Fernan Magellan (port. Fernão de Magalhães) (20. kylmykuudu 1480 – 27. sulakuudu 1521) oli portugualielaine da ispuanielaine merdy kulgii. Häi oli enzimäine, ken kierdi muailman ymbäri. Magalhães avai salmen, kudai myöhembä sai hänen nimen. Oli enzimäine  jevrouppalazis, ken kulgi merdy myöte Atlantiekas Tyyneh valdumereh. 

Syvyskuun 20. päivänny 1519 Magellanan viizi laivua lähti merikulguh. Net kierrettih Suvi-Amieriekan päivännouzurannan. Kevätkuul 1520 erähät merimiehet tahtottih lähtie iäre Ispuanieh, ga Magellanal puutui rauhoittua vastahnouzijoi. Oraskuul 1520 kaimattih yksi laivu, sendäh matkua jatkettih nelläl laival. Syvyskuul matkailijat tuldih salmeh, kudai jällespäi sai Magellanan nimen. Sen jälgeh piästih Tyyneh valdumereh, kudamua sit kulgiettih enämbän kolmie kuudu.

Filippinoin suariloile tulduu (net myöhembä suadih oma nimi) Magellan tahtoi suaha paikallistu rahvastu Ispuanien korolin vallan uale. Borčas kandueläjienke 27. sulakuudu 1521 Magellanua tapettih. Magellanattah jiännyöt laivat piästih Molukon suariloile, kus ostettih mavustehtu. Suariloilpäi lähti vaiku kaksi laivua. Enzimäine lähti päivännouzuh, ga sil pidi kiändyö järilleh suariloile, kus matkumiehii otettih kiini portugualielazet korolin käskys da sanottih Magellanua pettäjäkse. Vai yksi laivu ”Viktorija” tuli roindumuale Afriekan kierrettyy. 




#Article 501: Perikles (231 words)


Perikles (494 vuvven mail – 429 enne meijän aijanluguu) on afinalaine valdivonvallas ruadanuh, eräs afinalazen demokruatien alguhpanijois, kuulužu paginanpidäi da vojennoi piälikkö.

Perikles rodivui Afinoih aristokruatoin pereheh. Aktiivizen poliittizen ruavon algoi, konzu rodih erähän poliittizen joukkovehen piälikökse. Omah aristokruatoin suguh kačomattah, häi oli demokruatien kannattai. Konzu Perikles huavai lähtie Kimonua vastah, kudai oli aristokruatoin joukkovehen piälikönny, hänele pidi rahvahan kannatustu. Kimonan iäre ajettuu vuvvennu 461 enne meijän aijan luguu Perikles rodih erähänny vaikutusvaldazimis poliitiekois Afinois da ottavui uvvistuksien piendäh. Nämmä reformat oldih tärgei aigu afinalazen yhteiskunnan demokruattizekse tulendas. Perikles oli sidä mieldy, ku pidäy ottua čottah kaikkien afinalazien interiessoi, midä ei ruadanuh hänen vastustai Fukidid, Kimonan jatkai, kudai kačoi vaiku aristokruattoih.  

Fukididan iäre ajettuu Perikles tozidielos rodih Afinoin piälikökse da oli linnan vaikutusvaldazin da arvovaldazin poliitiekku. Demokruatien paras aigu oli yhtel aigua yhten valdivonvallas ruadanuon aigu. Perikles nosti da kehitti Afinoin merivägie, čomendi linnan, semmite Akropolin, kuulužil rakenduksil (Parfenon, Propileit da muut). Linnu Periklesan aigah oli kehitynnyzin talovuon da kul’tuuran puoles. Hänen aigah Afinat oldih talovuon, poliitiekan da kul’tuuran suurimannu keskuksennu ellinoin mieros. Sih aigah Afinoin vaikutusvaldu levii loitokse da Perikles varustihes voinah Spartanke. 

Vuvvennu 431 algavui Peloponessan voinu. Periklesan hyvän vallitun strateegien hyvyös afinalazet voidih vastustua spartalazii, ga linnas algavunnuh kulgiitaudi segoi Periklesan kai pluanat. Häi rubei kaimuamah omua vaikutusvaldua linnas da vuvvennu 429 enne meijän aijanluguu kuoli, toinah kulgiitaudihgi. Hänen kuoltuu loppih Periklesan aigu, Muinais-Gretsien paras aigu kehityksen puoles.  




#Article 502: Aleksanderi Suuri (156 words)


Aleksanderi Suuri (20. (21.) heinykuudu 356 – 10. kezäkuudu 323 enne meijän aijanluguu) oli Makedounien tsuari vuvves 336 enne meijän aijanluguu algajen, Argeadoin suguh kuulunuh, vojennoi piälikkö, muailman valdukunnan perustai, kudai hänen kuolendan jälles levii. Ven’an histouries händy tundietah Aleksandr Makedonskoinnu. Vie antiekan aigua Aleksanderii ruvettih tundemah erähänny kuulužimis vojennolois piälikkölöis histouries. 

Aleksanderi Suuri piäzi valdah 20 vuvven ijäs tuatan Makedounien tsuarin Filipp II kuoltuu. Silloi häi turvai Makedounien rajat pohjazes da loppi Gretsien valloittamizen vastahnossuon Fivi-linnan hävitändäl. Vuvven 334 enne meijän aijanluguu keviäl häi algoi legenduarizen vojennoin pohodan Päivännouzuh da seiččemen vuvven aigah valloitti Persien imperien. Sit häi algoi Indien valloittamizen, ga pitkyaigazes pohodas väzynyzien saldatoin vuadimukses perävyi.

Aleksanderin perustetut linnat, kudamat meijän aiguagi ollah suurimat monis mualois da gretsialazien uuzien mualoin valduamine Aazies avvutettih gretsielazen kul’tuuran levittämizele Päivännouzus. 

Läs 33 vuvven ijäs Aleksanderi Suuri kuoli pahah taudih Vavilonas. 

Kerras hänen imperii oli juattu hänen vojennoloin piälikkölöin keskes da monii vuozikymmenii oli voinii heijän välil.




#Article 503: Julius Caesar (335 words)


Julius Caesar (12. heinykuudu 100 enne meijän aijanluguu – 15. kevätkuudu 44 meijän aijanluguu) on muinasriimalaine valdivonvallas da poliitiekas olluh, vojennoi piälikkö, kirjuttai. Oli konsulannu vuozinnu 59, 48, 46, 45 da 44 enne meijän aijanluguu, diktuattorannu vuozinnu 49, 48-47 da 46-44 enne meijän aijanluguu, suuri pontifiekku vuvves 63 enne meijän aijanluguu algajen. 

Vahnah patritsianskoih suguh kuulujannu Caesar toine toizele peräh sai kaikkii tavallizii riimalazii virgoi da sai ičele kuulužan nimen konservatiivizien senuattoroinke vastustamizis. Vuvvennu 60 enne meijän aijanluguu perusti enzimäzen triumviratan – kolmikkoliiton – vie kahten vaikutusvaldazien poliitiekoinke – Gnaeus Paompeisus Magnus da Marcus Licinius Crassus. Vuvves 58 enne meijän aijanluguu algajen enämbi kaheksua vuottu oli nygözien Šveitsuarien, Frantsien, Belgien, Germuanien da Velikobrituanien alovehil Gallicuman voinal, kudaman jälles liitti Riimskoih imperieh vägi suuren alovehen Atlantiekan valdumerespäi Reinassah da sai ičelleh nerokkahan vojennoin piälikön kunnivon. Allus 49 vuottu enne meijän aijanluguu algoi kanzallizen voinan, sendäh ku ei voinnuh piästä sobuh senuattoroinke moizis dielolois, kui hänen järilleh tulendu Riimah da suvvon koskemattomus virgurikoksis (valličendois elol muanitandas, virginiekoile kädehandolois, sobimuksien rikondas, vägivallas da toizis). Nelläs vuvves Caesar pergi senuatan kannattajat Itualies, Ispuanies (kahteh kerdah), Gretsies da Afriekas, myös häi pergi Egiptan da Pontan halliččijoin voiskat. 

Caesar oli armahtuksen poliitiekan kannattai, ga samal aigua kuaznii monii omii piävastustajii. Tävvelleh voiton suaduu häi otti iččeh käzih konsulan vallan da diktuattoran erivallan (jälgimäi kogo ijäkse virrannu), pidi uvvistustu yhteiskunnan kaikis puolis. Caesarii vie eläjes ruvettih pidämäh jumalannu, voittajan vojennoin piälikön imperuattoru-arvonimi rubei kuulumah hänen nimeh. Caesarin tapettuu hänen omahine Gaius Octavius otti hänen nimen da sai enimän hänen perindön perindöbumuagan mugah. Tuliel hänes rodih enzimäine imperuattoru.
 
Caesaris oldih eri mieldy eläjes da tämä säilyi Riiman imperien aigahgi: hänen nimie da kunnivuo kaikelleh puhtastettih halliččijoin kannattajat, a vastustajat kiitettih hänen tapettuloi da peittoliittolazii. Tundietunnu Caesar oli Keskiaigua da Uvven aigua. Paiči poliittistu da vojennoidu ruaduo Caesarii tundietah kirjuttajannu. Häi kirjutti prostoih da selgieh luaduh, sendäh hänen kirjutuksii pietäh muinas-riimalazen literatuuran klassiekannu da niidy käytetäh latinan kieleh opastandas. Caesarin nimeh liitetäh kaizer- da tsuari -arvonimet, myös seiččemenden kuun nimi monis kielis – ijul’. 




#Article 504: Augustus (247 words)


Octavianus Augustus (23. syvyskuudu 63 enne meijän aijanluguu – 19. elokuudu 14 meijän aijanluguu) on muinas-riimalaine poliitiekku, Riiman imperien alguhpanii, 13 kerdua oli konsulan virras, algajen 12 vuvves enne meijän aijanluguu oli suuri pontifiekku , algajen 23 vuvves enne meijän aijanluguu hänel oli tribuunan täyzivaldažuzii, vuvvennu 2 enne meijän aijanluguu sai ižänmuan ižä (pater patriae) -kunnivonimen. 

Augustus oli roinnuhes ei kuulužah elokkahah pereheh, oli Caesarin omahine. Vuvvennu 44 enne meijän aijanluguu perindökirjazes Caesar otti händy poijakse da Augustus rodih Riiman tazavallan poliitiekan keskikohtas. Händy kannatettih äijät Caesarinke yhty mieldy olijat. Vuvvennu 43 enne meijän aijanluguu yhtes Mark Antounienke da Mark Lepidanke Augustus perusti toizen triumviratan – kolmikkoliiton – vastustastajii vastah. Marko Bruton da Sekst Pompein voitettuu kolmikko rubei jagamah valdua, se jagamine loppih Antounien da Augustusan välizeh voinah. 

Vuozinnu 27-23 enne meijän aijanluguu Augustus otti iččeh käzih monii tavallizii da ylimiäräzii virgoi, min hyvyös sai haldivoija Riiman valdivos avvonastu monarhiedu perustamattah. Uuttu valdivonvallan rakendehtu kohtah käytettih terminiä ”printsipat”, Augustus oli silloi enzimäine imperuattoru tämän sanan nygözes merkičykses. Vallas olles Augustus suurendi Riiman valdivon rajoi, sih ruvettih kuulumah suuret Reinan da Dunain, Ispuanien da Jegiptan, Iudein da Galatien alovehet. Tämä sai ruadua talovuon kehityksen, provintsieloin eloittamizen da vojennoin reforman hyvyös. Augustusan haldivoičendan aigah väheni senuatan vaikutus riimalazeh poliitiekkah, rodih da kazvoi imperuattoran kul’tu. Jälgimäzeh kuului erähän kuun avgustakse muutandu. Imperuattoral ei olluh poigua, sendäh vallas olles häi kačoi da šeikuičči monii hänen ruaduo jatkajii. Jälgimäi azetui omah poijindamah Tiberieh da Augustusan sugu oli vallas Riiman imperies vuodessah 68.  




#Article 505: Winston Churchill (253 words)


Winston Churchill (30. kylmykuudu 1874 – 24. pakkaskuudu 1965) oli brinuanielaine poliitiekku da valdivonvallas ruadanuh, Suuribrituanien piäministru vuozinnu 1940-1945 da 1951-1955, vojennoi, lehtimies, kirjuttai, Brituanien akadeemien kunnivojäsen (1952), kirjalližuon alal Nobelin palkindon suannuh (1953). Vuvvennu 2002 BBC:n pietyn kyzelyn mugah oli sanottu histouries kaikis suurimakse brituanielazis. 

Churchillin ruavol oli suuri merkičys kui Brituanien, mugai kaiken muailman poliitiekas. Yhtelläh sidä tänäpäi ellendetäh da arvostetah eri luaduh: yhtet ihaillah hänen poliitiekan rohkevuttu da tegoloi, toizii hänen ruado ilgeityttäy sendäh, ku Churchill oli sidä mieldy, ku muailmas vallas pidäy olla vaiku rahvastu valgiedu rahvasroduu. Kaččomattah sih, ku Churchill avvonazesti vastusti diktatuurua bojukentil, häi ei peittänyh omua mieldymysty Stalinan da Mussolinin ruadoh, hyöhäi hänen vallan aigah oldih totalituarizen vallan perustajat Nevvostoliitos da Itualies. 

Syvyskuul vuvvennu 1973 Londonas parluamentan taloilluo oli avattu Churchillin mustopačas. Sen avajazis oli kuningatar Elizabeth II.
Churchillin nimen sai Suuribrituanien armien II Muailman voinan aigaine jygei jälguvägitanku. Se oli vähälykkyine luajindas da käytös. Churchill nagroi sendäh, sanoi, ku sil tankal on enämbi pahua puoldu, migu hänel ičel. 

Vuvvennu 1944 Avstralies Dandenong-puisto sai uvven nimen – Churchill – kuulužan poliitiekan kunnivokse.  

Churchillile on omistettu brituanielazet raududengat – vuozien 1965 (krounu – kuoltuu) da 2016 (50 vuottu kuoltuu). 

Churchillin hyvyönluajindufondu perustettih vuvvennu 1954 muailman liiton hyvyös hänen Nobelin palkindon suaduu, Churchill andoi vuitin eluo fondan kehittämizekse. 

Churchillin imidžah kuului siguaru. Hänen elostu kirjuttajat lujoitettih, ku päiväs häi kurii 8-10 siguarua, sigarietoin kurinduahäi häi paheksi da pengoi. Rajoitukset da kiellot, kudamat oldih virrallizis pidolois kurindah niškoi, ei koskiettu händy. Churchill kurii vahnategi, igäh da liäkärilöin nevvoloih kaččomattah. 




#Article 506: Nikolai Filatov (214 words)


Nikolai Petrovič Filatov (karjalakse Fil’oin Miikul) on tundiettu karjalaine raadivo- da TV-toimittai. Häi oli enzimäzii, ken Karjalan raadivos da TV:s rubei pagizemah omal muamankielel – karjalakse. Filatov on alalline Oma Mua -lehten kirjuttai. Miesty tutah nerokkahannu kiändäjänny, häi on kiändänyh karjalakse Karjalan Kanzallizeh teatrah niškoi moizet kuulužat ozutelmat, ku ”Pyhäžy dielo” da ”Hodari”. Filatov on Karjalan kul’tuurualan arvostettu ruadai. 

Nikolai Filatov on roinnuhes vuvvennu 1939 Priäžän čupun Haroilan kyläh karjalazeh pereheh. Hänel on Kolatsellän kylän paginluadu. 

Opastui Kolatsellän školas. Opastundu seiččemendeh kluassassah oli kogonah suomen kielel, sendäh Filatoval on hyvä suomen kielen nero. Suomen kieleh opastundua Filatov jatkoi Petroskoin valdivoyliopistos suomen kielen ozastol, kunne piäzi opastumah vuvvennu 1956. Ehti opastuo kaksi puolenke vuottu, kui suomen kieli Karjalas kiellettih, opastundu da ruado kielel heitettih. Opastujat pandih opastumah ven’an kielen ozastole. Erähät yhtelläh jatkettih suomen kielen opastundua, heijän joukos oli Filatovgi.  

Nikolai Filatov ruadoi ven’an kielen da fiziekan opastajannu, oli Kolatsellän školan johtajannu. Ruadoh Karjalan raadivoh da TV:h mies tuli vuvvennu 1972. Toimittajan leivis häi oli kaksikymmen kuuzi vuottu. Sih aigah on ristin-rästin ajelluh Karjalan, pagizutannuh rahvastu, luadinuh äijän raadivo- da tv-ozutustu karjalan da suomen kielel. Tänäpäi Nikolai Filatov on penziel. Yhtelläh ruaduo karjalan kielen hyväkse jatkau. Kirjuttelou Oma Mua -lehteh, kiändäygi. Jo penziel olles Filatov kiändi karjalakse kuulužat Kanzallizen teatran ozutelmat ”Pyhäžy dielo” da ”Hodari”. 




#Article 507: Muzei (110 words)


Muzei ( – Muuzoin kodi) on laitos, kudai keriäy, tutkiu, pidäy ruokos da ezittäy vehkehii – histourien, ainehellizen da hengellizen kul’tuuran mustomerkilöi, andau da levittäy tieduo niilöis. 

Enziallus muzeinnu oli vaiku taiduo da tieduo koskii vehkehien (ozutteluveššilöin) keräilemy. Vuozisuas XVIII algajen se on myös taloi, kudamas nämmii vehkehii pietäh. XIX vuozisual muzeilois ottavuttih tutkimusruadoh, 1960-luvul – opastanduruadoh (ruvettih kehittämäh erillizii projektoi lapsih, keskenkazvuhizih lapsih da aiguzih niškoi). 

Tiedokonehtehniekän da Internetan kehittämizen myödäh roittih virtual’noit muzeit CD-ROMas libo Internetas. 

Vuvvennu 1946 perustettih kanzoinväline yhtistys ICOM (International Council of Museums) muzeiloin ruavon kannattamizekse da kehittämizekse. Yhtistykseh kuuluu enämbi 27 500 ozanottajua 115 muaspäi da se on kiingies yhteisruavos UNESCO:n da toizien kanzoinvälizien yhtistyksienke.




#Article 508: Georgii Sedov (157 words)


Georgii Jakovlevič Sedov (21. sulakuudu (3. oraskuudu) 1877 – 20. tuhukuudu (5. kevätkuudu) 1914) oli ven’alaine vezistöntutkii, pol’arniekku, vahnin leitenantu. Hommai tutkimusmatkan muanpohjazen  n’aban luo, kudai ei ozitunnuh. Matkas Sedov kuoli, mugai ei ni piässyh sinne, kunne tahtoi. Hänel puutui mennä läs 200 kilometrii 2000 tarvittavas muanpohjazeh n’abassah. 

Sedov on kalastajien pereheh rodivunnuh, vojennoloin merivägilöin ofitsieru (vahnin leitenantu), Ven’an muantiijon liiton jäsen, Ven’an tiähtientiijon liiton kunnivoittu jäsen. 

Sedov oli tutkimusmatkois Vaigač-suarel, Kara-jovensuun alovehel, Uvves Muas, Karskoil merel, Kaspiiskoil merel, Kolima-jovensuun lohkol da Krestovaja guba -kohtas. 

Nevvostoliiton aigah Sedovan ruadoh kiinnitettih huomivuo, sendäh ku roinduperän mugah häi oli köyhälistyö. 

Sedovan nimen suadih: 

Vuvvennu 1974 Gor’koin nimizes kinostuudies nägi päivänvalgien fil’mu Sedovas. Sit on sanottu 1912-1914 vuozis, konzu varustettihes da lähtiettih matkah muanpohjazen n’aba-alovehile. Fil’mu kuvattih Arhangelis. Sen käzikirjutuksen kirjutti Sem’on Nagornii iččeh Sedov-kniigan pohjale. 

Nevvostoliiton poštu piästi ilmah poštumerkilöi Sedovan 75- da 100-vuozipäiväkse. Nevvostoliiton da Ukrainan poštat luajittih kanvertoi Sedovan kunnivokse. 

Sedovan mustopačas on Moskovas, Rostov-na-Donu-linnas da Sedovo-kyläs.




#Article 509: Pavel Prokkonen (327 words)


Pavel Stepanovič Prokkonen (16. heinykuudu 1909 – 18. heinykuudu 1979) oli nevvostolaine valdivonvallas da poliitiekas ruadanuh, Rahvahan komissuaroin nevvoston – Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikkö (1940-1947, 1950-1956), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1956-1979). Kanzua myöte oli karjalaine.

Prokkonen rodivui Karjalan Suojärven piirin Klyššinvuaran kyläh köyhäh muanruadajien pereheh. Lapsennu yhtyi partizuanoin joukkoloih suomelazien vallattuloil alovehil. Jällespäi puutui lapsien kodih. Vuozinnu 1922-1925 opastui Puadenen školas. Vuvves 1925 ruadoi iččeh talohuos, oli mečänkuadajannu meččyruadolois, myöjänny koperatiivas, muanruadajien yhtistyksen keskenäzen avun kasan komitietan piälikönny, Klyššinvuaran kylänevvoston sekretarinnu da piälikönny. 

Vuvves 1930 Prokkonen kuuluu Kogoven’an kommunistoin puoloveheh. Vuvvennu 1934 Piiterin Kalininan nimizen nevvostorakenduksen instituutan loppiettuu händy työttih ruadoh Anuksen piirin Ruadajien deputuatoin nevvoston toimehpaniikomitietan instruktorakse. Sen piälikökse häi rodih jo vuvvennu 1937.

Jälles Karjalan nevvostotazavallan vallasolijoin ”puhtistandua” vuvvennu 1938 rodih Rahvahan komissuaroin nevvoston piälikön sijahizekse. Talvikuul 1939 Paavo Prokkonen -nimel häi rubei kuulumah Terijoven halličukseh, kudaman luadi Nevvostoliiton halličus Suomen zakonahizen halličuksen sijah da kudai ruvennus ruadamah Ruskien Armien Talvivoinas voitettuu. Karjalazennu olles Prokkonen perustetus halličukses sai Karjalan azieloin ministran -virran. Prokkonen iče oli voinal da perusti hiihtäjii joukkoloi. Häi oli kontuuzittu Loimolan lohkol. Talvivoinan lopus Terijoven halličus hajoitettih da Prokkonen jatkoi ruaduo Karjal-suomelazen nevvostotazavallan valdivonvallas. Vuvvennu 1940 hänes rodih Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Komissuaroin nevvoston enzimäine piälikkö da Korgeviman nevvoston deputuattu.

Ižämuallizen voinan allettuu händy miärättih Karjalan federatiivizen nevvostotazavallan Valdivon puolistuskomitietan vallitukse, se pidi silmäl  Kirovan raududorogan endizeh kundoh suandua da meččyruadoloi. Ližäkse Prokkonen ohjai oružoin da ammundutarbehien valmistandua frontah niškoi. Iče oli granuatoin koittelemizis, kudamis kaimai oigien käin.

Vuvvennu 1947 händy työttih opastumah Korgevimah puolovehen školah, kudai ruadoi Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. Opastundan loppiettuu händy pandih Karjalan federatiivizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikökse. 

Vuvvennu 1957 häi loppi Piiterin valdivonyliopiston juriidizen tiedokunnan, kus opastui ičekseh. 

Konzu Karjalan federatiizes nevvostotazavallas rodih Karjalan avtonoumine nevvostotazavaldu da O. Kuusizen lähti omas virraspäi, Prokkonen vallittih Karjalan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikökse. Sit virras häi oli kuolendassah. 

Prokkonen vallittih Nevvostoliiton Kommunistoin puolovehen XIX-XXV kerähmölöin deleguatakse. Häi oli Kommunistoin puolovehen Tarkastusjoukon jäsen (1952-1961). 

On pandu muah Petroskoin Suolusmäen kalmužimale.  




#Article 510: Gennadii Kuprijanov (372 words)


Gennadii Nikolajevič Kuprijanov (21. kylmykuudu 1905 – 28. tuhukuudu 1979) oli nevvostolaine poliitiekku, Kogonevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari (1938-1940), Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomietietan enzimäine sekretari (1938-1940), generualu-majouru, Karjalan frontan Vojennoin nevvoston jäsen (1941-1945). 

Kuprijanov rodivui köyhäh muanruadajien pereheh, kudamas oli äijy lastu. Kanzua myöte oli ven’alaine. Kuprijanov ylen hyvin opastui školas. Vuozinnu 1919-1925 ruadoi kirvesmiehenny. Vuvvennu 1920 yhtyi komsomolah. Vuozinnu 1925-1927 kävyi Kostroman gubernien nevvostolazen puolovehen školan luvendoloile. Vuvves 1926 kuuluu Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. 

Vuozinnu 1927-1929 ruadoi yhteiskundutiijon opastajannu Soligaličas. 

Vuozinnu 1929-1931 oli Soligaličan piirin toimehpaniikomitietan rahvahan opastuksen ozaston piälikönny. Vuozinnu 1931-1932 oli saman piirin Kommuniston puolovehen agitatsien da propagandan ozaston piälikönny. 

Vuozinnu 1932-1935 oli Kogonevvostoliiton kommunistizen yliopiston opastujannu.

Vuozinnu 1935-1937 oli Dzeržinskoin toimehpaniikomitietan školien ozaston piälikkö Piiteris, vuozinnu 1937-1938 on Kogonevvostoliiton kommunistoin puolovehen Kuibiševan komitietan enzimäine sekretari. 
Kezäkuul 1938 Kuprijanovua vallittih Kogonevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäizekse sekretarikse A. Ždanovan kehoitukses Stalinale. 

Talvivoinan aigah ajeli frontale, autoi armiele jygielöis talviololois. 

Kuprijanovan käskys lyhyöh aigah oli luajittu raududorogan Petroskoi – Suojärvi -pala.

Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan perustettuu hänes rodih  Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomietietan enzimäine sekretari. Puolovehen XVIII konfersiel 20. tuhukuudu 1941 händy vallittih Kogonevvostoliiton Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan kandiduatakse.

Kuprijanov kävyi bojuloin kentile, oli kontuuzittu  da ruanittu.
Vuvvennu 1944 jälles Karjalan piäständiä vihaniekois Karjalan frontan erähät  piäliköt (generualu Štikov da muut) tahtottih ajua Karjalan rahvastu Siberih da Kazahstuanah da hävittiä tazavaldu. Kuprijanov da Kommunistoin puolovehen keskuskomitiettu kiirehel kerättih materjualat karjal-suomelazen rahvahan urholližuos, kudamat sit annettih Stalinale. Monien histourien tutkijoin mugah juuri Kuprijanovan hyvyös ei roinnuh suurdu Karjalan kandurahvahien iäre ajandua. 

Vuvvennu 1948 A. Ždanovan kuoltuu rodih repressiedy hänenke yhteisruadajien kohtah (”Leningruadan dielo”). Enimät heis ruattih Piiteris. Net koskiettihes sit Kuprijanovahgi. Händy viäritettih jogavuodizes pluanan täyttämättömyös talovuos da muantalovuos, pahua sluavua suannuzien ruadajien kannattamizes, kriitiekan ajamizes da ruavos kollegializen olemattomuos. Erähii viäritändöi kannatti Karjalan nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomietietan toine sekretari Jurii Andropov. 

Kevätkuun 15. päivänny 1950 Kuprijanovua otettih kiini da työttih Moskovan tyrmäh, kus händy kyzeltih, perrettih da kiuzattih. Kuprijanovua suudittih ammuttavakse, ga jällespäi annettih 25 vuottu luagerii da käskiettih ottua kai omažus, ga jällespäi suvvonpiätös muutettih da Kuprijanov käskiettih panna tyrmäh. Sit tyrmäs olenduaigu lyhendettih 10 vuodessah da omažuttu ei ruvettu ottamah.
Kuprijanov oli piästetty tyrmäs 23. kevätkuudu 1956 da reabilitiiruittu 31. heinykuudu 1957. Händy pandih Dvorčoin da puustoloin johtajakse Puškinas.   




#Article 511: Ivan Sen’kin (307 words)


Ivan Iljič Sen’kin (3. (16.) elokuudu 1915 - 20. tuhukuudu 1986) oli nevvostolaine puolovehes da poliitiekas ruadanuh, Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan enzimäine sekretari (1958-1984), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö (1984-1985), Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuattu (4., 6-11. kučundukerähmölöin), Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen XXI-XXVI kerähmölöin deputuattu, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu (5.-11. kučundukerähmölöin), Ven’an fedaratiivizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston deputuattu. 

Sen’kin rodivui vuvvennu 1915 Namojevon kyläh Petroskoidu lähäl muanruadajien pereheh. Kanzua myöte oli karjalaine. Loppi seiččievuodizen fabriekku-zavodan školan Suna-kyläs Kondupohjan piiris. Opastui Petroskoin meččytehnikumas, lähti sit iäre kolmandel kursal opastujes. 

Vuozinnu 1933-1938 opastui da sit loppi Moskovan K. Timir’azevan nimizen muatalovusakadeemien ekonoumiekan tiedokunnan.

Vuozinnu 1939-1941 ruadoi vahnimannu agronomannu Poventsan da Rugajärven mašinoin da traktoroin stansiel, Onieganrannikon piirin muatalovusozaston piälimäzenny agronomannu. 

Heinykuus 1940 rubei kuulumah Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. 

Ižänmuallizen voinan aigah ligakuus 1941 syvyskuussah 1944 Sen’kin oli Karjalan frontal. Voinalpäi häi tuli vahniman leitenantan čiinus. 

Vuvvennu 1946 händy pandih Kommunistoin puolovehen Sverdlovskan komitietan muatalovusozaston instruktorakse. Sit vallittih Butkinskoin raikoman enzimäzekse sekretarikse, jälles Kommunistoin puolovehen Sverdlovskan komitietan muatalovusozaston piälikökse. Vuozinnu 1951-1955 Sen’kin ruadoi mainitun komitietan sekretarinnu. 

Vuvvennu 1955 Sen’kinua työttih ruadoh Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keskuskomitiettah. Vuozinnu 1955-1956 häi ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikön sijahizennu. 

Pakkaskuus 1956 oli Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen Keskuskomitietan toine sekretarinnu, heinykuus 1956 – puolovehen Karjalan komitietan toizennu sekretarinnu. Syvyskuul 1958 rodih enzimäzekse sekretarikse da 25 vuvven aigah (sulakuussah 1984) oli sit virras. 

Sulakuun 18. päivänny 1984 Sen’kinua vallittih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikökse. 
Sen’kin oli Kommunistoin puolovehen piälimäzen tarkastuskomissien jäsen (1961-1966), Kommunistoin puolovehen Keskuskomitietan kandiduatannnu, puolovehen kerähmölöin deleguatannu, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston, Karjalan Korgeviman nevvoston da Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan deputuatannu.

Talvikuus 1985 Sen’kin oli penziel. Häi kuoli Moskovan bol’niččah 20. tuhukuudu 1986 da händy pandih muah Petroskoih Suolusmäen kalmužimale. 

Sen’kinan palkindot:

Elokuun 17. päivänny 2007 Petroskoih Karjalan Zakonoinhyväksyndykerähmön vastalpäi pieneh puustoh oli avattu Sen’kinan mustopačas da se pieni puusto sai hänen nimen. 




#Article 512: Vladimir Sevastjanovič Stepanov (200 words)


Vladimir Sevastjanovič Stepanov (roindupäivy 21. kevätkuudu 1927) on nevvostolaine valdivonvallas da puolovehes ruadanuh, diplomuattu, ylimiäräine da täyzivaldaine poslu. 

On roinnuhes Kondupohjan piirin Kavgoran kyläh. Kanzua myöte on karjalaine. Hänen tuattah ruadoi puutevolližuon alal da oli Ižänmuallizel voinal, oli Kondupohjan mehaniziiruitun meččyruadokeskuksen da Rugajärven lespronhouzan piälikkö. 

Školavuozinnu Stepanov opastui Kondupohjas, Rugajärves, Tikšas, evakon aigah – Komis, sit Petroskois vuvvennu 1945 loppi školan. 
Vuvvennu 1950 loppi Moskovan valdivollizen rahvahankeskezien välilöin ylipoiston, kudai kuului Nevvostoliiton Ulgoazieloin ministerstvah, da tuli ruadamah Karjalah. 

Oli pandu Kul’tuuran da tiijonandolaitoksien ruaduo kaččojan komitietan Luvendoloin b’uron keskuksen piälikökse, kudai ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston tyves. 

Vuvves 1952 kuului Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Vuvvennu 1952 händy vallittih Leninan komsomolan keskuskomitietan sekretarikse. 

Vuozinnu 1955-58 oli Kondupohjan piirin Leninskii put’ -kolhozan piälikkö.

Vuvvennu 1961 loppi Yhteiskundutiedoloin akadeemien, kudai ruadoi Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. On histourien kandiduattu. 

Vladimir Stepanoval on suuri merkičys Kostamuksen rikastamokombinuatan da Kostamuksen linnan nostamizes Suomen da suomelazien laitoksienke yhtes. Häi oli tämän suuren da ainavoluaduzen kanzoinvälizen projektan erähänny alguhpanijois da kaiken aigua aktiivizesti yhtyi sih. 

Pakkaskuu-sulakuu 1984 oli Kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan sekretari. 

Oli Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston 11. kučundukerähmön deputuattu (1984-1989), Kommunistoin puolovehen XXV da XXVII kerähmön deleguattu. 
Vuozinnu 1986-1990 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen keskuskomitietaan jäsen.

Tänäpäi eläy Moskovas. 




#Article 513: Ivan Man’kin (251 words)


Ivan Pavlovič Man’kin (9. ligakuudu 1924 - 9. kevätkuudu 1984) on nevvostolaine puolovehes da valdivonvallas ruadanuh, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö. 

Man’kin rodivui muanruadajien pereheh, kanzua myöte oli vepsäläine. 
Vuvvennu 1941 häi loppi školan. 

Ižänmuallizen voinan allettuu Man’kinoin pereh työttih evakkoh Molotovan alovehele, kus häi ruadoi lugijoin pertin piälikönny da luguu pidäjänny traktoristoin joukkovehes. Hänen tuattah Pavel Man’kin (1902-1942) kuului partizuanoin joukkoh. Kuoli, konzu täytti tiijustelijan tehtäviä vihollizen tagavos Šoltarven piiris. 

Vuozinnu 1942-43 Man’kin on polkuškolan kursantannu Nižnii Tagil -linnas, vuvvennu 1943 oli demobiliziiruittu. 

Evakospäi tulduu vuvvennu 1944-47 ruadoi Šoltarven toimehpaniikomitietan ozaston piälikönny, Šoltarven piirin kirjaston piälikönny. 

Vuozinnu 1947-48 oli Šoltarven piirin komsomolan komitietan toine sekretari. Elokuus 1947 Man’kinua otettih Kogonevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. 

Vuozinnu 1950-1952 oli Šoltarven piirin komsomolan komitietan enzimäine sekretari, 1952-1953 – Segežan alovehen komsomolan komitietan enzimäine sekretari.

Vuozinnu 1953-1955 ruadoi Matkažpromstroi-trestan piälikönny Segežan piiris. 

Vuozinnu 1955-1961 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Segežan piirin komitietan piälikönny. 

Vuozinnu 1961-1964 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Oniegurannikon piirin enzimäine sekretari, Oniegurannikon piirin kylätoimehpaniikomitietan piälikkö. 

Vuvvennu 1966 loppi Sortavalan souhozu-tehnikuman da Puolovehen korgeviman školan, kudai ruadoi Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen keskuskomitietan tyves. Vuozinnu 1966-1967 ruadoi Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Karjalan komitietan instruktorannu. 

Vuozinnu 1967-1971 oli Nevvostoliiton kommunistoin puolovehen Pitkänrannan piirikomitietan enzimäine sekretari. 

Vuozinnu 1971-1979 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Ministroin nevvoston piälikön sijahine da enzimäine sijahine. 

Vuozinnu 1979-1984 oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston prezidiuman piälikkö. 

Man’kinua vallittih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston VI-X kučundukerähmölöin deputuatakse da Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston X kučundukerähmön deputuatakse. 

Kuoli aijoi, 9. kevätkuudu 1984 Petroskois. On pandu muah Suolusmäen kalmužimale. 




#Article 514: Anna Lisitsina (194 words)


Anna Mihailovna Lisitsina (vepsäkse Anna Lisicina, Mihailan tytär, 14. tuhukuudu 1922 – 3. elokuudu 1942) oli partizuanu, Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Kommunistoin puolovehen keksukskomitietan yhtevyksen pidäi, Nevvostoliiton urhoi, Leninan ordenal da Ruskien tiähten kunnivomerkil palkittu. 

Rodivui Osraojan hieruh (tänäpäi kuuluu Onieganrannikon piirin Kalagen kyläh). Kanzua myöte oli vepsäläine. 

Loppi školan Kalages. Vuozinnu 1938-1940 opastui Piiterin kirjastoloin tehnikumas (libo Karjalan kul’tuuruopistos). Sen loppiettuu ruadoi Segežan piirin kluubas kirjastonhoidajannu. 

Kezäkuul vuvvennu 1942 händy da Marija Melentjevua työttih Šoutjärven piirih, kudai oli suomelazien vallan ual. Sie hyö kerättih tieduo valloittajien vallas, heijän ammundukohtien da puolustuksien sijoittumizes, luajittih kontaktat rahvahanke. 

Siepäi mennes Lisitsina uppoi Sviris poikki mennes, ga ehtii andua Melentjevale kerätyt tiijot.

Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys 25. syvyskuudu 1943 Anna Lisitsinale kuoltuu annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi johtokunnan käskyn hyväs täyttämizes da urhollizes tevos.   

Lisitsinan mustokse on azetettu mustopaččahat Podporožje-linnah, Nikol’skii-kyläh da Kalagen kyläh. 

Hänen nimi on annettu pihoile Petroskois da Nikol’skii-kyläs, kalastajien laivale, Petroskoin kul’tuuruopistole da Merilaivaston ministrestvan laivale. 

Anna Lisitsinale da Marija Melentjevale on omistettu Aleksandr Ivanovan ozutelmu ”Se oli Karjalas” da Gennadii Fišan Ystävättäret-oučerku. 

Anna Lisitsinan kuva on Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhoi -arvonimen suannuzien kuvagallereis, kudai avattih vuvvennu 1977 Petroskois Antikazen da Krasnoin pihan lohkol.  




#Article 515: Marija Melentjeva (242 words)


Marija Vladimirovna Melentjeva (24. pakkaskuudu 1924 – 2. heinykuudu 1943) oli partizuanu, Kommunistoin puolovehen keskuskomitietan yhtevyksen pidäi da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan komsomolan keskuskomitietan instruktoru, Nevvostoliiton urhoi, Leninan ordenal da Ruskien tiähten ordenal palkittu. 

Rodivui Priäžäh muanruadajien pereheh. Kanzua myöte oli karjalaine. Loppi školan Priäžäs. Ruadoi Segežas gospitalis. 

Vuvves 1942 oli Ižänmuallizel voinal. Kezäkuul 1942 händy da Anna Lisitsinua työttih Šoutjärven piirih, kudai oli suomelazien vallan ual. Sie hyö kerättih tieduo valloittajien vallas, heijän ammundukohtien da puolustuksien sijoittumizes, luajittih kontaktat rahvahanke. Siepäi mennes Lisitsina uppoi Sviris poikki mennes, ga ehtii andua Melentjevale kerätyt tiijot. Melentjeva piäzi joves poikki da suatoi tärgiet tiijot. Samannu vuon sygyzyl Melentjevua uvvessah työttih tiijustelijoin joukonke vihollizen tagavoh, ga paikallizen eläjän pettämykses händy otettih kiini suomelazet Karhumäen piirin Kirvesvuaran kyläs da ammuttih. Sih kyläh häi on pandu muah. 

Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys 25. syvyskuudu 1943 Marija Melentjevale kuoltuu annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi urhakkahuos da urholližuos tärgielöin tehtävien täyttämizes. 

Melentjevan mustokse on azetettu mustopaččahat Priäžäh da Petroskoih Marija Melentjevan pihale, kaksi mustolaudua Petroskoih da yksi Priäžäh taloile Sovetskaja-pihal, kus eli häi. Melentjevan nimi on voinal surman suannuzien priäžäläzien memoriualas. Hänen kuva on Karjalaspäi rodužin olijoin Nevvostoliiton urhoi -arvonimen suannuzien kuvagallereis Petroskois. Gallerein rinnale on istutettu puu Meletjevan kunnivokse.

Marija Melentjevan nimi on annettu Priäžän školale, Petroskoin pihale, buksiirulaivale, Petroskoin kalakombinutan seinerale, Belomor-Onežskoin laivaston buksiirulaivale, pionierujoukkoloile da družinoile. 

Marija Melentjevan roindukyläh Priäžäh on avattu muzei. 
Hänele da Anna Lisitsinale on omistettu Aleksandr Ivanovan ozutelmu ”Se oli Karjalas” da Gennadii Fišan Ystävättäret-oučerku. 
 




#Article 516: Nikolai Omelin (329 words)


Nikolai Titovič Omelin (4. (17.) ligakuudu 1916 – 29. elokuudu 2001) on Nevvostoliiton urhoi, polkovniekku. 

Rodivui Anuksen gubernien Poventsan ujezdan Sellin kyläh. Kanzua myöte oli karjalaine. Omas kyläs loppi kuuzi kluassua školua. Ruadoi mečänkuadajannu da peräajol Puadenen lespromhouzas. 

Armies oli ligakuus 1937. Sluužii jalguväen voinujoukkolois (Siberin voinuokrugas). Vuvvennu 1939 loppi nuorimien leitenantoin kursit Krasnojarskas. Oli jalguväen joukon piälikönny Siberin voinuokrugas. 
Oli Talvivoinal, pakkaskuul-kevätkuul 1940 oli Suomen Rahvahan Armien 1. Ammundudiviizien komendanturoutan piälikkö. Voinan jälles jatkoi sluužbua jalguväenroutan piälikönny Leningruadan voinuokrugas.
Oli Ižänmuallizel voinal. Kezäkuul-syvyskuul 1941 oli Pohjazen da Karjalan frontal 52. ammundujoukon routan piälikkö. Oli Karjalua puolistamas. 27. syvyskuudu 1941 oli ruanittu käzih da jalgoih, sit talvikuussah 1941 oli Belomrskas gospitalis. 

Talvikuus 1941 – kylmykuussah 1942  oli 758. ammundujoukon routan piälikkö, bataljounan piälikön sijahine da piälikkö Karjalan da Luodehpuolen frontal. Vuvvel 1942 oraskuun 20. päivänny oli ruanittu piäh da oigieh kädeh, kuun virui gospitalis Kemis. Samannu vuon 29. kylmykuudu oli ruanittu oigieh jalgah da kevätkuussah 1943 oli gospitalis Šarja-linnas Kostroman alovehel. Heinykuul 1943 loppi Vistrel-kursit. 

Heinykuus 1943 – elokuussah 1944 oli 10. gvardien ammundujoukon bataljounan piälikkö Keskifrontal da Enzimäzel Ukrainan frontal. Yhtyi Orlovan bojuh, Dnepran otandubojuh da äijih toizih. Semmite ozutti iččie Dnepran ottamizes. Syvyskuun 26. päivänny 1943 hänen bataljounu vihollizen vastustajes Kamenka-kylällyö Ukrainal hävitti viizi tankua, otti trofeinnu kaksi tankua da rynnäkkötykin. Samannu vuon 29. syvyskuudu oli pahasti ruanittu da kylmykuussah 1943 oli liečebataljounas. 

Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston käskys 16. ligakuudu 1943 Nikolai Omelinale annettih Nevvostoliiton urhoi -arvonimi urhakkahuos da urholližuos da palkittih Leninan kunnivomerkil da Kuldaine tiähti -medalil. 

Vuvvennu 1948 Omelin loppi M.V. Frunzen nimizen vojennoin akadeemien.

Vuozinnu 1948-1956 häi oli Vojennoi-juriidizen akadeemien vojennoin neron histourien ozaston opastajannu da taktiekan ozaston vahnimannu opastajannu.

Vuozinnu 1956-1957 oli Moskovan suvorovskoin opiston maršuozaston piälikön abuniekku. 

Vuozinnu 1957-1961 oli Moskovan valdivollizen konservatourien vojennoin ozaston opastai da vahnin opastai. 

Vuvves 1961 oli Moskovan lendoinstituutan vojennoin ozaston vahnin opastai.

Kylmykuus 1971 polkovniekku Omelin on vojennois rezervas. 
Vuodessah 1985 häi jatkoi ruaduo Moskovan lendoinstituutan vojennoin ozaston opastajannu. 

Eli Moskovas. On pandu muah Arm’anskoin kalmužimale Moskovas. 




#Article 517: Antti Timonen (247 words)


Antti Nikolajevič Timonen (5. (18.) sulakuudu 1915 - 24. kevätkuudu 1990) oli karjalaine kirjuttai da dramaturgu. Häi kirjutti suomen kielel. Timonen on Karjalan rahvahan kirjuttai, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1979), Stanislavskoin palkindon suannuh (1972) Otatko miut, Karjalan mua? -ozutelmas, kudaman lavale pani Karjalan Kanzalline teatru (endine Suomelaine teatru), monien kunnivomerkilöin suannuh, Petroskoin linnan kunnivoittu eläi. 

Antti Timonen rodivui 5. (18.) sulakuudu 1915 muanruadajan pereheh pohjaskarjalazeh kyläh Luusalmeh (tänäpäi se kuuluu Kalevalan piirih). Hänen tuattah sai surman Muailman enzimäzel voinal vuvvennu 1916. Vuozinnu 1922-1925 Timonen eli muamanke Suomes, sit pereh tuli järilleh Nevvostoliittoh. 

Timozen enzimäzet tevokset jullattih vuvvennu 1931, konzu häi oli Petroskoin pedagougutehnikuman opastujannu. Karjalan lehtilöih da žurnualoih painettih hänen runoloi da kerdomuksii. Timonen loppi tehnikuman vuvennu 1932 da rubei ruadamah školas opastajannu. Häi oli yhteisruavos raadivokomitietanke, Kipinä- da Punainen Karjala -lehtenke. Timonen yhtyi I Kogokarjalan kirjuttajien konferensieh, kudai piettih Petroskoil vuvvennu 1934, da pidi sit paginua. 
Ižänmuallizen voinan aigua Timonen oli armies. Häi oli tiijustelijannu, kiändäjänny, sit politruadajannu Karjalan, 3. Valgoven’an da 2. Ukrainan frontoil. Vuvves 1942 häi kuuluu Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Voinan loppi kapituanan čiinus da tuli järilleh Karjalah. 

Vuvvennu 1946 Timostu otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. Häi kirjutti prouzua. Oli Karjalan kirjuttajien liiton toimitussekretarinnu, sit sen halličuksen piälikönny. Piälikön ruavos keskustuksii luguh ottajen häi oli talvikuussah 1978. Monien vuozien aigah Timonen oli Nevvostoliitto-Suomi -seuran Karjalan ozaston piälikönny, kuului  Nevvostoliiton kirjuttajien liiton halličukseh, oli vallittu Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston V-IX kučundukerähmölöin deputuatakse. 

Timonen kuoli 24. kevätkuudu 1990. On pandu muah Petroskoin Suolusmäen kalmužimale. 




#Article 518: Nikolai Jaakkola (412 words)


Nikolai Matvejevič Jaakkola (14. sulakuudu 1905 – 9. kevätkuudu 1967) on nevvostolaine kirjuttai, dramaturgu, kirjailii, literatuuruktiitiekku, Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan kul’tuurualan arvostettu ruadai (1965). 

Jaakkola rodivui karjalazen muanruadajan lapsekkahah pereheh. Hänen roindukylänny oli Suomen kniäzikunnan Mellilän kylä. Vuvvennu 1912 pereh muutti  tuatan kodoilah – Pohjas-Karjalah Kivijärven kyläh (tänäpäi se kuuluu Kalevalan piirih). Lapsusaijas Jaakkola kuuli rahvahan tarinoi, sananpolviloi da sananpiälöi omal kielel – vienankarjalakse. Se jätti jällen kirjuttajan ruadoh. 

Jaakkola loppi alguškolan. Vuvvennu 1920 Vuokkiniemen kylän toimehpaniikomitiettu työndi händy Petroskoih suomelazile opastajien kursiloile. Linnas Jaakkola tuttavuu kuulužah omanrannan tutkijah Risto Bogdanovah, kudai harjaitti händy suvaimah da pidämäh hinnois karjalazen rahvahan fol’kloururikkahuttu. Kursiloin loppiettuu vuvvennu 1922 Jaakkola ruadoi opastajannu Uhtuon ujezdan kylis, sen rahvahan opastuksen ozaston sekretarinnu. Silaigua häi rubei kuulumah paikallizeh literatuurukerhoh.

Vuvvennu 1923 Jaakkolua työttih opastumah Piiterih Päivänlaskupuolen vähembistölöin kommunistizeh yliopistoh. Hänen enzimäine kerdomus ”Konzu minä enzi kerdua tulin Piiterih” oli painettu vuvvennu 1928 Punakantele-žurnualah.

Vuozien 1930 Jaakkolan ruadoelos oli moniluaduine: häi ruadoi lehtimiehenny, nuorižon Nuori kaarti -lehten redaktorannu, Onieguzavodan puolovehenkomitietan sekretarinnu, filosoufien opastajannu pedagouguinstituutas. Samal aigua kirjutti oučerkoi, kerdomuksii, kriitiekkukirjutuksii, ruadoi dramaturgien alal, aktiivizesti varustihes Nevvostoliiton kirjuttajien liiton I kerähmöh, kudai piettih vuvvennu 1934.  

Vuvvennu 1937 Jaakkolua ajettih iäre Kogonevvostoliiton Kommunistoin puolovehes, viäritettih rahvahan vihaniekoinke yhtevyksis olendas da kanzallizen poliitiekan piendäs instituutas. Händy työttih iäre ruavospäi instituutas da omas fatieraspäi. Ruadoi sit slesarinnu Onieguzavodal. 

Talvivoinan aigua Jaakkola omal vallal lähti voinale, sluuži kiändäjänny ammundudiviizies. Voinan jälles ruadoi Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan valdivollizen painamos.
Ižänmuallizen voinan allettuu omal vallal lähti frontale. Pahan ruanituksen da kylmändän jälles talvikuul 1941 puutui plenah Karhumäen lohkol da sit kontsluagerih.  

Vuvvennu 1946 pakkaskuul plenaspäi piästyy tuli järilleh Petroskoih. Vuvvennu 1947 Punalippu-žurnualah painettih hänen enzimäine suuri tevos – Iira -pitky kerdomus. Se on omistettu karjalazele naispartizuanale. Samannu vuon kirjuttajua otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. 

Vallankummovuksen aijan pohjaskarjalazien elos pani kirjuttajua kirjuttamah hänen tärgiedy tevostu – Pirttijärven rantamilla -romuanua. Se ruado libuu 20 vuvvekse. Romuanan enzimäine oza suomen kielel nägi päivänvalgien vuvvennu 1949. Kriitiekat pandih merkile, kui tarkah da todeh kirjuttai noudi karjalazien ozua da sen aijan tapahtumii. Jällespäi nähtih päivänvalgien romuanan toizet kolme ozua. Romuanan pohjal Jaakkola da Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan arvostettu artistu Toivo Lankinen kirjutettih ozutelmu ”Korpi herää” (”Korbi havaččuu”), kudai pandih lavale Suomelazes druamuteatras Petroskois vuvvennu 1956. 

Jaakkola kiändi suomen kielel N. Černiševskoin ”Midä ruadua?” , M. Gor’koin ”Foma Gordejevan”, N. Bir’ukovan da V. Čehovan tevoksii. Häi kirjutti enämbi 20 kirjutustu, kudamis sellitti literatuuran kyzymyksii.

On pandu muah Petroskoin Peski-kalmužimale. 

Kunnivoičuksen merki -orden, kudaman häi sai 22. syvyskuudu 1959.

Petroskois sit talois, kudamas eli kirjuttai, on azetettu mustolaudu hänen mustokse. 
  




#Article 519: Ortjo Stepanov (275 words)


Ortjo Stepanov (ven’akse Art’om Mihailovič Stepanov, 7. sulakuudu 1920 – 22. kevätkuudu 1998) oli nevvostolaine karjalaine kirjuttai, literatuuran da taijon alal Karjalan valdivollizen palkindon laureattu (1985), Karjalan rahvahan kirjuttai.

Ortjo Stepanov rodivui Haikol’an kyläh karjalazen muanruadajan pereheh. Vie pienenny lapsennu muutti Uhtuon kyläh. Školan loppiettuu oli kirjuopastuksis Petroskoin školan pedagouguopiston kolmandel kursal. Vuvvennu 1938 opastundan loppiettuu ruadoi opastajannu Priäžän piirin Pyhärven seiččiekluassahizes školas. 
 
Sygyzyl vuvvennu 1939 händy otettih armieh. Ižänmuallizen voinan allettuu kuului 71. ammundudiviziieh. Heinykuul 3. päivänny vuvvennu 1941 tiijustelun aigah oli enzi kerdua kebjieh ruanittu. Vuvvennu 1942 kevätkuun 3. päivänny oli vie kerran ruanittu Kalinan frontal bojulois, kus oli tiijusteluroutan piälikönny. Jälles lie
indiä oraskuul oli demobiliziiruittu niistienny.

Oraskuus 1942 Stepanov ruadoi Omskas da Ivanovos, kus tuttavui Zoja Muhinanke. Vuvvennu 1942 elokuun 20. päivänny hyö mendih kirjoih. 
Pakkaskuul 1943 Stepanovat tuldih Omskaspäi elämäh Karjalah. Karjalas Stepanov ruadoi Kalevalan komsomolan piirikomitietan sekretarinnu, Fabriekkuzavodan opastuksen piälikön sijahizennu, Rugajärven piirin tarkastub’uron piälikönny.   

Vuvvennu 1944 akan roindulinnan Kurskan piästettyy Stepanov kaksi vuottu ruadoi Kurskan tarkastusb’uron piälikön sijahizenny. Jälles kaksivuodistu opastustu kauppukursiloil Piiteris (1946-1948) Stepanov tuli järilleh Karjalah, ruadoi läs vuvven Petrotorgan johtajan sijahizennu da viizi vuottu Karjal-suomelazen nevvostotazavallan Valdivontarkastuksen ministerstvan piälimäzenny tarkastajannu. 
Stepanovan enzimäzii kerdomuksii, oučerkoi da irvistelykirjutuksii ruvettih painamah vuozien 1940 lopus. Vuozinny 1965-1980 Stepanov ruadoi Punalippu-žurnualan erähän ozaston piälikönny da toimitussekretarinnu.  

Stepanov kuoli vuvvennu 1998 Petroskoih. Omah perindöbumuagah häi kirjutti, ku tahtou, ku händy pandas muah Haikol’ah, ezi-ižien muale. 
Stepanov oli palkittu Ruskien tiähten -kunnivomerkil, Ižänmuallizen voinan da Ystävyön kunnivomerkilöil. Vuvvennu 1985 hänele annettih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan valdivolline A. Perttuzen nimine palkindo da vuvvennu 1997 sanottih Petroskoin linnan vuvven ristikanzakse. 

Stepanovan kerdomukset on kiännetty monile kielile da piästetty ilmah ulgomualois, niilöis luvus Suomes da Yhtysvallois. 




#Article 520: Toivo Vähä (350 words)


Toivo Vähä (12. sulakuudu 1901 – 18. kezäkuudu 1984) oli kirjuttai, Nevvostoliiton valdivollizen Turvalližuon komitietan rajavoiskien polkovniekku, Nevvostoliitos händy tundiettih Ivan Mihailovič Petrov -nimel. 

Toivo Vähä rodivui Suomen kniäzikunnan Helsingfors linnah ruadajan pereheh. Alguškolan loppiettuu 14 vuvven ijäs rubei ruadamah mašinoin rakenduszavodal, sit lähti elon sualoih Piiterih.

Kanzallizen voinan aigua Suomes oli ruskien gvardien joukkolois, voinas jälles ruskieloin suomelazien hävitändiä vuvvennu 1918 uvvessah tuli Nevvosto-Ven’ale. Yhtyi Kronštadtan vastahnouzun hävitändäh da Toivo Antikazen suksitanduretkeh Kimasjärvele. 

Vuvvennu 1923 loppi Piiterin ruskieloin komandiiroin školan. Vuvven 1923 keviäs Vähä oli 13. rajavardoičuskohtan piälikkö Sestroretskan lohkol. Sit aijas algavuu hänen tiijusteluruado Trest-operatsies, kudaman tarkoituksennu da tuloksennu rodih anglielazen špijonan Sidnei Reilin kiiniotandu. Operatsii lykystih sendäh, ku puutui muanittua da uskoittua buito Vähä on pettäi, kudai ammuttih jälles kiiniotandua. Sih niškoi Vähäl pidi suaja uuzi nimi da kanzalližus, Vähän sijah rodih Ivan Mihailovič Petrov. 

Vuvvennu 1928 Petrov loppi Korgien rajavoiskien školan. 

Vuvvennu 1938 händy sanottih rahvahan vihaniekakse da otettih kiini, ga terväh kai viäritändät otettih iäre da Petrovua kučuttih vaste perustettuh Suomen rahvahan armieh. 

Vuvven 1939 lopus Petrov oli sluužbas Ruskies Armies, oli suksittajien joukon piälikönny, 126. ammundujoukon piälikönny. Sai majouran čiinun.
Ižänmuallizen voinan allettuu händy pandih armien 143. varajoukon piälikökse, sit Luodehfrontan 11. armien 254. ammundudiviizien 963. joukon piälikökse. Staraja Russa -kohtas Petrov oli pahasti ruanittu.
Sit vuodessah 1946 häi sluužii Zlatoustovskoin jalguväenopiston piälikön sijahizennu da opastusozaston piälikönny, sai valdivollizen turvalližuon polkovniekan čiinun.

Vuvvennu 1964 häi ilmendi oman nimen da peitoičitoimet kirjuttajan Lev Nikulinan kel paginah niškoi. Vuvvennu 1964 elokuun 30. päivänny Kaliningradskii komsomolets -lehteh painettih kirjutus ”Ristikanzu legendaspäi”, kudaman jälles Toivo Vähäs da Ivan Petrovas rodih yksi ristikanzu. Sikse aigua Petrov jo muutti Petroskoih, kus rubei kirjuttamah. 

Häi piästi ilmah äijy kirjua. ”Ruskiet suomelazet: mustelemizii”, ”Čekitskois operatsies ”Trest”, ”Iljinskoi vardoičuskohtu”, ”Minun rajat”, ”Toine ešelounu”  - tämä vai on pieni lugu hänen kirjutettuloi kirjoi. Petrovua otettih Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. Häi rodih Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan valdivollizen palkindon laureatakse.

Vähä on palkittu monil kunnivomerkilöil da medaliloil, niilöin luvus Leninan kunnivomerki, kolme Ruskien lipun ordenua , Ligakuun vallankumovuksen, Ruskien Tiähten, Ystävyön kunnivomerkit. 
Vuvvennu 1976 Petrovale annettih Petroskoin kunnivoitun eläjän arvonimi. 

Kuoli Petroskoih da on pandu muah Suolusmäen kalmužimale. 




#Article 521: Toivo Antikainen (420 words)


Toivo Antikainen (8. kezäkuudu 1898 – 4. ligakuudu 1941) on suomelaine poliitiekku, eräs Suomen kommunistoin puolovehen alguhpanijois da piälikkölöis, Ven’al Kanzallizen voinan eräs aktiivizis toimijois. Rodih kuulužakse Suomes da mieros vuozien 1930 aigah poliittizen suvvon jälles, kudamas händy tahtottih suudie ammuttavakse tappamizes.

Antikainen rodivui Helsinkih ruadajan pereheh. Hänen vahnembat da vahnembat lapset perehes oldih ruadajien liikkehen aktivistat, Antikainen sendäh aijoi tuli poliitiekan toimiloih. Vuvvennu 1915 häi yhtyi Suomen ruadajien sotsiualu-demokruattizeh puoloveheh, 15-vuodizennu – Suomen ruadajan nuorižon sotsialistizeh liittoh. 

Kylmykuul 1917 händy vallittih ruadajien liittoloin ezitystöh Helsinkis da yhtel aigua ruadajien toimehpaniikomitietan sekretarikse. Antikainen ei yhtynyh kanzallizen voinan bojuloih Suomes vuvvennu 1918, ga ruadoi valdivovallan elimis. Voinan lopus pagei monien toizienke Nevvosto-Ven’ale. 

Vuvvennu 1918 häi yhtyi Ruskieh armieh. Elokuul 1918 yhtyi Suomen kommunistoin puolovehen perustuskerähmöh. 

Loppi jalguväenkursat Kanzoinvälizes ruskieloin komandiiroin školas keviäl 1919. Sen jälles oli työtty frontale, yhtyi monih Kanzallizen voinan bojuloih. Antikainen loppi ližäkursat voinutoimilois da ruadoi opastajannu Kanzoinvälizen ruskieloin komandiiroin školas. 

Vuvvennu 1921 yhtyi Kronštadtan vastahnouzun hävitändäh. 

Pakkaskuul 1922 händy pandih routan piälikökse, kudamah kuului 200 ambujua hiihtäjiä. Hyö oldih ylähän mainitun školan opastujat. Heijän tarkoituksennu oli vastustua valgieloin suomelazien tulendua Nevvosto-Ven’ale. Tämä, jällespäi mollembil puolil rajua Retki Kiimasjärvele -nimen suannuh retki, oli erähänny Ruksien Armien toimilois Karjalan vastahnouzun hävitändäs. Antikazen joukko otti 20. pakkaskuudu 1922 vihollizen luagerin da obozan, sen hyvyös sai vastustua vastahnouzijat. Antikainen tuli urhoinnu da jatkoi ruaduo vojennois školas. Vojennoi karjieru katkoi, konzu vuvvennu 1924 händy pandih Kominternan ruadoh. 

Vuvves 1923 häi kuuluu Keskuskomitiettah, vuvves 1925 – Suomen kommunistoin puolovehen keskuskomitietan politb’uroh. Erähien vuozien aigah peitoči oli mainitun puolovehen piälikönny. Vuozien 1930-1933 aigah oli puolovehen ezittäjänny Kominternas. Häi kirjutti kirjukogomuksen puolovehen 15. vuozipäiväkse, kudai piäzi ilmah vuvvennu 1934. 

Vuvvennu 1934 Antikastu työttih Suomeh peitollizih toimindoih. 

Kylmykuun 6. päivänny 1934 Antikainen da händy peittäi Yrjö Leino otettih kiini. Suomes händy viäritettih valdivon pettymykses, tappamizes da viärendettylöin dokumentoin käytös. Suudo kesti kaksi vuottu. Okrugusuudo suudii hänele 8 vuottu tyrmiä, Korgei suudo 12. kevätkuudu 1937 tappamizes viäritändäs – katourgakse dostalikse igiä. Kuni Antikainen istui tyrmäs eläjät Nevvostoliitos kuulužat suomelazet kommunistat, Rovion da Gyllingan luguh ottajen, oldih hävitetty Stalinan vuardamizien aigah. 

Vuvven 1940 Moskovan rauhusobimuksen hyvyös Nevvostoliiton vuadimuksien mugah Antikainen da Adolf  Taimi 3. oraskuudu 1940 oli piästetty tyrmäs da annettu Nevvostoliitole. 

Sygyzyl 1940 Antikastu vallittih Karjal-Suomelazen nevvostotazavallan Korgeviman nevvoston I kučundukerähmön, Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston deputuatakse.

Nevvostoliiton virrallizen versien mugah Antikainen kuoli ligakuul 1941 lendokonehozattomuos Arhangelskan lohkol. On pandu muah Arhangelskah Kegostrov-suarele. 

Gennadii Fiš kirjutti pitkän kerdomuksen Antikazen retkes, sen pohjale oli luajittu fil’mu. Runoelman Antikazes kirjutti suomelaine Armas Äikiä. Antikazes kirjutti runuo Jaakko Rugojev da Marat Tarasov.




#Article 522: P’otr Sokolov (382 words)


P’otr Petrovič Sokolov (16.(28.) tuhukuudu 1891 – 11. oraskuudu 1971) oli jalgumiäččyhkižuaju, Ven’an jalgumiäččyhkižuajien joukon reunimaine puolistai. Jälles vuvven 1917 Ligakuun Vallankumovustu oli vojennoi tiijustelii, torai nevvostovaldua vastah. 

Jälles I Muailman voinua Sokolov piäzi opastumah Petergofan 3. praporščiekoin školah, kudaman loppi vuvvennu 1917. Portupei-junkeran čiinus jäi sluužbale školah. Hänele annettih praporščiekan čiinun. Sokolov oli kova monarhien kannattai. Suomen eččijän politsien tiedoloin mugah vuvvennu 1917 Sokolov oli vojennois vastutiijustelus Tornion lohkol. 

Elokuul 1918 yhtyi valgieloin gvardeitsoin yhtistykseh, kudai oli yhtevyksis anglielazen tiijustelunke. Vuozien 1918-1922 ruadoi anglielazen tiijustelun hyväkse. Oli yhteisruavos kuulužan Pol D’uksonanke. 

Vuvves 1919 Sokolov eli Terijovel, kus johti tiijustelukohtua. Kronštadtan vastahnouzun aigah kevätkuul 1921 Terijovel varusti matkah obozan jauholoinke da iče ajoi senke Kronštadtassah.

Vuvves 1923 voibi sanuo oli Suomes ven’alazien emigrantoin vastutiijustelun piälikönny. Ečii Nevvostoliiton Yhtehizen valdivollizen poliittizen hallindon  (YVPH) agentoi. Oli eräs aktiivizis Ven’an yhtehizeh vojennoih liittoh kuulujis Suomes. Vuvvennu 1927 jälles anglielas-suomelazii špijonoi koskijua protsessua Piiteris nevvostovallan vuadimuksis Sokoloval tuli jätti Terijoven da muuttua Perkjärvele (nygöine Kirillovskoje). YVPH moneh kerdah sugulazien kauti opii suaja händy yhteisruadoh, ga ainos sai kieldovastavuksen. 

Vuvvennu 1930 Sokolov lähti Helsingforsah. Ruadoi dabakkufabriekal ”Fennia” kuormittajannu. Ainos oli suomelazien vallasolijoin kačottavannu da akkiloittavannu. Vuvvennu 1936 sai Suomen valdivon kanzalližuon. 

Talvivoinan allettuu kapituanan čiinus Sokolov sluužii Suomen armien Piäezikunnan propagandan ozastos. Sellitti da lugi frontalpäi tiedokirjutuksii. Korjaili plenah otettuloih niškoi luajittavua Severnoje slovo -lehtie (syvyskuussah 1944). Moneh kerdah ajeli nevvostolazien plenah otettuloin luageriloih Suomes da Karjalas. Kuhkutti toruamah bol’ševiekkoi vastah, valličči rahvastu Nevvostoliiton tagavoh suatettavakse. Hänen peittonimet ollah Kol’berg, Simolin, Sokolovskii. Opasti tiijusteluškolis monii ainehii. Boris Georgijevič Bažanov, endine Stalinan oma sekretari, vastavui hänenke Helsingforsas da muga ei voinnuh suostuttua yhteisruadoh vlasovskoin liikkehenke tiijustelijoin valmistamisruavos.
Konzu sygyzyl vuvvennu 1944 Suomi ei ruvennuh jatkamah voinua, peitoči ajoi Suomespäi iäre (oli enzimäzien joukos Špijonat kuolemah! -luvettelos da Ždanovan komissies) da pohjazen kauti tuli Ruoččih. Eli Enköpingas, kus rubei ruadamah paikallizes sportukluubas. Nai ruoččilazes naizes. Pereheh rodih kaksi poigua (enzimäzen akanke hänel oli kolme tytärdy). Kuoli vuvvennu 1971 aivoloin puhaldukseh. On pandu muah paikallizele kalmužimale Paul (Peter) Salin -nimel. 

Kižai jalgumiäččyh Udel’naja-joukos (1909-1911) da Unitas-joukos (1911-1917) (Piiteris). Oli Ven’an čempion vuvvennu 1912, Piiterin čempion vuvvennu 1912. Oli keviän sportumal’l’an suannuh vuozinnu 1911, 1912, 1913. Ven’an joukon puoles kižai nelläs mačas (niilöin luvus kaksi maččua Ven’an olimpiiskois joukos). Myös Ven’an puoles kižai yhtes ebävirrallizes mačas. 

Yhtyi vuvven 1912 Olimpiiskoloih kižoih.




#Article 523: Larisa Lazutina (247 words)


Larisa Jevgenjevna Lazutina (neissugunimi Ptitsina, 1. kezäkuudu 1965) on nevvostolaine da ven’alaine hiihtäi, viizi kerdua oli Olimpiiskoloin kižoin voittajannu, moni kerdua Muailman kilvoin voittajannu. On Nevvostoliiton sportan arvostettu muasteri (1987), Ven’an sportan arvostettu muasteri (1984), Ven’an Federatsien urhoi (1998). 

Lazutina rodivui ruadajien pereheh Kondupohjah. Vuvves 1972 rubei opastumah Kondupohjan keskiškolas n:o 1. Školan jälles piäzi opastumah Habarovskan fiskul’tuuran instituuttah, kudaman loppiettuu sai treeneran-opastajan ammatin. Lazutina opastui myös Karjalan pedagouguinstituutas fiiziellizen kazvatuksen tiedokunnal. 
Vuvvennu 1989 Nevvostoliiton hiihtäjien joukkoh kuulujannu muutti Odintsovo-linnah. 

Vuvvennu 2002 hänele annettih Ven’an armien maijouran čiinun. 
Vuozinnu 2003-2007 da 2007-2011 händy vallittih Moskovan alovehen Duuman deputuatakse, ruadoi sie Opastuksen, kul’tuuran, sportan, nuorižon da turizman komitietan piälikönny.

Kuului Fiskul’tuuran da sportan nevvostoh, kudai ruadoi Ven’an Federatsien prezidentan tyves. 

Vuvvennu 2011 uvvessah oli vallittu Moskovan alovehen Duumah Yhtenäine Ven’a -puoloveheh kuulujannu. Oli tämän Duuman Opastuksen da kul’tuuran komitietan piälikönny. 

Vuvvennu 2016 händy uvvessah vallittih sih da häi rodih Moskovan alovehen Duuman piälikön enzimäzekse sijahizekse. 

Vuvven 11 ijäs Lazutina harjaitti sportua Kondupohjan sportuškolas. Vuvvennu 1984 händy otettih Nevvostoliiton hiihtäjien joukkoh. 
Kavven 1983-1984 aigua häi enzi kerdua oli aiguzien Muailman hiihtokilvois. 

Vuozien 1984-1985 Lazutina rodih Muailman čempionakse junioroin keskes. Yhtes joukonke häi voitti kuldumedalin 3x5 kilometrin juoksukilvas. 

Muailman sportumal’l’an kilvois Lazutina oli 21 kerdua voittajannu da 62 kerdua nouzi poudiumale iččenäzes hiihtändäs da kaksi hiihtokauttu oli muailman parahannu hiihtäjänny. Lazutina sai moni kerdua voiton Muailman hiihtokilvois da Olimpiiskolois kižoi. 

Ylähän mainittuloin arvonimilöin da palkindoloin ližäkse Lazutina on Karjalan tazavallan fiskul’tuurualan arvostettu ruadai (1995) da Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (1999). 




#Article 524: Valerii Postojanov (141 words)


Valerii Ivanovič Postojanov (11. ligakuudu 1941) on sportumies, vintouhkaspäi ambui, Ven’an arvostettu sportumuasteri (1970), Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1974), Petroskoin kunnivoittu eläi. 

Postojanov on roinnuhes Irkutskah vojennoin pereheh. Vuvves 1957 häi eläy Petroskois. Harjaittamah sportua häi rubei ambujien kluubas, hänen treenerannu oli J.G. Dmitrijev.

Vuozinnu 1963-1966 Postojanov oli Nevvostoliiton Armies. 

Vuvvennu 1971 loppi Petroskoin yliopiston fiiziekku-matemuatiekan tiedokunnan. 

Vuvven 1976 talvikuus oli Karjalan avtonoumizen nevvostotazavallan sportukomitietan piälikön sijahine, vuozinnu 1983-1989 – sen piälikkö. 

Vuozinnu 1976-1994 kuului Kanzoinvälizeh sportuammundan federatsieh. 

Postojanov kymmene kerdua oli voittajannu Muailman bul’kuammundan kilvois. Kaheksa kerdua häi sai hobjumedalin niilöis.
Jevroupan kilvois häi kaksi kerdua oli voittajannu da kaksi kerdua sai hobjumedalin. 

Nevvostoliiton kilvois häi oli 25 kerdua voittajannu kui iččenäzis, mugai joukkokilvois. 

Viijen vuvven aigah Postojanov oli Nevvostoliiton ambujien joukon kapituanannu. 

Vuvven 1972 Olimpiiskolois kezäkižois Postojanov piäzi nelländele sijale amubujien keskes juoksii meččypočči -pualin ozuandas. 




#Article 525: Vladimir Dračov (235 words)


Vladimir Petrovič Dračov (7. kevätkuudu 1966) nevvostolaine, ven’alaine hiihtoambui. Dračov on Karjalaspäi rodužin. Häi nelli kerdua oli voittajannu Muailman kilvois, sai Muailman sportumal’l’an kavven 1995/96 aigah, hobju- da bronzumedalin Olimpiiskolois kižois. Karjieran lopus ezitti Valgoven’ua. 

Vladimir Dračov on roinnuhes Petroskoih. Opastui Petroskoin školas n:o 39. 

Rubei harjaittamah hiihtoammundua vuvves 1980. Dračov on Karjalan Lapsien da nuorižon olimpiiskoin rezervan hiihtäjien keskusškolan kazvatti. 

Vuvvennu 1987 loppi Piiterin Lesgaftan nimizen fiisku’tuuran instituutan vojennoin tiedokunnan. 

Dračov oli seiččemes muailman kilvas. Häi nelli kerdua oli voittajannu niilöis. 

Sportumies oli vuvven 1994, 1998 da 2006 Olimpiiskolois kižois. Omis enzimäzis kižois sai hobjumedalin hiihtoammundan kilbujouksus, toizis – bronzumedalin hiihtoammundan kilbujouksus. 

Paiči kuldumedaliloi muailman kilvois häi sai niilöis vie kolme hobjumedalii da yhten bronzumedalin. 

Kavven 1995/96 aigah Dračov rodih Muailman sportumal’l’an omistajakse. Nämmis kilvois Muailman sportumal’l’an suamizekse Dračov oli 15 kerdua voittajannu da ližäkse vie 17 kerdua nouzi poudiumale. 
Ven’an joukko ei ottanuh händy vuvven 2002 Olimpiiskoloih kižoih, kudamii piettih Ameriekas, sendäh Dračov rubei hiihtoambujakse Valgoven’an joukos. 

Vuvvennu 2006 loppi sportukarjieran. 

Dračov on Ven’an arvostettu sportumuasteri da Karjalan tazavallan fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai. Sportumies sai kaksi medalii arvoruadolois Ižänmuan hyväkse (I da II astien, 1998 da 1994) da Valgoven’an medalin erinomazis arvoruadolois.

Vuvven 2013 kevätkuus Dračov pandih Vsevoložskoin piirin administratsien piälikön sijahizekse. 

Vuvven 2013 talvikuus oli Vsevoložskoin piirin administratsien varapiälikönny. 

Vuvven 2014 ligakuun 23. päiväs oli Vsevoložskoin piirin administratsien piälikönny. 

Vuvven 2016 ligakuun 5. päivänny Dračovua vallittih Ven’an Federatsien Duuman VII kučundukerähmön deputuatakse.  




#Article 526: Nikolai Razumov (207 words)


Nikolai Aleksandrovič Razumov (2. talvikuudu 1941) on nevvostolaine kulakkutoruaju, kanzoinvälisty tazuo olii Nevvostoliiton arostettu sportumuasteri, kuuzi kerdua oli Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan  čempionannu da kerran Nevvostoliiton čempionannu (1969), Karjalan tazavallan fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1996), Petroskoin kunnivoittu eläi (2012), Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (2014). 

Razumov on roinnuhes T’umenin alovehel Veližani-kyläh. Jälles kaheksakluassahistu školua piäzi opastumah Suvi-Sahalinan rakendus- da azetusopistoh, kus kiinnostui kulakkutorah. Vuvvennu 1961 piäzi toizele sijale ammattiliittoloin spartakiuadas Voronežas, sai enzimäzen sportutazon. 

Vuvvennu 1962 händy otettih armieh, työttih armien sportukluubah Petroskoih. Hänen treenerannu rodih Leonid Levin. Luodehpuolen alovehellizis kilvois vuvvennu 1962 Razumov rodih voittajakse. Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan kilvois Uljanovskas samannu vuon rodih čempionakse puolijygies painos da händy sanottih čempionuatan parahakse kulakkutoruajakse, sen jälgeh sai Nevvostoliiton sportumuasterin arvon. 

Razumov kuuzi kerdua oli Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan  čempionannu, tämän tazavallan kanzoin spartakiuadoin, Nevvostoliiton da kanzoinvälizien kilvoin voittajannu. 

Vuvvennu 1969 Nevvostoliiton kilvois Razumov rodih voittajakse puolijygies painos, hänele annettih Kanzoinvälisty tazuo olii Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri -arvonimi. 

Vuvvennu 1970 Nevvostoliiton joukon kapituanannu yhtyi Nevvostoliitto – Yhtysvallat -kulakkutorah. Razumov voitti Panamerikkalazien kižoin voittajan da se toi voiton Nevvostoliiton joukole, torien lugu oli 8:3. 

Vuozinnu 1970-1980 Razumov sluužii Karjalan tazavallan syväinazieloin ministerstvan elimis, oli inspektorannu, erikoiskomendatuuran piälikönny, militsien polkovniekannu. 

Vuozinnu 1980-2001 oli Karjalan Dinamo-sportuliiton piälikön sijahizennu. Vuvvennu 2001 rodih Karjalan tazavallan kulakkutoruajien federatsien piälikökse. 




#Article 527: Jelizaveta Tomberg (105 words)


Jelizaveta Stepanovna Tomberg (15.(28.) pakkaskuudu 1909 – 5. kylmykuudu 1988) nevvostolaine teatran akt’ouru, Nevvostoliiton rahvahan artistu (1959), Stalinan III astien palkindon laureattu (1950). Kanzua myöte oli inkeriläine. 

Jelizaveta Tomberg rodivui Ižoran voulostin Voiskorovo-kyläh agronoman pereheh. 

Vuvvennu 1931 häi loppi Suomelazen muatalovuon opiston R’abovos, ruadoi agronomannu R’abovan Trud-muatalovuskommuunas, harjaitti taidomieliruaduo. 

Vuvves 1931 Tomberg oli Suomelazen druamuteatran artistannu Piiteris. Silaigua häi sai teatrualizen opastuksen Piiterin taidoalan ruadajien jatko-opastuksen instituutas. Vuvves 1940 Tomberg oli Suomelazen druamuteatran artistannu Petroskois. 

Tomberg on psiholougizen teatran školan ezittäi. Häi oli vägevy omis roulilois da nerokas eri obrazois. 

Tomberg oli Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston VI kučundukerähmön deputuatannu (1962-1966). 

On pandu muah Suolusmäen kalmužimale Petroskois. 




#Article 528: Magdalena Forsberg (417 words)


Magdalena Forsberg (25. heinykuudu 1967, neissugunimi Wallin) on kuulužu ruoččilaine hiihtoambui da hiihtäi. Forsberg kuuzi kerdua oli Muailman hiihtoammundan kilvoin voittajannu. Naizis häi on ainavo muailmas, ken kuuzi kerdua sai Muailman sportumal’l’an hiihtoammundas, ližäkse häi on 17 pienen muailman sportumal’l’an omistai eri hiihtoammundan lajilois. Forsberg on Olimpiiskoloin kižoin bronzumedalin suannuh. Jälles kauttu 2001-2002 loppi sportukarjieran, silloi händy ei voidu ennittiä toizet – Forsberg Muailman sportumal’l’an ližäkse sai vie kai nelli piendy sportumal’l’ua. 

Forsberg rubei hiihtämäh vie lapsusaigua, spetsialistoin mugah hänes pidi kazvua nerokas hiihtäi. Nenga vuvvennu 1986 häi sai bronzumedalin nuorižon muailman hiihtokilvois (kilbujuoksus), sit vuvvennu 1987 sai bronzumedalin iččenäzes hiihtändäs. 

Vuozinnu 1988-1994 kuului Ruočin hiihtäjien joukkoveheh. Yhtelläh aiguzennu hiihtändy ei lykystynnyh: Magdalena ei ozutannuh erinomazii tuloksii. Enämbi migu 30 hiihtokilbah Muailman sportumal’l’an suamizekse yhtyttyy häi vaiku kerran piäzi toizele sijale, a enzimäzien kymmenien joukos oli vaiku kuuzi kerdua. Hänen parahannu tuloksennu Muailman hiihtokilvois oldih Lahten kilvat (1989), kus häi piäzi kymmenendele sijale. Vuvven 1992 Olimpiiskolois talvikižois Albertvilles piäzi 26. da 34. sijale. Lillehammeran Olimpiuadah häi ei voinnuh lähtie ahillannivelen satatuksen periä. Vuvven 1987 muailman hiihtokilvois Forsberg piäzi kolmandele sijale Ruočin joukkovehenke kilbujuoksus. 

Jälles Olimpiiskoloi kižoi Allbertvilles, kus Magdalena ei suannuh nimidä, huavai lähtie hiihtoammundan ”leibih”, kui iče sanoi šuutkua ruadi. Häi rubei harjaittamah Sundsvall-kluubas samannimizes linnas. Jällespäi tädä kluubua ezittäjes Forsberg moni kerdua rodih Ruočin kilvoin voittajakse. Enzimäzen kerran häi otti vintouhkan kädeh vuvvennu 1993, silloi hänel oli 27 vuottu, da jo kavven 1994-1995 aigua kuului Ruočin joukkoveheh.  

Kavvet 1994-1995 da 1995-1996

Enzi kerdua Forsberg yhtyi hiihtoambujien kilboih Muailman sportumal’l’an suamizekse talvikuul 1994. Se oli kilvoin enzimäine etuappu Avstrien Bad Gastein -linnas. Silloi häi piäzi 13. sijale iččenäzes hiihtoammundas da 17. sijale sprintas. Ga jo nelländel etuapal Germuanien Ruhpoldingas häi oli kukkutseremounies jälles iččenästy hiihtoammundua – häi piäzi seiččemendele sijale da sai kuldumedalin sprintas. Kavven loppussah Forsberg ni yhty kerdua ei nossuh poudiumale, yhtelläh kukkutseremounieh yhtyi alalleh, kerran odva ei suannuh medalii, jäi nelländele sijale. 

Ga jo tulien kavven Magdalena algoi poudiuman ”valloitandas”. Omas kodoimuas Ruočis Östersundas Muailman sportumal’l’an kilvoin enzimäzel etuapal häi tuli kolmandennu iččenäzes hiihtoammundas. Toizel etuapal Norveegien Holmenkollenas sai kuldumedalin samas hiihtoammundas. Kavven loppussah Forsberg vie kaksi kerdua sai bronzumedalin da moni kerdua yhtyi kukkutseremounieh. 

Eigo ni enzimäzen, nigo toizen kavven suavutuksien jälles suannuh duumaija, ku jo tulies kavves algavuu Magdalena Forsbergan aigukauzi da se ozuttau erinomazii tuloksii da ei sit sportas, kudamas algavui.
 

Karjieran loppiettuu Magdalena Forsberg ei lähtenyh sportaspäi kogonah. Häi on kommentuatorannu Germuanien ARD-kanualal. Ližäkse hänel on oma ozutus Ruočin TV:s, kus häi sanelou matkustamizis da sportas. Häi äijän matkustelou. 




#Article 529: Aleksandr Gorškov (664 words)


Aleksandr Georgijevič Gorškov (8. ligakuudu 1946) on nevvostolaine luistelii, Olimpiadukižoin čempion, monikerdaine Muailman da Jevroupan kilvoin voittai. Gorškov on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1970). Vuvven 2010 kezäkuus on Ven’an luistelijoin federatsien piämies. Kilvois ezitti Moskovan Dinamo-joukkuo. 

Gorškov on roinnuhes Moskovah. Hänen enzimäine akku L’udmila Pahomova oli hänen partn’ourannu luistelendas. Häi kuoli 17. oraskuudu vuvvennu 1986. Heile rodih tytär Julija. Toine akku – Irina Gorškova. 

Puaru L’udmila Pahomova da Aleksandr Gorškov on kuulužu kogo muailmas. Hyö oldih Olimpiadukižoin enzimäzet čempionat sportutansilois jiäl. Pahomova da Gorškov suadih kuldumedalit vuvven 1976 talvikižois Avstrien Innschpruckhas.
Konzu vuvvennu 1966 L’udmila da Aleksandr enzi kerdua opittih luistella yhtes, vähä ken uskoi, ku konzutahto juuri hyö roitah parahinnu parahis. Pahomova tottu paisten sikse aigua jo oli Nevvostoliiton čempionannu yhtes Viktor Rižkinanke, Gorškovuahäi niken ei tiedänyh. 

Yhtelläh nuori puaru uskoi omih vägilöih, kui uskoi heih heijän nuori harjaittelii Jelena Čaikovskaja, kudamanke yhtes hyö ruvettih luadimah da kehittämäh ihan uuttu – ven’alastu – stiilii sportutansilois jiäl. Juuri ebätavalline, kogonah omaluaduine taba tansus, kudaman pohjannu oldih ven’alazen da nevvostoliittolazen baliettuškolan, ven’an klassizen da rahvahan muuzikan šuavutukset, avvutettih Pahomovale da Gorškovale kaikkiedah kolmes vuvves nosta sportupordahis yläh. 
Jo vuvvennu 1969 hyö suadih bronzumedalin Jevroupan kilvois, silloi muailman kilvois heidy enne oldih vaiku muailman čempionat anglielazet Diane Towler da Bernard Ford. Juuri silloi lehtistökonferensies anglielazet sportumiehet sanottih omikse jatkajikse ven’alazen puaran. Hyö ei hairahtuttu. 

Vuvvennu 1970 Pahomova da Gorškov roittih enzi kerdua Jevroupan da Muailman čempionoikse. Hyö oldih nämmien kilvoin voittajinnu kuuzi kerdua, enämbi kaikkii jiäl sportutansiloin histouries. Vaiku kerran Pahomova da Gorškov ”laskiettih” poudiuman korgevimale pordahale toizii, germuanielastu puarua – vellie da sizärdy Buk. Se oli Jevroupan kilvois vuvvennu 1972. Ga jo kahten vuvven peräs Muailman kilvois nenga ennitettih heidy, germuanielazil pidi kai loppie sportukarjieru. 
Enzimäzenny voittovuvvennu Pahomova da Gorškov maltettih kestiä vagavan kilbailun da voittua parahii Velikobrituanien, Germuanien federatiivizen tazavallan da Yhtysvalloin luistelijoi. Omas taidoruavos hyö eistyttih ylen pitkäle. Yhtes Čaikovskajanke niilöinny vuozinnu hyö luajittih miljounoile kaččojile unohtumattomii tansiloi – ”Kumparsitan”, kudai rodih etalounannu monile sugupolvile, valsin A. Hačatur’anan muuzikkah, tansin ”Lui Armstrongan mustokse”, Rodion Ščedrinan ”Častuškoi” da kymmenii toizii programmoi, kudamat suadih arvostelijoin korgevimat arvosanat. 

Vuozi enne vuvven 1976 Olimpiadukižoi tapahtui pahua, odva ei loppenuhes Pahomovan da Gorškovan sportukarjieru. Jälles vuvven 1975 Jevroupan kilboi, kudamis hyö voitettih da hyväle jällele jätettih toizii, kodih mennes Gorškoval rubei kivistämäh selgiä. Enzimäi ozuttihes, ku se on tavalline kylmändy da häi terväh kohenou. Ga kai oli äijiä vagavembi. Gorškov puutui bol’niččah, kus hänele luajittih anavoluaduine keuhkoloin leikkavus. Se da erinomaine sportas karastus avvutettih jiähä hengih. Gorškov tuli järilleh sportah. Tulien vuvven Olimpiadukižois Pahomovan da Gorškovan verdastu ezitysty ei olluh nikel da enzimäine kuldumedali sportutansilois jiäl oli Nevvostoliitol.  

Vuvvennu 1977 Pahomova da Gorškovan loppiettih sportukarjieran. Pahomova rodieh harjaittelijakse, Gorškov – sportutoimijakse. Suuret nerot da kogemukset avvutettih heidy uvven ruavon allus. Nuori harjaittelii Pahomova loppi ližäkse baletmeisteroin tiedokunnan Teatrutaijon valdivoninstituutas da sai kazvattua omii opastujii. Uskottih, ku terväh häi kazvattau uuzii čempionoi, ga tapahtui pahua: häi pahasti voimatui. Häi vastusti voimattomustu ihan kui kogo eloksen torai sportas. Häi ruadoi jälgipäivissäh da jätti ičen jälles kogonazen joukon nuorii tansijoi, kudamat tuliel roittih hyvinruadajikse harjaittelijoikse.

Jälles sportua Gorškov vuozinnu 1977-1992 ruadoi Valdivon harjaittelijannu luistelendas Nevvostoliiton valdivollizes sportukomitietas. Vuvves 1992 oli Ven’an Olimpiadukomitietan Kanzoinvälizien yhtevyksien hallindon piälikönny. Vuvvennu 2001 händy vallittih tämän komitietan toimehpaniikomitietan jäsenekse. Vuvves 2000 häi on Moskovan alovehellizen luistelijoin federatsien piämiehen sijahizennu da L’udmila Pahomovan nimizen  Alovehellizen hyvyönluadijan Taido da Sportu -fondan piämiehenny. Vuvven 2010 kezäkuus Aleksandr Gorškovua vallittih Ven’an luistelijon federatsien piämiehekse.  

Vuvvennu 1988 Pahomova da Gorškov jiäl tansiloin kehittämizes da suavutuksis sportas vallittih Yhtysvalloin luistelijoin federatsien Kuulužuon muzein kunnivojäsenikse. Ku kuuzi kerdua hyö oldih Muailman čempionoinnu (1970-1974, 1976) da kuuzi kerdua Jevroupan čempionoinnu (1970-1971, 1973-1976), heijän suavutukset on kirjutettu Ginnesan rekordoin kniigah. 
Heijän yhtes Čaikovskajanke vuvvennu 1973 luajittu originualutansu ”Tango Romantiekku” on otettu da tässäh kuului kilvoin vältämättömien tansiloin luguh sportutansilois jiäl. 

Aleksandr  Gorškov on Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1970), Nevvostoliiton arvostettu harjaittelii (1988), Ven’an Federatsien fiskul’tuuran alan arvostettu ruadai (1997). On palkittu monil kunnivomerkil. 
Eläy da ruadau Moskovas. 

Moskovan alovehen Odintsovo-linnah on avattu Gorškovan da Pahomovan nimine luistelendukeskus. 




#Article 530: Irina Rodnina (638 words)


Irina Konstantinovna Rodnina (12. syvyskuudu 1949) on nevvostolaine luistelii, kolme kerdua oli Olimpiadukižoin voittajannu, kymmene kerdua oli Muailman kilvoin voittajannu. Rodnina ruadau yhteiskunnallizel alal da valdivonvallas, on Valdivon Duuman V-VI kučundukerähmölöin deputuatannu, ezittäy Yhtenäine Ven’a -puolovehtu, on tämän puolovehen Piälimäzen nevvoston jäsen. 

 
Rodnina on roinnuhes Moskovah. Lapsennu hänel yksitostu kerdua oli keuhkoloin kylmändy, liäkärit sendäh nevvottih harjaittua sportua da parembi pihal, sendäh vahnembat tuodih tytärdy vuvvennu 1954 luistelikole. Sit kirjutettih händy sportukerhoh. Hänen enzimäzenny harjaittelijannu oli Jakov Smuškin. Vuvvennu 1960 Irina puutui Keskusarmien kluuban luistelijoin sportukerhoh da 15-igässäh luisteli yksinäh. Puaras Oleg Vlasovanke häi piäzi kolmandele sijale Kogo nevvostoliiton nuorižokilvois vuvvennu 1963. 

Vuvves 1964 Rodninan harjaittelijakse rodih S. Žuk, kudai pani händy luistelemah Aleksei Ulanovanke. Talvikuul 1966 hyö enzimäzen kerran luisteltih I Kanzoinvälizes Moskovan luistimet -kilvas da jo tulien 1967/68 kavven aigua heijän puaru piäzi Nevvostoliiton parahien joukkoh. Talvikuul hyö voitettih Moskovan luistimet -kilvas da pakkaskuul 1968 piästäh kolmandele sijale Nevvostoliiton kilvois. Sen jälgeh hyö puututtih muan joukkoveheh. Jevroupan kilvois enzimäzen lyhyön programman jälles hyö oldih kolmandet, ga jälles tostu programmua oldih jo vaiku viijendel sijal. Žuk vie vaigiembakse luadi heijän programmat, enzi kerdua luistelijoin puaroin histouries otti sih kaksinazen paralleliakselin da hyppävyksien yhtymän. Moskovan luistimet -kilvas puaru oli sit toizel sijal, Nevvostoliiton kilvois vagavas kilbailus piäzi kolmandele sijale. Jevroupan kilboih vuvvennu1969 Rodnina da Ulanov tuldih harjaittelijattah (Žukale ei annettu lähtie) da yllätytti kaikkii. Kaččomattah sih, ku enzimäzen lyhyön programman jälles heidy enne oldih L’udmila Belousova da Oleg Protopopov, jo toizen programman jälles hyö piästih enzimäzele sijale luajittuloin vaigiembien elementoin da suuren vauhtin hyvyös. Heidy enzimäzele sijale pandih kaheksa arvostelijua yheksäs. Tämän jälles Rodnina sai Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri -arvonimen. 

Vuvven 1969 Muailman kilvois Rodnina da Ulanov jätettih jällele kaikkii, voitettih mollembis programmois da suadih kaikis arvostelijois enzimäzet sijat. Hyö suadih voitot joga kilvois, yhtelläh vuvvekse 1972 vagavuu kilbailendu Nevvostoliiton toizen puaranke L. Smirnova – A. Suraikin. Olimpiadukižois vuvvennu 1972 Rodnina da Ulanov ennitettih heidy vai kahten arvostelijan arvosanal. Sit voitos Rodnina oli palkittu Nevvostoliiton Korgeviman nevvoston prezidiuman käskys Ruskien ruadoflavun kunnivomerkil. 

Päivy enne vuvven 1972 Muailman kižoi harjaittelun aigah Irina pakui ylänostos da puutui gospitalih aivolointanaituksenke da syväingematoumanke. Lyhyön programman puaru ozitti hyvin, sai kai 6,0 ballat, toizes programmas Irinale rodih paha da loppi programman odva jalloilleh pyzyjen. Nämmien kilvoin jälles Rodnina eroi Ulanovanke. Ulanov, ku oli naizis Smirnovanke, jatkoi luistella hänenke. Rodnina rubei duumaimah sportas iäre lähtendiä. Nevvostoliiton vuvven 1972 kilboi häi kačoi kaččojienlavalpäi. 

Sulakuul 1972 Žuk kehitti Rodninua luistelemah piiteriläzen Aleksandr Zaitsevanke. Häi hyvin hypii, terväh opastui kaikkih vaigieloih elementoih. Toine toizen ellendysty da yhtenjyttyzytty ruavos uvves puaras kaikkie myö nägyy oli äijiä enämbi, migu endizes. Se kerras huomattih arvostelijat – Jevroupan kilvas 1973 Kölnas Rodnina da Zaitsev ennitetäh Smirnovua da Ulanovua da suajah voiton kaikis arvostelijois da kaksitostu 6,0 -ballua  kaheksastostu mahtonalazes. 
Vuvven 1973 Muailman kilvois Bratisluavas rodih kummua, kudamua luistelendan histouries vähä konzu rodieu. Rodninan da Zaitsevan toizen programman aigah katkei muuzikku. Jällespäi tiijustettih, ku sen piädykauti luadi čeehieläine ruadai, kudai nenga tahtoi tazata Nevvostoliitole Pragan keviän hävitändäs vuvvennu 1968. Žuk ozutti, ku pidäy jatkua progammua da puaru luisteli loppussah muuzikattah kaččojien käzipläkytyksien myödäh. 
Vuvvennu 1974 Rodnina loppi Fiskul’tuuran keskusinstituutan. 

Vuvvekse 1974 puaran da harjaittelijan välit roittih vaigiembat, sendäh luistelijat ligakuus 1974 ruvetah harjaittelemah nuorel harjaittelijal – Tatjana Tarasoval, kudai opastujienke oli yhtenarvoine, kui partn’ouru, ruavos. Tämän ližäkse Tarasova opii tuvva programmoih enämbän taidoilmekkähytty. Vuvven 1975 Rodnina da Zaitsev voitettih Muailman kilvois. 

Vuvvennu 1975 Rodnina rubei kuulumah Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. Samannu vuon piettih Rodninan da Zaitsevan svuad’bu, kudamas oli äijy rahvastu, kuvuamah sidä tuli Yhtysvalloin TV.
Rodnina da Zaitsev voitettih Olimpiadukižois vuvvennu 1976 da 1980, Muailman kilvois 1973-1978, Jevroupan kilvois 1973-1978, 1980. 

Rodnina on kaikis paras puarois luistelijois naizis. Häi kolme kerdua oli Olimpiadukižoin voittajannu, kymmene kerdua Muailman kižoin voittajannu (1969-1978), yksitostu kerdua Jevroupan kilvoin voittajannu (1969-1978, 1980), kuuzi kerdua Nevvostoliiton kilvoin voittajannu (1970-1971, 1973-1975, 1977), vuozinnu 1969-1980 häi voitti joga kilvas, kudamah yhtyi.  




#Article 531: Ole Einar Bjorndalen (301 words)


Ole Einar Bjorndalen (27. pakkaskuudu 1974) on norviegielaine hiihtoambui, Olimpiadukižoin, Muailman kilvoin da Muailman sportumal’l’an kilvoin histouries kaikis enimäl arvonimie suannuh. Olimpiadukižois Bjorndalen sai 13 medalii, niilöin luvus kaheksa kuldumedalii, Muailman kilvois sai 20 kuldumedalii da kuuzi kerdua häi oli Muailman sportumal’l’an omistai. Vuvven 2002 Olimpiadukižois Salt Lake Citys Bjorndalen rodih voittajakse kaikes nelläs hiihtoammundan lajis da rodih ainavokse muailmas ehtottomakse Olimpiadukižoin čempionakse hiihtoammundas. Bjorndalen iče oli 96 kerdua voittajannu hiihtoambujien da hiihtäjien kilvois Muailman sportumal’l’an suamizekse (95 hiihtoammundas da kerran hiihtändäs). Kaikkiedah niilöis hänel on 133 voittuo, sih luguh kuulutah myös voitot joukkovehlajilois. 

Vuozinnu 2014-2016 Bjorndalen kuului Kanzoinvälizeh Olimpiadukomitiettah. 

Bjorndalen on hiihtoammundas ijäkkähin Muailman sportumal’l’an kilvoin da Olimpiadukižoin voittai (hänel oli 41 vuottu, 10 kuudu da 5 päiviä). 

Bjorndalen on roinnuhes Norviegien Drammen-linnah fermeroin pereheh. Opastundu ei ylen äijiä kiinnostunnuh händy, enin aigua häi vietti sportukerholois. Kižai jalgumiäččyh, kävyi käzimiäčyn harjaitteluloih, lykii keijästy, yhtyi pyörysportan da kebjien atletiekan (3000 metrin juoksu) kilboih. Hänen tuattah sežo harjaitti kebjiedy atletiekkua, ga hänel pidi jättiä sportu piän elättämizekse. Bjorndalenal on kaksi vellie da kaksi sizärdy. Vahnin velli Dag enzimäzenny perehes rubei harjaittamah hiihtoammundua, hänen jälgilöile sit lähti Ole Einar. 

Tänäpäi Bjorndalen eläy Avstrien Obertilliachas Tirolin federualumuas.

Vuvvennu 2006 oraskuun 27. päivänny Bjorndalen nai belgielazes (itualielastu juurdu olii) hiihtoambujas Nathalie Santeras. Lastu heil ei olluh. Ligakuul 2012 oli ilmoitettu, ku Nathalie da Ole Einar erotah jälles kuuttu vuottu yhtehmendyy. 
Vuvvennu 2016 kezäkuun 16. päivänny Bjorndalen nai kuulužas valgoven’alazes hiihtoambujas Darja Domračevas. Heile rodih tytär 1. ligakuudu vuvvennu 2016 Minskas, kudamale annettih nimi Ksenija. 

Bjorndalen sissäh pidäy huoldu puhtahuos da omas tervehyös, sendäh keräl ainos ottau pölynimurin da harvah konzu andau kätty tervehtijes. Häi sanoi, ku pölynimurinke ajelendu ei olluh hänen idei, häi rubei ruadamah sidä joukkovehen ystävien peräh. 

Bjorndalen oli 35 kerdua voittajannu joukkovehkilvois, kilbujuoksulois da naizien da miehien yhtehizis kilbujuoksulois. Se on rekordulugu. 




#Article 532: Lev Jašin (523 words)


Lev Ivanovič Jašin (22. ligakuudu 1929 – 20. kevätkuudu 1990) oli nevvostolaine jalgumiäččyh kižuajua, vratari, kudai kižai Moskovan Dinamos da Nevvostoliiton joukkovehes. Jašin oli vuvven 1956 Olimpiadukižoin čempion da vuvven 1960 Jevroupan kilvoin voittai, viizi kerdua oli Nevvostoliiton čempionannu. Sportumies oli Nevvostoliiton arvostettu sportumuasteri (1957), Sotsialistizen ruavon urhoi (1990), polkovniekku, vuvves 1958 kuului  Nevvostoliiton kommunistoin puoloveheh. 

Jašin on XX vuozisuan paras vratari FIFA:n, MFFIIS:n, World Soccer:n, France Football:n da Placar:n mugah. Häi kuului XX vuozisuan parahien kižuajien joukkoh Venerdi:n, Guerin Sportivo:n, Planet Foot:n da Voetbal International:n mugah. On ainavo vratari muailmas, ken sai “Kuldazen miäčyn”. Jašinua pietäh muailmas enzimäzenny vratarinnu, ken nerovui kižuandas vorotoispäi lähtijes da kaikel štruaffulagevuksel. 

Jašin rodivui Moskovah. Taloin lapset, kus eli Jašin, ainos kižattih jalgumiäččyh. Kižattih keviäl, kezäl, sygyzyl, kaiken siän aigua, pimiessäh. Nämmis kižois Jašin sai enzimäzet nerot. Talvel lapset iče luajittih luistelikon da kižattih jiäkur’oih miäčynke. Sidä paiči hyö suvaittih laptuu da hyppie suksil hyppymägilöis, hyppymägilöinny heil oldih saruat. Jašin musteli: ”Pakuimmo, sattavuimmo, saimmo suurdu siništymiä rungale, ga sentäh opastuimmo lujah pyzymäh jalloilleh, ei varuamah korgevuttu da valloittamah omua rungua”.

Ižänmuallizen voinan algupäivinny 11-vuodine Lev oli Podol’skan lohkol omahizilluo gostis. Sinne vahnembat työttih händy huogavumah. Ligakuul puolistuszavodu, kudaml ruadoi hänen tuattah, työttih evakkoh Uljanovskah, sinne muutti kai perehgi. Sille zavodale lähti ruadamahgi brihačču, keviäl 1943 häi hrodih slesarin opastujakse. Jo 16-vuodizennu Lev Jašin sai oman enzimäzen palkindon – medalin Urhakos ruavos Suuren Ižänmuallizen voinan vuozien 1941-1945 aigua.  

Jašinat tuldih järilleh Moskovah vuvvennu 1944. Lev jatkoi ruadua zavodal, joudoaigua kižai jalgumiäččyh, oli Tušinan joukon vratarinnu. Armies häi oli Moskovas, sit händy huomai Dinamon harjaittelii A. Černišov, kudai kučui Jašinua kluuban nuorižojoukkoh. Keviäl 1949 Jašin jo rodih piäjoukon kolmandennu vratarinnu. Sit aijas lähtijen Jašin kižai vaiku täs kluubas ihan sportukarjieran loppussah vuodessah 1971. 

Allus Jašin vie kižai jiäkur’oih (1950-1953). Vuvvennu 1953 häi rodih jiäkur’ois Nevvostoliiton sportumal’l’an omistajakse da sai bronzumedalin Nevvostoliiton kilvois, kus sežo oli vratarinnu. Vuvven 1954 Muailman jiäkur’oin kilboi enne häi oli kandiduatannu Nevvostoliiton joukkoveheh, ga piätti syvendyö jalgumiäččyh.  

Vuvves 1953 Jašin oli jo Dinamon enzimäine vratari. Yhtes kluubanke häi viizi kerdua (1954, 1955, 1957, 1959 da 1963) oli Nevvostoliiton čempionannu da kolme kerdua voitti Nevvostoliiton sportumal’l’an jalgumiäčys.  

Vuvves 1954 Jašin oli Nevvostoliiton joukkovehen vratarinnu, joukkovehen puoles häi kižai 78 kižas. Yhtes joukkovehenke Jašin voitti Olimpiadukižois Melburnas da sai Jevroupan sportumal’l’an vuvvennu 1960. 

Vuvvennu 1963 ligakuun 23. päivänny Londonas Jašin kižai Muailman joukos Anglien joukkuo vastah. Se kiža oli omistettu anglielazen jalgumiäčyn 100-vuozipäiväle. Silloi voitettih anglielazet 2:1. Jašin ei andanuh potkie ni yhty miäččyy omih vorotoih, kaksi miäččy työttih niilöih, konzu händy vaihtoi kižan toizes ozas jugosluavu Milutin Šoškič. 

Muailmas Jašinua sanottih Mustakse panterakse (ku häi ainos oli mustis sovis, hänen liikkuhuos da akrobatiekkuhyppävyksis) libo Mustakse hämähäkikse (pitkis kai tabuajis käzis). 

Vuvvennu 1963 Jašin sai Jevroupan parahan jalgumiččyhkižuajan palkindon – Kuldazen miäčyn. 

Vuvvennu 1971 oraskuun 27. päivänny Moskovas Leninan nimizel keskusstadional, kus oli 103 tuhattu kaččojua, oli jälgimäine Jašinan mačču.

Jälles 50 vuottu Jašinal oli huruan jallan gangreenu. Suonet jallas liigua kurindua oldih pahat. Vuvvennu 1984 hänele leikattih jalgu. Jälles leikkavustu häi yksikai jatkoi kurindua. 

Vuvvennu 1990 kevätkuun 18. päivänny hänele annettih Sotsialistizen ruavon urhoi -arvonimi. Tämän jälgeh häi ehtii eliä vaiku kaksi päiviä, kuoli 20. kevätkuudu. 




#Article 533: Vladislav Tretjak (340 words)


Vladislav Tretjak (25. sulakuudu 1952) on nevvostolaine jiäkur’oihkižuaju (vratari), harjaittelii, Ven’an valdivonvallas da poliitiekas ruadai, Ven’an Valdivon Duuman IV-VII kučundukerähmölöin deputuattu Yhtenäine Ven’a -puolovehespäi. Vuvves 2006 on Ven’an jiäkur’oihkižuajien federatsien piämies. 

Vuozinnu 1969-1984 oli Armien keskuskluuban da Nevvostoliiton joukkovehen vratarinnu. Nevvostoliiton kilvois kižai 482 mačas, Muailman kilvois da Olimpiadukižois – 117 mačas, Kanuadan sportumal’l’an kilvois – 11 mačas. 

Tretjak on roinnuhes Orudjevo-kyläh Moskovan alovehel. Vie lapsennu rubei harjaittamah sportua. Vahnemban vellen peräh rubei uidelemah Dinamo-uinduallikos, sit kiinnostui vedeh hyppävyksih (hyppäi 5-metrin korgevuos). Yhtes vahnembienke joga pyhiäpäiviä kävyi luistelikole. 

Kižuamah jiäkur’oih Tretjak rubei 11-vuodizennu Armien keskuskluuban lapsien da nuorižon sportuškolas. Sinne händy vedi muamah. Ezmäi häi oli hyökkiäjänny, sit vratarinnu. 

Tuatto ei kannatannuh poijan kiinnostustu, sanoi, ku jiäkur’oihkižuaju on ku pihankabrastai vastanke. Lauhtui, konzu poijale oli jo 15-16 vuottu igiä. Silloi Vladislav rubei tuomah kodih enzimäzii dengoi, kudamii hänele maksettih kižois. 

Kezäl 1967 nuordu vratarii huomai kuulužu Armien keskuskluuban harjaittelii Anatolii Tarasov. Tretjak rubei harjaittelemah yhtes ammatillizien sportumiehienke. Heinykuun puolivälis joukkoveh lähti suveh, a Tretjak tuli järilleh nuorižon joukkoveheh. Yhtes joukkovehenke häi rodih Moskovan čempoinakse, sai parahan vratarin palkindon. Tädä enne Jevroupan  kilvois Nevvostoliiton nuorižon joukkoveh, kus Vladislav oli toizennu vratarinnu, piäzi toizele sijale. Tädä joukkovehen ezitysty ei sanottu lykykkähäkse. Ga vuvven peräs Nevvostoliiton sportumiehet roittih jo voittajikse. 

Kavven 1968/69 aigah Tretjak enzi kerdua kižai Armien keskuskluuban puoles Spartak-kluubua vastah.

Enzimäzen kerran  Tretjak kižai Nevvostoliiton joukkovehes Izvestija-lehten kilvas vuvvennu 1969 Suomen joukkovehtu vastah. 

Vuvvennu 1970 Tretjakua otettih Nevvostoliiton joukkoveheh kižuamah Muailman kilvois. Silloi häi enzi kerdua rodih Muailman čempionakse.

Vuvves 1971 Tretjak jo on Nevvostoliiton joukkovehen piävratari. 

Vuvvennu 1972 häi enzi kerdua rodih Olimpiadukižoin čempionakse, kižai kaikis mačois da vähembi kaikkii sai šaibua omih vorotoih. Sil aigua häi oli jiäkur’oihkižuajis nuorin Olimpiadukižoin voittai. 

Vuvvennu 1976 Olimpiadukižoin avajazis Tretjak kandoi Nevvostoliiton lippuu  da toizen kerran rodih niilöin voittajakse. 
Vuvvennu 1981 Tretjak da Nevvostoliiton joukkoveh suadih voitto Kanuadan sportumal’l’an kilvois. 

Vuvvennu 1984 Sarajevos Tretjak uvvessah rodih Olimpiadukižoin čempionakse da Nevvostoliiton joukkoveh sai kuldumedalit. 

Vuvven 1984 talvikuun 22. päivänny Tretjak jälgikerran tuli jiäle, häi lähti jiäkur’oispäi 32-vuodizennu, sendäh ku tahtoi enämbän aigua olla perehenke. 




#Article 534: Kaisa Mäkäräinen (143 words)


Kaisa Leena Mäkäräinen (11. pakkaskuudu 1983) on kuulužu suomelaine hiihtoambui, kudai yhtyy myös hiihtäjien kilboih. Mäkäräinen on kahten Muailman sportumal’l’an omistai (kavvet 2010/2011 da 2013/2014), kolmen pienen Muailman sportumal’l’an omistai perähajokilvois (kavvet 2010/2011, 2013/2014 da 2014/2015), yhten pienen Muailman sportumal’l’an omistai sprintas (kauzi 2013/2014) da pienen hrustal’noin kubkan suannuh iččenäzes hiihtoammundas (kauzi 2014/2015). Kaisa on Muailman hiihtoambujien kilvoin čempion, nämmis kilvois hobju- da bronzumedalin suannuh, Suomen čempion hiihtändäs (2013, 2017) da hobjumedalin suannuh (2017). Mäkäräinen yheksä kerdua oli Suomen čempionannu hiihtoammundas (kezäkilvat luguh ottajen). Nelli kerdua oli Muailman hiihtoammundan kezäkilvoin čempionannu (2 – 2007, 2 – 2016). 

Kaisa Mäkäräinen on roinnuhes opastajan da autobusan šouferin pereheh Suomen Ristijärvele. Nellän vuvven ijäs häi enzi kerdua yhtyi hiihtokilboih. Lähtie hiihtoambujan ”leibih” Kaisa piätti 16 vuvven mendyy, vuvvennu 2003. Sinä vuon häi enzi kerdua yhtyi hiihtoambujien kilboih. Hänen tulokset oldih hyvät da häi puutui muan joukkoveheh. 




#Article 535: Dimitrii Rostovskii (125 words)


Pyhämies  Dimitrii Rostovskii (11. (21.) talvikuudu 1651  - 28. ligakuudu (8. kylmykuudu) 1709) - pyhittäi on roinnuhes Kijevan lähäl, blagočestivois perehes da oli ylen äijäl suvaiččii Jumalua: opastui grekan da latinan kieldy da toizii klassikkalizii tiedoloi. Häi tuli monuahakse, sai nimen Dimitrii velikomučeniekan Dimitrien Solunskoin mustokse. Pyhämies Dimitrii maltoi kerduo Jumalan Sanua Ven'al, ylen äijis linnois, tiedäjät hänen koulutustu da korgieloi tiedoloi igumen Kijevo-Pečorskoin Lavran andoi käskyn luadie (Žitije Svätih) kirjuttua pyhittäjien monuahoin eländyaigah näh. Tädä ruaduo Dimitrii ruadoi kogo omassah ijän. 

Pedru I käskyy myö svätitel'oli kučuttu Moskovah, kus hänel oli annettu Sibirskoin kafedran mitropolitan suanu. Vaiku hänen tervehys ei olluh hyvä da ruado oli vuažnoi, työttih Rostovo-Jaroslavskoil Kafedral. Nygözel aijalgi kaikin pravoslavnoit rahvas suajah tiedoloi  Jumalan uskoh näh da hänen Hengen vägilöih näh.




#Article 536: Šestopsalmii (112 words)


Šestopsalmii (grek. έξαψάλμα, έξ — kuuzi da ψαλμός — psalmi) – on minornoi oza Vsenočnoin bdenijen; sil aigua sammutetah tuohukset, kogo kiriköh heittyy pimei, loppietahes sluavindu pajot, ei kuulu nimittumii iänii. Nygöi kaikin molitahes oman hengen sydämeči. Se on buiteku iäni kaikkien hengien lugijoin malittuloi.

Šestopsalmii on ihan rajal ildu da huondes malittuloin, a simvoloi myö on rajal Vahnan da Uvven zavietoil da lopehes se ilollizel viestil Tulijah Jumalan Poigah näh.

Šestopsalmii ozuttau enzimäzet huondeksen läikkyjät sugahazet. Algavutah sit Engeliloin pajot, kuduat tuvvah viesti Spasitel'n roindah näh: ”Slava Višnih Bogu, i na zemle mir, v čeloveceh blagovolenie”. Vie mustoitetah Hristan kolmekymmen vuozi aigoi, kuduat oldih jo mendy. Vaste jällel šestopsalmiedu ilollizesti vastavummo Tulijan Spasitel'anke.




#Article 537: Chuck Norris (209 words)


Čak Norris (ang. Chuck Norris) (10. kevätkuudu 1940, oma nimi Carlos Ray Norris Jr.) on amierikkalaine ozuttelii da torataijon muasteri, kudai rodih kuulužakse omis piäroulilois trillerois da teleseriualas ”Walker, Texas Ranger”. 

Norris on roinnuhes Amierikkah. Hänen tuattah oli avtomehaniekannu da suvaičči ryypätä. Lapsusaijas Norris mustau, ku elettih hiäs, ei olluh alallistu kodii, oli kurju elaigu mašinan pritsepas muaman da vie kahten pienen vellenke. Vahnembat erottih da perehen ižändäkse rodih toine mies. Juuri tuatindam harjaitti Norrisua suvaimah sportua. 

Norris tahtoi roita politsiekse, sendäh školan jälles kirjuttihes vojennoloih ilmuvägilöih da vuvvennu 1959 händy työttih Suvi-Koreih. Juuri sie tugikohtas händy ruvettih kuččumah Čakakse. Hänen sanoin mugah sluužbu oli igävättävy, sendäh häi kirjuttihes dz’udon kluubah. Armiespäi tulduu hänel oli jo mustu vyö. 

Vuvvennu 1963 Norris avai enzimäzen karaten školan. Vuvvennu 1968 hänel niidy oli jo kymmenii. Samannu vuon Norris rodih Muailman čempionakse karates puolijygies painos da seiččemen vuvven aigah niken ei voinnuh voittua händy täs. 

Ozuttelii Steve McQueen enzi kerran toi Norrisan filmoin kuvuamiskentäle. Norrisan  enzimäine vagavembi rouli oli yhtes Bruse Leenke The Way of the Dragon -filmas. Norris mieldyi ozuttelijan ruadoh da rubei opastumah, suamah ozuttelijan neruo amatillizis ozuttelijois. 

Norris rodih ei vaiku ozuttelijakse. Häi on monien TV:n šoun alguhpanijannu, sidä paiči häi piästäy ilmah omua žurnualua da ehtii kirjuttua seiččie kniigua. 

 




#Article 538: Sharon Stone (128 words)


Sharon Vonne Stone (10. kevätkuudu 1958) on amierikkalaine ozuttelii, prod’usseru, modelinnu ruadanuh. Stone on Frantsien taido- da literatuuruordenan kavalieruduamu (1995). 

Stone on roinnuhes Yhtysvalloin Midvill-ozavaldivoh. Vuvvennu 1975 loppi školan da piäzi opastumah instituuttah. Yhtel aigua yhtyi kaunottarien kilbah da händy otettih ruadoh Ford-modelitoimistoh. Sen jälgeh häi lähti ”valloittamah” Miluanua da Pariižua. 

Modelin karjieran loppehuu Stone tuli järilleh New Yorkah da rubei ozuttelijakse. Hänen enzimäine pieni rouli oli Woody Allenan Stardust Memories -filmas. Häi snimaiččihes seriualois, kudamis hänel oli epizoudurouliloi, da filmois sivuroulilois. Rodih kuulužakse jälles Basic Instinct -filmua. Häi ezityi manjakan abeitun roulis Sliver-filmas da frigiidunaizen roulis Ricahrd Geren filmas ”Intersection”. Roulis Martin Scorsesen Casino-filmas häi sai Golden Globe Award -palkindon da puutui Oscar-nominatsieh. Sit filmas häi ozutti piähengen akkua, hänen ukon roulis oli kuulužu Robert De Niro. 

 




#Article 539: Dolph Lundgren (198 words)


Dolph Lundgren (oma nimi Hans Lundgren 3. kylmykuudu 1957) amierikkalaine ozuttelii, kino-ohjuaju, käzikirjutuksien kirjuttai da prod’usseru, kudamal ollah ruoččilazet juuret. Lundgren sai kuulužuon roulilois vuozien 1980-1990 trillerois da on torataijon muasteri. 

Vuvvennu 1985 nevvostolazen kulakkutoruajan Ivan Dragon roulin ezitettyy Rocky IV -fil’mas Lundgren rodih kuulužakse da sen jälgeh hänel oli rouliloi enämbi migu 50 fil’mas. Vuvvennu 2004 häi enzi kerdua luadi oman kinon, oli Puolistai-fil’man ohjuajannu. 

Paiči kinoloin luajindua Lundgrenal puutui suaja hyvät tulokset toizil aloil. Häi on hiimiezen mašinoinrakenduksen magistru (Sidnein tehnolougine yliopisto, 1982) da Massachusettan tehnolougizen Fulbrightan programman stipendien suannuh. Lundgren kaksi kerdua oli Velikobrituanien avvonazien kilvoin voittajannu (1980, 1981), Avstrualien čempionannu (1982) kökusenkais (eräs karaten laji), oli Yhtysvalloin Olimpiadukižoin pentatlonan joukkovehen kapituanannu. Lundgren tässäh on kuulužu bodybildingan alal. 

Lundgren hätken aigua oli naizis Anett Kviberganke, heile rodih kaksi tytärdy. Vuvvennu 2011 joukkoviestimis sai lugie, ku hyö ruvetah eruomah. 

Lundgren on roinnuhes Stokgol'man lähäl. Hänen tuattah opastuksen mugah oli inženieru da ruadoi ekonomistannu Ruočin haldivos. Muamah opasti vierahii kielii školas. Vie nuorennu Lundgren kiinnostui torataidoh, rubei harjaittamah kökusinkaidu. Vuvvennu 1977 häi rodih Ruočin čempionakse da kolme vuottu händy niken ei voinnuh voittua. Vuvvennu 1980 Lundgren sai oman suuriman voiton sportas – rodih Velikobrituanien avvonazien kilvoin voittajakse. 

 




#Article 540: Marika Rökk (198 words)


Marika Rökk (3. kylmykuudu 1913 – 16. oraskuudu 2004) oli germuanielaine ozuttelii, tansii da pajattai, kudamal oldih vengrielazet juuret.  

Marika Rökk rodivui Kajirah. Hänen tuattah oli arhitektorannu da rakendajannu. Pereh ei hätkie elänyh Jegiptas, tuli järilleh Vengrieh. Vuvvennu 1924 hyö muutettih Pariižah, kus Marika rubei ammatillizesti harjaittamah horeogruafiedu, hänen opastajannu oli ven’alaine baleriinu Rudkovskaja. Rökk ezityi yhtes Hoffman Girls -baliettujoukonke kuulužas Mulen Ruž -kabares. Samazen joukonke vuozinnu 1925-1929 häi oli ozuttelumatkoil Yhtysvallois, ezityi New Yorkas Broadwayl. Vuvvennu 1929 tuli järilleh Jevrouppah, rubei ezittymäh operietois da varjetes Monte Karlos, Berlinas, Londonas, Pariižas, Kannois, Budapeštas da Wienas. 

Vuvvennu 1930 Marikal oli enzimäine epizoudurouli muuzikkukomiedies ”Why Sailors Leave Home” (”Mindäh merimiehet jätetäh kodi”). Vuvvennu 1935 häi sai enzimäzen suuren roulin Kummituksien poujezdu -filmas (vengr. ”Kísértetek vonata”). 

Vuvvennu 1935 Rökk ezityi omas enzimäzes germuanielazes filmas. Tämän jälgeh oli vie mondu roulii. Kuulužimannu niilöis oli rouli värikkähäs Minun huavehen neidine -muuzikkukomiedies (”Frau meiner Träume”). Vuvvennu 1947 sidä ozutettih Nevvostoliitos da äijän kiitettih sidä.

Jälles voinua joukkoviestimis sai lugie, rounoku Rökk ruadoi Nevvostoliiton tiijustelun hyväkse. Ga tovestuksii sille ei olluh. 

Voinan loppiettuu Rökk jatkoi ozuttelijan ruaduo da uvvessah rubei snimaimahes kinolois. Vuvvennu 1958 häi kiändyi lavale, rubei ezittymäh da pajattamah operietois. 

Marika Rökk kuoli syväintaudih.

 




#Article 541: Marcello Mastroianni (137 words)


Marcello Vincenzo Domenico Mastroianni (28. syvyskuudu 1924 – 19. talvikuudu 1996) oli itualielaine ozuttelii, Itualien, Jevroupan da muailman kuulužien kinopalkindoloin laureattu. Ruadoi Itualien tundiettuloin kino-ohjuajienke XX vuozisuan toizen puoliškon aigah. Hänen syvendynnyh, vagavu da vähäzel eksentričnoi ozutandutaba pädi itualielazen kinon monien klassiekkoin taidoeččimizile. Hyväs da kiindies yhteisruavos Mastroianni oli Federico Fellininke, kudai kuvai händy omis filmois “Magei elos” (1960), “Puoliyheksätty” (1963), “Riimu” (1972, “Džindžer da Fred” (1986). 

Mastroianni rodivui mägilöis olijas kyläs Apenninoil. Hänen lapsus- da nuorusaigu meni Torinas da Riimas. Sen aijan ozutelmis oli neorealististu sävyy, ihan kui filmois, kudamis enziallus ezityi nuori Mastroianni. 

Fellinin filmu “Magei elos”, kudamas piäroulis oli Mastroianni, kerras luadi ozuttelijua kuulužakse da ezittymäh kučuttavakse kogo Jevroupas. 

Vuvvennu 1986 Mastroianni sai Kannoin kinofestivualin palkindon da händy jo kolmas kerdu kehitettih Oskar-palkindon suajakse, täl kerdua roulis Nikita Mihalkovan filmas “Oči čornije” (“Mustat silmät”). 

 




#Article 542: Penelope Cruz (183 words)


Penélope Cruz Sánchez (28. sulakuudu 1974) on ispuanielaine kino-ozuttelii da modeli. Ozuttelijan ruavon häi algoi vuvvennu 1991 TV:s. Häi on ezitynnyh äijis filmois da sai Oscar-palkindon. Ispuanielazis ozuttelijattaris on enzimäine tämän palkindon suannuh. Händy nominiiruittih Gold Globe Award -palkindon suajakse. Hänel on oma tiähti Holliwood Walk of  Fame:s (Holliwoodan Kuulužuon kujol). 

Paiči ozuttelijan ruaduo Cruz ruadau modelinnu. Häi oli yhteisruavos Ralph Laurenanke, Mango- da L’Oreal -kompanieloinke. Cruz alalleh auttau dengal mualoi hyvyönluadiiruavos, on ruavos AIDS:ua vastah.     

Cruz on roinnuhes Ispuanien Alcobendas-linnah. Hänen tuattah oli kauppumies da mehaniekku, kuoli vuvvennu 2015. Muamo on tukkienleikkuaju da menedžieru taidoalal. Nuorennu Cruz harjaitti baliettua da yheksä vuottu kävyi Ispuanien kanzallizen školan urokoile. Konservatourien loppiettuu häi muutti Yhtysvaldoih, kus seiččie vuottu omisti Cristina Rotan školale, kolme niilöis häi opastui ispuanielastu baliettua, nelli – teatrua. 

Vuvvennu 1992 Cruz enzi kerdua ezityi kinos. Se oli ispuanielaine komeedine druamu “Jamon, jamon”. Jo vuvven peräs händy nominiiruittih ispuanielazen Goya- da Spanish Actors Union Award -palkindoloin suajakse parahan naizien roulis. 
Vuvvennnu 1998 häi enzi kerdua ezityi amierikkalazes William Gaitheran filmas “Mägyriččöin da alangoloin mua”. Tämän jälgeh oli äijy filmua, erähäs kudamas häi sai Oscar-palkindon. 

 




#Article 543: Jevgenii Morgunov (314 words)


Jevgenii Morgunov (27. sulakuudu 1927 – 25. kezäkuudu 1999) oli nevvostolaine da ven’alaine teatran da kinon ozuttelii, kino-ohjuaju, Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan arvostettu artistu (1978). Enimäl kuulužannu häi on Bivaloin roulis nevvostoaijan Leonid Gaidain komiedieloin sarjas. 

Morgunovan tuattah da muamah aijoi erottih. Muamu kazvatti poigua yksinäh, ruadoi zavodal, sit abuhoidajannu lapsiensuandukois. Morgunov 14-vuodizennu lähti ruadamah zavodale “Frezer”. Voinan da voinan jälles perehel puutui kestiä nälgiä. Kerran muamah toin puačkan voidu, Jevgenii ei voinnuh tirpua da söi sen kaiken leivättäh. Hänele rodih paha, händy odva suadih hengih. Sit aijaspäi lähtijen hänel rikkovui einehainehien sulavundu. Vuvven 25 ijäs hänel löyttih diabettu. Tämän periä häi ylen äijäl sangeni. Ruavahembas ijäs se andoi nivelih, hänel ainos kivisti jalgoi. 

Vuvvennu 1943 nuori Morgunov kirjutti kirjazen Stalinale da kyzyi, ku händy otettas opastumah teatrualizeh opistoh. Opastumah händy otettih Tairovan teatran tyves ruadanuoh opistoh. Ga Morgunov opastui sie vaiku vuvven da lähti opastumah Sergei Gerasimovalluo Kogoven’an valdivollizeh kinematogruafien instituuttah ozuttelijoin tiedokunnale. Vuvvennu 1948 häi loppi sen. Vuozinnu 1948-1951 häi ruadoi Kino-ozuttelijoin teatrustuudies. Vuozinnu 1951-1953 oli Pienen druamuteatran ozuttelijannu. Sit uvvessah kiändyi Kino-ozuttelijoin teatrustuudieh. 

Jo toine Morgunovan rouli luadi händy kuulužakse. Se oli petturin rouli Sergei Gerasimovan Nuori gvardii -filmas. Nuori Morgunov sissäh painui rahvahan mieleh, erähäs linnas kai pihal händy atakuittih brihačut, duumaittih, ku löyttih petturi. 
Rahvahan suvaičuksen Morgunov sai Leonid Gaidan 1960-vuozien komiedieloin sarjas. Sih aigah Morgunov oppi ičegi luadie kinuo, se oli Šolohovan kerdomuksen mugah luajittu filmu “Konzu itkietäh kazakat”. 

Vuozien 1970-1980 aigah Morgunovua harvah kučuttih snimaimahes. Nevvostoliiton jälgezinny vuozinnu hänel oli enämbi roulii filmois, migu iellizien kahtenkymmenen vuvven aigah. Ga piärouliloi ei olluh. Kaččojih niškoi häi mugai jäi Bivaloinnu. 
Morgunov ylen äijäl pidi pahua mieldy sendäh, ku ei päinnyh artistannu. Argielokses häi oli hyvä iloniekku da suvaičči šuutkua. Hänel ainos oli äijy dovariššua. Morgunov suvaičči stolas istundoi, ga liigua nikonzu ei ryypännyh. 

Morgunoval oli diabettu, sendäh hänel oli trombouzu, kaksi infarktua da insul’tu. Häi kuoli vuvvennu 1999 toizeh insul’tah. 

 




#Article 544: Julia Roberts (250 words)


Julia Roberts (28. ligakuudu 1967) on amierikkalaine ozuttelii da prod’usseru. Hänen enzimäine suuri lykky kinos oli rouli Steel Magnolias -filmas (1989), kudamas häi sai Golden Globe Award -palkindon da oli nominiiruittu Oscar-palkindon suajakse Paras naizien sivurouli -nominatsies vuvvennu 1990. Vuvven peräs häi oli jo Hollywoodan tiähtenny jälles kuulužua Pretty Woman -filmua. Sit filmas häi sai Golden Globe Award -palkindon da uvvessah oli nominiiruittu Oscar-palkindon suajakse da vie BAFTA-palkindon suajakse Paras naizien rouli -nominatsies vuvvennu 1991. 

Vuvvennu 2001 Roberts jälles avtobiogruaffistu Erin Brockovich -filmua, kudamas hänel oli piärouli, sai Oscar-palkindon, kolmanden Golden Globe Award palkindon, BAFTA-palkindon da Yhtysvalloin Kino-ozuttelijoin gildien palkindon Paras naizien rouli -nominatsies. Vuvvennu 2014 Julia Roberts oli nominiiruittu kaikkien nämmien palkindoloin suajakse Parahas naizien sivuroulis filmas ”August: Osage County” (2013). 

Roberts on muailmas eräs korgiedu palkua suajis ozuttelijois. Filmoin ozutandas, kudamis häi ezityi, suadih enämbi kahtu milljardua dollarua. 

Školan loppiettuu Roberts piäzi opastumah Džordzian ozavaldivon yliopistoh da muutti New Yorkah sizärellyö, kus tahtoi lähtie kino-ozuttelijan leibih. New Yorkas häi ualekirjutti ruadosobimuksen Click-modelitoimistonke da rubei käymäh ozuttelijoin kursiloile. 

Robertsan enzimäine ukko oli ozuttelii  da pajattai Lyle Pearce Lovett. Hyö elettih yhtes vähembi kahtu vuottu. 

Vuvvennu 2002 häi meni miehele kino-operuatorale Daniel Moderale. Vuvvennu 2004 heile roittihes kaksozet: tytär da poigu. Vuvvennu 2007 Roberts sai vie yhten poigazen. 

Roberts perehenke eläy New Yorkas Manhattanal da heil on omat konnut Tahoe-järvirannal. Robertsal sežo on suuri kodi Californies. Häi on Om Red films -kinokompuanien omistai da aktiivizesti yhtyy hyvyönluajindan ruadoloih. Vuvvennu 2005 Forbes-žurnualan mugah Robertsal oli omažuttu da varua 250 miljonua dollarua. 

 




#Article 545: Timothy Dalton (203 words)


Timothy Peter Dalton (21. kevätkuudu 1946) on valliiskoi teatran da kinon ozuttelii. Enimäl kuulužakse häi rodih jälles Jane Eyre -sarjufilmua, kus hänel oli Edvard Ročesteran rouli, da James Bondan roulis Kybenet silmispäi- (”The Living Daylights”, 1987) da Luba tappamizeh -filmois (”Licence To Kill”, 1989), myös roulilois filmois da ozutelmois William Shakespearen mugah. 

Školan loppiettuu vuvvennu 1964 kaheksatostu vuodine Dalton rubei teatran ozuttelijakse da kolmen vuvven aigah oli piälimäine ozuttelii Michael Kroftan Kanzallizes nuorižoteatras. Samal aigua, vuozinnu 1964-1966, häi opastui Druamutaijon kuningasakadeemies, sen jälgeh rodih Birmingeman teatran ozuttelijakse. 

Vuvvennu 1966 Dalton enzi kerdua snimaiččihes TV:s. Vuvvennu 1968 hänel oli enzimäine rouli filmas ”Leijon talvel”, kudamas erinomazesti ezityttih Katharine Hepburn da Peter O’Toole, Anthony Hopkinsgi. 

Vuozien 1970 aigah Dalton sminaiččihes monis kinolois, niilöin joukos oldih Ispuanien da Itualien projektat, ruadoi TV:s, kus äijän ezityi histouriellizis ozutuksis, oli Kuningahan artistujoukos da Prospect Theater -artistujoukos. 

Vuvvennu 1978 häi enzi kerdua sminaiččihes Amierikan Sekstet-filmas. 

Enimäl kuulužakse Dalton rodih Jane Eyre - sarjufilmas, kudai ozutettih Brituanies BBC-kanualal. Kogo muailmas kuluužakse ozuttelii rodih jälles James Bondan roulii. 

Vuozien 1990 aigah Scarlett-filmas, kudai oli omaluaduine da välly Tuulel kopatut -filman jatko (”Gone with the Wind”), Dalton erinomazeh ozutti Rhett Butlerua. 

Dalton suvaiččou kalastua, lugie, džaz-muuzikkua da ouperua. Häi keräilöy myös antikvariattua. 

 




#Article 546: Mihai Volontir (172 words)


Mihai (Mihail) Jermolajevič Volontir (moldovakse Mihai Volontir, 9. kevätkuudu 1934 – 15. syvyskuudu 2015) oli nevvostolaine da moldavielaine teatran da kinon ozuttelii, teatruohjuaju, Nevvostoliiton rahvahan artistu (1984). On tundiettu roulilois praporščiekan Volentiran da čiganin Budulain roulis. 

Volontir oli roinnuhes Glinženi-kyläh, kudai sih aigah kuului Rumiinien kuningaskundah, tänäpäi se on Moldavien alovehii. 
Kaheksatostu vuodizennu Volontir rubei opastamah školas Popitsi-kyläs. Vuvvennu 1955 häi loppi Orgejevskoin pedagouguopiston da tuli ruadoh kul’tuurutaloin johtajakse Lipčeni-kyläh.

Vuvvennu 1957 jälles tazavallan mieliruadokačoksii Volontirua kučuttih opastumah Muuzikkudruamu teatran ozuttelijoin opastusjoukkoh Bel’tsois. Jällespäi häi rodih tämän teatran ozuttelijakse. Teatras Volontiral oli enämbi 120 piäroulii. 
Volontir pajatti teatrois da estruadulavoil, kinolois, raadivos da TV:s. Hänen fonotiekas on enämbi 50 pajuo, äijät kudamis roittih kuulužikse. 

Vuvvennu 1967 Volontir rubei sminaimahes kinolois. Enimäl kuulužakse häi rodih Čigani-sarjufilman jälles (1979), kudamas hänel oli čiganin Budulain rouli. Kaččojat miellyttih sih filmah. Vuvvennu 1985 oli luajittu jatkofilmu ”Budulain järilleh tulendu”. 
Volontir kuului Nevvostoliiton kinematogruafistoin liittoh. 

Ozuttelii hos oligi kuulužu kogo Nevvostoliitos, ga ei jättänyh omua Bel’tsi-linnua. Sit linnas häi jatkoi ruadua teatras, kus oli ozuttelijannu da ohjuajannu. 

 




#Article 547: Roger Moore (248 words)


Roger George Moore (14. ligakuudu 1927 – 23. oraskuudu 2017) oli brinuanielaine kinon ozuttelii, käzikirjutuksien kirjuttai, prod’usseru. Enimäl tundietunnu Moore on James Bondan roulis.

Vuozien 1950 aigah Moore ruadoi modelinnu trikotuažan painandurekluamah niškoi, mindäh sendäh händy ruvettih kuččumah ”Suuret reituzat” (”The big knit”). Häi ezityi toiziengi tavaroin, ezimerkikse, hammaspastan rekluamas. Äijät arvostelijat lujoitetah, ku juuri nenga Moore sai hyvän pohjan artisturuadoh. 

Moore sih aigah rodih kuulužakse TV:s, häi sminaiččihes sarjufilmas “Aivengo” da toizis kinolois. 

Muailman kuulužakse Moore rodih Pyhäžy-filman jälles, kudamas hänel oli Saiman Templaran rouli. Tädä sarjafilmua ezmäi ozutettih Brituanies, sit ostettih Yhtysvaldoih. Filmu rodih kuulužakse kogo muailmas da piäzi kymmenen kuulužan filman joukkoh. Sarjan enzimäzet filmat oli ozutettu vuvvennu 1961. Kaikkiedah oli luajittu kuuzi ozutuskauttu. Brituanies se oli yhtenjytyi pitky kui Tazuajat (The Avengers) -sarjufilmu. 

Moore rubei ozuttamah Bondua vuvvennu 1973 da loppi vuvvennu 1985. Kaikis Bondan roulin ozuttelijois Moore oli hätkembän kaikkii ozutannuh sidä.

Moore on ainavo Bondois, ken nikonzu ei ajelluh kadras Aston Martin -mašinal da ainavo Bondois, ken sai filman käzikirjutuksen mugah Leninan ordenan. 

Kaksitostu vuottu Bondan ozutandua luajittih Moore kuulužakse detektiivoin suvaiččijoin keskes. 

Moore snimaiččihes kinolois, ga nenne roulit nivouse ei tuodu hänele kaččojien tunnustustu. Moore tovesti Sunday Telegraph -žurnualale sulakuul 2009, ku kogonah jätti ruavon. Londonan vuvven 2012 Olimpiadukižoin rekluamas häi uvvessah snimaiččihes Bondan roulis. 

Vuvvennu 1983 hänen elos muutui, konzu Bondan kuvvenden filman kuvuandan aigah Indies händy kovah liikutti  tämän suuren muan köyhys. Moore kiinostui Kolmanden muailman mualoih da tuli hyvyönluajinduruadoloih. Omas ruavos täl alal häi oli äijän kerdua palkittu. 

 




#Article 548: Louis de Funès (226 words)


Louis de Funès (tävvelline nimi Louis Germain David de Funès de Galarza, 31. heinykuudu 1914 – 27. pakkaskuudu 1983) oli frantsielaine kino-ozuttelii, kino-ohjuaju, käzikirjutuksien kirjuttai, muailman kinon eräs kuulužimis komiekois.  

Lapsete Louis de Funès hyvin tiezi frantsien, ispuanien da anglien kielii. Nuorete harjaitti piirustandua da fortepianol saitandua. Ei petties sit hänes roinnuh pianol soittai, enimyölleh Louis de Funès soitti džazua. 

Jälles voinua Louis de Funès oppie iččie kinematogruafan alal. Enne sidä häi opastui druaman kursiloil. Vuvvennu 1945 häi snimaiččihes Barmizonskoi kiuzavus -filmas, ga kuulužakse vie ei roinnuh. 

Vuvvennu 1958 oli luajittu Tabuamatoi ei ole varras -filmu, kudamas Louis de Funèsal oli peitočipyydäjän Bleron piärouli. Tämän filman jälgeh ozuttelii rodih kuulužakse kogo muailmas. Tämän jälgeh toizetgi Louis de Funèsan ruavot oldih hyvin otettu vastah da suadu kaččojien tunnustustu. 

Vuozien 1970 aigah Louis de Funès endizelleh on kuulužu da kaččojien suvaittavu ozuttelii. Vuvvennu 1973 sulakuun 15. päivänny Louis de Funès sai Fratsien korgeviman palkindon – Kunnivolegion ordenan. 

Vuvvennu 1978 ozuttelijal oli kaksi infarktua. Liäkärilöin käskys häi jätti ruavon da muutti kyläkonduloile, kus ylen äijän kazvatti rouzua. Eräs rouzien rodu, kudaman kehitti Meilland International-firmu, sai ozuttelijan nimen. 

Louis de Funès hos i jätti ruavon, ga ei voinnuh kieldävyö Claude Zidin kučundas da snimaiččihes hänen filmas «Siivyt vai sorkaine». Tämän jälgeh oli vie mondu filmua. Filmu «Žandarmu da žandarmetkat» rodih jälgimäine hänen karjieras. 
Louis de Funès kuoli syväimentabuamzieh vuvvennu 1983.

 




#Article 549: Kirves (209 words)


Kirves on ruadobruja leikkuamizeh, kuadamizeh da halgomizeh niškoi. Sidä käytetäh meččyruadolois. Ennevahnas kirves oli puaksuhkäytettävänny vilunnu oružannu, harvembah sidä käytettih lykindyoružannu. 

Kirvehes on hamar, očču, n’okku, terä, kaza, pardu, ponzi, silmy, varzi. 

Adamanaiguine halgoju käzikirves oli kivi, kudai yhtes puolespäi oli teroitettu, toizes puolespäi pyöryžy. Tämä ruadobruja, kudamal igiä eri lugijoin mugah on 800 tuhattu - 400 tuhattu vuottu, oli yhtelaigua kirvehenny, veičenny da leikkurinnu.

Enzimäzet kirvehet varrenke roittihes paleolitan aigah (35-12 tuhattu vuottu tagaperin). Niidy käytettih mečän kuadamizes da leikkuamizes, kui tämän päivän kirvehiigi. Neolitan aigah roittihes silendetyt kivikirvehet, sit poratut. Eneolitan aigah kirvehen terä luajittih vaskes, bronzukavven aigah – bronzas, yhtelläh kivikirvehii käytettih endizelleh. 

Tänäpäi kirvehen terä on luajittu metallas, varzi – puus.

Karjalan kieles, kui toizis itämerensuomelazis kielis, kirves-sana on baltielaine laihinsana. Suomen da eestin kieles sanal on sama muodo: kirves. Litvan kieles se on kirvis.  

On mieros miesty, kyläs kirvesty.

Kirveheh ei kiitettäne, ga luzikkah ei moitita (hos on paha ruadai, ga syömäh on rakas)

Kirvehes on enämbi lämmiä, migu turkis. 

Hos äijy kirvesty mereh lyki, ga et merdy kirvehel täytä (lašku köyhänny on, hos mi äijy hänele anna). 

Yksi iäni on kirvehel (ainos samua sanou).  

Mi pertile sellin?

Mužikku meččäh astuu, zirkalo sellän tagan. 

Meččäh menöy – kodih kaččou, kodih tulou – meččäh kaččou. 




#Article 550: Harmai mado (350 words)


Harmai mado (, ) on myrkymadoloi, kuuluu harmualoin madoloin pereheh. Harmuadu maduo on Jevruazies da Aazies. 

Karjalan tazavallas harmai mado on ainavo myrkymado, sendäh pidäy tiediä, kui se erovuu toizis madolois. Harmual mavol ei ole, kui mustumavol, keldazii tačmoi piäs. Sidä paiči harmuan mavon eričyksenny on sen piä, kudai on kolmikon da keijähän muodoine da selgieh erovuu kaglas, se kai on suomuksis. Harmual mavol on lyhyt (kuudeh-kaheksah kerdah ruhuo pienembi) da n’okas terävy händy. Sil on sangei da köhmiškö ruho, sellän puoles se on vähäzel lačakko. Harmual mavol on pysty yöl nägii silmyterä da kaksi suurdu myrkyhammastu, kudamat ollah ylimäzen leuguluun agjois da törčötetäh hyvin.  

Harmuan mavon ruhon piduhus yhtes hännänke enimyölleh ei ole enämbiä 70 sentii, puaksumbah – 40-60 sentii. Emäčyt ollah ižäččylöi pitkembät da sangiembat, händy niilöil on lyhembi da hoikembi. 

Harmuan mavon väri on eriluaduine. On mustua, on harmuadu, on muzavanruskiedu maduo. Maha on selgiä valpahembi, toiči sit on keldastu da valpastu tačmua, hännän n’okku alapuolespäi on keldaine libo ruskiettavu. 

Karjalas harmuadu maduo on kaikkiel, erähil alovehil kai liijakse. Harmai mado suvaiččou lehti- da segameččii, kus on ahuo da hyviä heiniä, vahnoi niittylöi kiviruoppahien da pitkän heinänke. Harvah konzu harmai mado eläy suoloin reunoil, jogiloin da järvilöin rannoil, kuattulois mečis, kudamat ruvetah kazvoittumah, havvumečis. Harmai mado ei ole ylen vuadiju eländykohtah niškoi, sil pidäy vaiku kohtii, kunne suau peittyö, tarbehekse syömisty da päiväzen valgiedu. Harmuat mavot enimälleh pyzytäh yhty kohtua da kaiken ijän eletäh sit. Liikutah net vaiku 50-100 metrin ymbäristöl. 

Harmai mado on vähäzel lašku da hilly mado. Päiväl se suvaiččou viruo päivypastos, pimien aigua libo yöl lähtöy syömizien eččoh. Pohjazembil alovehil net valgien aigua kiirehtetäh löydiä ičelleh syvvä. Keviäl harmuat mavot havačutah aijoi, sulakuun lopus – oraskuun allus, konzu mečis vie kudakus on lundu. Ezmäi talven vietändykohtaspäi lähtietäh ižäčyt, sit sentämän päivän mendyy emäčyt da nuoret madozet. Kaksi enzimästy nedälii net pyzytäh yhtes, lämmis kohtis, liikutah ylen vähän, parembi virutah päivypastos. Kolmen-nellän nedälin mendyy niilöil algavuu kiimuaigu. 

Nuoret harmuat mavot syvväh čirkoi da böbökkii, kudžoloi da toukkii, madozii da čyöttölöi. Jo jälles enzimästy talvie net ruvetah syömäh jyrzijöi, šlöppölöi, pienii linduzii, niilöin poigazii da jäiččii. 




#Article 551: Mustumado (285 words)


Mustumado (, ) ei ole myrkymadoloi, sidä enimyölleh on Jevruazien lauhkien ilmaston alovehil. Kuuluu mustumadoloin pereheh. 

Mustumavon ylen helpoh tunnustat toizis madolois. Sil piäs bokispäi on kaksi valpastu: keldastu, kelduruspakkuo libo valgiedu tačmua. Sil on piduličču da hoiskei ruho, kudai kai on suomuksis. Ruhon väri voi olla eriluaduine, ihan mustas da muzavanruskies valpahanharmuassah da vihandanoliivuvärissäh. Maha on läpettämätöi da valgei. Mustumavol ei ole myrkyhambahii. Mustumavon piduhus yhtes hännänke on 130 sentissäh, ga enimyölleh 70-100 sentii. Mustumavon ižäčyt ollah emäččylöi suurembat. 

Mustumado enimyölleh eläy vetty lähäl: jogiloin da järvilöin rannoil, suoloin reunoil, märril tuhjožikol kazvoitunnuzil niittylöil, rannan lepikkölöis. Voi eliä ristikanzan kodikonduloil, ogrodois, kai nostettulois huonuksis. Karjalas mustumaduo ei ole äijiä. Niidy enimälleh nähtih suvipiirilöis, Pitkänrannan da Anuksen piiris, Sortavalua lähäl. On sidä Oniegantagavuos da Puudogan piirin suviagjal. Pohjazembis piirilöis sidä vikse ni ole ei. 

Mustumado ei ole agrissiivine, ristikanzan nähtyy se kulgou iäre. Mustumado hyvin uidau. Se voi olla vies enämbi puoldu čuassuu da sih aigah ehtiy uidua hyvän palan. Mustumavot terväh da hyvin liikutah muadu myöte, nostah puuloih. Net ollah aktiivizet päivän aigua, yökse peitytäh puuloin juuriloih, kuivanuzien lehtilöin uale, kiviruoppahih, heinysuottoloih, kaikenmoizih hallelmuksih. Mustumado, kui harmai madogi, suvaiččou viruo päivypastos, se kiärihes kol’čalleh da voi čuassuluguh virui nenga lämmäzes.

Mustumaduo talven jälles voibi nähtä jo oraskuun allus. Talviunes havaččuhuu net ei olla moizet aktiivizet, hätken virutah päivypastos. Sih aigah yhteh tukkuh toiči kerävyy mondu mustumaduo. Sit net uvvessah lähtietäh talvenvietändykohtah, lykätäh vahnu kettu iäre da sen jälles, enimyölleh kezäkuul, heil algavuu kiimuaigu. Heinykuul emäččy muniu 7-30 jäiččiä, kudamat suuruon da muvvon puolespäi ollah kui kyyhköin. Nuoret mustumavot jäičispäi lähtiettyy kerras levitäh da eletäh ičepiänneh. 

Mustumado syöy enimyölleh šlöpöidy da rubišlöpöidy, niilöin toukkua. Toiči se syöy suurii böbökkii, hiirii, šižiliuhkuloi, pienii linduloi da linnunpoigazii. 




#Article 552: Tartun bobien muzei (182 words)


Tartun bobien muzei () on sijoitunnuhes Tartun linnan vahnas ozas.

Tartun bobien muzei oli avattu 29. oraskuudu vuvvennu 1994.

Tartun Bobien muzeis on enämbi 24600 eriluadustu bobua, on alalline da väliaigaine ozuttelut. Muzein kollektsies on perindöllizii estounielazii bobii, suveniirutyttilöi, suomelas-ugrilazien kanzoin rahvahallizi bobii, tyttitaloloi da äijy muudu kaikenmostu bobua.

Enzimäine muzein ozutteluzualu mustoittau vahnan koin suuripertii, kuduas on divan, kaksi kreslua, komodu, kamin-päčči, lat’elampu, suuri hebo-boba, lattiele on piirustettu matto. Servantois da divanal ollah vahnat farfourutytit čomis pluat’ois. Ozutahes, ku pertih terväh tulou bobien ižändy da rubieu kižuamah.

Toizes muzein zualas voibi nähtä muanruadajien lapsien puuhizii da tekstiil’ubobabii. Tytit ollah muanruadajien ferezilöis, on äijy puus luajittuloi kodi- da meččyžiivattoi. 
On muzeis zualu, kuduas ollah vaiku bumuagubovat. Tytöt sie voijah kižata bumuagutyttilöinke da sellittiä niilöi bumagas leikattuloih sobih.  Brihaččuloih niškoi – ilmumiäčyt, laivoin modelit, linnoitukset, saldatat. 

Muzeis on zualu, kudamas on pikoi-pienii bobazii. Sie on kaikkie – mašinoi, tyttilöi, sobii, astieloi, zvierilöi, suarnallizii personuažoi, bobazii Kinder surprise -jäičäspäi.
Muzein toizeh kerrokseh on kerätty bobazii, kudualoi suau nähtä Estounien eriluaduzis fil’mois da mul’tfil’mois. 

Lutsu-piha, 8. Tartu, Estounii , 51006.

tel. +372 7461 777

muuseum@mm.ee




#Article 553: Vaskičču (252 words)


Vaskičču (, ) on sorkatoi šižiliuhku, nägemäl ku pieni mado rouno. Yhtelläh mavos sen eroitat, sil on liikkujat silmyluomet, ulgonazet kuulohovut da ylen pitky händy. Madoloil händy on äijiä lyhembi ruhuo, vaskiččuloilhäi se on yhtenjytyi pitky ruhonke. 

Vaskičun ruho on kai silielois suomuksis. Hambahat ollah konusan muodohizet, terävät da tuaksepäi vinot. Vaskičul on aiga levei kieli. Sen ruhon piduhus voi olla 50 da 60 sentii, yhtelläh puaksumbah se on kahteh kerdah pienembi. Nuoril vaskiččuloil selgy on harmai, hobjaine, bokat da maha ollah mustanmuzavanruskiet libo mustat harmuan läpetyksenke. Kazvahuu selgy mustenou da rodieu muzavanruskiekse, vaskizekse libo maksankarvazekse. 

Karjalas vaskiččuu on vaiku Keski-Karjalassah, Belomorskassah. Sidä enimälleh on vaiku suvipiirilöis. Vaskičču suvaiččou kuivii kohtii da eläy pedäjikkölöin  reunoil da aholoil, lehti- da segamečis jogiloin da järvilöin randamil, tuhjožikkolois, kuattulois mečis. Vaskičču peittyy kivilöin uale, viččoin tukkuloih, kuivanuzih lehtilöih, hapannuzih kandoloih, juurikkoloih, kuadunuzien puuloin uale. Puaksuh peitokohtakse valliččou jyrzijöin da muamygrien pezii, toiči iče luadiu pezän meččylevitekseh libo pehmieh muah. 

Vaskičču on ylen hil’l’u da suojatoi, sendäh se puaksuh puuttuu pedoelättilöile käzih. Vai pitky da katkieju händy avvuttau sille pajeta. Vaskičul se ei ole moine, kui toizil šižiliuhkuloi, se ei kazva uvvessah. 

Vaskičču hos i on ihan suojatoi, ga Karjalas sil on paha sluavu. Sidä pietäh pahimannu madolois da myrkymavonnu, ainos tapetah. Ga se ei ole myrkymado da se ei rubie nikonzu n’okkuamah ristikanzua, kudai on ottanuh sen käzih. 

Vaskičus ei ole nimittumua pahua, vastukarai on hyödyy. Se syöy äijii meččäh niškoi pahoi böbökkii. 

Vaskičču terväh harjavuu ristikanzah, se voi eliä terrariumois yhtes mustumadoloin da löpšölöinke. 




#Article 554: Harmai rubišlöpöi (318 words)


Harmai rubišlöpöi (karjalakse vie harmai rubilöpšöi libo harmai rubilötöi, , ) on rubišlöppölöin pereheh kuului elätti. Karjalas harmai rubišlöpöi on ainavo rubišlöppölöis. Šlöppölöih verratunnu täl rubišlöpöil ei ole hambahii da leikkavustu kieles, sil ollah lyhyöt tagasorkat da kuivu, sangei, erähis kohtis kovennuh nahku kai ruvis – kazvaimis. 

Harmuat rubišlöpöit ollah aiga suuret elätit, enimälleh enämbi 80 millimetrii. Emäčyt voijah ollah 150 da kai 200 millimetrii. Niilöin sellän väri on eriluaduine: harmuattavu da rouno reduhine muzavanruskei libo mustanmaksankarvaine selgiettömien muzavien tačmoinke libo niilöittäh. Maha on rouno reduhine valgei, keldazettavu, pienien mustien pilkuloinke. Nahku on buguričču da sit on äijy myrkyrauhnua. Piän bokis on kaksi suurdu buguriččuu. 

On olemas mieli, ku rubišlöppölöis ristikanzan nahkah voi roita kazvaindu, ga se ei ole tottu. Niilöin myrky ei ole ristikanzale paha. Sit vai voi čahluo nahkua, muudu nimidä, da silloi vaste, konzu se puuttuu silmih libo riibavukseh. Myrkyy nahkas rubišlöpöile pidäy pedoelättilöis puolistajes. 

Karjalas harmuadu rubišlöpöidy on kaikkiel, ga sidä harvembah näet, migu heinyšlöpöidy, se ei ole vai sendäh, ku tädä rubišlöpöidy on vähembi, ga vie sendäh, ku se suvaiččou peittyö. Se eläy eri ololois: lehti-, kuuzi-, pedäi- da segamečis, peldoloin da niittylöin lähäl, puaksuh kylis ogrodois da sadulois. Toiči rubieu elämäh žiivattoin huonuksis. Se ei kui šlöpöi valliče märgii kohtii, sille pidäy kuivembat. 

Harmai rubišlöpöi liikkuu yöl libo pimien aigah, päiväkse peittyy meččylevitekseh, pezih, juuriloin da kuadunuzien puuloin uale, luondaloih, vahnoih kuadunuzih huonuksih. Vai pilvežänny da vihmupäivänny sidä voibi nähtä päiväl. Harmai rubišlöpöi havaččuu talviunes sulakuun lopus libo oraskuun allus, myöhembi heinyšlöppölöi. Havaččuhuu net kerras mennäh kuduh vezistölöih, kus on seizoi vezi libo vähäzel virduaju. 

Harmai rubišlöpöi, kui kai muavezielätit, vaihtau turkin, lykkiäy iäre ulgoketun. Edusorkil se kiškou sidä suurin paloin da kerras syöy, nenga täyttäy einehellizien ainehien vajavuttu, kudai rodieu ketunvaihtandan jälles. 

Harmai rubišlöpöi syöy pienii böbökkii da niilöin toukkii, hämähäkkilöi, čyöttölöi. Niilöin joukos on äijy pahua mečile, saduloile da ogrodoile luadijua böbökkiä, sendäh harmuadu rubišlöpöidy pidäy pidiä hyödyy tuojannu elätinny.




#Article 555: Suomen Kanzallisarkisto (109 words)


SUOMEN KANZALLISARKISTO

Suomen Kanzallisarkisto () ohjuau keskushallindon arkistoindua, toimiu ku valdukunnalline keskusvirasto da tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kanzallisarkisto ottau säilytettäväkse aziikirjoi, keriäy merkillisty arkistoainehty Suomen histourieh näh da kannattau niilöin tutkimustu.

Kanzallisarkisto  on kehitynnyh vuvvennu 1816 perustetus Senuatan arkistos. Ruočin vallan aigah Suomie hallittih Stokgolmaspäi. Vuvvennu 1809 Suomi liitettih Ven’ah autonomizennu suuriruhtinaskunnannu,  se sai oman keskushallindon. Senuatan arkistoh siirrettih Ruočispäi Suomeh kuulujat aziikirjat da myös muijen virastoloin ainehisto. Vuvvennu 1869 arkiston nimi muutettih Valdivonarkistokse, vuvvennu 1994 Kanzallisarkistokse.

Piäjohtai Jussi Nuorteva

Poštuadressi: PL 258, 00171 Helsinki

telefon: +358 29 533 7000

sähköpoštu: kirjaamo[@]arkisto.fi

Tiedoportualu  - avuau tutkimuskäyttöh Karjalan tazavallan Kanzallisarkiston (Ven'an Federacii) da Suomen Kanzallisarkiston aziikirjoi Karjalan historieh da kul'tuurah näh.




#Article 556: Nekrasov Nikolai Alekseevič (221 words)


Nekrasov Nikolai Alekseevič (28. kylmykuudu (10. talvikuudu) 1821 -  27. talvikuudu 1877 (8. pakkaskuudu 1878)) - ven’alaine runoilii, kirjuttai.
Lapsus da nuorizo aigu suuren ven'an runoilijan Nikolai Aleksejevičan Nekrasovan mini Volga-joven rannoil.” Suuri jogi- rahvahan syöttäi!”- saneli häi Volga- jogeh näh. Vaiku tiä jo pienyössäh nägi häi burlakoin ylen jygielöi ruadoloi, kuduat, kiändynyöt puolekkai, kulgiettih joven randua myö da viettih peräh ylen jygiedy baržua. Toiči kaččojen heijän rudoh, igävöičči kyynälissäh. 

Ylen nuorennu häi rubei tundemah rahvahan jygiedy elostu., sentäh häi tuli suurekse ristikanzake, hyväsydämellizekse runoilijakse, kudai kogo ijän tahtoi rahvahal kebjevytty da hyvytty.

Tuattah hänen oli  oficierannu ylen julgiennu da kovasydämellizenny. Kniigoi nikonzu ei luvennuh, suvaičči mečästiä da ainos oli pahalleh käskyläien ruadajienke.

Muamah oli ihan toine: hyväsydämelline älykäs da opastunnuh ristikanzu. Äijis runolois Nikolai Aleksejevič kirjuttau omassah muamah näh.

Konzu hänel täydyi 16 vuottu tuattah vedi händy Peterburgah opastumah oficierakse Dvor'anskoih polkah. Muamah tuatan mielien vastah, käski poijal valmistuo universitiettah. Tuattah konzu sen tiijusti, katkai kai maksut poijale. Häi jäi ihan yksin, vierahas linnas, kopeikattah kormanis.

Nygöi hänen eländy aijas tapahtui kaikkie: 3 vuottu oli ainos nälläs, ei voinnuh ostua lämmii sobii, ainos ečii ruaduo. Ottihes joga ruadoh: kirjutti kirjazii gruamottomil, tallendi tekstoi akt'oroil, opasti perehis lapsii.

Nekrasov  oli piämiehenny ” Sovremenniekku”- lehtes., kuduadu algai vie A.S Puškin.  Kirjuttajat  Černiševskii, Dobrol'ubov,  Turgenev da Lev Tolstoi, kirjutettih enzimäzii  kerdomuksii hänen lehtih.




#Article 557: Uvven Valamoin monasteri (169 words)


Yksi pravoslavnolois monasterilois Suomes on Uvven Valamoin Spaso-Preobraženskoi monasteri. Se kuuluu Konstantinopol'skoih Patriurhuattah, sijoitunnuhes on Heinävien piiris, Pappiniemi kyläs.

Sie ihan piätaloin čardakal, vellet löytti merkiikounu, kudai andoi ielleh nimen luostaril. Ikounu oli pyhittäjien Valamoin Sergien da Germanan. Monasterin nimi oli tiettävy: ”Uuzi Valamoi”. Ylen terväh nouzi Spaso-Preobraženskoi kirikkö, kudai oli kerätty da rakendettu kahtes ambaris. Enzimäzet ikoonat da kai altarin utvarit oldih Luadogan Valamoispäi. Alimazen riävyn ikonostuassu ihan alus oli trapeezan seinil.

Vuozi pruazniekoinikkoonat oldih jo piäkirikös. 

Igumenan kreslu, kudai nygöi on huruas puoles, oli luaittu 1869 vuvvel, Igumenal Damaskinal.
Sil aigua oli evakoittu sizäret Pečenskois monasterispäi, heijän nastojuatel' puutui saldatoin käzih da oli tapettu 12.12.1940 vuvvel.

Nygöi Tämä Čudotvornoi Ikkoonu on kives rakendetus  Spaso-Preobraženskois Piäkirikös.

Jales Suurdu voinua Mitropolittu Leningradskoi da Novgorodckoi keräi yhteh Valamoin Vellestyö da tuldih hyö Moskovan Patriarhuattah.

Erähät vellet ei mendy elämäh uttu stiil'ua myö, hyö suadih luba mennä  Pskovo-Pečorskoih monasterih.

vellestön kalmižim. Sinne myös on rakendettu časounu prepodobnoin Germanan Alaskinskoin.

Kezäl 2000 vuvvel, ihan kalmižiman ogruadan rinnal oli rakendettu časounu Iounal Krestiteläl.




#Article 558: Mruamoru (205 words)


Mruamoru (muinas-gretsien kieles μάρμαρος — «valgei libo läpettäi kivi») on mägilaji, kudai rodieu kal’tsiitas libo dolomitas metamorfizman hyvyös.

Mruamorah kuuluu kal’tsiittu da toizien minerualoin sevoitehtu, da orguanistu yhtistehty. Nämmis sevvoittehis rippuu mruamoran luadu, net parandetah libo pahendetah mruamoran čomenduskygyy. Mruamoran väri sežo rippuu nämmis sevoittehis. Enimil värikkähil mruamoroil on kirjavu väri. Rauduoksiidu luadiu mruamoran ruskiekse, toiči valpahanrouzovoikse; raudusul’fiidu – sinizen mustakse; silikuatat, kudamis on ruadua, – vihandakse; limonit da ravvan da margantsan karbonuatat – keldazekse da muzavanruskiekse. Harmualois, taivahankarvazis da mustis mruamorois on grafiittua da biitumua. 

Mruamorua on joga muas. Ven’al enzimäzikse ruvettih käyttämäh mruamorua Karjalaspäi. Se on valpahankeldastu värii omaluaduzien kuvienke. Karjalaine mruamoru čomendau Talvidvorčan, Kazanskoin da Isaakijevskoin kiriköt Piiteris. Kuulužat oldih Karjalan Tivdien da Luadoganrannikon mruamoran suandukohtat. Eräs kudamis on Ruskealas. 
Urualal on käytetty hyväkse enämbi 20 mruamoran suandukohtua. Sibiris da Altail tietäh enämbi 50 mruamoran suandukohtua, ga aktiivizesti ruatah vaiku kolmes.

Rajan tagua hinnois pietäh Itualien mruamorua. Adamanaijois kuulužat oldih Gretsien mruamoran suandukohtat. 

Ammuzis aijois mruamorua käytetäh rakendamizes: taloloin da avvopäččilöin piälystämizes, stolalaudazien luadimizes, lattieloin da seinien päilystämizes, mozuajikkoin luadimizes da pertilöin syväinpuolien čomendamizes. Sidä käytetäh sežo mustopaččahien luadimizes.

Vie erähii vahnoi perindölöi on mruamoran käyttö saduloin da puustoloin čomendamizes. Mruamoral piälystetäh fontuanoi, pordahien käzipuuloi, lebokodazii. 

Mruamoras azuttuloi laudoi käytetäh elektrotehniekäs. Mruamorujauhuo käytetäh muatalovuos. 




#Article 559: Graniittu (202 words)


Graniittu ( – ”jyvä”) magmuattine plutouniene mägilaji, kudai kuuluu graniittoin rodukundah. Graniittah kuuluu kvartsu, plagiokluazu, muašpuattu da kiildo. Graniitat ollah muankuoren tärgevimii kogomuksii. Niidy on äijis kohtis da net ollah enimien manderehien pohjannu. Graniittu on ainaovoluaduine luonnon materjualu, kovuon puoles se on toizel sijal jälles almuazua. 

Graniittu on eräs plotnolois, kovis da lujis lajilois. Sidä käytetäh rakendamizes piälystysmaterjualannu. Sidä paiči graniittu ylen vähän imöy iččeh vetty, se on hyvä pakkazien kestäi da ei revustu, mindäh sendäh sidä käytetäh piälystysmaterjualannu taloloin sydämes da ulgopuolel. Yhtelläh pidäy mustua, ku niilöis talolois rodieu vähästy enämbi radiatsiedu. Erähis graniittoin lajilois sendäh voibi suaja luonnon uruanua. 

Taloloin syväinpuoles graniittua käytetäh seinien, pordahien piälystämizes, stolalaudazien da paččahien luadimizes, pordahien bal’asinoin da suurien kukkumal’l’oin azumizes. Graniital piälystetäh fontuanoi da avvopäččilöi. Taloloin ulgopuolel, pihal sidä käytetäh alužimien, aidoin da tugiseinien piälystämizes da rakendamizes. Graniitas luajitah mustopaččahii da graniittukivie. 

Graniittua on äijis mualois. Ven’al, ku ottua luguh kai graniitan olokohtat, niidy on läs 200. Hos on niidy äijy, ga luvun puoles Ven’a jiäy jällele Itualies. Sit muas enin kaikkie graniittua on Sardiinies. 
Ven’an luodehpuoles – Leningruadan alovehel, Kuolan niemimual da Karjalas – suajah hyviä ruskiedu da rouzovoidu graniittua. Karjalaine graniittu on kuulužu Ven’al da sen ulgopuolel. Se on luja da kestäi. 




#Article 560: Vagoinkarvaine kvartsiittu (298 words)


Vagoinkarvaine kvartsiittu on metamorfiene mägilaji. Se tarkoittau sidä, ku se rodivui jäyhtynös magmas da sit temperatuuran da painon vaikutukses muutti omat ominažuot. Sil on ainavoluaduine da harvinaine vagoinkarvaine väri. 

Vagoinkarvazes kvartsiitas on enimälleh kvartsua – 70-98%. Sidä paiči sit on kiilduo, tal’kua da muašpuattua. Sidä pietäh puolikallehennu enzimäzen luavun mägilajinnu. Se kuuluu sih samazeh joukkoh, kui malahiittu, jamša da nefriittu. Tämä kvartsiittulaji on ylen čoma da luja, sendäh sidä sanotah vie tsuarilazekse. 

Vagoinkarvaine kvartsiittu on ylen kova, muokata sidä on jygei, ga poliruiččemizen jälles sit luajitut azutekset ollah ylen čomat. Se on ylen kova, sendäh sidä ei pilata, sidä hallatah. Kvartsiitas on hienuo toine toizeh kiingieh ”kazvanuttu” jyviä, sendäh konzu kvartsiittu hallatah, ei rodei terävii agjoi da n’okkii. Suuruon puoles nämmä jyvät ollah enimälleh yhtenjyttymät, sendäh lämmites net levetäh tazazesti. Tämän hyvyös kvartsiittu on luguzien lämmitändöi da viluškoitandoi kestäi, sit ei lähte pahoi ainehii da se ylen vähän imöy iččeh vetty. Se voibi kestiä 1770 gruadusin lämmän. 

Tädä kvartsiittua suajah vaiku Karjalas Onieganrannikon piiris Oniegujärven päivänlaskupuolizel rannal Šokšan kyläs, sendäh puaksuh sidä sanotah šokšan kvartsiitakse. 

Vagoinkarvastu kvartsiittua käytetäh kylylöis, piälystämizes da rakendamizes. Kylylöis se hätken pyzyy lämmänny da andau kebjien magien löylyn, sendäh sih miellyttih kylyniekat. 

Vuozisadassah XVIII tädä kivie piettih hinnois sen lujuon täh. Sih aigah sidä käytettih raudua da čugunua valajien päččilöin piälystämizes. Vaiku puolen vuozisuan mendyy ovvostettih, ku lykätäh päččih harvinastu da ainavoluadustu kivie. Tädä kivie ruvettih käyttämäh dvorčien, kirikkölöin, mustopaččahien čomendamizes. 
Kivie käytetäh sežo lagevoloin, trotuaroin da kävelykujoloin luadimizes, sendäh ku se on hyvä pahoin siälöin kestäi.
Vagoinkarvastu kvartsiittua on käytetty Napoleonan kalmukivenny da Leninan mauzolein luadimizes. 

On olemas mieli, ku vagoinkarvaine kvartsiittu on hyvä verenpainole, avvuttau nivelien da sivuloin kivistyksih, parandau verdy, kebjendäy ristikanzan oluo siän vaikuttamizes. Ga täs suuri merkičys vikse vie on omaluaduzel väril. Kačahtattos vai sih dai vihjuat sen ainavoluadužuon. 




#Article 561: Šungiittu (174 words)


Šungiittu on mägilaji, kudai kogonažuon da ominažuzien puoles on antratsitoin da grafiitan välis. Šungiittua on mustua, muzavanharmuadu da maksankarvastu värii. 

Enzimäzenny lyhyzii kirjutuksii ”Anuksen muan mustas” mägilajis kirjutti vuvvennu 1792 akadiemikku Nikolai Ozeretskovskii da vuvvennu 1848 Mägi-inženieroin korpusan štabs-kapituanu N. Komarov. 

Vuvvennu 1877 Aleksandr Inostrantsev andoi sille nimen – šungiittu Oniegantagavon kylän Šungan mugah, kus tädä mägilajii enzimäzekse löyttih da kus ruadoi kaivostunnelli. 

Puhtastu šungiittua luonnos on ylen harvah, enimälleh se on hoikkazinnu 30 sentissäh junozinnu. Puaksumbah se on sevoittehennu šungiittuslantsois da dolomitois, kudamii on kaikes Oniegantagavos – Hirvahan kyläspäi päivänlaskupuoles Šungassah päivännouzupuoles. 

Suurin vuitti šungiitan suandukohtii on Karjalas Oniegantagavon niemimual da Oniegujärven pohjasn’okas ymbäri. Vihjatah, ku nämmis suandukohtis on läs 1 miljardu tonnua tädä kivie.  

Täkse aigua on löytty yksi šungiittukohtu Kazahstuanas. Sit on 49 miljounua tonnua kivie. 

Šungiittua käytetäh metallurgies da rakendamizes. Piiteris sil on čomendettu Isaakijevskoi da Kazanskoi kiriköt da Moskovas metron stansiet. Tänäpäi šungiittua käytetäh šungiziitan luadimizes, se on kebjei betonan vastineh. 

Šungiziittua käytetäh sežo vien puhtastamizes vienpuhtastomolois.
Šungiitas luajittuloil azuteksil sanotah rouno on parandusvägie, ga se ei ole tovestettu. 




#Article 562: Kuožali (108 words)


Kuožali on rahvahan käziruadoloin vehkeh.  Kuožzlin da vätinän vuoh kezrätäh villu da pelvas kuidoloi.

Värtinän vuoh tulou kezrävölangu, kudai on tartutettu kuožalin piäpuoleh. Konzu värtin ulou langoil tävvekse, sidä sanotah tainakse.
Kuožali on kuaittu puulavvois: niidy on kaksi ozua, yläpuolel, kudai ozutahes labjazekse, ihan sih kohtah  sivotah valmis villurukki, a ku naine vois hyvin kezrätä, toine laudaine on myös silei, sil suau kezrijäl istuo. Piäozua ainos vie čomendettih piirustuksil da vestämizel.

On vie abukuožali – se myös on laudu, kuduan piäl on navedittu cilindru, virujan värtinänke.

Käil pyöritetäh rataspyöriä, se remenin vuoh pyörittäy värtiniä. Hurual käil annetah villua teräväh puoleh värtiniä, oigiel käil pyöritetäh ratastu. Muga kezrätäh villulangua.




#Article 563: Jaakkima (121 words)


Jaakkima () on stansii Karjalan tazavallas Lahdenpohjan piiris. Enne se oli pos’olku. Se sijaiččou 3 kilometrin piäs Lahdenpohjaspäi.

Vuvvennu 1845 ruvettih nostamah uuzi luteransoin kirikkö Jaakkimah muanomistai Aleksandr Kušel’ovan-Bezborodkon avul. Arhitektorannu oli Karl Engel.

Kirikkyö nostettih 5 vuottu. Se rubei ruadamah 19. ligakuudu v.1851. Sih voi syndyö läs 3000 hengie.

Vuvvennu 1939 Jaakkimas eli läs 9500 hengie (Lahdenpohjas – läs 2000, Lumivuaras – läs 5000).

Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan (1939 – 1940) jälles se aloveh liittyi Nevvostoliitole Moskovan rauhansobimuksen mugah (v. 1940).
Vuvvennu 1941 Suomen VII armiikundu (suom. Suomen VII armeijakunta) valdai Jaakkiman.

Moskovan vuvven 1944 välirauhan jälles Jaakkima uvvessah rubei liittymäh Nevvostoliitole.

Luteransoin kirikös oli vangiloin luageri. Myöhembäh sidä käytettih yhteiskoinnu, a sen jälles skluavunnu. Vuvvennu 1977 kirikkö paloi.




#Article 564: Petroskoin valdivonyliopisto (151 words)


Petroskoin valdivonyliopisto (ven.  ) (vuodessah 1956 sen nimi oli Karjalas-suomelaine valdivonyliopisto) on vuvvennu 1940 perustettu yliopisto Karjalan tazavallas Petroskois. Vuvvennu 2017 yliopisto sai tugiyliopiston stuatusan.
Vuvven 2014 tiedoloin mugah yliopistos opastuu 11231 opastujua, ruadau piäl 1000 tiedomiesty da opastajua.

Vuvven 2017 allus yliopistos on olluh 11 instituuttua:

Yliopistos on 67 laitostu.
Petroskoin valdivonyliopistos on 40 tutkimuksien da uuzien tehnolougieloin keskustu, biznes-inkubuattoru, tehnoparku, oma ilmoihpiästämö, kazvitiedosadu, Onego-uinduallikko, tiedokirjasto. Yliopisto sijoittuu kaheksah rakendukseh, kuduat ollah eri linnan ozis.
Petroskoin valdivonyliopistol on 77 rahvahienvälisty sobimustu 23 muanke, kudualoih kuulutah Suomi, Ruočči, Norviegii, Francii, Germuanii, Portugalii, Anglii, Amierikan Yhtysvallat, Kanuadu, Bel’gii, Korea, Baltiekkumeren muat da muut.
Joga vuottu yliopisto ottau vastah läs 200 vierastu opastujua, da läs 250 Petroskoin valdivonyliopiston opastujua da opastajua opastuu da harjaittelou rajan tagua.
Petroskoin yliopisto kannattau opastujua: se andau tervehyönkaičuksen, den’guavun. Opastujat voijah parandua tervehytty profilaktouries, kävvä huogavumah Mustanmeren rannale, Karjalan sanatourieloih, Urozero-tervehyönhoidokeskukseh da Šotjärvi (ven. Šotozero)- sportu- da tervehyönhoidoluagerih.




#Article 565: Vepsän kanzalline voulosti (285 words)


Vepsän kanzalline voulosti (veps. Vepsän rahvahaline volost’) – pohjasvepsäläzien avtonoumii, kudai kuuluu Karjalan tazavaldah, oli olemas vuvves 1994 algajen vuodessah 2004. Keskus – Šoutjärven kylä (Šouljärv’). Rahvahanlugumiäry (01.01.2012 aigah) – 3493 hengie, niilöis 1202 – vepsäläzet. 

Vepsän kanzalline voulosti oli perustettu 20. pakkaskuudu vuvvennu 1994 Karjalan tazavallan Piälimäzen Nevvoston käskyn mugah 20. pakkaskuun päiväs 1994 № ХП-23/625. Voulosti oli perustettu Šokšan, Šoutjärven da Kalagen vepsäläzien kanzallizien kylänevvostoloin tyveh. Nämmä kylänevvostot oli otettu iäres Onieganrannikon piirin halličuksespäi. Tavikuun 2. päivänny vuvvennu 1996 Vepsän kanzalline voulosti rodih iččenäzekse alovehekse, kuduah kuului 13 kyliä. Aloveh- da halličuskeskuksennu oli Šoutjärven kylä.

Lykysti suaja hyvät tulokset: oli elavutettu vepsän kirjukieli, piästetty ilmah opastuskniigat da sanakniigat, voulostin školis ruvettih opastamah vepsän kieldy. Karjalan yliopistolois ruvettih valmistamah vepsän kielen opastajii. Kielentutkii Irma Ivanovna Mullonen luadi kolmekielizen (vepsäläs-suomelas-ven’alazen) Karjalan vepsäläzien paikannimien luvettelon. Oli kohendettu Šoutjärven kul’tuurutaloi. Kai tämä parandi vepsäläzien omaničentunduo kanzannu.  

Voulostin sotsiuallis-ekonoumiellizien probliemoin sellittämine oli kiini Karjalan tazavallan Vepsän kanzallizen voulostin kehityksen РЭСУРС-programman valmistamizes da täyttämizes. РЭСУРС-programman vuozikse 2000-2004 luadi Karjalan tazavallan Ekonoumiellizen kehityksen ministerstvu. Programman piätarkoituksennu oli miärätä ruavot Voulostin kehittämizekse, ku vuvvekse 2004 suaja täyzi b’udžiettu, kudai kannattas voulostin eloksen sotsiuallistu puoldu minimualizien sotsiuallizien standartoin tazol. Programman piälimäzenny ruavonnu oli РЭСУРС-stuatusan omistamine alovehele. Tämän stuatussu ennusti hyviä ekonoumiekkutilua laitoksile, kudamat kehitytäh voulostin alovehel. Oli hävitetty puutevolližuon kompleksan hädätila. Pieneni kirjoile panduloin ruavottomien lugumiäry, pienettih ruadopalkoin, eläkehmaksoloin da lapsien abumaksoloin vellat. 

Vuvvennu 2002 Karjalan tazavallan halličuksen hyvyös Vepsän kanzalline voulosti yhtyi federuallizeh tietyn tarkoituksen programmah “Pohjazen vähäluguzien kandurahvahien ekonoumielline da sotsiualline kehitys vuodessah 2011”.  

Talvikuun 20. päivänny vuvvennu 2004 voulosti hävitettih. Sen aloveh annettih järilleh Onieganrannikon piirin halličukseh. 

Vähästy enne voulostin hävitändiä, vuvvennu 2004, vepsäläine aktivistu taidoilii Aleksei Maksimov valmisti Vepsän kanzallizen voulostin gerban projektan. Projektu ei olluh hyväksytty virrallizesti.




#Article 566: Tantal (162 words)


Tantal (lat. Tantalum, merkitäh Ta-merkil) on 73. elementu Mendelejevan alguainehien hiimiellizes sistiemallizes järjestykses. Tantalan atomnoumer on 73. Se on sistiemallizen järjestyksen kuvves periodas 5. joukos.
Tavallizes olotilas tantal on läpettäi hobjanvalgei metallu tinan vivahtuksenke. 

Ruoččilaine hiimiekku Anders Gustaf Ekeberg avai tantalan vuvvennu 1802 kahtes minerualas, kuduat oli löytty Ruočis da Suomespäi. Tiedomies ei voinnuh suaja puhtastu elementua minerualoispäi. Vaigien suamizen periä sile annettih muinasgriekkalazen mifolougien Tantalan urhomiehen nimi.  

Tantalua da ”kolumbiedu” (niobiumua) piettih yhtenny elementannu. Vaigu vuvvennu 1844 germuanielaine hiimiekku Genrih Roze tovesti, ku kolumbit-tantalit minerualas on kaksi eri elementua – niobium da tantal. 
V. Bolton Germuanies enzi kerdua sai plastiillistu tantalua vuvvennu 1903.
Vuvvennu 1922 tantalua ruvettih käyttämäh tevolližuos: radiolampois da elektrovirran oijenduksis. 

Tantal on harvinaine metallu, vaigu 0,0002% muankuores. On olemas läs 20 tantalan minerualua da enämbi 60 minerualua, kudamis on tädä minerualua. Enimyölleh sidä suajah Francies, Jegiptas, Thaimuas, Avstrualies da Kitais. 

Nygöi tantalua käytetäh monis alois: hiimiellizes tevolližukses, atomreaktoroin luajindas, hirurgies da implantatois, tantalukondensattorois.

Tieduo on otettu ven'ankielizes Wikipedies 




#Article 567: Kalevalaine runohus (251 words)


 
Kalevalaine runohus perustuu kalevalazeh runolajih libo kalevalalajih. Kalevalastu runohuttu voibi kuulla baltienmerensuomelazien rahvahien keskes. Kalevalaine runohus on roinnuhes ei myöhembä raudukavven aigua da äijat tevokset sanellah ihan rauduakavven aijas. Kalevalazeh runohuoh kuulutah sežo vahnembat kivikavven aijan šamaani-aihiellizet tevokset da uvvembat hristianskoit tevokset.

Parahii runonpajattajii rahvas piettih suures arvos. Vahnu kalevalaine runohus säilyy vuoziaijoin luguh rahvahan mustos. Uvvet sugupolvet opastettih vahnoi runoloi maltajien runonpajattajien kuunneltes. Täh niškoi oli äijy pajotabua, paiči tiedohussanoi, kai kalevalan runohuon tevokset ezitettih pajattamal. Toiči pajatettih kandelehen myödähsoitandan mugah.
Kalevalan runohuon vahnembat tundietut kirjutukset luajittih tovennägözesti 1500-luvul. Erähät tiedomiehet pietäh 1200-luvun olijua Novgorodan lähäl löyttyy tuohistu kirjutustu kalevalalajizennu tiedohussanannu.
Enzimäzenny tundietunnu runoloin keriäjänny, kudai kuundeli da pani niilöi mustoh, oli 1700-luvul ruadai Christfried Ganander. Onnuako Gananderan panos ei roinnuhes ylen tehokkahakse da ammattillizekse 1800-luvun rahvahanrunohuon keriäjien ruadoh verraten. 1800-luvul, Suomen suuren kniäzin valdumuan aigua, tiedomiehien yhtevyksen piätarkoituksennu oli kerätä yhteh kai rahvahan keskes säylynyh kalevalaine runohus. Elias Lönnrot da äijät muutgi tiedomiehet dai opastujat käydih keriämäh kalevalastu runohuttu da muudugi rahvahanperindyö suomelazil da baltienmerensuomelazil alovehil. Ihan samah aigah, konzu runohuttu kerättih täytty vägie, suulline perindö jo rubei häviemäh. Äijät runonpajattajat oldih oman suvun jälgumäzinny tiedäjinny da toiči jo ylen vahnat. Erähis perehis perindö oli vie sen verran luja, ku nuorembi sugupolvi tiezi runoloi ja myöhembä kävijät keriäjät suadih kirjuttua runoloi heisgi. 1800 da 1900 vuozisavoin välil suurin vuitti runoloi oli jo kerätty. Runoloi puutui vie löydiä 1900-luvun algupuolelgi. Erähii lapsien kalevalalajizii tevoksii libo kalevalalajizii sananpolviloi da sananlaskuloi voibi kuulta rahvahan keskes tänäpäigi.

 
 Jouko Vahtola Suomen historia s. 77




#Article 568: Beat-sugupolvi (216 words)


Beat-sugupolvi (angl. The Beat Generation, toiči kiännetäh ”murendetukse polvekse”) on ameriekkalazien kirjuttajien da runoilijoin joukon nimi, kuduan ezittäjät kirjutettih prouzua da runoiluu.
Beat-sugupolvi on vaikutannuh omien yhtenaigalazien ajatuksih 1940-luvus algajen da suannuh kaikkien yhtehisty tunnustustu 1950-luvun lopus.

Nygyaigazet literatuurukriitiekat kačellah beat-sugupolvie eri luaduh: ekzistencialistu-kirjuttajinnu, huigiettominnu hengilölöinny, romantiekkoinnu, ebäpoliitiekallizennu ristikanzoinnu da bogieman ezittäjinny. Tarkin erähän tutkijan mugah on kačella sidä amierikkalazien taboin vallankumovuksen tunnussanoinnu da tunnusmerkinny.

Džek Keruak keksii ”beat-sugupolvi”- terminän vuvvennu 1948. Muga kirjuttai kuvaili nonkonformistustu nuorižoliikehty da undergraundua New Yorkas, kuduat oldih roinnuhes ”kavonnuos sugupolvespäi”.

Beat-sugupolvi rubei kehittymäh1940-luvun allus Columbian yliopiston opastujien keskes, kus L’us’jen Karr tuttavutti Keruakua, Ginzbergua da Berrouzua, kudualois sit tuli ”murendettuloin” piäezittäjät.

Joukon kuulužimat kirjuttajat on Uil’jam S’juard Berrouz, Džek Keruak, runoilijat Allen Ginzberg, Gregori Korso, Lourens Ferlingetti, Geri Snaider, Maikl Makklur, Diana di Prima, Filipp Ueilen, Filipp Lamantia, Leroi Džons, Bob Kaufman, Robert Krili da Robert Danken.
Beat-sugupolven tiettävembät tevokset on Ginzbergan runoelmu Mälähtys (1956), Keruakan romuanu Matkal (1957) da Berrouzan romuanu Pal’l’as murgin (1959).

Kaenan kirjutus ozutti, gu bitniekat, rouno ku sputniekku, ollah kuslienne, meijän muailman ulgopuolel.

Kirjuttai Pol Dikson sitiiruiččou žurnalistua:
Minä olen keksinyh sanan “bitniekku”, sen täh ku ven’alaine “Sputnik” silloi lendeli da sana iče hyppäi.

Alguperäine tekstu:
I coined the word beatnik simply because Russia's Sputnik was aloft at the time and the word popped out.




#Article 569: Štuattu Georgii (216 words)


Georgii on Liideh-Amerikan Yhtysvallois. Päivännouzus on Atlantan valdumeri. Susiedat ollah pohjas Suvi-Karoliinu, Pohjas-Karoliinu da Tennessi, päivänlaskus Alabuamu da suves Floriidu. Rahvahan lugumiäry on vähästy enämbi 10 miljounua (2014 vuvvel).

Georgien piälinnu on Atlantu. Sie vuvvennu 1996 piettih kezäolimpiuadua.

Kuulužat rahvas ollah: ielline prezidentu Jimmy Carter da rahvahanoigevuksien aktivistu Martin Luther King. Muzikantat: Ray Charles da Little Richard. Kirjuttajat: Alice Walker da Margaret Mitchell.

Štuatan suvipuoli on tazango, se jatkuu ihan päivänlaskussah. Pohjas on Appalačit, net jatkutah luodehessah. Suuret jovet ollah Čattahučči, Savanna da Svani.

Atlantu-linnas on kaikis räkimbi heinykuus, konzu keskimiäräine korgevin lämbötila on 31,7 astettu. Kaikis vilumbi on pakkaskuus, konzu keskimiäräine alimazin lämbötila.

Georgii oli kolmestostu siirdomuas, kudamat vastustettih Suurdu-Britaniedu Yhtysvaldoin vällysovas. Yhtysvaldoin sisäsovas Georgii oli suvištuatois, net tahtottih säilyttiä orjuttu.

Georgien bruttorahvahantuoteh on 403 miljardua dollarii. Se on 11. tilal štuatoin keskel (2010 vuvvel).

Georgies kazvatetah Yhtysvaldois štuatois enite kanoi, muapiähkinöi da pekuanipiähkinöi, toizekse enite puuvillua da ruistu, kolmandekse enite persikkua da pomidorua da viijendekse enite tabakkua.

Štuatan lembinimi on ’Persikku Štuattu’, sendäh gu sie niilöi ollah kazvatettu 1500-luvulpäi Čerokki-rahvas. Nygöi niilöi kazvatetah Georgiedu enämbi Kalifornies da Suvi-Karoliinas.

Atlantu on Georgien da Liideh-Yhtysvaldoin liikehkeskus. Sie on ezimerkikse The Coca-Cola Company, CNN, UPS da Delta Air Lines.

Georgies eletäh 9,7 miljounua eläjiä, kudaman keskes on 31,2% afroamerikkalazii. Yhtysvaldoin keskimiäry on vähembi tädä (tiijot ollah 2010-2012).




#Article 570: Suomelaine lindukoiru (187 words)


Suomelaine lindukoiru on suomalaine muzavanruskei pystykorvaine mečästyskoiran rodu. Se on suomalazien kanzalline koirurodu. Tämä lindukoiru on 40-50 sentimetrie korgei, sobolin jyttyine turki, mustu n'okku, kippurane händy kr'učkazilleh sellähpäi.
Suomalazen lindukoiran roindupaikois ei ole tieduo, a kandurodu ollou kazvannuh jo 2000 vuottu tagaperin. Vuvvennu 1892 meččäniekku Hugo Sandberg jalosti ezmäzen linduloi haukkujan lindukoiran.Vaiku yhtenjyttyzien koirienke oli mečästetty jo ammui.  Suomelazien lindukoirienke on mečästetty eriluaduzii meččyelättillöi, oravii, hirvii, toiči kondieloi. A nygöi mečästetäh meččykanoi. Lindukoiran ruado on ozuttua haukkehel lindu mečästäjile.
Tädä roduo löydyy muualgi Suomen lizäkse. 2010 luvul Ven'al, Ruočis da Suomes rodun kandu oli yli 1000 koirua, Pohjois-Amerikas, Norjas, Kanadas da Suures Britanies yhtes yli 100 koirua.

Rodutaban mugah suomelazen lindukoiran pidäy olla boikoi, kirkei da vägevy. Se on ylen uskolline ižändäleh. Tundemattomil ristikanzoile se on ebäuskolline, ga rodu on nygöi muuttunuh avoimekse da ystävällizemmäkse. Koiru vardoiččou ylen hyvin omat alovehet da räyräyttäy konzu tullah vierahat ristikanzat, sendäh tädä koirua ei pietä linnas. Tädä koirua voi pidiä perehen omannu, ga sendäh gu se ei suvaiče olla kois, se igävöiččöy meččäh. Mečästykses koiru on ylen myöndeine, hänen n'okkah puuttuh terväh kanoin duuhu da se kuulou hyvin mečän iänet.




#Article 571: Martsial'noit viet (188 words)


Martsial’noit viet -muzei () – on histourielline muzei da rauhoitettu aloveh Martsial’noit viet hierus, joga on perustettu vuvvennu 1946. Sen perusti rahvahan opastai da kodialovehentiedäi Vasilii Trošin. Ozuttelut nimitetih enzimäzen Ven’an «Martsial’noit viet» kurortan histouriele. Muzei on Karjalan tazavallan muzien ozasto. 

Muzien allun histourii on yhtistetty Dvortsi kylän kurortan perustamizen histourienke.

Pedrun muzei oli avattu 25. heinykuudu vuvvennu 1948. Alguperäzekse ozuttelus oli kaksi ozua:

Vuvvennu 1955 muzei da rauhoitettu aloveh yhtyi Valdivon Karjalan avtonomizen socialistizen nevvostotasavallan kodialovehmuzien kundah.

Vuvvennu 1959 muzientiedon tiijollizen tutkimusinstituutan ehoitandan mugah muzei muutti oman struktuuran da oman nimen: «Muzei da rauhoitettu aloveh Martsial’noit viet».

Vuvvennu 1993 muzies oli varrastus. Vargahat luajittih loukon levos, piästih muzieh, ei koskettu merkilöi da kiškottih joukko pedrun aigukavven kappalehii. Ga ezinehet ei olluhgi lövvetty. Varrastuksen jälles muzieh azetettih ymbärisutkazen vardoičusjoukon. Arvokkahimmat ozutteluezinehet viettih kodialovehmuzien säilytyshuonukseh. Nygöi ozuttelun puoli on koupieloi, eigo alguperäzii kappalehii(originualu).

Vuvvennu 2008 ruvettih kunnostamah kahtu silmykaivon paviljonua. Net oldih riičitty da vietty kunnostandakse Sortavalah, kuduas oli firmu, joga voitti tazavallan kul’tuuruministerstvan kilvan. No palkas ilmestyttih vägevykset da vuvvennu 2013 paviljonat ei tuodu järilleh.

Vuvvennu 2011 kevätkuus muzei pidi 65. roindupäivän.

Muzien da rauhoitettu alovehen kundah yhtytäh:




#Article 572: Carelicum (196 words)


Carelicum (suom. Carelicum, iännetäh [karelikum]) on muzien, kul’tuuru- da turistukeskus, kudamas voi tuttavuo Pohjas-Karjalan muakunnan histourien da nygyaigazen eloksen kel. Carelicuman huonus sijaiččou Jovensuun piälagevol, sidä nostettih vuvvennu 1992. Carelicumas paiči muziedu on sežo tiijoituskeskus, konsertoih da teatran bilietöin myöndykeskus, avvutuspalvelukeskus Jovensuun linnalazile, Pohjas-Karjalan muzien arhiivu, lapsien čuppuine «Suarnulinnu Mukulakatu». Sežo Carelicumas pietäh erilazii kul’tuuru tapahtumii, kerähmölöi da pruazniekkoi.
 

Carelicumas on Pohjas-Karjalan muzei, kuduas on alalline ozuttelu, kudai kuvastau alovehen histourii da sijallizet perindöt, da väliaigazet ozuttelut. Muzies on yksityskohtazet Sortaval-linnan makietat, kudai Talvi-voinan jälles rodihes Nevvostoliiton linnakse. Ne makietat ezitetäh erilazet Sortaval olemasolendan aiguvälit. Erillizis zualois voi tunnustuo Pohjas-Karjalan histourieniellizeh aiguvälih, Suomen avtonoumien kaudeh, perindöllizeh kul’tuurah da 19-20 vuozisadoin suomelazien da karjalazien eländytabah. Erilline ozutteluseinäl voi nähdä 14-18 vuozisadoin vahnoi kartoi, kuduat kuvastetah jevrouppalazien muantiedomielikuvii Pohjazen Jevropan alovehih näh. Väliaigazet ozuttelut kuvastetah toizien muzieloin keräilemät.
 

Suarnulinnu Mukulakatu on muzien oza lapsih näh. Se on mielužu čuppuine puukodiloinke, lagevonke, portanke da toizien Suomen linnan attribuutoinke. Sellazis dekoracielois lapsi voi kebjieh kuvitella iččie ongittajannu, laukan libo koufeilan ižändänny, miärätä šliäppii, nostua raudodorogan libo roita tyttiteatran ozuttelijakse. Suarnulinnu Mukulakatu on tundiettu pienile lapsile joudoaijan viettämizen kohtu.
 

Carelicumas on restoran da suuri kerähmözualu, kuduas pietäh kerähmölöi, pruazniekkoi da seminuaroi.




#Article 573: Modest Musorgskii (154 words)


Modest Musorgskii (, 9. (21.) kevätkuudu 1839 Pskovskoin gubernien Kesarevo-kylä – 16. (28). kevätkuudu 1881 Piiteri) on ven’alaine säveldäi, Mogučaja kučka -joukon jäsen. Musorgskii on eräs suurimii ven’alazii säveldäjii. Häi oli vaikutannuh Ven’an da ulgomuan muuzikan tulieh kehitykseh. Säveldäi ruadoi muuzikan eri aloil. Hänen muuzikkuperindöh kuuluu ouperua, orkestrusävelmiä, vokualu- da fortepianon muuzikkusarjua, romansua da pajuo, horamuuzikkua. Musorgskii yhtytottu sluavii omas tuotandos kanzallizii piirdehii, syviä realizmua, ga säveldäjän ainavoluadustu ruadotabua da neruo ei tunnustettu eläjes. 

Vuvvennu 1952 Modest Musurgskii piäzi opastumah podpraporščiekoin gvardienškolah. Vuvvennu 1856 häi loppi sen. Musorgskii kodvazen aigua sluužii Preobraženskoin polkas, sit piälimäzes inženieruhaldivos, valdivon omažuon ministerstvas da valdivon tarkastuksen elimis. 

Mosorgskii, sendäh ku händy ei tunnustettu da ei ellendetty, sai hermosäräityksen, kudai 1870-luvun toizel puoliškol enämbäl yldyi. Tämän periä häi harjavui juondah. 

Musorgskii kuoli Nikolajevskois voinugospitalis Piiteris. Sie setämä päivy enne hänen kuolendua Ilja Repin oli piirustannuh ainavon säveldäjän portrietan hänen eloksen aigah. Musorgskii oli pandu muah Tihvinän Aleksandr-Nevskoin lavran kalmužimale. 




#Article 574: Viligriiman kaivo (207 words)


Viligriiman kaivo () on kaivo, kudai on sijoitannuhes Tuhala-luonnon rauhoitetus alovehes, Sulu-huutoran pihas.

Tuhala-luonnon rauhoitettu aloveh on sijoitannuhes samannimizeh kyläh, kudai on 25 kilometris Tallinnaspäi. 

Nõiakaev on kuulužu sil, ku toiči tämä kaivo “kiehuu”. Se “kiehuu” kerran libo kaksi kerdua vuvves, ga segi voi olla “kiehumata”. Konzu kaivo “kiehuu”, sit valuu muah läs 100 litrua vetty sekundas. Tämä rodiu sendäh, ku kaivon ual on muanalaine jogi. Viennouzun aijas virran miäry vähmite on 5 000 litrua sekundas. Vezi nouzou da tulou muan pinnale kaivon läbi.

Kaivon lähäl on 30 muinasaigastu kivie, kudualoil on läs 3 000 vuottu. Arbaillen kivilöil oli kul’tan merkičys da sie ennevahnas piettih eriluadustu ritualua, sendäh tädä alovehtu ja ammui sanotah “viligriimoin voulostikse”. Nygöigi Viligriiman kaivolluo tullah ekstrasensat da mistiekat.

Paikallizil eläjil on oma sen ilomivön sellitämine. Hyö sanotah, ku Tuhalan rinnal olijois mečis eläy pahahengi, kudai kerran vuvves kylbehes kylys. Kaivon vien “kiehumine” ozuttau, ku paikallizet viligriimat kerävyttih šabaššah da sen jälles piätettih kävvä kylyh.

Histourien tiedoloin mugah tämä kaivo oli sroittu vuvvennu 1639 karstukallivoravon piäle. Muanalaine jogi on 4-9 metrin syvyöl, viennouzun aijas se nouzou läs yhdeksäle metrile.
Kaivon rinnal vuvvennu 2001 löydyi vie luonnon poikkevus – energiipačas, kudai lähtöy muaspäi da sil on vägey sähkömagnietaine kenty. Tämä aloveh on merkitty tammen pačas.




#Article 575: Jonas Heiska (267 words)


Jonas Heiska (; 13. ligakuudu 1873, Toivakka, Suomen suuriruhtinaskundu — 3. kevätkuudu 1937, Jyväskylä, Suomi)

Jonas Heiska rodivui 13. ligakuudu vuonnu 1873 Toivakka-linnah, siegi mendih hänen lapsus- da nuorusvuvvet. Lapsennu puaksuh läži, sen periä hänen selgäh kazvoi gurbu. Ga sih huolimattah Jonas oli älykäs da nerokas lapsi. Vuonnu 1890 händy työttih opastumah Jyväskyläh litseih. Sie Heiska tuttavui Otto Kuusizeh. Mollembat oldih školan parahii opstujii (myöhembi, vuonnu 1900, Heiska mualuau Kuusizen portrietan). Heiska suvaičči muuzikkua, soitti viulul, tahtoi ruadua muuzikku- libo taidoalal. 

Vuonnu 1898 Heiska piäzi opastumah Helsinkin taidehškolah. Myöhembi händy ruvettih tundemah Keski-Suomen enzimäzenny taidoilijannu. Yhtenny Heiskan opastajis oli Eero Järnefelt. Myöhembi Jonas opastui Pariižas. Sie häi kiinostui impressionizmah da rubei käyttämäh tačmoil piirustustabua. Sil aigua häi yhtyi jogavuodehizeh ozutteluh, kuduan järjestäjänny oli Helsinkin taidoilijoin seuru. Vuonnu 1900 Jonas Heiska yhtyi  Pariižas piettyh kogo muailman ozutteluh. 

Jevroupas opastuttuu Heiska tuli järilleh roindulinnah Toivakkah. Sie, perehferman ymbärialovehel, häi kävyi mualuamah. Myöhembi, dostalikse igiä häi muutti Jyväskyläh. Sie opastumah hänen luo kävyi tulii arhitektoru Alvar Aalto. Vuonnu 1918 karjalazes Uhtuon kyläs, nygözes Kalevalas, hyväksyttih Vienan Karjalan  lippu, kuduan luadi Jonas Heiska. Vuonnu 1920 Jonas nai. Hänen mučoi oli muuzikan da pajatandan opastai Maikki Aro. Vuonnu 1921 häi sai tyttären, kuduale annettih nimi Vappu. 
Jonas Heiska kuoli 3. kevätkuudu vuonnu 1937, hänel oli 63 vuottu. 

Hänen tytär Vappu Heiska sežo rodih taidoilijannu da jatkoi kuvien mualuamistu tuatan talois. Vuonnu 1993 enne kuolendua häi jätti taloin ruadopertinke da kai omažuot Jyväskylän linnale. Häi tahtoi, gu talois luajittas muzei. Vuonnu 1998 muzei avai omat veriät kävyjile. Tänäpäi sen kunnos pidämizes vastuau Keski-Suomen Muzei. Talois voibi nähtä taidoilijan ruadoloi sego kyläelokseh liittyjii ezinehii.    




#Article 576: Nikolai Rimskii-Korsakov (400 words)


Nikolai Rimskii-Korsakov (, 6. (18.) kevätkuudu 1844 Tihvin – 8. (21.) kezäkuudu 1908 kodikondu L’ubenskas, Piiterin gubernii) on ven’alaine säveldäi, opastai, orkestranjohtai, yhteiskunnallizel alal ruadanuh, muuzikkuarvostelii; Mogučaja kučka -joukon jäsen. Säveldäjän kirjutuksien joukos on 15 ouperua, 3 simfouniedu, simfouniitevostu, soittokonsertua, kantuattua, kamari-, vokualu- da hengellisty muuzikkua.

Rimskii-Korsakov oli roinnuhes Novgorodan gubernien Tihvinän linnah dvor’uanoin pereheh. Hänen perehkundu oli kuulužu merisluužbas. Säveldäjän tuattah Andrei Petrovič Rimskii-Korsakov (1784-1862) kodvazen aigua oli Novgorodan gubernuattoran sijahizennu. Muamah Sofja Vasiljevna oli muaorjan da elokkahan tilanomistajan Vasilii F’oudorovič Skar’atinan tyttärenny. 
Kuuzivuodizennu Nikolai rubei opastumah kois, opastuksih kuului sežo fortepianol soitandu. Yksitostuvuodizennu häi rubei kirjuttamah omii enzimäzii muuzikkutevoksii. 

Vuvvennu 1856 tuattah andoi Nikolain Kadiettoin merikorpusah, sildy poigah huaveili merimatkoi. 

Vuvvennu 1862 tuattah kuoli da Rimskii-Korsakovien pereh muutti Piiterih. Samannu vuon Nikolai tuttavui säveldäjän Malii Balakirevanke da rodih hänen joukkovehen jäsenekse. Silaigua Balakirevan joukkoh, kudamua myöhembä ruvettih sanomah Mogučaja kučka -joukokse, kuuluttih paiči sen piälikkyö Balakirevua da Rimskii-Korsakovua vie C.A.K’uji da M. P. Musorgskii. 
Nikolai kiitettävil arvosanoil loppi Merikorpusan da händy otettih merisluužbah. Vuozinnu 1862-1865 häi sluužii Almaz-kliperal, kudai kävyi tutkimusmatkoih Pohjas-Amierikan rannoile. Nämmien matkoin aigah Nikolail puutui kävvä Anglieh, Norviegieh, Pol’šah, Francieh, Itualieh, Ispuanieh, Yhtysvaldoih, Braziilieh. 

Matkaspäi tulduu Rimskii-Korsakov uvvessah puutui Balakirevan joukkoveheh. Häi tuttavui uuzih jäsenih: hiimiekkah da nuoreh säveldäjäh A. P. Borodinah, A.S. Dargomižskoih, Glinkan sizäreh L.I. Šestakovah da P.I. Čaikovskoih. 

Balakirevan vaikutukses häi kiändyi slav’uanoin rahvahanmeloudieloih da noudi muuzikas kanzallizii piirdehii. Tuliel aigua se rodih hänen suuren vuitin tuotandon eričyksenny. 

Säveldäjän tärgienny algutevoksennu oli muuzikkusävelmy ”Sadko” (1867). ”Sadkos” Rimskii-Korsakov enzimästy kerdua koskihes suarnoin muailmah. Myöhembä säveldäjiä ruvetah sanomah sendäh ”suarnoinsanelijakse”. 

Vuozien 1860 lopus Rimskii-Korsakov avvuttau toizile säveldäjile soittoruavos: Cezar’ K’ujii Viljam Radklif-orkestruouperas da loppou kuolluon Dargomižskoin perindöbumuagan mugah hänen Kivigost’u-ouperan partituuran. Ouperoih kiännyttyy vuvvennu 1972 Rimskii-Korsakov loppou Pskovit’anka-ouperan kirjutandan. Ouperuhäi rodih säveldäjän tuotandos piälimäzel kohtal. Samannu vuon kezäl häi nai pianonsoittajas Nadežda Purgoldas.

Vuvvennu 1871 Rimskii-Korsakov rodih Piiterin konservatourien professorakse. Vuozinnu 1873-1884 häi oli Merihaldivon puhunduorkestroin inspektorannu. Vuozinnu 1874-1881 oli Ilmazen muuzikkuškolan johtajannu. Vuvves 1874 algajen säveldäi rubei orkestrujohtajakse, enzimäi johti simfouniikonsertoi, sit ouperuspektakliloi. 

Vuozinnu 1880 säveldäi kirjuttau orkestrusarjan ”Šaherezada”, ”Ispuanien kapriččion”, Pyhä pruazniekku -algusoiton. 
Vuvvennu 1906 säveldäjiä vallittih Ruočin kuningahan muuzikkuakadeemien jäsenekse. 

Vuozien 1890 aigah toine toizele peräh nähtäh piävänvalgien hänen ouperat ”Yö Rastavua vaste” (1895), ”Sadko” (1896), ”Mocart da Saljieri” (1897), Pskovit’anka-ouperan algu da ”Suarin andilas” (1898). 

Rimskii-Korsakov kuoli 8. (21.) kezäkuudu 1908 infarktah L’ubenskas, omas kodikonnus. Händy pandih muah Piiterih Novodevičjen kalmužimale. Vuozil 1930 hänen kalmu siirrettih Aleksandr-Nevskoih lavrah Taidomuasteriloin kalmužimale. 




#Article 577: Johann Strauss (376 words)


Iogann Batist Štraus II (; 25. ligakuudu 1825, Vena — 3. kezäkuudu 1899, Vena) - on avstrielaine säveldäi, orkestrujohtai da viulunsoittai, tundiettu valssin kuningas, kudai kirjutti äijy muuzikkutevoksii da moni kuulužua operiettua.

Iogann Štraus rodihes kuulužan avstrielazen säveldäjän Iogann Štraus vahnemban perehes. Hänen died'oin tuatto Iogann Mihael' Štraus (1720-1800) oli jevrei Budapeštaspäi, kudai otti katoulizen uskon. Štraus nuoremban kaksi vellie sežo oli tiettävii säveldäjii. 

Iogannan tuatto tahtonus, gu poigu ollus bankiirannu, sen täh brihaččuine opastui soittamah viulua peitoči, gu ei suututa vahnembua. Muammo auttoi poijale kehittyö muuzikas. 

Vallankumovuksen Avstries vuvvennu 1848 jälgeh tuatan ja pojan riidu vaigu syveni. Iogann Štraus vahnembi kannatti monarhiedu da kirjutti uskollizen Radeckien maršin, Iogann Štraus nuorembi täl aigua soitti Marsel'ezua da ičegi kirjutti moni vallankumovuksellistu maršii da val'sii. 

Vuvvennu 1849 Iogann Štraus vahnembi kuoli skarlatiinas. Tuatan kalmal Štraus nuorembi soitti Mocartan Rekviem hengenmessun, sit nimitti tuatale Eolovan arfu val'sin da painoi tuatan tävven kirjutuskogomuksen omal suittodengoil.

Vuvvennu 1856 Štraus oli ezmäzil ozuttelumatkoil Ven’al.

Vuvvennu 1862 häi nai ouperupajattajas Jetti Halupeckaja.

Iogann Štrausan tulokkahimat vuvvet oli 1860-1870, konzu säveldäi kirjutti omat parahat val’sit Kaunehel taivahankarvazel Dunajal (1866), Venan mečän suarnat (1868) da parahat operietat.

Vuvvennu 1870  Štraus kieldävyö dvorčuvelgois (andoi net Eduard vellele) da pani omua elostu operietale. Vuottamattah, 43-vuodehizennu kuoli Jozef velli.

Vuvvennu 1871 Iogan Štraus Žak Offenbahan nevvon mugah keksii oman ezmäzen Indigo da nellikymmendy rozvuo operietan, kudai mielytti rahvastu. Kaikkiedah säveldäi kirjutti 15 operiettua.

Vuvvennu 1874 Iogan Štraus piästi ilmoih Yöliivoi operietan, kudual ezmäzikse ei olluh suurdu kuulužustu. Operiettu moni vuottu oli Venan teatroin lavoil, ga sai triumfusuvaičustu vaigu 20 vuottu peräs, konzu Gustav Maler keksii uvven redakcien. 

Vuvvennu 1885 säveldäi kirjutti uvven nerotevon Čiganoin baronu operietan, kuduan juondeh on otettu Mor Jokain Saffi kerdomuksespäi. Operietan muuzikku on täytetty vengrielazel koloriital.

Elaijan jälgivuozien aijannu Iogann Štraus ei pidänyh konsertoi da läs ainos oli omas kois.

Vuvvennu 1899 häi suostui ohjata allun soitandua Yöliivoi operietan 25-vuodehispruazniekan kunnivokse. Kodih matkas olles säveldäi kylmi da kuoli Venas 73-vuodehizennu kouhkoloinžuaras. Häi oli pandu muah Venan piäkalmistol. Tulien vuon Jozef Baijer säveldi loppussah hänen Tuhkimo balietan. 

Omassah ijän aloh Iogann Štraus säveldi 496 tevostu: 168 val'sii, 117 pol'kua, 73 kadrielii, 43 maršii, 31 mazurkkua, 15 operiettua, nagrettavan ouperan da balietan. Häi nosti tansimuuzikkua simfounizille piälöile. Štrausan tevoksii ihaillih erilazet säveldäjät, Offenbahas Vagnerah, Legaras Čaikovskijah.




#Article 578: Edvard Ahtia (354 words)


Edvard Vilhelm Ahtia (12. kylmykuudu 1867 – 15. kevätkuudu 1953) on kielentutkii, opastai, kirjuttai, karjalan kielen kehittäi da tutkii.

Ahtia oli roinnuhes Dragsvikas umbiruoččilazes perehes. Hänen tuattah, konsulu Edvard Vilhelm Stark oli Tammisaarespäi. Muamah Emma Constance Elodie Ljungberg oli Suvi-Ruočin Kristianstadaspäi rodužin. Tuatan kuoltuu Ahtial pidi jo školavuozinnu muuttua omahizien luo Viipurih, kus häi lähembä kiinnostui suomalažuoh da karjalažuoh. Tämä kiinnostus vai lujeni opastundan aigah Helsinkin yliopistos da Wiipurilazes Ozakunnas. 

Ahtia piäzi opastumah Helsinkin yliopistoh vuvvennu 1886. Hänen opastundan piäainehennu oli histourii, sivuainehennu – suomen da ven’an kielet. Yliopiston loppiettuu vuvvennu 1892 händy miärättih ruadoh ven’an kielen opastajakse hänen endizeh školah, Viipurin ruoččilazeh klassizeh litseih. 

Viipuris Ahtia aktiivizesti ruadoi kul’tuurualal. Häi oli alguhpanemas Suvi-Karjalan Nuorižoseurua da rubei senaigazen karelianizman henges käymäh tutkimusmatkoih päivännouzupuoleh Karjalah tuttavumah sen kieleh da rahvahah. Oman enzimäzen matkan aigah häi oli yödy Suojärvel kauppumiehen Trofimovan perehes. Hänen tyttäres Irinjas Ahtia sit nai. Hänes rodih innostunnuh karjalan kielen suvaiččii da tutkii. 

Ahtiadu tundietah enne kaikkie karjalan kielen anuksenmurdehien tutkijannu. Suojärven murdehen ližäkse, kudaman materjualoi häi rubei panemah tallele vuvvennu 1898, häi keräi tiedoloi sežo Ven’anpuolel olijois karjalasmurdehis. Ga vuvven 1907 jälles Ahtiale ei annettu enämbiä matkustuslubua Ven’ale: ven’alazet virguniekat varattih suomelastu separatizmua levittäjiä miesty. Tämän jälgeh Ahtia syvendyi Suomen puolen karjalan kielen murdehien da rajan taguapäi Suomeh tulluzien pagolazien kielen tallendamizeh. 

Suojärven da Ven’anpuolizien Siämärven da Nekkula-Riipuškalan murdehis häi keräi 1930-luvun mennes ylen suuren sanastokeräilemän, kaikkiedah 256 000 sanalippuu. Ahtian kerätty sanasto on otettu vuozinnu 1968-2005 jullattuh Karjalan kielen sanakirjah. Sanaston keriämizen ližäkse Ahtia valmisti karjalan kieliopit. Sen alguoza, iäni- da sanaoppi, nägi päivänvalgien vuvvennu 1938; juondo- da virkehoppi ei oldu painettu hänen eloksen aigah, kui Ahtiangi kerätty karjalan kielen sanakirju. 

Ahtia ei olluh vaiku tutkii, häi oli kirjuttai da karjalan kielen ezipuolistai. Hänen ruavon tarkoituksennu oli kehittiä karjalan kielele oma anuksenmurdehih pohjavujua kirjukieldy. Häi kiändi karjalakse ”Uvven Sanan”, kudaman ozat jullattih vuozinnu 1907-1921. Häi kirjutti karjalakse runoloi da piästi ilmah karjalastu rahvahanrunohuttu. Ahtian aigah da vie myöhembigi karjalan kieldy piettih Suomes suomen kielen murdehennu. Jälgivuozinnu, konzu Suomes karjalan kielen tila muutui da kieli sai virrallizen stuatusan, Ahtian ruado karjalan kielen hyväkse rodih tärgiekse da Karjalan Kielen Seura on jullannuh hänen tevoksii.  




#Article 579: Matthias Alexander Castrén (278 words)


Matthias Alexander Castrén (2. talvikuudu 1813, Tervola, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii – 7. oraskuudu 1852 Helsingfors, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii) on suomelastu alguperiä olluh Ven’an kielimies, suomi-ugrilazien kielien da samojedikielien tutkii, suomelazen da saamelazen rahvahanrunohuon tutkii; verdailijan uralilazen kielitiijon alguhpanii. 

Castren oli roinnuhes vuvvennu 1813 pienes Tervolan linnas Suomes eläjien ruoččilazien pereheh. Pereh oli aiga suuri, paiči Matthiasua vahnembil oli vie viizi lastu. 

Vuvvennu 1830 Castren piäzi opastumah Helsinkin yliopistoh. Vuvvennu 1836 häi sai filosoufien kandiduatan oppiarvon. Vie yliopistos opastujes händy rubei kiinnostuttamah suomen kieli da rahvahanrunohus. 

Kezäl 1838 Castren enzi kerdua lähti tutkimusmatkah Suomen Lappih, kus opastui saamen kieleh, tutki saamelastu rahvahanrunohuttu da mifolougiedu. 

Vuvvennu 1839 Castren matkusteli Karjalua myöte, vuvvennu 1841 yhtes Elias Lönnrotanke häi lähti kolmekse vuvvukse tutkimusmatkah Urualale. Tädä matkua enne piäzi ilmah Castrenan ”Kalevalan” kiännös ruočin kielele. 

Vuvvennu 1845 Castren väitti douhtorakse, omas väitöskirjas häi kehitti ennustusmielen uralilazien da altain kielien yhtehizes geenualguperäs. Samannu vuon piäzi ilmah Castrenan tiedokirjutus ruočin kielel ”Painon merkičykses saamen kieles”. 

Samannu 1845 vuon Piiterin akadiemien kehoitukses Castren lähti Siberih ielleh tutkimah sigäläzii kielii. 

Siberispäi tutkii tuli vuvvennu 1849, hänen tervehys oli dostalikse pahennuh. Matkas kerätty materjualu rodih hänen tulieloin 
ruadoloin pohjannu: Versuch einer ostjatischen Sprachlehre (1849) и De affixis personalibus linguarum Altaicarum (1850).
Vuvves 1851 algajen Castren oli Helsinkin yliopiston professorannu enzimäzikse perustetun suomelazen filolougien laitoksel da ruadoi samojedikielien sanakirjan hyväkse. 

Castren kuoli vuvvennu 1852 tuberkul’ouzah. 

Vuvvennu 1990 pakkaskuun 22. päivänny Helsinkin perustettih Matthias Castrenan Seuru. Sen ruavon tarkoituksennu rodih Suomen rahvahan da Ven’al eläjien urualilazil kielil (suomelas-ugrilazil kielil da samojedikielil) pagizijoin rahvahien yhteisruavon kehittämine. Castrenan Seuru on yhteiskunnalline yhtistys, sen jäseninny voijah olla sego Suomen, sego toizien mualoin kanzalazet dai yhtistykset. Seuru suau valdivos varua. 




#Article 580: Alfred Nobel’ (106 words)


Alfred Bernhard Nobel’ (ruoč. Alfred Bernhard Nobel, 21. ligakuudu 1833, Stokgol'mu, Ruočči-Norviegii – 10. talvikuudu 1896, San-Remo, Italian kunigaskundu) oli ruoččilaine hiimikku, inženieru, keksii, yrittäi da filantroppu.

Nobel’ on enimyölleh tundiettu dinamitan keksijänny, ga häi sežo omisti Bofors-yrityksen, kuduan metallurgiitevolližuon yrittäi muutti hiimiellizekse da puuškien tevolližuokse. Nobel’ omisti 355 erilastu patentua, kudualois dinamittu on kuulužin. Sen jälgeh, ku Nobel’ lu lugi enneaigazen nekrolougan, kudai moitti händy ammunduvehkehien myömizen tuloloin täh, häi jätti kai omažuon Nobel’-palkindon perustamizeh varte.Sil palkindol lahjoitetah fiiziekas, hiimies, liečetiijos, literatuuras luajittulois suavutuksis da panokses rauhan lujittamizeh. Nobel’an nimi on säilytty Dynamit Nobel- da AkzoNobel-nygyaigazis yrityksis, kuduat ollah roittu Nobel’an da toizien yrityksein yhtymizel.




#Article 581: Nikolai Rerih (164 words)


Nikolai Konstantinovič Rerih (27. syvyskuudu (9. sulakuudu) 1874, Piiteri – 13. talvikuudu 1947, Naggar, Himačal-Pradeš, Indii) oli ven’alaine taidomualuaju, teatrudekoratsieloin taidoilii, teosofu, kirjuttai, matkailii, arheolougu da kuulužu rahvaskundualan ruadai, Piiterin (Ven’an) taidoakadiemien akadiemiekku (1909).

Omassah ijän aloh Rerih piirusti läs 7000 kuvua, kudualois äijy nygöi on muailman kuulužimis gallerielois, da kirjutti läs 30 kniigua, kaksi runotevostugi. Häi oli Rerihan sobimuksen keksii da alguhpanii, monien rahvahienkeskizien kul’tuuruliikkehien alguhpanii, monien ven’alazien da vierahien palkindoloin kavaleru.

Ven’al eländän aigannu Rerih toimii muinažuontieduo, keräilemisty, hyvin pani nägevih omat kuvat ozutteluloil, otti ozua kirikkölöin projektoin luajindah da seinymualavuksih. Häi ruadoi  johtajannu školas, kuduas kiiteltih taidoloi, oli Taijon muailmu taidoilijoin liiton piämiehenny, teatrudekoratsieloin taidoilijannu, puolisti da elvytti ven’alazii perindölöi , toimii hyvyönluajindua. 

Vuvves 1917 algajen Rerih eli emigratsies. Häi järjesti matkat Keksi-Aazieh da Man’čžurijah da otti ozua niilöis. Rerih perusti enämbi kymmendy kul’tuuru- da opastuslaitostu erilazis mualois da Urusvati instituutan, kuduas tutkittih päivännouzukul’tuurua, luonduo da muudu. Rerih oli nainuh Elena Rerihas da heil oli kaksi poigua – Jurij da Sv’atoslav.




#Article 582: Viinanvalmistus (185 words)


Viinanvalmistus on tehnolougielline processu, kudaman aigah vinogruadas, toizis fruktois da marjois valmistetah viinua.
Täh processah kuuluu: ruohkuainehien hienondamine, vinogruadan rungon libo fruktoin da marjoin kukkualuksien eroittamine, suloin suamine, suloin libo mezgan spirtukävymine, malolaktine fermentacii (libo juablokku-maijon kävymine – processu, kudamas yksi happameh muuttuu toizekse), spirtavumine (vägevien viinoin luadimizes), viinoin kestämine da niilöin erilline muokkaumine.
(Täyttämine, puhtastamine, pasteriziiruiččemine, dmi)

Ennevahnazin tiettävy fermentoittu juomine on riissuviinu, kudamua valmistettih Kitais 9 000 vuottu tagaperin. 
Viinanvalmistus roih vinogruadan kazvattamizen panemizen käyttöh jälgeh neolietan kavven aigah. Enzimäzet valmistandat roittihes Lähizes Päivännouzus, Mesopotamies, Kipran suarel da Grecies. Iranas, Hadži-Firuzan rajonan lohkol, kudamas enzimäzet rahvas elettih jo 7 000 vuottu tagaperin, löyttih kukšinan, kudamas oli vinogruadan viinan jiännysty. Se on aijoittu 5400-5500 vuottu enne meijän aijanluguu. 
Vuonnu 2009 se oli vahnin da andoi enämbi tieduo viinanvalmistukses. Tiedomiehet ollah sidä mieldy, gu silloi oli kazvatettu vinogruadan rodu, Vitis vinifera –rovun yhtenjyttyine, kudamas valmistetah nygözii viinoi. 
Vuonnu 2010 Armenies kallivokololois, Areni-kylän lähäl, löyttih muinazin tietyis viinanvalmistandupaikois, kudai on aijoittu 4100-4400 vuottu enne meijän aijanluguu. Greciesgi on löytty vinogruadan mädžöttämizen jället (5 000 vuottu enne meijän aijanluguu), midä kerdoi, ku viinu ruvettih valmistamah ylen ammui.




#Article 583: Lumilaudu (150 words)


Lumilaudu, Lumilavval ajelendu (anglienkielizes Snowboarding: Snow — «lumi», da board — «laudu») on olimipiiskoin talvisportan luadu, kudamah kuuluu lumihizil mäinpaltielpäi laskemine erillizel sportuvehkehel – lumilavval. Alguu myöte tämä on talvisportan luadu, ga erähät ekstrimualat maltettih opastuo sih kai kezälgi, ajajes lumilavval hiekkupaltieloilpäi (hiekkulavval ajelendu). 

Sendäh ku lumilavval puaksuh ajellah sih niškoi valmistamattomil paltieloilpäi da vauhti ajajes on suuri, suojelukse satatuksis käytetäh kaikenmostu suojustu – piä-, nivel-, käzi-, jalgu- da selgysuojustu.

Olimpiiskoin talvikižois 1998 Nagano-linnas lumilavval ajelendu oli enzimästy kerdua puuttunuh Olimpiiskoih programmah. 

Lumilavvan keksindy kuuluu 1960-luguh. Vuvvennu 1965 Mičigan-štuatan Maskigon-linnan eläi Šerman Poppen keksi da luadi omah tyttäreh niškoi nygyaigazen lumilavvan jyttyzen vehkehen – lumialdolaudu libo lumis’orf (angl. Snurfer-sana on luajittu kahtes sanas – snow («lumi») da surf («aldolaudu»)). Häi kleičči suket yhteh palah. Oman muvvol lumialdolaudu mustoitti rataslaudua, vai se oli rattahittah. Lumialdolavval ei olluh nävystii, sendäh sih niškoi, ku pyzyö jalloilleh sil, pidi pidiäkseh lavvan n’okkah sivotus nuoras. 




#Article 584: Parkinsonan taudi (156 words)


Parkinsonan taudi (lat. parkinsonismus idiopathicus) – on hil’l’akkazin syvenii parandamatoi nevrolougine taudi, kuduah läživyy enimyölleh ijäkkähät rahvas. Parkinsonan taudi kuuluu ekstrapiramiidualisistieman degeneratievizih voimattomuksih. Neironat, kuduat luajitah doufaminu-neiromediatorua, muretah da hävitäh enimyölleh mustusubstancies da toizis n'ervoin piäsistieman ozisgi, mil nostatetah taudii. Doufaminan täydymätöi luajindu suattau bazualigangliet aktivoiččijakse vaikutuksekse aivokuoreh. Tavvin perussimptoumat ollah: 

Nygöine liečehtiedo ei malta parandua Parkinsonan taudii, ga lieččimizen konservatievizet da leikkavustavat autetah voimattomile parandua elaijan luaduu da hillendiä tavvin progressua. 
Parkinsonizmu-termin on yhtehine ellendys erilazile taudiloile da olotiloile, kudualoil on samat jälgimäzekse mainitut perussimptoumat. Yhtelläh parkinsonizmas merkičyksellizin muodo on Parkinsonan taudi, kudai on alguperäine, iččenäine, geneetiekkuhäirivölöil da toizil taudiloil ei ole nostatettu.
Taudi sai oman nimen fransielazen nevrologin Žak Šarkon täh. Hän kehoitti nimittiä sidä anglielazen douhtorin da Kirjutus vabižijah hullavoh näh kirjuttajan Džeims Parkinsonan kunnivokse, kenen ruado ezmäzikse ei olluh arvostettu kunnolleh.

Parkinsonan taudi on Al’cgeimeran tavvin jälgeh toine puaksuin neirodegeneratievine voimattomus. Taudii löydyy kaikkiel. Tavan mugah enzimäzet simptoumat ilmestytäh 55-60 – vuodehizila. 




#Article 585: Keppikävely (282 words)


Keppikävely on kävelendiä keppilöinke. Indomus keppikävelendäh Suomes kestäy jo monien vuozikymmenien aigua. Ezmäzinny ”hiihtokävelijöinny” oldih tavallizet hiihtäjät, kuduat käveltin keppilöinke paltielois da suoloil. Ei suo tarkah sanuo keppikävelendän keksijiä, gu monet ristittyöt ollah pandu vägie sen kehittämizeh.
Školahalličuksen piätarkastai Leena Jääskeläinen levitti tieduo keppikävelendäs opastajien ližäopastamizen aigua da työndi sih näh školih ližie materiualua. Paiči školahalličustu projektah yhtyttih Suomen Hiihtoliitto da Ruadoväen Sportuliitto. Jääskeläzen ohjuamizel YLE: n (Yhtehine ruadivo- da televiidenien) Väliaika- programmas Myyrmäen licei tytöt ozutettih keppikävelendiä. Toimittajannu oli Antero Karapalo. Enzimäine kaikile kuului keppikävelendän ozuttamine oli Tamperel Finlandia kävelyn aigua, kuduas Jääskeläinen oli ainavo kepinke astui 3000 ozaanottajan keskes. Läs 40 kilometrin matkan yhtes astui Tuomo Jantunen Ladusta (Suomen sportuliitospäi). Jääskeläinen kehitti Jantustu ottamah keppikävelendiä Ladun ohjelmah. Konzu vuvvennu 1998 Olympiastadionan lähäl avattih Tahko Pihkalan 130- vuozipäiväle omistettu da Nina Sailon luajittu mustopačas, sinne pidi tulla hiihtäjen Maunulan majaspäi. Vähäizen lumen täh Tuomo Jantunen ohjasi keppikävelendymatkan. Mustopaččahan avajaizis paginuo pidi Tahko Pihkala-seuran piämiehenny olii Leena Jääskeläinen.
Suomes keppikevelendy tuli kuulužakse vuvvennu 1997. Silloi licenzien suadih Ehel-merkizet keppikävelendy kepit, libo Nordic Walking-kepit. Läs samal aigua Suomen sportuliitto Latu da Suomen sportuopisto otettihes kehittämäh keppikävelyn valmistehii da sen opastamistu. Sportuluavun kuulužus kazvoi ruttoh, piettih seminuaroi, luajittih opastusohjelmoi da videoloi. Vuvvennu 2004 tutkindoloin mugah Suomes oli jo 760 000 keppikävelijiä. 2000-luvin enzimäzen vuozikymmenen lopul kanzoinvälizes keppikävely federatsies (INWAs) oli 17 muadu, kaikkiedah muailmal keppikävelendäh innostui läs seiččiedy miljuonua ristikanzua.
Kepin terä: hurual čural raudunieglu, oigiel – jalgu. Kävelendykepit ollah lyhyömbät migu hiihtäjijen kepit. Tavalline korgvus on 0, 7 riskkanzan korgevuos. Kynärbysnivelil pidäy olla kohtinaizes kulmus, konzu kepit ollah käis da kyynerbykset kiini kylles. Keppi voibi olla vähäzen lyhyömbi libo pitkembi; pitkembäl kepil askel on pitkembi, aktivizembat da enembäl hiihtämisty harrastannuot voijah käyttiä nengomiigi.




#Article 586: Gallejan händytiähti (282 words)


Gallejan händytiähti Gallejan händytiähti (virralline nimi 1P/Halley) – kirkas lyhytilmestysaigaine händytiähti, kudai tulou järilleh Päiväzellyo joga 75-76 vuottu. Se on enzimäine händytiähti, kuduah niškoi miärättih ellipsurada da sen ilmestymizen aiguvälit. Nimi on pandu anglien tiähtientiijustelijan Edmund Gallejan kunnivokse. Händytiähtes kiini ollah eta-Akvaridan da Orionidan meteorukivivihmat. Sih kaččomata, ku joga sada vuottu vihjatah äijy kirkahembua pitkyilmestysaigastu händytiähtie, Gallejan händytiähti on ainavo lyhytilmestysaigaine händytiähti, kudai hyvin nägyy ilmai teleskoppua.

Kitain da Vavilonan histouriellizih dokumentoih kirjoile pandulois muinaisaigazis tarkastuksis algajen oli vihjattu vähimite 30 händytiähten ilmestymisty. Enzimäine tottu tovendettu Gallejan händytiähten tarkastus kuuluu vuodeh 240 enne Hristosan roindua. 

Händytiähten jälgimäine perigelies kauti menendy oli 9. tuhukuudu 1986 Vezimiehen tiähtijoukos, tuliedu vuotetah 28. heinykuudu 2061, sen jälles – 27. kevätkuudu 2134.

Vuvvennu 1986 ilmestyjes Gallejan händytiähti oli enzimäine händytiähti, kuduadu tarkastettih kosmossuapparuatoin avul, niilöin luvus Nevvostoliiton apparuatat ”Vega-1” da ”Vega-2”, kudamien avul suadih tieduo händytiähten ydimes da sit, kui rodieu koma (pölyn da guazun pilvi, kuduan sydämes on händytiähten ydin. Koma da ydin ollah händytiähten ”piä”. Päiväzeh päi lähenijes ”piä” kazvau da toiči kazvau ”händy”) da händy.

Gallejan händytiähti on enzimäine händytiähti, kudual on tovendettu ilmestymizen väliaigu. Jevroupan tiijos ihan renessansukaudeh suate voitti Aristotel'an nägökandu, kuduan mugah händytiähtet ollah Muan atmosfieran kuohastukset. Yhtelläh enne Arestotel´ua dai hänen jälles äijät antiekallizet filousofat ovvostettih händytiähtien roinduperiä. Aristotel'an sanoin mugah Hiosan Gippokrat (V vuozisada enne Hristosan roindua) da hänen opastui Eshil ajateltih, ku ”händytiähten händy ei ole hänen oma, se rodieu toiči, konzu se harhailou kosmossualoi myöte, sendäh ku meijän nägösuvas kuvastuu kosties, kudai vieröy händytiähten peräh, da piäzöy Päiväzeh suate.Händytiähti toizih tiähtilöih verraten ilmestyy pitkien aiguvälien peräh sendäh la, ku se irdavuu (Päiväzespäi) ylen hil´l´ah, sendäh konzu se ilmestyy uvvessah sih samah kohtah, se meni jo tävven pyörähtyksen.




#Article 587: Kaivandukoneh (359 words)


Kaivandukoneh (lat.excavo-taltatan, otan) – perusmalli  muansiirdökonehii kauhanke.  Piätarkoitukse   on muan kaivandu (mäinainehii, hyödykaivannoksii) da  ripoitajien  ainehien  nostandu.
Piäeričykse   yhtenkauhan  kaivandukonehii  toizis  muansiirdökonehis  on  se,  gu muanotandu  menöy ,  konzu ruado-oza liikkuu, a iče koneh ei aja. Pyörähtys  kauhua purrandakse sežo  menöy, konzu koneh seizou kohtal. Monikauhan  kaivandukonehet  voijah liikkuo, konzu kauhu ottau muadu (ezimerkiksi ojuakaivaijat), vaiku kauhat vältämättäh liikutah eriže šassis.

Kaivandukonehii käytetäh rakendamizen aigua,  huonuksien riiččimizekse, tiedy rakendamikse  da sežo muan kaivandakse  i  kiven louhindakse. Kaivandukonehes on ruado-oza (tavan mugah, vaihtamine), liikundu-oza (šassi)  da voimu-oza. Kohtu, kus kaivandukoneh ruadau kauhal  nimitetäh  louhimo. Erol  kaivandukonehii on se, gu niilois  on suuri kogomus vaihtamii laittehii, ei gu vai eriläzet kauhat, ga vie nostimet, varret, nosto mačtat (ven. копровые мачты), sežo kohti ruadovehket:kauhat  kaivamizekse , nostamizekse, greifernoit  kahtu- da monileuguluuhizet,  pehmittijät, kočkat.

Virrallizes  mieles  ajatus  keksie  muansiirdokonehen  kuuluu Leonardo da Vinči, häi vie 16 vuozisuan allus oli kehitännyh kuavu prototiipan nygyaigastu kaivandukonehtu-draglainua.  On tiettävy  piiroksen  huahmukuva  greiferua  muanammuldajah  niškoi, luajittu da Vinči 1500 vuvvel, myöhembi Leonardo otti ozua kanualan azundah Milanan alandos ičen keksindönke. Vaiku on tovestustu sit, gu ajembi, vuonnu 1420, venecilaizen painokses “ Kodeksu Džovanni Fontana”  oli järjestetty tekstu muaničendanke muansiirdökonehtu, kuduadu  käytettih kanavua syvendämizekse da meriportan  levedämizekse.
Vie eräs aigu Itualii, a juuri Venecii, aktiivizesti kehitti kaivandukonehii – konehet oldih tarvittu  kanavua puhtastamikse. Myöhembi  keksindö kehitettih  Frantsiis da Amierikas.
Aktiivine raudutien  rakendus 1830-luvul  da ruadajien  vähys  yllytti  amerikkalastu konehmuasterii Uiljam Smit Otisua  1832-1836 vuozil keksia enzimäzen yksikauhainen kaivandukonehen. Otisan kaivandukoneh ei olluh  ymbäripyörähtyi  da  liikkui  rel’sua  pitkin. Sel oli kauhu  enämbi yhty kubometrii  tilavustu  da höyrymotor,  kus oli 15 hevonvoimua. Patentu “nostokruanu-kaivandukonehel  muadu kaivamikse da eistämikse”  oli suattu Filadelfiis  15 kezäkuudu vuonnu1836 , vaiku  tulipalon  täh  kai tehniekkudokymentat oldih hävitty, da toizen kerran patentu oli annettu 1838 vuvvel. Vuonnu 1840 oli azuttu  7  Otisan  kaivandukonehii,  kudamas 4 vuonnu1842 myödih Ven’ah  Piiteri-Moskov  raudutiedy  rakendukseh.  Jälles net myödih Uraluale  da vuonnu 1848 enzimäzen kerran muailmas niidy käytettih  raudurudan  kehittämizekse  Nižnies Tagilas.  Enzimäine ven’an kaivandukoneh oli azuttu vuonnu1902  Putilovskoin zavodal. Myöhembi  ilmestyttih  monikauhan  kaivandukonehet  vai abzecerat,  kuduat oldih ylen suuret da liikuttih  rel’sua  myöte, kaivames  pitkät  havvat.  Niiloinke  ruadoi äijy eriluadustu  konehtu, kus huomattavu  oli  rel’sansiirdäi,  kudai eisteli  monimiäräzet  kaivandukonehen  rel’sat.




#Article 588: Kuari-vedovoimalline plotin (182 words)


Kuari-vedovoimalline plotin (ven. Арочно-гравитационная плотина) on betonas, raudubetonas libo kives luajitun plotinan laji, kudai yhtistäy ices vedovoimallizen da kuaren plotinoin ominažuksii yhteh aigah, muga sit se on muutoslaji.

Sen lajin vezitehniekan azundan lujandan varustamizeh näh käytetäh azundan painuo da rakendehen kuarellistu geometriedu, kudai jagau muutosseinien gruuzindua, sen periä tämän lajin plotinat ollah luotettavambi migu kuarillizet plotinat. Puaksuh kuari-vedovoimallistu plotinua nostetah kohtah kan’jonalazen muanpinnanke, kuduas perusseiniennu ollah kierdäjät kallivot.
Puaksuh nämmien plotinoin järevys on nenga sadua metrin alukses da 10-30 metrin harjas. Tämän kuaren kuavan(randoih tuvenke) käyttämine andau valdua alendua laittehen massan da srojindan hinnan, verraten vedovoimallizien plotinoin kel. Sentäh kuarien rinnal kuari-vedovoimallistu plotinua puaksumbah käytetäh vezitehniekoin azundois, kuduat ollah korgiembi migu 100 metrin.

Kuari-vedovoimalline plotin on käytetty Guveran plotinal (Amerikan Yhdysvaldivot), kudai on nostettu  1930-luvus. Sajano-Šušinskaja vezivoimalu on nostettu kuari-vedovoimalline plotinan kuavan mugah 242 metrin korgevus, 111 metrin levevys da 1066 metrin piduhus harjas. Gu vien pindu ollou korgei sit vien paine vezisäilivön puoles nouzou 18 mil’l’onah tonnassah.

Paiči tämän plotinan lajin klassiillistu laitehtu on toizien plotinoin lajiloin variantua, kuduat ei ole kuari-vedovoimallizet, ga, vähimyölleh, käytetäh kuaren alguainehtu libo kuaren alguperiä, ezimerkikse:




#Article 589: Turvupielus (154 words)


Turvupielus on mašinan avtomuatilline turvuvarusteh, kudai täyttyy azottuguazul, konzu on ozattomus. Se lievendäy avaarien tuloksii da suojuau passažiiroi da ulgopuolizii kävelijöi satatekses.

Räjähtyszar’uadu täyttäy pieluksen, kuduan iškupurgavustu ohjuau elektrounine turvupieluksen ohjavuslaiteh. Konzu ohjavuslaiteh suau tiijon ähkähtymizes ähkähtyslaitehelpäi, se piästäy turvupieluksen. Turvupielus täyttyy erähäs suandesozasekundois, konzu on ähkähtys, da sit tyhjenöy samah tabah läs 0,2 sekundua ähkähtyksen jälgeh.

Tavalline turvupielusluadu on turvupielus, kudai on ajajan ohjavusrattahan keskes. Läs jogahizes uvves mašinas on sežo edupassažiiran turvupielus, kudai on laitehlavvas.

Uuzien mašinoin suurimas ozas on bokkuturvupielukset da ripustinturvupielukset, kuduat suojatah passažiiroi bokkuähkähtyksis da iskulois. Bokkuturvupielukset ollah istuimen selgynojan reunas libo veriäs. Ripustinturvupielukset ollah levon reunois. Net suojatah passažiiran piädy bokkuikkunan st’oklas libo mašinan ulgopuolizis ezinehis.

Polviturvupielukset puaksuh ollah jalgupaikas uuzis mašinois. Net suojatah ajajan da ezipassažiiran polviloi, siärii da reizii laitehlavvan da ohjavuslaittehen iskus.

Volvon da Subarun (XV-modelis) mašinois on jo kävelijänturvupielukset. Net ollah suojuskannen al. Ähkähtykses turvupielus ilmestyy da suojuau kävelijän piädy mašinan suojuskannes da tuulist’oklas.




#Article 590: Grigorii Bogdanov (127 words)


Risto (Grigorii Haritonovic) Bogdanov on enzimäzii karjalazii tiedomiehii (1900-1931). 
Rodivui 1900 Vuonnizen kyläh köyhäh pereheh. Kanzallizen voinan aigah Bogdanovien pereh oli Suomes paremban eloksen ecos. Lapsusaijas Ristol oli suuri himo opastumah. Häi kävyi kyläskolah, ylen aijäl suvaicci lugie. Skolan loppiettuu häi yhtes oman vellenke lähti Murmanin ruadudorogan rakendajakse. Talvel 1919-1920 häi opastui lyhytaigazis kursilois, kuduat oli järjestänny Uhtuon hallicus. Keviäl 1920 keräi pertizuanoin joukko. Vuvvennu 1921 Karjalan ruadokommuunu työndi Riston opastumah Moskovah. Järilleh Karjalah häi kiändyi 1924 da jatkoi opastundua aspirantuuras, jällespäi rubei Piiterin yliopiston filougien tiedokunnan Suomelas-ugrilazen ozaston opastajakse. Sil aigua samal ozastol oli ruadamas tundiettu professoru D.V. Bubrih. Piiteriläzien tiedomiehien johtol Risto kävyi vienankarjalazih kylih keriämäh rahvahan runohuttu. Risto pani tallele eeppilizii runoloi, suarnoi da tieduo karjalazes svuad'bas. Myöhembi häi kirjutti tutkimuksen karjalazeh svuad'bah nähte. 




#Article 591: Vienanmeren-Baltienmeren kanualu (231 words)


Vienanmeren-Baltienmeren kanualu (, Belomorsko-Baltijski kanal) on kanualu, kudai yhtistäy Vienanmeren Oniegujärven kel da kudual on tie Baltienmereh da Volga-Baltienmeren vezitieh.

Kanualu on nostettu 1931-1933 vuozien välis ylintazozes lyhyös miäryaijas. Avuandan päivymiäry on 2. elokuudu 1933. Sidä nostettih Vienanmeren-Baltienmeren ruadoluagerin (ven. Белбалтлаг, Belbaltlag) tyrmähotetut. Se oli yksi viizivuodizen pluanan mirkiččijöis srojulois da enzimäine Nevvostoliiton tävvelleh ruadoluageris nostettu srojimine.

Vienanmeren-Baltienmeren kanualan transportutien piduhus tulendukanuavoin kel Oniegujärvelpäi Vienanmereh on 227 km, niilöis 37,1 km on keinolluajittuloi tielöi (muijien tiijoloin mugah 43 km libo 48 km). Tagustetut kaikkiipienimät merkityn vezitien suuruzet: syvys – 4 metrii, levevys – 36 metrii, pyöristämizen ruadiussu – 500 metrii. Monis kanuavan kohtis on vaigu yksipuoline liikeh luvallistu.
Sovitunnu virran suunnannu pietäh suundua Oniegujärvelpäi Vienanmereh, kai laivuliikkehizet merkit (veziviehkat, majakat) ollah azetettu sen siännön mugah.
Kanualu algavuu Oniegujärven Poventsan lahtes  Poventsa-pos’olkan korvas da loppuu Vienanmeren Sorokan lahtes Belomorskan tyves.

Kanualan laittehih kuulu 128 objektua, kudualois 19 on salbavuo (niilöis 13 – kaksiozahizet, 6 – yksiozahizet), 15 plotinua, 19 vezilaskuu, 49 randusuojustu da 33 keinolluajittuu kanalua, 5 vezivoimalua, da sežo muut laittehet. 

Eruo korgevuksien keskes kanualan pohjan puolel käytetäh sähköenergien valmistamizeh niškoi Vig vezivoimaloin kaskadan avul, kudual on 5 porrastu: Ondan vezivoimalu, Palkorogan vezivoimalu, Matkožnenskaan vezivoimalu, Vigostrovan vezivoimalu, Vienanmeren vezivoimalu. Kaskadan tevokkahus on 240 MW, keskivuozine valmistamine – 1310,5 mln. kW/č. Vezivoimaloi nostettih muuloin laittehien nostamizen erikseh 1949-1967 vuozis. Vezivoimalat madal- da keskipainehizet, pyörähtys-lavazen veziagreguatanke, ollah nostettu plotilluolizin libo plotin-vezivedävin kuavoin mugah.




#Article 592: Ivangorodan linnu (165 words)


Ivangorodan linnu on linnu Ivangorodas. Tämä linnu on sijoitannuhes Ven'an luodehel, Leningruadan alovehes, Estounien rajan lähäl.

Ivangorodan linnu srojittih vuvvennu 1429 Narova-joven oigiel rannal. 

Ivangorodan linnua mondu kerdua muutettih, sen jälgimäine muuttamine oli vuozinnu 1911-1914. Suuren Ižänmuallizen voinan aigah nemsat räjähtyttih bašn’u, seinät da linnan sydämes olijoi
taloloi. Räjähtyksien jälgilöi voibi nähtä linnas. 

Nygöi Ivangorodan linnas on 13 objektua – Uspenskoi da Nikol’skoi kiriköt, zamku, XVI da XVIII-vuozisuan kaksi linnua, Kolivanskoit veriät, ezilinnu, porohuaittu, ammunduvehkehvarasto,
gaubitsu, čuga, aittu bajarin muavualu da muzei.

Ivangorodan linnan keskes on Suuri bajarin linnu da kaksi kirikkyö – Pyhän Nikolain
kirikkö, kudai srojittih vuozinnu 1507-1509 da Uspenskoi kirikkö. Se oli nostettu vuvvennu 1558.
Vuvvennu 1612, konzu ruoččilazet vallattih Ivangorodan, hyö srojittih huonukset, kudualoin joukos on porohuaittu da ammunduvehkehvarasto. Porohaitas nygöi on muzei, kudai kerdou linnan da muan histouries. 

Ennevahnas Ivangorodu oli hyväs kohtas – torgudorogoin tiešuaral. Linnas poikki oli Ganzeiskoin liinii -torgudorogu, kudai yhtisti Ven’an da Päivänlaskupuolen Jevroupan. Narova- joves poikki suau piästiä Čudskoin järveh, Suomen lahteh, Luadogah da Volhov-jogeh.




#Article 593: Huahku (112 words)


Huahku(Somateria mollissima) on sorzien heimoh kuului lindu.

Huahku eläy pohjazil merialovehil Jeuroupas, Aazies da Pohjas-Amerikas. Suomes se pezoittuu kaikil merialovehil, ga Perämerel i Suomenlahten päivännouzuvuittilois se on vähäluguine. Suomen kandu oli pienimilläh 1900-luvun algupuolel, ga sen jälles huahkoin miäry kazvoi 1980- libo 1990-luvule sah, konzu se lähti uvvessah laskuh.Vuvvel 2017 jullattun tutkimuksen mugah Turrun suariston huahkukandu oli pienennyh iellizen 25 vuvven aijal daže 95 procentua.

Sežo Saamenmuas da Norviegien rannikol on huomattu huahkan vähenemine, kudamua on sellitetty sidä pyydäjän merikotkan kannan kazvul sen jälles, ku pedolindu rauhoitettih.Suomesgi merikotkan kannan kazvuu pietäh yhtenny syynny huahkan vähenemizeh, ga syylöikse mainitah sežo linnunpoigien ližävynnyh kuolendu taudiloih da huahkan syödylöin sinizemčugoin vähenemine ilmastonmuutoksen da rehevöittymizen täh.




#Article 594: Kert, Georgij Martinovič (179 words)


Georgij Martinovič Kert (1. tuhukuudu 1923 – 26. syvyskuudu 2009) oli nevvostoliittolaine da ven’alaine kielentutkii, Ven’an itämerensuomelazien da saamen kielien specialistu, Ven’an socialistizen federatiivizen nevvostotazavallan arvostettu tiedoruavon ruadai, monien kniigoin kirjuttai.

Georgij Kert rodivui 1. tuhukuudu vuvvennu 1923 Kamenkan hieruh Leningruadan alovehel. Häi oli Ižänmuallizen voinan ozanottai, Ižänmuallizen voinan 1. astien kunnivomerkin kavaleru. 

Vuvvennu 1950 Kert loppi ruskien diplomanke Leningruadan valdivonyliopiston filolougiellizen tiedokunnan, vuozinnu 1950-1953 häi opastui aspirantuuras Nevvostoliiton Tiedoakadiemien kielitiijon instituutas, sit väitti kandiduattudissertacien (1953).
Vuvves 1953 Georgij Kert rubei ruadamah Karjalan Tiedoakademien kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuozinnu 1959-1986 häi oli Kielitiijon ozaston johtajannu. Vuvvennu 1972 häi väitti doktorudissertacien. Kert opasti saamen da suomen kieldy Petroskoin da Piiterin yliopistolois.

Vuvves 1973 algajen Kert oli suomelasugrilazien Komitietan Nevvoston  da Ven’an tiedoakadiemien paikannimistön Nevvoston ozanottajannu. 

Georgij Kert oli Karjalan avtonoumizen socialistizen nevvostotazavallan (1973) da Ven’an socialistizen federatiivizen nevvostotazavallan (1983) arvostettu tiedoruavon ruadai, häi oli palkittu kunnivomerkil omas arvotegolois.
Vuozinnu 1997 – 2004 häi toizien karjalazien tiedomiehienke projektiiruičči TORIS – Ven’an luodehen paikannimistön tiedoperustua, kuduan tiijot sit kerättih teidokonehen programmas da verkosivul . 

Kert kuoli 26. syvyskuudu vuvvennu 2009 Petroskois.




#Article 595: Mirella Cortès (111 words)


Mirella Cortès i Gès on Katalunien tazavaldalastu hurualistuo evustai katalunielaine poliitikku. Häi ruadoi Sallentan munitsipalititetan piälikönny vuozil 2003–2007da vuvvennu 2016 häi oli Katalunien parluamentan nimitetty evustai Ispanien senuatas.Vuvvennu 2018 händy nimitettih uvvessah senuattah.8. oraskuudu 2018 häi oppi vannuo virguvalan nelli kerdua kataluanakse, ga senuatan paginanvedäi keskusti Cortèsan joga kerral da vuadi händy pagizemah ispanien kieldy Ispanien rahvahanpuolovehen (kat. Partit Popular, isp. Partido Popular) evustajien möngyjes samah aigah Cortèsile da aplodiiruijes paginanvedäjän vuadimuksele.Lopukse Cortès myöndyi vannomah valan ispaniekse ga lugijen sen yksikai vie kerran kataluanakse enne ispanienkielisty kiännösty. Häi sežo kuuloitti valas, ku häi uskaldau ruadua sih niškoi, ku poliittizet tyrömšiekat piästettäs tyrmäspäi, poliittizet pagolazet voidas tulla järilleh da Katalunien tazavaldu azuttas.




#Article 596: Arvid Genetc (140 words)


Arvid Oskar Gustav Genetc (, 1. heinykuudu 1848, Imbilahti – 3. oraskuudu 1915, Helsinki) oli Ven’an suomelaine runoilii, kielentutkii, folkloristu da Suomen Suuriruhtinaskunnan senuator vuozinnu 1901-1905. Karjalazen, kiltinänsaamen da jazvan komin kielitiijon perustai, karjalazien Kalevalan runoloin keriäjy. Genetc kirjutti omat kuulužimat  Herää Suomi-, Karjala-  da Väinölän lapset- runoelmat Arvi Jännes – peittonimel.

Vuvvennu 1871 Genetc loppi Helsingin yliopiston da sen sit rubei ruadamah Avgust Alkvist – suomen kielen da kaunehkirjalližuon professoral. Alkvistan kuolendan vuvvennu 1889 jälgeh Genetc tuli hänen sijah.

Genets oli Suomen Suuriruhtinaskunnan arvovaldazennu senuatorannu. Häi pidi moni kielenmatkoi Vienan Karjalah da Siberih, kudamien pohjal häi piästi ilmoih 3 monografijua da pani karjalan kielen tutkimizen alguh. Vuvvennu 1878 Genetc piästi ilmoih Jevangelii Matfein mugah – kiännöksen kiltinänsaamen kielel.

Vuvvennu 1889 häi algoi kerätä da sistematizoija jazvan komin kieldy tiedomatkoil.

Genetc oli nainuh Evan Arppes da heil oli kuusi lasta.




#Article 597: Anuksen rahvahalline teatru (101 words)


Anuksen rahvahalline teatru on vahnimii teatroi kogo Karjalas. Se on tundiettu vuvves 1961. Tänäpäi teatras on pari kymmendy artistua. Erähät heis kävväh teatrah jo piäl 15 vuottu. Mondu kerdua teatru piäzi kogo Ven'al da Karjalas piettylöin teatrufestivualiloin laureatakse. Enämbi 40 vuottu teatran ohjuajannu oli Karjalan kul'tuurualan kunnivoitettu ruadai L'udmila Zorina. Vuvves 2008 algajen teatran ohjuajannu on Ven'an opastusalan kunnivoitettu ruadai Natalja Romanova. Oman ruavon aigah Anuksen rahvahalline teatru ozutti enämbi 80 spektaklii ven'an, karjalan da suomen kielil. Niilöin pohjannu ollah nygyaigazien kirjuttajien tevokset sego ven'alaine da ulgomualaine klassiekku.  Anuksen rahvahallizen teatran spektakliloi rahvas otetah vastah hyvin kui Karjalas, mugai sen ulgopuolelgi.




#Article 598: Juho Kujola (192 words)


Juho (Johannes, Ivan) Kujola (alguperäine sugunimi Lazarev, 18. pakkaskuudu 1884, Miinalan kylä - 4. kezäkuudu 1963, Tampere) oli suomelaine lyydin da karjalan kielen tutkii.

Juho Kuola rodivui karjalazeh muanruadajien pereheh. Lapsennu häi opastui Sortavalan licies, kuduas händy kiinnostutti salmilazen murrehmaterjualan keräilemine.

Vuvvennu 1904 Kuola rubei opastumah suomen kieldy da slavjuanoin filologiedu Helsingin yliopistos. Opastundan aigannu häi keräi suurdu salmin murdehen sanaston materjualua.
Kujola loppi yliopiston vuvvennu 1909, hänen tutkimus salmin murdehen foneetiekkah näh piästi ilmoih vuvvennu 1910 Suomi-sarjas.

Kujola pidi äijy lyydin da karjalan murdehien tutkimusmatkoi. Kezäl 1909 häi sai Suomelazen Kirjalližuon Seuran stipendien da matkusteli lyydin aloveheh: Sunnunsuuh-kyläh, alovehen pohjazeh da suveh, Kuujärvessah. Kujola keräi sanastuo, kirjutti iäni- da muodo-opillizii huomavuksii, otti fotokuvii.

Tuliennu vuvvennu Kujola puuttui tutkimah valdainkarjalazien kielimuoduo Novgorodin gubernies.   Aunuksen gubernien gubernuator kieldi Kujolale kävvä lyydin aloveheh poliitiekallizien syylöin periä. Kujola keskittyi Novgorodin ja Tverin gubernieloin karjalan murdehien tutkimizeh. Häi kävi eri aigah Toržokah, Zubcovah, Višnij Voločokah, Ostaškovah,  Ves'egonskah, Kašinah da Bežeckah.  Tutkii keräi suurdu sanaston da suarnoin materjualua.

Pitky aigu Kujola  ruadoi suomen kielen opastajannu da luvendoiččijannu školis da licielöis. Häi korjaili kogomuksen Lyydiläisiä kielennäytteitä (1934), sanakniigan Lyydiläismurteiden sanakirjan (1944). Vuvvennu 1960 Kujola nimitettih Helsingin yliopiston kunnivotiedodouhtorikse.




#Article 599: Avgust Alkvist (176 words)


Karl Avgust Engel’berkt Alkvist (, 7. elokuudu 1826, Kuopio – 20. kylmykuudu 1889, Helsinki) oli suomelaine runoilii, filolougien specialistu, itämerensuomelazien kielien tutkii, kirjalližusarvostelii, Ungarin Tiedoakadiemien arvokas tiedomies (1859), Aleksandr Keisarin yliopiston suomen kielen professor da rektoru (1884-1887).

Alkvist oli tuulel tuodu lapsi, hänen tuatto oli generualuad’utanttu, herru Johan Mauritz Nordenstam (k. 1882). Muamo Maria Avgusta Alkvist (k. 1886) oli kuopiolaine käskyläine. Brihaččustu kazvatti Karl Stenius, muanjavon komitietan johtai, varasud’d’u. Händy innosti Johan L’udvig Runeberg, kuduan kanzallis-romantiellizii idejoi Alkvist otti käyttöh.

Nuorennu Alkvist piästi ilmoih omat kirjutukset Saima-sanomulehtes, sih aigahdi häi rubei käyttämäh A. Oksanen – kirjalližuspeittonimie. 

Vuvvennu 1847 Alkvist Daniel’ Evropeuksenke da Paavo Tikkasenke perusti Suometar – sanomulehten.  
Vuozinnu 1854-1859 Alkvist matkusti Karjalah da Siberih, vuozinnu 1877-1880 häi kävi hantiloin da mansiloin mualoih.

Alkvist piästi ilmoih kirjutukset vodin, vepsän, hantin, mansin da mordvan kieleh näh, estounien kirjalližuoh näh da tutkimukset suomen da ungarin kielien sugulaižuoh näh.  Alkvist kirjutti Muistelmia matkoilta Venäjällä-kniigan da Savolaisen laulu:n sanat.

Omas Kalevalan karjalaisuus-kniigas Alkvist tovesti, gu Kalevalan kodimua on Karjala.

Vuvvennu 1847 Alkvist sai Aleksandr Keisarin yliopiston filosoufien magistran oppiarvon, vuvvennu 1860 - filosoufien tiedodouhturin oppiarvon.




#Article 600: Ynys Dewi (227 words)


Ynys Dewi () on Kymrinmuan nelländekse suurin suari. Se sijaiččou Sir Benfron muakunnas Tyddewin pikkulinnan vastalpäi. Suari on nimitetty kymrikse Tyddewih manasterin azunuon Kymrinmuan suojeluspyhimyksen Pyhän Dewin (kymrikse Dewi Sant) mugah. Anglienkieline nimi Ramsey tulou muinosskandinuavankielizes ristikanzan nimes Hrafn libo muinosanglien čosnokkua merkiččijäs sanaspäi.

Ynys Dewil on eletty jo bronzukavvel 4500 vuottu tagaperin.Hristianskoin vieron alguaijoinnu suarel oli kaksi časounua da suari oli tärgei muamerki sranniekoile, kudamat tuldih Tyddewih merdy myö.Suarel oli sežo silmykaivo, kudaman vetty sanottih parandajakse.Tyddewin jepiskopat valmistettih 1200-luvul algajen 600 vuottu edehpäi suarel eriluaduzii tuottehii myödäväkse: voidu, juustuo, villua da myöhembi sežo kukuruuzua da muidu vil'l'oi.

Konnunpido Ynys Dewil loppi 1960-luvul da nygöi suari on luonnonsuojelualoveh.Se on tärgei pezoitundusija monile Kymrinmuas harvinazile linduloile. Sie pezoitutah ezimerkikse al'puvaroi da piigalničču, kudaman ainavo pezoitundusija Sir Benfron muakunnas on tämä suari.Suaren keskel on kukuruuzua kazvajii nurmii, kudamat kuhkutetah muuttujii linduloi syömäh siemenii jälgikezäl da sygyzyl.Suaren päivänlaskupuolel on suuri randupenger, kudamalluo voibi nähtä suulii kalal.

Ynys Dewil on Suuren-Britanien suviozien suurin harmaihylgehien yhtyskundu.Niilöi voibi nähtä suarel eritengi elokuun lopul algajen ligakuuh sah, ku emäčyt kerävytäh synnyttämäh poigazii.Joga vuozi poigazii rodihes yli 600.Suaren ymbäristös meres eläy äijän pyöriäzii. Tavallizii del'fiinoi, butilkun'okkudel'fiinoi da harmaidel'fiinoigi voibi nähtä joga vuozi.Ynys Dewil eläy sežo germuanienhirvii, kudamat tuodih sinne, konzu suarel piettih vie konduu.Meččymygriigi suarel löydyy.

Ynys Dewin suvipuolel on kolme jyrkyrandastu pikkarastu suardu (Ynys Gwelltog, Ynys Cantwr da Ynys Beri), kudamat ollah selgykajoloin pezoitundusijoi.




#Article 601: Ynys Aberteifi (124 words)


Ynys Aberteifi () on Kymrinmuan kymmenendekse suurin suari. Se sijaiččou Ceredigionan muakunnas Afon Teifi -joven suus Gwbertan kylän vastalpäi. Aberteifin linnugi eule loitton. Suari on nygöi elämätöi, ga siepäi on lövvetty bronzukaudine kalmistomägi.On duumaittu, ku manuahat oldas käytetty suardu keskiaijan algupuolel libo myöhembi, ga tädä eule voidu tovendua da nygözen tiijon mugah suarel eule olluh ni yhty pyzyjiä pertii ezihistouriellizen aijan jälles.Suarel on merkilöi muan muokkuamizes, a niilöi ei enämbi pietä ristikanzoin, ga krolikkoin luajittuloinnu sendäh, ku alovehen muuloil suaril tiijetäh kirjallizien lähtielöin perustehel olluon krolikkoi da hos Ynys Aberteifih näh ei moizii lähtielöi olegi, alovehen rahvahan zuakkunat vihjatah, ku siegi olis olluh krolikkoi.1800-luvul suardu käytettih karjumuannu, ga ymbärivuodizekse karjan syöndysijakse se ei päinnyh.Nygöi suari on luonnonsuojelualoveh da sie ruadau sežo gostile avvoi žiivattutila.




#Article 602: Vol'framu (100 words)


Vol'framu () on metalline alguaineh, kuduan noumer Mendelejevan taulukos on 74, lyhendysmerki on W. Vol'framu on kova metallu, kuduadu on ylen jygei sulattua. Vie pahembi sulatettavu on vai ugleroudu. Oman nimen Vol'framu sai vol'framiittu-minerualas, kudai vie XVI-vuozisual oli tundiettu latinalazel Spuma lupi («hukan vuahte») libo germuanielazel Wolf Rahm («hukan sliuhkat») -nimil. Vol'framu kuului tinarudah da ei andanuh putilleh suaja  tinua, sanottih, ku se syöy tinua, kui hukku syöy lammastu. Tänäpäi Amieriekas, Suures Britanies da Frantsies vol'framua sanotah  tungsten-sanal  (ruočikse tung sten on “jygei kivi”). Vuvvennu 1781 tundiettu ruoččilaine hiimiekku Šeele (Carl Wilhelm Scheele) ruadajes šeliittu-minerualanke sai keldazen da jygien kiven.  




#Article 603: Mihail Perhin (156 words)


Mihail Evlampijevič Perhin (22. oraskuudu (4. kezäkuudu) 1860, Jallahti, Aunuksen gubernii – 28. elokuudu (10. syvyskuudu) 1903, Piiteri, Ven’an valdukundu) oli ven’alaine kulduseppy, Faberže-firman piäneroniekku.

Mihail Perhin rodivui bohattah muanruadajien pereheh. Läs 16-17-vuodehizennu häi muutti Piiterih opastumah kuldusepäkse. Vuvvennu 1884 Perhin oli jo kulduseppymuasteri. Häi oli legenduarizen  Faberže- firman piäneroniekannu 18 vuottu. 

Vuvvennu 1888 Perhin avai  firmas Karl  Faberžen avul oman ruadopertin, kuduas luajittih erilazii kallehii  čomenduksii da toizii ruadoloi kullal da hobjal. Perhinan piäabulazennu oli Genrih Vigström. Täs ruadopertis oli luajittu 28 keisariperehen Äijypäivyjäiččiä, 7 Äijypäivyjäiččiä Kel'h-Bazanovan perehele da äijy toizii nerotegoloi. 

Vuvves 1895 algajen Mihail Perhin oli Kupčugil'dien  ozanottajannu da Kunnivoitetunnu  ristikanzannu.

Häi sežo oli hyvyönluadijannu – Perhin lahjoitti Jallahten kiriköle äijy kallehuzii da huolenpidi Jallahten školua.

Kulduseppymuasteri kuoli tavvin jälgeh bolničas mielivigazieh näh vuvvennu 1903, häi oli pandu muah Piiterin Novodevitčin kalmistol.
 
Muailman kuulužimil aukcionoil Perhinan tevokset ollah suures arvos.
Vuvvennu 2009 Karl Faberžen fondu nimitti hänel nimel palkindon, kudual lahjoittah parahii kulduseppii.




#Article 604: Jallahti (108 words)


Jallahti () on vahnu kylä Karjalan tazavallan Oniegan rannikon piirin Järventaguzen kunnas Ven'al, sil on histourillizen eländykohtan stuatussu.

Enzimäzet elopaikat roittihes Jallahten aloveheh mezolitan aigah. Jallahti on enzikerran mainittu vuvvennu 1582.
 
Kyläs ammussah elettih valdivon muanruadajii da pakolližuksis piästettylöi muanruadajii. Rahvahan piäruadoloinnu oli muanruado, kalastus, heinien myöndy da vuoziaijallizet ruavot.

Jallahti XIX vuozisual oli suurin kylä (160 taloidu), kuduaspäi piästettih Petroskoih kezil da talviloil. 

Kyläs oli škola, pravosluavnoi prihodu, elettih sežo äijy raskol’niekkoi.  XVII vuozisual Jallahtes oli kaksi puuhistu kirikkyö (ne molembat palettih tuhkakse),  vuvvennu 1809 kyläh srojittih kivikirikkö, kudai paloi vuvvennu 1930.

Nevvostoliiton aigannu kyläs eli 50-100 perehty da sie oli souhozu, pahvikombinuattu da baržantuotando Jallahten lähil.




#Article 605: Lerpwl (163 words)


Lerpwl (kymrikse) libo Liverpool (angliekse) on linnu Pohjas-Anglies lähil Kymrinmuan rajua.

Hos Lerpwl sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on ainos olluh tärgei linnu kymriläzile da sidä on kučuttu Pohjas-Kymrinmuan ebävirrallizekse piälinnaksegi.1800-luvun allus linnah muutui äijän kymriläzii eččimäh parembua elostu da vuodeh 1813 mennes joga kymmenes Lerpwlan eläi oli kymriläine.Muuttoliikeh jatkui vie 1800-luvun loppupuolel, konzu linnah muutui 50 000 kymrilästy ruavon peräs.Enimälleh linnas oli enämbi 70 kymrinkielisty kirikkyö da vie nygöigi on jällel erähii.

Kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline Eisteddfod-pruazniekku on järrestetty äijän kerdua Lerpwlas: 1884, 1900 da 1929.Vuozi 1929 on samal jälgimäine kerdu, konzu pruazniekku on pietty Kymrinmuan nygözien rajoin ulgopuolel. Ku Lerpwlua ehoitettih uvvessah vuvven 2007 pruazniekan pidopaikakse, sidä ei yksikai vallittu sendäh, ku äijät kymriläzet ei pietty Kymrinmuan ulgopuolistu kohtua enämbi pädijänny pruazniekale.

Lerpwlas eläy nygöigi äijän kymriläzii da sie ruadau Lerpwlan kymriläzien siebru (kymrikse Cymdeithas Cymry Lerpwl), kudai järrestäy eriluaduzii tapahtumii da kymrin kielen opastandua.Linnan kymriläzil on sežo oma hora Côr Cymry Lerpwlda alovehel jullatah kymrinkielisty lehtie Yr Angor.




#Article 606: Eino Karhu (171 words)


Eino Genrihovič Karhu (27. heinykuudu 1923 - 15. sulakuudu 2008, Petroskoi) oli tiedomies, filoulogu, literatuurantutkii, kiändäi, filolougien douhtoru, professoru, Ven’an federatiivizen nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai, Karjalan nevvostotazavallan tiedoalan arvostettu ruadai (1969), Karjalan nevvostotazavallan valdivonpalkindon suannuh (1983), Karjalan tazavallan valdivonpalkindon suannuh (2002), Karjalan tazavallan kunnivoittu eläi (1999). 

Eino Karhu oli roinnuhes 27. kylmykuudu vuvvennu 1923 inkeriläzeh pereheh. Vuvvennu 1941 Poventsan školan loppiettuu händy otettih armieh. Häi oli Ižänmuallizel voinal. 

Vuozinnu 1946-1950 Karhu opastui Petroskoin valdivonyliopistos suomen kielen da literatuuran ozastol. Vuvvennu 1956 häi loppi mainitun yliopiston aspiirantuuran. 

Vuvves 1956 algajen Karhu ruadoi Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutas. Vuozinnu 1960-1988 mies oli tämän instituutan literatuuran ozaston johtajannu, piälimäzenny tiedoruadajannu. 

Eino Karhu pidi suomelazen literatuuran luvendoloi Suomen, Ruočin da Germuanien yliopistolois. Karhuu tietäh suomen- da ruočinkielizen kaunehliteratuuran kiändäjänny. Vuvves 1964 Eino Karhu kuului Nevvostoliiton kirjuttajien liittoh. 
Eino Karhu oli Suomen Jovensuun yliopiston Kunnivoitunnu douhtorannu, Suomen kirjallisuusseuran jäsenenny (Helsinki), Kalevalaseuran, runoilijan Eino Leinon da Kanzoinvälizen kanzanrunohuon tutkijoin seuran jäsenenny. 

Eino Karhul piäzi ilmah enämbi 300 tiedoruaduo. 

Eino Karhu kuoli 15. sulakuudu vuvvennu 2008.




#Article 607: Aleksandru II (185 words)


Aleksandru II (17. (29.) sulakuudu 1818, Moskovu – 1. (13.) kevätkuudu 1881, Piiteri) on Romanovien suguh kuului Kogoven’an imperuattoru, Pol’šan da Suomen kniäzikunnan suuri kniäzi. Aleksandru II on imperuattorumolodoloin Nikolai Pavlovičan da Aleksandra F’oudorovnan poigah. 

Aleksandru II oli roinnuhes 17. (29.) sulakuudu vuvvennu 1818 yhtentostu čuasun aigah Moskovan Kremlin Miikulan dvorčas, kunne kai imperuattorupereh tuli sulakuun allus Äijäksepäiviä. Aleksandru oli ainavo Moskovas rodivunnuh Ven’an haldivoiččijois vuvves 1725 algajen. 

Vuvvennu 1837 Aleksandru II:l oli suuri da pitky matku Ven’ua myöte. Tämän matkan aigah häi kävyi Jevroupan ozan, Kavkuazan tagavuon da Päivänlasku-Siberin 29 gubernieh. Vuvvennu 1838-1839 Aleksandru II kävyi Jevrouppah. Häi oli Ven’an enzimäine halliččii, ken kävyi Siberih. 

Aleksandru piäzi valduistumele tuattah kuolendupäivänny 18. tuhukuudu (2. kevätkuudu) vuvvennu 1855. 
Aleksandru II:n tärgienny ruavonnu oli Pariižan rauhusobimuksen ualekirjuttamine. Se pani loppuh Kriiman voinan kevätkuul vuvvennu 1856. 

Aleksandru II halličusaigah oli suurdu enneolemattomua da  -kuulumattomua uvvistustu. 
Erähih niilöih kuulutah: 

Aleksandru II opittih kaheksa kerdua tappua. 

Kevätkuun 1. (13.) päivänny vuvvennu 1881 päiväl 3.35 aigah Aleksandru II kuoli Talvidvorčas jälles surmallistu räjähtysty. Sinäpiän Piiteris Jekaterinan kanualan randu-uuličal 2 čuasun 25 minuutan mail hänen jalloin uale lykkäi bomban rahvastahtolaine Ignatii Grinevitskii. 




#Article 608: Uruanu (100 words)


Uruanu () on radioaktiivine metallu. Sen atomnoumer Mendelejevan taulukos on 92, atommassu on 238,029, kirjutusmerki on U. Uruanu kuuluu aktinoidoin joukkoh. Se on jygei da myrkylline metallu, kuduan izotoupat ollah radioaktiivizet. Kuulužimat izotoupat ollah Uruanu-238 (luonnon uruanas sen miäry on 99,3 %) da Uruanu-235. Ennevahnas uruanan luonnollistu oksiidua käytettih keldazen astien luadimizes. Nenga Neapol’an lähäl löyttih keldazen st’oklan pala, kuduas on 1% uruanan oksiidua. Tämän st’oklan luajinduvuozi on 79 enne Iisusan roindua. Uruanan löydäjänny pietäh germuanielastu hiimiekkua Martin Genrih Klaportua (Martin Henrich Klaporoth). Vuonnu 1789 häi tutki uraniittua da sai uuttu metallanjyttysty ainehtu. Oman nimen metallu sai Uruanan planietan kunnivokse. 




#Article 609: Caer (144 words)


Caer (kymrikse) libo Chester (angliekse) on linnu Anglies lähil Kymrinmuan rajua.

Hos Caer sijaiččou Kymrinmuan ulgopuolel, se on roinnuh tärgiekse linnakse kymriläzilegi. Jo 1000-luvul kymriläzet käydih jarmankale Caerah da vuozisadoin aijan kymriläzien muuttoliikeh sinne oli toinah raviembua migu yhtehgi Pohjas-Kymrinmuan omah linnah.Enne 1700-luguu muuttujat sulavuttih terväh anglienkielizih, ga linnan eläjien kymriläzet juuret nävytäh ezimerkikse sinny, ku vuvvel 1818 joga kolmandel linnas iänioigevuttu käyttänyöl miehel oli sugunimi kymrilästy alguperiä.1700-luvun algupuolel Caeras allettih painua kymrinkielizii kirjoi da 1790-luvul kymrinkielizii lehtii.Samoih aigoih linnah muuttunuot kymriläzet allettih säilyttiä parem omua kieldy da azuttih kymrinkielizii kirikkölöi. Enimyölleh Caeras ruadoi viizi kymrinkielisty kirikkyö da nygöigi niilöis on jällel vie yksi.Vuvvel 1851 linnan eläjis yksitostu procentua oli roinnuh Kymrinmuasda vuvvel 1866 kymrin kielen kunnivokse joga vuozi piettävy kanzalline Eisteddfod-pruazniekku järrestettih Caeras.Nygöigi linnas eläy kymrinkielizii da sie ruadau Caeran kymriläzien siebru (kymrikse Cymdeithas Cymry Caer), hos sen jäzenmiäry ongi vähennyh 2000-luvun algupuolel.




#Article 610: Riukiukielet (109 words)


Riukiukielet ollah japounielas-riukiulazien kielien alajoukko, kudamah kuulujii kielii paistah Japounien hallittuloil Riukiusuaril. Kielii on laskutavas rippujen viizi libo kuuzi da niidy kučutah niilöin suarien mugah, kudamil niidy paistah. Omakielizih suarien nimih perustujat kielien nimet ollah dunan (), jaima (), mjaaku (), ucinaa () da amami. Unesco miärittelöy Ucinaan suaren pohjasozas paistun kunigamin vie kuvvendekse riukiukielekse,ga erähät kielentutkijat pietäh ucinaadu da kunigamii saman kielen paginluaduloinnu.

Riukiukielet da japounii erottih yhtehizes kandukielespäi 200- da 600-luguloin välizenny aijannu.Hos kielentutkijat pietähgi riukiukielii nygöi iččenäzinny kielinny, Japounien valdivo on pidänyh niidy 1800-luvun lopulpäi algajen japounien kielen paginluaduloinnu da oppinuh hävittiä niidy eritengi japounienkielizen školan avul.

Ual on ezimerkilöi riukiukielien sanastos. Lähtienny on käytetty JLect-verkosanakirjua.




#Article 611: Livvin kieli (182 words)


Liygi (livvin kieli) on yksi kolmes libo kahestu karjalan kielen piämurdehes. Livvikse paistah livvin karjalazet (liygiläzet). Pagizijua on 14,1 – 25 tuhattu hengie. Enimyölleh livvikse paistah Anuksen Karjalas sego Suomes (läs 3000 pagizijua). 

Livvin murdehen alguperä ei ole selgei. Liygi kuuluu suomelas-ugrilazen kieliperehen itämerensuomelazeh kielijoukkoh. Livvin murdehes on äijy laihinsanua muinazes vepsän kielespäi. Livvis on moizii sanoi, kudamii ei ole karjalan kielen toizis murdehis.

Tundietun tuohikirjutuksen №292 pohjannu on livvin kielen muinasmuodo.  Vuvves 1990 Karjalas piästetäh ilmoih Oma Mua –lehtie. Vuonnu 2011 Karjalan Kielen Seuru avai karjalankielizen verkožurnualan. Sen nimi on Karjal Žurnualu. Enimät kirjutukset ollah livvikse, erähät niilöis ollah varzin- da tverinkarjalakse. 

Tarkembua tieduo livvin murdehen kirjukielen ilmestymizes ei ole. XIX-vuozisual liygiläzet kirjutettih kiriličäl. Vuozinnu 1930 otettih käyttöh kirjukieli latinalazil kirjaimil. Vuonnu 1989 Karjalan tazavallan virguniekat hyväksyttih karjalan kielen kirjaimikot. 

Livvin murdehen kirjaimikko:

Vuonnu 2007 Karjalan tazavallan halličus hyväksyi karjalan kielen uvven kirjaimikon. Se on yhtehine kaikile murdehile.  29. oraskuudu vuonnu 2014 uudeh kirjaimikkoh hyväksyttih muutokset. Kirjaimikko rodih moine: 

Livvin murdeheh kuulutah alamurdehet:

Niilöis hävinnyöt alamurdehet ollah:

Ven’alazet kielentutkijat sanotah liygii karjalan kielen murdehekse. Erähät suomelazet kielentutkijat pietäh liygii iččenäzenny kielenny.




#Article 612: Viola Mal’mi (211 words)


Viola Genrihovna Mal’mi (Violetta Valentinovna) (14. kevätkuudu 1932, Kondupohju, Karjalan Nevvostotazavaldu – 15. kevätkuudu 2010, Petroskoi, Ven'a) oli tundiettu horeograffu, baliettumuasteri, Karjalan tazavallan kul’tuurualan kunnivoitettu ruadai (1978), Ven’an  kul’tuurualan kunnivoitettu ruadai (1985), Karjalan tazavallan kul’tuurualan palkindon suannuh, Ven’an halličuksen Ven’an hengi-nimizen palkindon suannuh (2008), Karjalan tazavallan kunnivoitettu eläi (2002).

Vuonnu 1957 Viola Mal’mi loppi Leningruadan teatruinstituutan. Sie häi sai ozuttelijan ammatin. 

Vuvves 1957 vuodessah 1959 häi ruadoi ozuttelijannu Riigan nuoren kaččojan teatras da Daugavpilsan druamuteatras.

Vuonnu 1960  Viola Mal’mi tuli ruadamah Karjalan Muuzikkuteatrah.

Vuozinnu 1963 – 1966 häi opastui baliettumuasterikse Leningruadan konservatouries. 

Vuvves 1960  vuodessah 1980 Viola Mal’mi pani allun monile fol’klourujoukkoloile Karjalan piirilöis. Häi opasti nuorii Petroskoin kul’tuuruopistos. 

Vuvves 1973 vuodessah 1987 Viola Mal’mi oli Karjala-nimizen ansambl’an johtajannu. 

Vuozinnu 1987 – 1988 häi oli piälimäzenny baliettumuasterinnu Kantele-ansambl’as. Viola Mal’mi perusti Karjalaine gorničču-nimizen fol’klouruansambl’an. 

Vuvves 1979 vuodessah 1991 Viola Mal’mi valmisti ozutettavakse TV-ohejlmii. Niilöi ozutettih joga kuudu.

Vuvves 2002 Viola Mal’mi oli Gornica-nimizen fol’klouruteatran ohjuajannu. 

Kogo eloksen Viola Mal’mi omisti karjalazele kul’tuurale.  Mondu vuottu häi keräi karjalazii tansiloi da kižoi, tutki rahvahan pruazniekkuperindölöi. Viola Mal’mi kirjutti äijän kniigua. Erähät niilöis ollah ”Karjalan rahvahan tansit” (vuozi 1978), ”Karjalan rahvahan kižat” (1987), ”Pruazniekku da tansi” (2005), ”Kost’umu da pruazniekku” (2006), ”Kai tansih nähte (2010).

Pereh: ukko Igor’ Mihailovič Rum’ancev, tyttäret Anita da Ilona.




#Article 613: Nikolai II (120 words)


Nikolai II Aleksandrovič (6. (18.) oraskuudu 1868 – 17. heinykuudu 1918) oli Ven’an imperuatoru, Polšan tsuari da Suomen Suuri ruhtinas (vuvves 1894 vuodessah 1917). Nikolai II rodivui 6. (18.) oraskuudu vuonnu 1868. Nikolai II:n valdukavven aigua Ven’an ekonoumiekku kehityi hyvin. Samal aigua oli  äijy rahvastu, kuduat oldih imperuatorua vastah. Vuonnu 1905 sytyi vallankumovus. Se kesti vuodessah 1907. Vuonnu 1917 sytyttih Tuhukuun da Oraskuun vallankumovukset. Ven’a pidi voinua Japounienke, yhtyi Muailman Enzimäzeh voinah. Nikolai II jäi vallattah vuonnu 1917 Tuhukuun vallankumovuksen aigah. Imperuatoru perehenke pandih kiini Aleksandran dvorčah. Kezäl vuonnu 1917 väliaigazen halličuksen käskyn mugah pereh viettih Tobol’skah. Keviäl vuonnu 1918 bol’ševiekat viettih imperuatoran perehen Jekaterinburgah. Heinykuus vuonnu 1918 Ipatjevan taloin porvualas Nikolai II, kai hänen pereh da nelli abulastu ammuttih.   




#Article 614: Härgylindu (145 words)


Härgylindu libo harmairožauikku (Podiceps grisegena) on uikkuloin heimoh kuului lindu.

Karjalan kielen sanakirjas ei lövvy perindöllisty nimie tälle linnule da nenga pidäy luadie uuzi sana. Suomen kieles lindu tundietah nimel härkälintu sendäh, ku sil on yhtenjyttyine iäni kui häkil. Nimi tundietah suomen kirjukielen ližäkse eritengi suomen päivännouzumurdehis,kudamat ollah karjalan kielele lähisty suguu da sendäh olis luonnollistu ottua tämä nimi laihinsanakse karjalangi kieleh. Nimen vois kiändiä karjalakse häkkilindu, ga tämä nimi olis probliemalline sendäh, ku sanal häkki on sežo merkičys 'klietku' da eritengi yhtyssanannu häkkilindu voidas kebjieh ellendiä viärin.Nimi härgylindu vois sendäh olla parembi kiännös – sana härgy tundietah karjalan kieles sanan häkki sinoniimannu, hos livvis se ongi ylen harvinaine.Vie yksi vaihtoehto ois muvvostua linnun karjalankieline nimi eestinkielizen hallpõsk-pütt ja ven'ankielizen серощёкая поганка avvul. Nenga suadas nimekse harmairožauikku. Sana uikku on laihinsana suomen kielespäi da sidä käytetäh samah suguh kuulujih linduloih näh, ezimerkikse: mustukulku-uikku, mustukaglu-uikku, pikku-uikku.




#Article 615: Baškirielaine Wikipedii (108 words)


Baškirielaine Wikipedii (bašk. Башҡорт Википедияһы) on Wikipedien oza baškirien kielel. 

Se perustettih 2. kezäkuudu vuonnu 2002. Enzimäzen kirjutuksen kirjutti ristikanzu, kuduan nimie niken ei tiijä. Se oli 16. sulakuudu vuonnu 2005. Sidä päiviä pietäh baškirienkielizen Wikipedien roindupäivänny. Mones vuvves Wikipedii baškirien kielel hyvin kehityi. Konzu se täytti kymmene vuottu, Ufa-linnas piettih Wiki-sabantui-nimine pruazniekku. Baškortostanan wiki-medieh kuulujat avattih oman joukon Wikimedian fondas. Hyö yhtytäh erilazih kanzoinvälizih pidoloih. Niilöin joukos ollah X Wiki-konferensii, kudai piettih Piiteris da Udmurtielazen Wikipedien 10. vuozipäiväle omistettu konferensii, kudai piettih Iževskas.  Redaktor Zufar Salihov sai arvokkahan medalin  Wikipedien kehitysruavos.  Vuonnu 2016 Baškirielaine Wikipedii avai marafonan. Se  omistettih Baškortostanan suandele vuozipäiväle. Marafon jatkui vuvven 2019 kevätkuussah. 




#Article 616: Uhtuon Tazavaldu (220 words)


Uhtuon tazavaldu on valdivo, kudai oli olemas vuozinnu 1919 - 1920. Sih kuului Arhangelin gubernien viizi voulostii. Tänäpäi se on Karjalan tazavallan aloveh. Tazavallan piälinnannu oli Uhtuon kylä (nygöine Kalevala). 

Vienan Karjalan väliaigaine halličus (Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus) perustettih Uhtuon kyläs pietyl nevvottelul 21. heinykuudu vuonnu 1919. Nevvotteluh yhtyi bohattua muanruadajua da yrittäjiä Arhangelin gubernien viijes pohjasvoulostispäi. Paginanvedäjänny oli A. Tihonov. Paikallizet rahvas kieldävyttih Vienan Karjalan liittämizes Suomeh. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus piätti perustua oman vienankarjalazen valdivon. Halličus piätti erota Ven’as, nevvostosaldatat työttih iäre Vienan Karjalaspäi. Sen ližäkse kiännyttih ulgomualoin puoleh, gu net hyvästyttäs uvven valdivon perustamizen. Halličus piätti siirdiä puolet mualois muanruadajien omažuoh. 25% mualois siirdyi voulostin ičehallindole, dostalit 25% annettih valdivole. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus varusti da pidi Uhtuol kerähmön. Se oli  21. kevätkuudu - 1. sulakuudu vuonnu 1920. Kerähmön aigah halličus uvvistettih. 25. kevätkuudu paginanvedäjäkse tuli H. Tihanov. Kerähmöl hyväksuttih Arhangelin Karjalan väliaigazen halličuksen ielline ruado. Halličuksen valdua tahtottih levittiä kogo Karjalua myö. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus sai 8 miljonua markua abudengua Suomespäi. 18. oraskuudu, konzu tiijustettih Ruskien armien saldatoin lähestymizes, Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus muutui Vuokkiniemeh. Sie piätettih kerätä oma armii. Kezäkuun lopus Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus muutui Suomeh. Suomen halličus pidi paginoi Nevvostoliiton halličuksenke. Rauhusobimus solmittih vuonnu 1920. Arhangelin Karjalan väliaigaine halličus heitti oman ruandan 10. talvikuudu vuonnu 1920, konzu sih kuulujat yhtyttih Karjalan halličukseh.   




#Article 617: Kielipezä (519 words)


Kielipezä on kielen elavuttamizen metoudu, kudamua käytettih monis vähembistökielien mualois, kuavakse Suomes, Amerikas, Uvves Zellandies. Jälgiaijal tämä keino sai mielenkiinduo Ven'al. Etnižyön kauti kielipezä on neitrualine da demokruattine keino elavuttua kieldy.

Kielipezän piämiäränny on kazvattua kaksikielizii lapsii nenga, ku vie enne školua hyö tiettäs paiči ven'an keildy geneettizesti oman kielen – karjalan. Sih opastettas koin ulgopuolel. Älgiä ajatelkua, ku kerran työ etto pagize lapsenke karjalakse kois, kielipezä ei ole teih niškoih. Kielipezän azutah sinne, kus on vahnembien kova tahto jalloittua häviemizilleh olijua kieldy. Meijän lapset ozutetah karjalan kielen tuliedu aigua, hyöhäi jiähän meile peräh. Meile maksau panna kai hyvät omih lapsih nygöi, heijän kauti piästä kielen elämäh ielleh da ottua sih niškoih kai tutut mieros metoudat. Olettogo samua mieldy?

Kielipezäs lapset harjavutah kieleh kuunelten da käyttäjen sidä jogapäiväzis hommis. Kieldy täs ei opasteta grammatiekan mugah kui školas, a eläitetäh luonnollizesti. Kielipezän kazvattajat paistah lapsienke karjalakse ihan alguudah myöte, kaikis tilantehis, huolimata sidä ku lapset ezmäi ei ellendetä heidy. Iče lapset paistah keskenäh ven'akse libo sidä kieldy, kudamua heil himoittau paista. Kazvattajat annetah tiediä lapsile, ku ellendetäh kaiken ven'akse sanotun da ei pagizuteta lapsii karjalakse vägehes. Hyö hil'l'akkazin autetah heidy, työnytetäh ezmäzis sanois algajen. Lapsienkazvattajat ollah hyväntahtozet, hyvänsanazet. Joukos on hyvä da lämmin olla. Lapset varavottah ollah tiä: heijänke kižatah, heidy syötetäh, juotetah, huogaitetah, talutah pihal. Lapsile annetah valdua bobastua keskenäh, kelle pidäy - olemah kodvazen yksin. 

On tietois, ku pienien lapsien kielelline pohju on rajatoi da nimittuine uuzi kieli ei ole heile stressannu. Lapset voijah yhtelaigua ottua mustoh mondu kieldy. Se niyhty ei merkiče sidä, ku ezmäzen kielen malto (meijän tilas ven'an malto) rikkovuu. Lapset opastutah kielipezän kieleh teriämbi migu tavallizen opastundan kauti. Hyö ruvetah ellendämäh kieldy ylen terväh, jo sentämän kuun aigua mendyy. Ruvetannehgo hyö terväh pagizemah karjalakse? Se on jo individualine dielo. Yhtet ruvetah sanomah sanoi da lyhyizii virkehii jo ylen terväh, jo ezmästy vuottu kielipezäh kävves. Toizil pidäy olla aigua, voi olla erähii vuozii. Roiteh mostugi lastu, kudamat ei ruveta pagizemah aktiivizesti kielipezän kieldy, no ruvetah hyvin ellendämäh sidä da maltamah sellittiäkseh sanotus. Kaikkii nämii lapsii pietäh kaksikielizinny.

Kazvattajile abuh kielijoukkoh kävväh muga sanotut etnotjutorat. Net ollah kylän ihan tavallizet eläjät, kui naizet mugai miehet, kudamat maltetah karjalan kieldy da hyväl mielel oldas valmehet auttamah kielipezän ruadajile pagizuttamah lapsii. Etnotjutorat voijah sanella zuakkunazii, pajattua lapsile, juohattua kazvattajile sen-tämän sanazen karjalakse. Vahnemban sugupolven kielinero vois olla suurekse avuke kielipezän ruandas.

Kielipezäs vahnembile sanellah midä lapset ruattih päivän aigah, mih opastuttih. Vahnembat voijah kaččuo materjualoi iče kois libo kazvattajat autetah heidy. Pietäh yhtehizii viettoloi. Vahnembat voijah kävvä karjalan kielen kursoil täs, Karjalan Kielen Kois. Kielipezä vaikuttau kylän elaigah, kielipezän kauti rahvas ruvetah enämbäl suvaimah karjalan kieldy da kiändymäh sih puoleh očin. Tiettäväine, kielen omaksumine lapsel roih teriämbi, ku häi suas kuulta sidä kielipezän ulgopuolel – kois, buaballuo da died'oilluo. Čotas oldas kai omat, kuduat maltetah karjalua. On tärgei, ku lapsi suas kuulta karjalua muisgi paiči omis kazvattajispäi.

Kielipezät ollah avvoi ei vai karjalazih niškoih, sinne voijah kävvä kaikkien kanzoin lastu. Kul'tuurizes yhteskunnas tiediä paikallizen kielen on arvožus. Kahten kielen malto pienete luadiu lastu aktiivizenny, tiijonhimozennu da mielevänny. Kaksikielizel lapsel školas opastundu andavuu kebjiembäh, hyö helpombal opastutah uuzih kielih.




#Article 618: Zinaida Dubinina (153 words)


Zinaida Timofejevna Dubinina on Karjalan tundiettu runoniekku, kirjuttai, kiändäi. Zinaida Dubinina on rodinuhes 2. elokuudu vuonnu 1934 Anuksen piirin Lumatjärven hierus. Zinaida Timofejevna kirjuttau runuo da prouzua livvikse. Hänen suurimii kiännösruadoloi ollah Bublii lapsile, Uuzi sana, Psaltiri da Kalevala-eepossu. Zinaida Dubinina kazvoi karjalazes perehes. Hänen tuatto kuadui Suurel Ižänmuallizel voinal. Muamo lapsienke oli evakuacies Urualal. Voinan loppiettuu hyö tuldih järilleh Karjalah, vähäzen elettih Lumatjärves, sit tuldih elämäh Kotkatjärveh. Siepäi školan jälles Zinaida Dubinina lähti Petroskoile opastumah pedagouguopistoh. Opastundan jälles häi ruadoi algukluasoin opastajannu Uutjärven školas. Sit tuli ruadoh Kotkatjärveh, kus penziessäh opasti lapsii suomen da karjalan kieleh. Vuonnu 1989 Oma mua –lehteh oli painettu Zinaida Dubininan enzimäine runo livvikse. Vuonnu 1991 Zinaida Timofejevna rubei ruadamah yhtes Biblien kiännösinstituutanke (Helsinki). Häi kiändi livvikse Uvven sanan, Psaltirin da Biblien lapsile. Täs ruavos Zinaida Dubinina sai palkindon Ven’an pravoslavnois kiriköspäi. Vuvves 2006 Zinaida Dubinina kuuluu Ven’an kirjuttajien liittoh. Vuonnu 2009 häi sai Vladimir Brendojevan nimizen literatuurupalkindon. 




#Article 619: Vasilii Keynäs (393 words)


Vasilii (Vuassila) Keynäs, vuodessah 1897 sugunimi oli Kondratjev (3. sulakuudu 1884 Vuokkiniemi, Vienan Karjal – 9. ligakuudu 1964 Suomi, Helsinki). Vasilii Keynäs oli vienankarjalaine, ruadoi školan opastajannu. 

Hänen vahnembat oldih muanruadajat. Enzämäzet vuvvet Vasilii Keynäs eli omas roindukyläs, Vuokkiniemes. Sie häi kävyi ven’ankielizeh školah. 9-vuodehizennu Keynäs lähti elämäh diädän luo Suomeh. Sie brihačču autoi diädiä, kudual oli laukkua Vyöril da Munsalas. Vuonnu 1903 Vasilii Keynäs siirdyi elämäh tuatan luo Amieriekkah. Vuodessah 1907 häi eli De-Kalb -linnas Illinoisan ozavaldivos. Sit linnas eli äijy siirdolastu Vienan Karjalaspäi. Vuonnu 1906 De-Kalb -linnas vienankarjalazet avattih Vienan Karjalazien Liiton. Täl liitol oli oma lehti. Keynäs kirjutti kirjutustu sih lehteh. Häi suvaičči opastuo uudeh, iče tuttavui amieriekkalazeh opastussistiemah da opastundutaboih. Vuonnu 1907 Keynäs lähti elämäh järilleh Suomeh. Vuvves 1908 vuodessah 1912 Keynäs opastui Jyväskylän seminuaries školan opastajakse. Vuodessah 1918 häi ruadoi opastajannu Alavus-linnan Rantatyösän školas. Suomen rahvahallisvoinan aigah Keynäs oli ”valgieloin” joukos. Päivänlaskufrontal häi oli ammunduvehkehien varaston hoidajannu. Keynäs yhtyi vuonnu 1917 perustettuh Karjalan Sivistysseurah. Kezäl vuonnu 1918 häi pidi seuran kezäpruazniekkua Uhtuol. Rebol’as Keynäs ruadoi opastajannu seminuaries. Vuvves 1919 vuodessah 1920 häi oli tämän seminuarien johtajannu. Keviäl vuonnu 1920 piettih Vienan muakundupäivii. Keynästy sie vallittih Vienan Karjalan väliaigazeh halličukseh. Tämä halličus ruadoi vuodessah 1921. Konzu väliaigaine halličus heitti oman ruandan, syvyskuus v. 1921 syvyskuussah v. 1922 Keynäs kuului Karjalan keskushalličukseh. Sygyzyl vuonnu 1922 häi yhtyi Karjalan ulgomualazien vallittuloin joukkoh. Sil aigua Keynäs äijän kirjutti Päivännouzu-Karjalan tilas, pidi yhtevytty suomelazien poliitiekoinke. Vuonnu 1924 Keynäs piästi ilmoih Itä-Karjala –nimisty nedälilehtie. Täs lehtes nostettih Päivännouzu-Karjalan rahvahallizen poliitiekan kyzymyksii. Vuvves 1924 vuodessah 1933 Keynäs oli tarkastajannu kaičuslaitoksel. Sen jälles penziessäh häi ruadoi školan opastajannu Helsinkis. Vuvves 1932 vuodessah 1935 Vasilii Keynäs oli Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjän sijahizennu. Vuonnu 1931 händy sanottih kunnivoitetukse seurah kuulujakse. Vuonnu 1938 Keynäs tuli Karjalan Sivistysseuran sekretarikse. Vuodessah 1938 häi oli Karjalan Heimo –nimizen lehten piätoimittajannu. Tämän lehten painajannu on Karjalan Sivistysseuru.

Vuonnu 1905 Vasilii Keynäs nai. Hänen enzimäzenny mučoinnu oli Amalia Lämpimäki. Vuonnu 1926 Keynäs nai toizen kerran. Hänen toizen mučoin Anni Maurazen juuret oldih Rebol’aspäi. Vasilii Keynähäl oli viizi lastu: kolme poigua da kaksi tytärdy. Nuorin poigu Kalevi Keynäs (1934-2018) ruadoi abuniekannu Helsinkin yliopiston Tvärminnen tutkimusazemal. Kalevi Keynäs oli kunnivoitettu Suomen luonnonvardoičusliittoh kuului. Vie häi autoi todevuttua Baltiekkumeren vardoičusprojektoi. Vasilii Keynähän vie yksi poigu Pentti Keynäs (1929-2016) oli Neles Oy –nimizen laitoksen varatoimitusjohtajannu. Vuvves 1991 vuodessah 2001 Pentti Keynäs oli Karjalan Sivistysseuran paginanvedäjänny. Vie häi perusti Autizmufondan.




#Article 620: Konoi Kyöttinen (188 words)


Konoi Kyöttinen (20. tuhukuudu 1851 – 8. ligakuudu 1935) oli vienankarjalaine runonpajattai. 

Konoi Kyöttizen juuret ollah Rebol’an Omelien kyläspäi. Konoi Kyöttizen tuatto Simana Kyöttinen (1797-1886) tiezi äijän puhiedu da runuo. Niilöih häi opasti omua poiguagi. Konoi Kyöttinen nai Domina Jyrgizel. Heile oli kolmetostu lastu, kudualois kymmene kuoltih vie lapsinnu. Konoi Kyöttinen oli ruadai mies, hänen taloi oli parahii kyläs. Vienan Karjalas da Suomes häi oli tundiettu runonpajattai. Vie Konoi Kyöttinen maltoi parandua rahvastu. Häi pagei Suomeh, konzu vuonnu 1920 Tarton rauhansobimuksen mugah Rebol’an kylä siirdyi Nevvostoliitole. Suomes Konoi Kyöttinen eli poijan luo Lehmos. Hänen luo kävyi äijy rahvahanrunohuon keriäjiä. Lehmospäi Konoi Kyöttinen siirdyi elämäh pagolazien hoidolah Kyminlinnah. Händy kučuttih pajattamah runuo Helsinkih Kalevalan suandele vuozipäiväle omistetule pruazniekale, vaigu Konoi Kyöttinen pahoi voi da ei piässyh sinne. Vuonnu 1935 Kyöttinen kävyi pajattamah runuo Pajopruazniekale Sordavalah.

Konoi Kyöttinen kuoli sygyzyl vuonnu 1935 Kyminlinnan pagolazien hoidolas. Händy pandih muah Kyminlinnas. Konoi Kyöttizen poigu Pekka Kyöttinen Suomeh siirryttyy oli muanruadajannu. Häi eli Kontiolahten Lehmos. Vuvves 1915 vuodessah 1921 Pekka Kyöttinen oli Rebol’an nevvoston paginanvedäjänny. Vuonnu 1921häi oli Rebol’an iččenäžystoimikunnan paginanvedäjänny. Vuonnu 1920 Pekka Kyöttinen oli Karjalan edustajannu Kanzoinliiton kerähmöl, kuduadu piettih Ženevas.




#Article 621: Eivissa (114 words)


Eivissa on Baleuaroin suarijoukon kolmandekse suurin da kaikkii päivänlaskumbi suari Välimeres. Suarien alguperäine kieli on kataluanu, ga vuvvel 2011 Eivissan eläjis vai 44 % maltoi kieldy.Täh vaikuttau muijalpäi muuttanuzien suuri miäry. Vuvvel 2014 Eivissan eläjis jo 60 % oli rodinuhes suaren ulgopuolel. Enimbistö suaren alguperäzes rahvahas yksikai pagizou kataluanua muamankielenny i on merkilöi sih näh, ku kielen siirdymine uuzile sugupolvile olis daže kazvamah päi: vuvvel 2014 suaren eläjis 25,8 % saneli, ku pagizou kataluanua omien vahnembien kel – ga jo 27,3 % omien lapsien kel.Suarel on kaksi virrallistu kieldy: kataluanu da ispuanii. Zakonan mugah kaikkiel Baleuaroil ainavot virrallizet kohtannimet ollah kataluanakse da nenga Eivissangi virralline nimi on kataluanua.Ebävirrallizesti se tundietah sežo ispuanienkielizel nimel Ibiza.




#Article 622: Vera Larionova (206 words)


Vera Mihailovna Larionova on karjalaine kirjuttai, runoilii, nerokas käziruadai.

Vera Larionova synttyi Kotkatjärven kyläs 28. oraskuudu 1956 vuvvel muaalovehen ruadajien perehes. Pienete kaimai muaman, ga yksikai kazvoi hyvämielizenny lapsennu. Opastui Kotkatjärven školas, oli parahien joukos, suvaičči lugie, ottua ozua ozutelmois, kontsertois, kilvois. Konzu loppi  školan opastundan, puutui Karjalazeh pedagougu yliopistoh, sen gi loppi ylen hyvin. Sit hāndy tyṏttih ruadamah Jeroilan alguṡkolah, kudai sijoitui kaksikerroksizeh hierun parzikodih. Lapset oldih hyvãt opastumah, ga oli heidy vähättäy,  škola salvattih, a Vera Mihailovna vie äijän vuottu penziessãh ruadoi algukluassoin opastajannu Alavozen keskiškolas. Nygöi on eläköl, eläy Alavozen muatalovehen kyläs.

 Naižen oza.
 
 Vačan hapatukset
 Mejan naižien ollah.
 Mužikat gu humalaže.
 Kodih ehtäy tullah.
 
 Lapsii syöttiä, sellittiä,
 Naižele pidäy.
 Mužikku ga murginajan
 Ylen hyvin tiedäy.
 
 Suovattoin gi aijembah
 Kyly lämmih panna.
 Ehtäkse vie laukaspäi
 Puolikkoine kanna.
 
 Heiniä niitiä, žiivattu syöttiä,
 Suabran piäle nosta.
 Kyzymättäh mužikaspäi
 Ruutua älä osta.
 
 Ižändy gu ehtät kai
 Kinuu kaččou, viruu,
 Emändäle ruavon täh
 Käden talmu rodieu.
 
 Mužikkaštu joga päiviä
 Akal pidäy ublažie.
 Tahtonet, vai et,
 Rinnal pidäu läžie.
 
 Eigo sua vai meijän miehil
 Tädä dieluo maltua.
 Kodi ruavot akoin sijas
 Ičen väile ottua.
 
 Akkua lujah sevätä,
 Ruveta gu žiäl'oimäh.
 Perehty suvaija –
 Hyvin rubiet elämäh.
 
 Äijän nygöi lad'd'ailin,
 Miehii kielel vedelin.
 Rahvas minuu prostikua,
 Älgiä äijäy suutukkua.




#Article 623: Karjalan tazavallan Muuzikkuteatru (210 words)


Karjalan tazavallan Muuzikkuteatru on valdivolline ouperan da balietan teatru, kudai ruadau Petroskoil. Teatran laval ozutetah kaikenmostu ouperua, baliettua, operiettua, muuzikkukomiediedu sego mjuziklua.

Muuzikkuteatran nostanduruavot Petroskoil Kirovan lagevol algavuttih vuonnu 1952. Enne Muuzikkuteatran sijal oli kirikkö. Se riičittih vuonnu 1936. Muuzikkuteatran projektan azuttih Nevvostoliiton Kul’turuministerstvan Giproteatr-nimizen instituutan arhitektorat S.G. Brodskii, A.P Maksimov da E.N. Čečik. Kuigi Moskovan Suurel teatral da Piiterin Aleksandran teatral, Karjalan Muuzikkuteatral on kuuzi suurdu kolonnua. Teatran sizätiloin, Kanzoin ystävys – vestoksen sego toizien pihavestoksien projektan azui Nevvostoliiton rahvahan taidoilii Sergei Kon’onkov.
 
Muuzikkuteatran nostanduruavot loppevuttih vuonnu 1955. Kačonduzualah syndyy 607 hengie. Teatran kuulužimii ozutuksii ollah Ruvim Pergamentan ouperu «Kumoha» (vuozi 1959) sego Gel’mer Sinisalon «Sampo»-baliettu. Se on Karjalan enzimäine baliettu. Vuonnu 1959 nämmä spektaklit ozutettih Moskovas Karjalan taijon da lieratuuran päivien aigah. Sampo-baliettua ozutettih Leningruadas sego Ven’an monis toizis linnoisgi. 

Vuonnu 1968 Karjalan Ministroin nevvoston käskyn mugah Muuzikku- da Druamuteatru jagavui Karjalan Muuzikkuteatrah da ven’alazeh Druamuteatrah. 

Vuvves 2006 vuodessah 2009 teatras piettih perusremontu. Rahvas äijäl suvaijah Dž. Verdin «Traviata», Ž. Bizen «Karmen», P. Čaikovskoin «Jevgenii Onegin», Dž. Puččinin «Madam Batterfl’ai», Dž. Rossinin «Sevil’skii Cir’ul’nik» nimizii ouperoi, P. I. Čaikovskoin «Ščelkunčik», Sergei Prokofjevan «Romeo da Džuljetta» sego A. Adanan «Žizel’» da «Korsar» nimizii baliettoi, I. Štrausan «Yöliivoi» da I. Kal’manan «Sil’va» operiettoi sego R. L’vovičan «Mustu kana» ouperua lapsile.  




#Article 624: Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu (115 words)


Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressu on forumu, kudai yhtistäy eri suomelas-ugrilazih kanzoih kuulujua rahvastu. Foruman ruado ei ripu mualoin halličuksis da poliittizis partielois. Kangresan ruavon pohjannu on kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien yhtesruadosobimus. Se solmittih enzimäzen kongresan aigah Siktivkaras vuonnu 1992. 

Piätös pidiä suomelas-ugrilazien rahvahien kongressoi oli hyväksytty Udmurtien piälinnas Iževskas vuonnu 1992 kogo Ven’an suomelas-ugrilazien rahvahien enzimäzen kerähmön aigah. Kongresan piätarkoitukset ollah suomelas-ugrilazien kielien da kul’tuuroin säilyttämine da kehittämine, suomelas-ugrilazien rahvahien oigevuksien puolistamine sego suomelas-ugrilazien rahvahien yhtistämine. Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongressoi pietäh kerran nelläs vuvves, kui Olimpiuadoigi.

Kogo muailman suomelas-ugrilazien rahvahien kongresan ruaduo johtau Nevvonandokomietiettu. Sih kuuluu kaikkih suomelas-ugrilazih kanzoih kuulujua rahvastu. Komietiettu ei käske, midä suomelas-ugrilazile rahvahile pidäy ruadua, se vai andau nevvuo.  




#Article 625: Val de Ròia (137 words)


Val de Ròia (oksituanakse Val / Vau / Vath de Ròia, liguurikse Val Reuia, itualiekse Val Roia, franciekse Vallée de la Roya) on notko Oksituanien da Ligurien rajal. Alovehel paistu kielimuodo roiasc on oksituanan da liguurin kielen välimuodo, ga miäritelläh enimyölleh oksituanan paginluavukse.Notko sijaiččou Al'poin mäistös da on nimetty Ròia-joven (oks. Riu de Ròia) mugah. Alovehen suurimas kyläs Brelh de Ròias vietetäh kerran nellis vuvves heinykuun kolmanden pyhänpiän A Stacada -nimisty perindehpruažniekkua.

Francien valdivo sulgi elokuus 2015 Itualien Ventemiglian kohtal olijan rajanylityspaikan pagolazilpäi, min jälles Val de Ròia rodih terväh pagolazien uvvekse kulgutiekse da alovehen eläjät perustettih Ròia Ciutadana (fr. Roya Citoyenne) -kanzalasjärrestön avvuttamah hiäs olijoi. Vuvvel 2017 järrestön jäzen Cedric Herrou suudittih nellikse kuukse tyrmäh pagolazien avvuttamizen täh, ga suudo purrettih myöhembi. Herrou oli tarinnuh yösijua pagolazile da kuvannuh Francien policien zakonanvastastu toimindua alaigähizii pagolazii kohtah.




#Article 626: Zoroastrianizmu (112 words)


Zoroastrianizmu ( sežo mazdalaizus ) on uskondo. Se on yksi enzimmäine uskondo. Net uskotah, ku on vai yksi jumal da sen nimi on Ahura Mazda. Zoroastrianizmu suai alun Persias. Zoroastrianizmas duumaijah, ku konzu olet hyvä suat hyviä tagazin da konzu olet huono tulou huonuo. Heijän pyhä kniigu on Avesta. Hyö uskotah, ku kai on tazaarvoizii da ezimerkikse sukupuolel ei ole merkičysty. Zoroastrianizman luadi Zarahustra. Tänäpäi on vai 150.000 kuduat uskotah zoroastrianizmah, hos se voibi olla  izombi konzu äijän nuorii Iranis da muis mais on kiändyny zoroastrianizmah da ezimerkikse äijän kurdistanilaizii on kiändyny zoroastrianizmah. Zoroastrianistat voijah jagah kahteh eri joukkoh, reformistat da traditsionalistat. Reformistat himoittelou, ku ristikanzat voijah kiändyö zoroastrianizmah da traditsionalistat ei. 




#Article 627: Mujehjärven piiri (116 words)


Mujehjärven piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Mujehjärven kylä.

Mujehjärven piirii kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh. Mujehjärven piiri on sijoitannuihes Keski-Karjalan päivänlaskuh.

Mujehjärven piirin da Suomen yhtehizen rajan piduhus on 225 kilometrii. Mujehjärven piiris eläy vähä rahvastu, yhty ristikanzua kohti on 0,01 hektuarua muadu. Mujehjärven piirin susiedualovehinnu ollah Kostamus da Kalevalan piiri pohjazes, Belomorskan, Segežan da Karhumäin piirit päivännouzus, Suojärven piiri suves, Suomen mua päivänlaskus. Äijy jogie ottau oman allun Mujehjärven piiris. 

Niilöin joukos suurimii jogiloi ollah Suna da Čirka-Kemi. Jovet virratah eri puolih da ollah puhtahat. Mujehjärven piiris on äijy piendy järvie da lambie. Jovet ollah koskekkahat da kalakkahat. Mujehjärven piirin suves on Päivänlasku-Karjalan ylängön korgevin kohtu - Vuottovuaru, sen korgevus on 417,1 metrii. 




#Article 628: Mua (117 words)


Mua, muapallo libo Tellus (simvolu: ) on päiväzensistieman planiettu. Päiväzes laskiettuu se on kolmas päiväzensistieman planiettu. Muan keskimiäräine etäisyys Päiväzes on noin 149,6 miljoonua kilometriä libo noin yksi astronominen yksikkö. Mua on päiväzensistieman tihein da viidenneksi suurin planiettu niin läpimitan kui massan mugah.

Mua syndyi noin 4,5 miljardua vuottu sitten. Mua on kiviplaniettu, jollah on metalleis koostui ydin, kiviainekses koostui sula vaippa sekä kiintei kuori. Mualla on myös atmosfieru, ja se on Marsan lizäksi ainua päiväzensistieman planiettu, jolla esiintyy varmistetusti nestemäisty vetty. Suurinda osua Muan pinnas peittäy meri.

Muassa esiintyy runsaasti elämää. Muassa eläy läs 7,8 miljardua ristikanzua. Muassa on läs 200 valdivuo.

Muan ympärys on noin 40 000 km. Mualla on yksi suuri pitkäaikaine kiertäjä, Kuudam.




#Article 629: Kemin piiri (124 words)


Kemin piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Kemin linnu. 

Kemin piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh. 

Kemin piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan pohjazeh, Kemin joven basseinan tyveh. Päivännouzus on Vienan meri. Kemin piirin susiedualovehinnu ollah Karjalan tazavallan Louhen piiri pohjazes, Kalevalan piiri päivänlaskus da Belomorskan piiri suves. Kemin piirin pinduala on 8029 nellikkökilometrii. Suurin oza pindualua kuuluu mečile. Piirii myöte pohjazes suvehpäi matkuau federualline avtodorogu E105 Р21 «Kola» da raududorogu Piiterispäi Murmanskah. 

Päivänlaskus päivännouzuhpäi on Kemin juamu. Sidä myöte voibi piästä Kemispäi Vuokkiniemeh Kalevalan kauti. Kemin piirih kävyy äijy turistua. Piänähtävyksii ollah Kuzova-nimine suaristo, Kemin Uspen’n’an kirikkö, kudai on nostettu vuvvennu 1714 da Pomorje-nimine kodirandumuzei. Joga vuottu 2. elokuudu Puan’arves pietäh fol’klourupruazniekkua nimel Puan’arvi on pohjazen helmi. Enne Kemin ujezdah kuului Soloveckoin manasterigi. 




#Article 630: Louhen piiri (103 words)


Louhen piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on linnanjyttyine Louhen pos’olku. 

Louhen piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh. 

Piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan pohjazeh. Louhen piiril on yhtehine raja Suomen (päivänlaskus), Murmanskan alovehen (pohjazes), Karjalan tazavallan Kemin da Kalevalan piirilöinke (suves). Louhen piirin da Suomen rajan piduhus on 120 kilometrii. Päivännouzus on piäzy Vienan merele. 

Merirannikko läs 150 kilometrin pitky. Louhen piirin enin oza on sijoitannuhes pohjazembi pol’arnoidu kruugua. Louhen piiri on suurin Karjalas. Tazavallas se on ainavo piiri, kudai on sijoitannuhes Vienan meres Suomen rajassah kogo Karjalan levevytty myöte. Louhen piiris on Karjalan korgevin mägi – Nuorunen (577 metrii korgiembi meren tazuo). 




#Article 631: Mordouvii (198 words)


Mordouvii on tazavaldu Ven'an ferederacies. Mordouvien tazavallan pinduala on 26128 nellikkökilometrii. 

Mordouvies eläy piäl 700 tuhattu hengie, heis tazavallan piälinnas Saranskas eläy 310 tuhattu. Mordouvien valdivollizinnu kielinny ollah ven’a da mordouvii (erzä da mokša). Mordouvien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon okrugah da Volgo-V’atskoih ekonoumiekkupiirih. Mordouvien tazavallas on 22 piirii da yksi linnualoveh. Vuvves 2012 Tazavallan piämiehenny on V. D. Volkov. Halličuksen piälikönny on V. F. Suškov (vuvves 2012 algajen). Tazavallan Valdivollizen kerähmön paginanvedäjänny on V. V. Čibirkin (vuvves 2011 algajen). 

Mordouvien tazavaldu perustettih 10. pakkaskuudu vuvvennu 1930. Enzimäi se oli Mordouvien avtonoumine aloveh. Vuvves 1934 se on Mordouvien tazavaldu.

 
Mordouvien tazavaldu on sijoitannuhes Päivännouzu-Jevruopan päivännouzutazalgol Moskovan da Volgan välis. Mordouvien tazavallal on yhtehine raja Ala-Novgorogan alovehenke pohjazes, Čuvašienke koillizes, Uljanovskan alovehenke päivännouzus, Penzan alovehenke suves sego R’azanin alovehenke päivänlaskus.

 

Mordouvien tazavallas on lauhkei ilmasto, kezäl on lämmin. Pakkaskuun keskimiäräine lämbötila on yheksä gruadussii pakkastu, heinykuun keskimiäräine lämbötila on kaheksatostu gruadussii lämmiä.

Vuvven 2010 tiedoloin mugah Mordouvies eläy 443737 (53,4%) ven’alastu, 333112 (40%) mordvalastu (mokša da erzä yhtes), 43392 (5,2%) tatuarua. Mokšan rahvas eletäh Mordouvien tazavallan keskiozas da päivänlaskus, erzät - tazavallan päivännouzus.

Mordouvien tazavaldah kuuluu 22 piirii da kolme tazavallan alistuslinnua – Saransku, Ruzajevka da Kovilkino.

Mordouvien tazavallan piirit:




#Article 632: Komin tazavaldu (165 words)


Komi on tazavaldu Ven'an federacies. Se kuuluu Luodehen federuallizeh piirih da on oza Pohajstu ekonoumiekkupiirii. Komin tazavallan piälinnannu on Siktivkar. 

Komin tazavaldu sai oman allun 22. elokuudu vuvvevvu 1921. Silloi se oli Komin avtonoumine aloveh. Vuvves 1936 se on Komin tazavaldu. 

Komin tazavallan valdivokielinny ollah ven’a da komi. 

Komin tazavaldu on sijoitannuhes Ven’an federacien jevruoppuozan koillizeh. Komin tazavallan susiedoinnu ollah Jamalo-Neneckoi da Hanti-Mansiiskoi avtonoumizet piirit päivännouzus, Sverdlovan, Permin da Kirovan alovehet suves, Arhangelin aloveh da Neneckoi avtonoumine piiri pohjazes da päivänlaskus.

Komin tazavallas on lauhkei mannerilmasto. Talvi on pitky da vilu. Kezä on lyhyt, tazavallan suves kezäl on lämmin, pohjazes on viluttavu.

Vuvven 2020 tiedoloin mugah Komin tazavallas eläy 820473 hengie. Yhty ristikanzua kohti on 1.92 nellikkökilometrii muadu.
Vuvven 2010 tiedoloin mugah Komin tazavallas eläy 555963 (65,1%) ven’alastu, 202 348 (23,7 %) komilastu, 36 082 (4,2 %) ukrainalastu, 10 779 (1,3 %) tatuarua, 8859 (1,0 %) valgoven’alastu, 5441 (0,6 %) nemcua da 34 831 (4,1 %) toizih kanzoih kuulujua.

Komin tazavallan linnualovehet:

Komin tazavallan piirit:




#Article 633: Udmurtii (135 words)


Udmurtii on tazavaldu Ven’an federacies. 

Udmurtien tazavaldu kuuluu federuallizeh Volganrannikon eländypiirih da on oza Urualan ekonoumiekkupiirii. Udmurtien tazavallal on yhtehine raja Permin alovehenke päivännouzus, Baškirien da Tatarstuananke suves. Udmurtien tazavallan piälinnu on Iževsk. 

Votjakoin avtonoumine aloveh perustettih 4. kylmykuudu vuvvennu 1920. Vuvvennu 1931 nimi muutui Udmurtien avtonoumizekse alovehekse. 28. talvikuudu vuvvennu 1934 se rodih Udmurtien Avtonoumizekse Socialistizekse Nevvostotazavallakse. 20. syvyskuudu vuvvennu 1990 Tazavallan Korgevin nevvosto hyväksyi iččenäžyön deklaracien. 11. ligakuudu vuvvennu 1991 rodih Udmurtien tazavaldu.

Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Udmurties eläy 1500955 hengie. Yhty ristikanzua kohti on 35,69 nellikkökilometrii muadu. 66,1% eläjis ollah linnalazet.

Udmurtien tazavallas eläy piäl 60 eri kanzua. Vuvven 2010 tiedoloin mugah Udmurties eläy 62,2% ven’alastu, 28% udmurtielastu, 6,7% tatuarua, 0,6% ukrainalastu, 0,6% marilastu, 0,2% baškirua.

Udmurtien tazavallas on viizi linnanpiiri, 25 piirii, 11 linnanjyttysty pos’olkua, 262 kyliä.

Udmurtien tazavallan piirit:




#Article 634: Audi (144 words)


Audi AG (audi-sana kiännetynny latinan kielespäi karjalakse on ”kuule”) on germuanielaine mašinoinazundulaitos, kudai kuuluu Volkswagen Group – laitoksien joukkoh. Audi AG azuu Audi-merkillizii mašinoi. Laitoksen piätaloi on Germuanien Ingol’štadtan linnas. Laitoksen tunnussanat ollah Vorsprung durch Technik (”Kehitys tehnolougienloin kauti”). Vuvvennu 2016 laitoksel azuttih 1 903 259 mašinua.

Audi on Auto Union -laitoksien joukon perii. Auto Unionah kuului nelli laitostu, kuduat azuttih mašinoi da motocikloi merkilöil DKW, Horch, Audi da Wanderer. Enzimäine Wanderer-merkilline mašin oli azuttu vuvvennu 1913. Vuvvennu 1899 Avgust Hor’h perusti oman enzimäzen laitoksen nimel Horch  Co. Ga kreditoroin periä hänele pidi lähtie ruavospäi. Vuvvennu 1909 oli perustettu Audi Automobil-Werke (Audi-nimine avtozavod). Vuvvennu 1910 oli azuttu enzimäine mašin. Germuanien kielespäi kiännetynny Horch-sana karjalakse on ”kuule”. Konzu uvvele laitoksele ečittih nimie, Avgustan erähän ruadodovarišan poigu ehoitti kiändiä laitoksen alguhpanijan nimen latinakse. Muga rodih Audi-nimi. Audire (”kuulta”) -verbi toizen persounan yksikön imperatiivas on audi (”kuule”). 




#Article 635: Mari-El (117 words)


Mari-El on tazavaldu Ven’an federacies. Se kuuluu Volganrannikon federuallizeh okrugah da on oza Volgo-V’atskoidu ekonoumiekkupiirii.

Mari-Elan susiedoinnu ollah Kirovan aloveh pohjazes da päivännouzus, Tatarstuanu liidehes, Čuvašii lounazes da Ala-Novgorogan aloveh päivänlaskus.

Tazavallan piälinnannu on Joškar-Ola. Marin avtonoumine aloveh oli perustettu 4. kylmykuudu vuvvennu 1920. 
Vuvvennu 1936 se rodih Mari-Elan tazavallakse.

Tazavallan valdivokielinny ollah marin kieli da ven’a.

Mari-El on sijoitannuhes Päivännouzu-Jevruopan tazangol. Suurin oza tazavaldua on Volgan rannikol.
Rosstatan vuvven 2020 tiedoloin mugah Mari-Elas eläy 649 417 hengie.

Vuvven 2010 tiedoloin mugah tazavallas eläy 313 900 (45,1 %) ven’alastu, 290 900 (41,8 %) marilastu, 38 400 (5,5 %) tatuarua, 6000 čuvašii, 3600 ukrainalastu, 1900 udmurtielastu. Mari-Elah kuuluu 3 linnua (Joškar-Ola, Volžsk, Koz’modemjansk) da 14 piirii. 

Tazavallan piirit:




#Total Article count: 635
#Total Word count: 133774